Suuri maatalouskeskustelu

No on niissä nykyään sentään kopit... Joskus aikoinaan kun eno upotti puimurin akselia myöten savipeltoon ja hänen poikansa upotti JD:n siihen samaan peltoon yrittäessään kiskoa puimuria ylös, niin minä sitten päädyin ajamaan wanhaa avomallin Massey Fergussonin 65:sta possujonon kärkeen...

Kehuivat insinööriopiskelijaa fiksuksi, kun ensin otin sen tyhjennyskärryn siihen puimurin viereen ja kehotin keventämään lastia...
 
No on niissä nykyään sentään kopit... Joskus aikoinaan kun eno upotti puimurin akselia myöten savipeltoon ja hänen poikansa upotti JD:n siihen samaan peltoon yrittäessään kiskoa puimuria ylös, niin minä sitten päädyin ajamaan wanhaa avomallin Massey Fergussonin 65:sta possujonon kärkeen...

Kehuivat insinööriopiskelijaa fiksuksi, kun ensin otin sen tyhjennyskärryn siihen puimurin viereen ja kehotin keventämään lastia...
Se voi se oikeassa kohdassa oleva MF 65 ja osaava kuski joskus ratkaista koko hinausoperaation onnistumisen.. Voi olla joskus pienestä kiinni se irtipääsykin. Joskus voi myös takki auki tilanteeseen tuleva isonkin kuljettaja olla itsekin hinausavun tarpeessa nopeastin.
 
Samasta kohti on ennenkin puimuria hinattu. Tiesin, että ylämäkeen yrittämällä tuosta varmuudella luisuu sivuun, oli hienoinen yllätys, että alamäkeenkin ajettaessa lähti luisuun. Vetävä pyörä kun kerran kaapaisee sivukaltossa tyhjää, puimuri sinkoutuu sivulle kuin ohjus.

Mikäli joskus puimuria uudistan, näille mäkimaille ja paikoin aika pahoillekin kallistuksille ehdottomasti neliveto.

Pari kuivaa syksyä näköjään riittää unohtamaan sivukallistusten varomisen. Nyt on melko märkää ja eteneminen turvallisesti pahoissa paikoissa ei olekaan selvää. Upota ei, eihän pellot niin märkiä ole koskaan Sampoille, mutta jyrkänteet meni haastaviksi.

Aikalailla fifty-sixty, että tasamaan kuski vallitsevissa oloissa pyörittelisi koneen nurin ensimmäisenä päivänä. Hankaluuksia on nyt näihin oloihin tottuneellakin.:)
Oletko yrittänyt etupyöristä vähentää ilmanpainetta josko se auttaisi tohon ojaan lipsumiseen? Aika reilusti vaan vähentäen ainakin auttaa kun on upottavaa peltoa, etenee paljon paremmin kokemusta on, tuli vaan mieleen.

Takapyöräthän tossa näyttää jo kulkevan samaa jälkeä kuin etupyörät, sekin auttaa upottavassa maastossa. Muutamankin kerran ollut mielessä leventää vanhan Sampon taka-akselia mutta:sleep:
 
Oletko yrittänyt etupyöristä vähentää ilmanpainetta josko se auttaisi tohon ojaan lipsumiseen? Aika reilusti vaan vähentäen ainakin auttaa kun on upottavaa peltoa, etenee paljon paremmin kokemusta on, tuli vaan mieleen.

Takapyöräthän tossa näyttää jo kulkevan samaa jälkeä kuin etupyörät, sekin auttaa upottavassa maastossa. Muutamankin kerran ollut mielessä leventää vanhan Sampon taka-akselia mutta:sleep:
Sitä puimureiden kapeaa taka-akselia en ole muuten ikinä ymmärtänyt, että mitä pirua sillä on haettu?
 
Sitä mäkin luulisin.. Toisaalta kyllä ne pyörät samoin kääntyy leveämmässäkin akselissa. Ne vähänkään vanhemmat puimurit oli muuten varustettu käytännössä hyvin olemattomilla renkailla, eli ei ollut hääppöiset kulkuominaisuudet niissä.
Juu, joskus katseltiin kun isäni pui Sampo 30 :llä niin se näytti etenevän paremmin märissä oloissa kun takapyörät oli linkussa eivätkä pyörineet...... tuli kuin reki se takapää mukana.
 
Juu, joskus katseltiin kun isäni pui Sampo 30 :llä niin se näytti etenevän paremmin märissä oloissa kun takapyörät oli linkussa eivätkä pyörineet...... tuli kuin reki se takapää mukana.
Niissä Sampoissa taisi ne painojakautumat olla peremmin hanskassa kuin ulkolaisissa koneissa. Ja Sampo kun oli kevyempi kuin ulkolaiset koneet mutta renkaat samaa kokoa kuin niissä paivammissa niin siitä se taisi osin se maine muodostua. Ne ulkomaiset puimuritehtaan ukot ei kuulemma meinanneet millään uskoa miten märkiä peltoja ja viljoja täällä puitiin. Se kapea taka-akseli muuten teki sen että vähänkin jos etupää teki jälkeä niin toinen takapyörä putosi pyöränjälkeen ja sitten se meno jatkui ajokoira-tyylillä (eli vinossa ) jos jatkui.
 
