Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Baltriber
Eversti
Tahtoo olla vähän turhan tömäkkää sellainen hyvin hoidetulta pellolta paalattu heinä alkuperäisrotuisille. Ne on niin valtavan hyviä rehunkäyttäjiä että vikaantuvat herkästi. Mulla on tuo poni elänyt ensimmäiset vuotensa villinä ja vapaana hiiumaalla, mitälie jäkälää jäystänyt henkensäpitimiksi. Nyt sen ruokinta on ihan saatanallista, liikaa sokeria, lykkää kaviokuumeen, liikaa valkuaista, lihakset on nakelissa, liian vähän korsia ja jo se imuroi maaperän peruskalliota myöden kitusiinsa. Metaboliaa pukkaa. On vaan vähän hankala järjestää sille sellaista ruokavaliota mihin ne on jalostuneet.
nyt oli helpompi talvi kun heinä oli kerätty vanhalta luomuheinäpellolta. Vuohet nyt tietysti irvisteli kun oli olevinaan turhan kortista niiden makuun.
Naureskelin eilen ittekseni kun niittelin viikatteella penkkoja elukoille syötäväksi. Huivi päässä ja karsee mekonriepu päällä, siitä käsin lypsämään. Tässä oo paljoa kehitys edenny, paitti tuohivirsujen sijaan mä käytän turvakenkiä
nyt oli helpompi talvi kun heinä oli kerätty vanhalta luomuheinäpellolta. Vuohet nyt tietysti irvisteli kun oli olevinaan turhan kortista niiden makuun.
Naureskelin eilen ittekseni kun niittelin viikatteella penkkoja elukoille syötäväksi. Huivi päässä ja karsee mekonriepu päällä, siitä käsin lypsämään. Tässä oo paljoa kehitys edenny, paitti tuohivirsujen sijaan mä käytän turvakenkiä
Baltriber
Eversti
ne omistajat tahtoo kaikki analyysit, eivät toki ymmärrä niistä mitään. Heinässä ei saa olla valkuaista eikä sokeria koska polle on heti hokkarit kohti otavaa. Heinän lisäksi sille syötetään saatanasti kauraa, melassia ja soijaa.
mutta on hevoset oikeesti herkempiä, sillä mitä kyyttö syö irvistelemättä ja lypsääkin vielä, hevosesta karkaa hönkä. Pöllyävästä ja homeisesta etenki, äkkiä keuhkot entiset (ne entisajan puhkurit) tai suolet rullalla. Kovin köyhällä taas ravurit ja muut jalostetummat pelit ei taho pysyä lihassa
Erkki
Ylipäällikkö
Tuo sokerin kirous on kai sen liiallinen saanti. Jos hevonen saa sitä enemmän kuin kuluttaa, voi seurata näitä kaviokuumeita yms. Ilmeisesti rotu- ja yksilökohtainen herkkyys vaihtelee kuitenkin paljon. Joskus seurasin, kun ravitallin omistaja osti heiniä. Hän ei kysellyt sokereista mitään, vaan tutki tavaran vain hypistelemällä ja haistelemalla. Kovasti liikkuva hevonen kyllä kuluttaa sen mitä saa.
Baltriber
Eversti
jep, nykyään niitä oikeesti liikkuvia hevosia löytyy ravitalleilta ja jokunen työhevonen. Omani ei luonnollisestikkaan kuulu siihen suorittavaan porukkaan (koska tälläinen täti selässä hölkkäily ei varsinaisesti ole kuin henkisesti kuluttavaa suorittamista)
Täällä Etelä-Lapissa tai kotiselkosilla Kainuussa tuo päätoimisen peltoviljelyn aika oli yllättävän lyhyt. Vielä sotien jälkeen niitettiin luonnonniittyjä (=soita ja vesijättömaita) lähes kaikissa taloissa ja täällä se tosiaan jatkui (joillakin jopa) 1960-luvulle. Ja sitten kun pellot oli saatu raivattua, olikin aika panna ne pakettiin. Se tehdyn työn määrä ja tietynlainen turhuus pistää joskus miettimään. Mutta toisaalta ilman asutustiloja sekä evakkojen että rintamamiesten kotiuttaminen/kotouttaminen olisi ollut vielä kovempi urakka. Lisäksi metsäteollisuus tarvitsi työntekijöitä ja maanviljelijät olivat juuri sopivaa osa-aikaista työvoimaa tuohon tarkoitukseen.