Sitä mäkin luulisin.. Toisaalta kyllä ne pyörät samoin kääntyy leveämmässäkin akselissa. Ne vähänkään vanhemmat puimurit oli muuten varustettu käytännössä hyvin olemattomilla renkailla, eli ei ollut hääppöiset kulkuominaisuudet niissä.
Enpä tiedä. Ei edellinen puimuri kapealla taka-akselilla kääntynyt yhtään sen tiukemmin kuin nykyinen leveällä. Selkeästi paremmin leveä akseli isommilla renkailla ohjautuu ja märässä kulkee, kuin se vanha kapea pienillä renkailla ohjautui.

Pehmeällä pellolla sillä ajaminen oli mutkittelua.

Nykyinen Sampo painaa viljasäiliö tyhjänä 6200 kg ja erinomainen etenemään pehmeälläkin pellolla. Sampon maine hyvän etenemiskyvyn puimurina ei ole tuulesta temmattu. Vastaavan kokoiset/tehoiset esim. Claasit painaa 2 tn enemmän.
 
IMG_20200827_131018.jpg
Parasta tälle syksylle. Tuoreena sato noin. 5 tn/ha ja tuskin yksikään oma lohko tulee tuota ylittämään.

Satovaihtelut lohkoittain erittäin suuria. 1-5 tn/ha. Lajikkeissa näköjään suuria eroja poudankestävyydessä ja maalajeissa myös.

Keväällä heittelin arpaa kahden lajikkeen välillä, kumpaako hiesuille ja mitä moreeneille. Menivät tietenkin väärinpäin.:)
Hiesuille olisi ollut aivan sama heitellä mitä vain, ne eivät olisi olleet yhtään parempia.

Moreeneille olisi pitänyt pistää kuvassa näkyvää monitahoista. Lajikkeiden satoero alkukesän liian kuivissa oloissa näköjään noin 1.5-2 tn/ha.
 
Viimeksi muokattu:
IMG_20200828_163321.jpg
Rinnepuinnin haasteita. Kuva loiventaa maastoa, edessä näkyvä töppyrä on sen verran jyrkkä, että puimuri ei nouse vastamäkeen. Tuossa kääntämällä olisi helppo kaataa kone. Itsesuojeluvaisto estää moisen manooverin.:) .

Oikeassa reunassa jyrkkä sivukaltto. Sivukaltossa loppuu pito (kun riittävä kallistuskulma saavutetaan) ja kone alkaa pellon pintaa murtaen vyöryä sivuun. Lisäksi seuloilta menee jyrkässä sivukallistuksessa jyviä peltoon.

Rinnepuinnissa järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa.

IMG_20200828_164312.jpg
Siitä nuo on hyviä, ettei koskaan sada niin paljon, että maan kantavuuden suhteen tulisi ongelmia. Viljelyteknisiä haasteita on. Ei juuri suoraa sivua. Kalustolla kysytään huomattavasti enemmän (esim. kylvö) vetopitoa rinteillä kuin tasamaalla. Vetokoneessa pitää olla painoa eikä voimakaan ole pahitteeksi.

Alemmassa kuvassa näkyy, kuinka sivukaltossa on käyty rinteen suunnassa puimassa ja peruutettu pois, tuossa ei enää sivurinteen suunnassa ajaen renkaissa pito riitä.

Noita todella jyrkkäpiirteisiä peltoja nyt minullakaan kovin monta ole, sen verran kuitenkin, että rinnepuinnista voi puhua.
 
Katso liite: 43282
Rinnepuinnin haasteita. Kuva loiventaa maastoa, edessä näkyvä töppyrä on sen verran jyrkkä, että puimuri ei nouse vastamäkeen. Tuossa kääntämällä olisi helppo kaataa kone. Itsesuojeluvaisto estää moisen manooverin.:) .

Oikeassa reunassa jyrkkä sivukaltto. Sivukaltossa loppuu pito (kun riittävä kallistuskulma saavutetaan) ja kone alkaa pellon pintaa murtaen vyöryä sivuun. Lisäksi seuloilta menee jyrkässä sivukallistuksessa jyviä peltoon.

Rinnepuinnissa järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa.

Katso liite: 43283
Siitä nuo on hyviä, ettei koskaan sada niin paljon, että maan kantavuuden suhteen tulisi ongelmia. Viljelyteknisiä haasteita on. Ei juuri suoraa sivua. Kalustolla kysytään huomattavasti enemmän (esim. kylvö) vetopitoa rinteillä kuin tasamaalla. Vetokoneessa pitää olla painoa eikä voimakaan ole pahitteeksi.