Nyky-hevosten ruokinnasta kevyellä aasinsillalla asutustiloihin, niin minusta se asutus-, evakko- ja rintamamiestilojen lohkominen ja jako em tahoille oli sillä hetkellä ja siinä ajassa ehdottomasti oikea teko. Ilman sitä Suomessa olisi pahimmillaan ollut sodan jälkeen massiivinen ongelma osattoman ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäävän väestön kanssa. Ja siihen epävauteen ei olisi ollut silloisella Suomella mitenkään varaa. Haittapuolena tästä tietysti seurasi muutama vuosikymmen myöhemmin maatalouden rakenneongelmat jotka tuntuvat osin vieläkin. Mutta tällä toiminnalla sitoutettiin ihmiset kiinni elämään ja estettiin maan joutuminen ties millaiseen kaaokseen. Tietysti maataloudella on tehty alue, sisä, puolue, sosiaali ja ties mitä politiikkaa koko sotien jälkeinen aika. Eikä aina kauhean pyyteettömästi tai fiksusti.
Samaa mieltä. Kaupungit ja teollisuus pystyi sodan jälkeen vetämään vain tietyn määrän porukkaa. Tuo oli ehdottomasti nopein ja yksinkertaisin keino saada sodasta palaavat osaksi yhteiskuntaa. Riittävästi ruumiillista työtä ja huonoa ruokaa, niin ei ehtinyt pohtia, oliko sotaa edeltänyt politiikka tai nykyinen poliittinen ja taloudellinen järjestelmä viisain ratkaisu. Jos kaupunkeihin olisi syntynyt suuri "irrallisten" ihmisten luokka, olisi poliittisille levottomuuksille ollut paljon suurempi tilaus. Kun nuoret miehet ja naiset puskivat korpeen taloja ja peltoja ja kasvattivat suurperheitä, ei turhanaikaiselle "huntteeraamiselle" jäänyt juuri aikaa.
Nykyään me voidaan lässyttää paljonkin ratkaisun viisaudesta ja pitkän aikavälin vaikutuksista, mutta silloin keinovalikoima oli aika rajallinen. Etenkin aikalaisten silmin katsottuna ja silloisella elinkeinorakenteella.
arix
Respected Leader
Löysin netistä vanhan keskustelun, jonka mukaan veteraaneille kohdistettiin noin 30 000 tilaa. Tuo olisi ollut aika iso ongelma asuntopulasta kärsineissä kaupungeissa, työtä olisi tosin kaiketi löytynyt kaikille:
"Asutustiloja muodostettiin kaikkiaan noin
101 000, joista kolmannes oli omakotitontteja.
Viljelys- ja asuntoviljelystiloista siirtoväelle tuli
vajaa puolet ja toinen puoli suurimmalta osin rintamamiehille
ja sotainvalideille. Maa annettiin ilmaiseksi
ja raivaamiseen ja rakentamiseen myönnettiin
halpakorkoista lainaa. Laina-ajat olivat pitkiä,
jopa 36 vuotta. Viisi ensimmäistä vuotta olivat
vapaita kuoletuksesta ja korosta.
Vaikka oikeutta asutustilaan piti hakea jo vuonna
1945, sopivan maa-alan hankkiminen rintamamiehille
saattoi siirtyä pitkälle 1950-lukua,
varsinkin Pohjois-Suomessa"
Ikarus
Respected Leader
Hiesulohkoilla ns. tuli on jo työnsä tehnyt.