Alemmassa kuvassa näkyy, kuinka sivukaltossa on käyty rinteen suunnassa puimassa ja peruutettu pois, tuossa ei enää sivurinteen suunnassa ajaen renkaissa pito riitä.

Noita todella jyrkkäpiirteisiä peltoja nyt minullakaan kovin monta ole, sen verran kuitenkin, että rinnepuinnista voi puhua.
Bisnesidea, ala järjestämään peltoajokursseja... :p
 
Miten vitussa ne houkuttelee uusia retkuun tähän vitun mikkihiiribisnekseen?
 
Muutama rinnepuimurivideo testikukkulalta ja pellolta. Rengaspito vuoristopelloilla näyttäisi olevan erinomainen. Jostain muistelen lukeneeni, että noilla pelloilla pitäisi pyrkiä liikkumaan sivusuuntaan, koska ylhäältä alas urat aiheuttavat eroosiota. Lopussa Laverda M410 LCI:n speksit, joissa mainitaan sivukallistukseksi (transversal) 20% ja pituussuuntaiseksi (longitudinal) 30% ylärinteeseen, nuo siis kallistuskoneiston liikeratojen suuruudet. Viimeisellä videolla kohdassa 2:00 puidaan alarinteeseen. Veikkaisin, että alamäkeen puintikoneisto toimii kutakuinkin normaalisti, eikä kallistusta (tasausta) tarvita, mutta ylämäessä vilja menee tasaamattomasta puintikoneistosta turhan sulavasti läpi.




 
Muutama rinnepuimurivideo testikukkulalta ja pellolta. Rengaspito vuoristopelloilla näyttäisi olevan erinomainen. Jostain muistelen lukeneeni, että noilla pelloilla pitäisi pyrkiä liikkumaan sivusuuntaan, koska ylhäältä alas urat aiheuttavat eroosiota. Lopussa Laverda M410 LCI:n speksit, joissa mainitaan sivukallistukseksi (transversal) 20% ja pituussuuntaiseksi (longitudinal) 30% ylärinteeseen, nuo siis kallistuskoneiston liikeratojen suuruudet. Viimeisellä videolla kohdassa 2:00 puidaan alarinteeseen. Veikkaisin, että alamäkeen puintikoneisto toimii kutakuinkin normaalisti, eikä kallistusta (tasausta) tarvita, mutta ylämäessä vilja menee tasaamattomasta puintikoneistosta turhan sulavasti läpi.




Kauheita kallistuksia videolla. En lähtisi Sampolla, missä minkäänlaista tasausautomatikkaa ei ole. En sateen jälkeen edes tuollaisella rinnepuimurilla. Kun pito loppuu, ei automatiikka auta.:)

Nuo puimurit ovat nelivetoja, se auttaa suunnattomasti pidon säilyttämisessä.
 
Miten vitussa ne houkuttelee uusia retkuun tähän vitun mikkihiiribisnekseen?
Kuten tiedät, on uusia viljelijöitä alalle lähdössä koko ajan vähenevässä määrin. Kun katsot noita minunkin peltoja, yksi syy on helppo ymmärtää.:)

Rehuohrasta (kuivattuna) saa 130 euroa /tn. Ei kata tämän kesän onnettomalla satotasolla kustannuksia lähellekään. Onneksi vaimo on hyvissä palkkatöissä.
.
 
Muutama rinnepuimurivideo testikukkulalta ja pellolta. Rengaspito vuoristopelloilla näyttäisi olevan erinomainen. Jostain muistelen lukeneeni, että noilla pelloilla pitäisi pyrkiä liikkumaan sivusuuntaan, koska ylhäältä alas urat aiheuttavat eroosiota. Lopussa Laverda M410 LCI:n speksit, joissa mainitaan sivukallistukseksi (transversal) 20% ja pituussuuntaiseksi (longitudinal) 30% ylärinteeseen, nuo siis kallistuskoneiston liikeratojen suuruudet. Viimeisellä videolla kohdassa 2:00 puidaan alarinteeseen. Veikkaisin, että alamäkeen puintikoneisto toimii kutakuinkin normaalisti, eikä kallistusta (tasausta) tarvita, mutta ylämäessä vilja menee tasaamattomasta puintikoneistosta turhan sulavasti läpi.




Aika kaltevaa on.. Noiden peltojen viljelyssä on taatusti muitakin haasteita kuin puiminen. Tuollaisella puimurilla saa varmaan olla todella tarkkana kun ajaa ettei ylitä ns rajojaan kun kuskin penkille ei varmaankaa välity normaali perstuntuma kallistuksista?
Edit Tuollaisia viljelymaita taitaa olla maailmalla paljonkin kun tuollaisia erikoispuimureita niille kehitellään?
 
Back
Top