Hyvällä tuurilla ja sadetta saamalla tulee nämä huonoimmat kohdat puimurin terälle yltämään.
Kuorettuivat osittain heti kylvön jälkeen kaatosateen ansiosta ja sen jälkeen ei olekaan juuri satanut.
Samallakin lohkolla voi olla erinomainen kasvusto maalajiltaan moreenia olevassa kohdassa ja hiesut on nyt näitä.
Leaderwolf
Respected Leader
On tää aika heikkoa. Nurmet ja viljat kaipaa kipeästi vettä. Viime sateet meni ohi, tähän tuli 2mm, naapurikylään toistakymmentä. Ykkössato jäi pieneksi. Viljat kituu, sadon päättävät näinä päivinä, viikon päästä sateet tulevat jo liian myöhään satotasoa nostamaan. Mutta tee on hyvää ja hieholassa odottaa manuaalinen paskanlapiointi vanhalta puolelta jossa pienimmät on karsinoissa. Kyllä tää tästä, ensi vuonna paremmalla menestyksellä.
PS. Sitten vedätin vielä riskillä rikkaruiskutuksessa tankkiseokseen Moddus+ ratio sx +Pixxaro EC + gramitrel B. Laskin että saa seuraavana päivänä vettä päälleen ja vilja toipuisi stressistä. Nöyp.
Ikarus
Respected Leader
Nyt kasvusto äljöttää keltaisena, siinä ja tässä, jääkö henkiin? Korkealta ei putoa, ainakin minun hiesuilla, vaikka kuolisivat.
Leaderwolf
Respected Leader
No tuo Pixxaro EC pelasti kuolemiselta, se kun lievittää gramma-aineiden rasitusta viljoilla. Mutta itseensä silti ottivat ja menettivät kyllä kasvua kituessaan. Tosin, eipä niistä olisi ennätyssatoa tullut muutenkaan kun vettä ei ole ollenkaan maassa
Pihatonttu
Respected Leader
Mulle on arvoitus, miksi Suomessa ei hyödynnetä keinokastelua viljelyssä? Siihen lienee joitain syitä, mutta mitä?
Muualla se onnistuu, muttei tuhansien järvien ja puhtaan pohjaveden maassa. Miksi ei täällä vaikka toisaalla on arkea?
Muualla se onnistuu, muttei tuhansien järvien ja puhtaan pohjaveden maassa. Miksi ei täällä vaikka toisaalla on arkea?
Järvien rannoilla se voi onnistua mutta ei taida pohjavedet riittää jos kaurapeltoja aletaan muualla kastelemaan.
Leaderwolf
Respected Leader
Ja meidän pienen pienet miljoonakulmaiset sirpalaiset erillään olevat perus ja kasvulohkomme vaativat käytännössä aina liikuteltavan järjestelmän. Työmäärä siinä on aivan järjetön jos ei ole järvi tai joki vieressä. Ja silloinkin menee viimeisetkin yöunet sen kanssa painiessa. Ja kun muistetaan että etenkin kotieläintiloilla työtaakka on jo valmiiksi todella raskas, niin sadetusjärjestelmien valvonta ja siirtely siihen päälle ei ole inhimillisesti mahdollista kuin ihan muutamilla harvoilla optimaalisessa sijainnissa olevilla ja työvoimaltaan riittävillä tiloilla.
Lyhyesti työmäärä ja kustannukset versus saatava hyöty tavallisilla viljelykasveilla ei tee hommasta kannattavaa. Erikoiskasveilla tietysti eri juttu.
Siitä kun alat laskeskelemaan, että paljonko tarttis hehtaarille vettä jotta saatais 30mm.. ja sitten kerrot sen pellon koolla, niin huomaat että se vesimäärä ei ole ihan pieni...ihan jokainen pelto-oja ei taida siihen riittää...