Totta lantuillahan ei ole konepuolella traktoria tai puimuria tällä hetkellä. Eli Hankkija on ainoa jolla on kaikki siemenestä siiloon ja rehusta lypsyrättiin.
Olisihan se aina mukavampaa jos omistus olisi suomalaista. Sitä en tiedä onko tämä nykyinen Hankkija maatalousyrittäjän kannalta mitenkään sen huonompi kuin oli S ryhmän omistama vastaava. Silloin muinoin alkuperäisen Hankkijan aikoihinhan taas vallitsi kummallinen tilanne pellervolaisessa maatalouskauppakentässä, kun Hankkija ja SOK eivät oikein meinanneet sopia samalle pelikentälle. Kenties siitä oli hyötyäkin kun kilpailivat keskenään. Emoyhtiö Hankkijallehan kävi sitten huonosti, mutta maatalouspuoli oli jo irrotettu erilleen ja yhteinen sävel SOK:n kanssa löytyi lopulta, pakon edessä osittain varmaan.
Puolimatkan ostaminen oli historiallisen iso virhe Suomen yritysmaailmassa, jättimäinen yrityskauppa aikanaan ja vihkoon meni. Kun eivät uskoneet omaan ydinliiketoimintaansa ja ajattelivat lähteä vähän kalastelemaan osuuksia Neuvostoliiton rakentamisesta. Turpaan tuli niin että tukka lähti. Suomen rehu siitä parhaiten selvisi, nykyään sekin on Danish agron alla Hankkija rehut nimellä.
Ihan samoja mietteitä oli halkosavotassa itselläkin. Puun polttoakin paheksutaan joka kuitenkin haja-asutusalueilla huoltovarmuuden takia välttämätön enkä hämmästelisi ensi talvea vasten kun itänaapurin energiatuonti on seis jos myyntihaloissa saatavuus ongelmia kun jo viime talvenakin pk-seudulla halot teki kauppansa enemmän kuin kauppiailla oli tarjota. Sellainenkin miete oli mielessä että näillä sähköhinnoilla oma halkopino pihassa on oikeastaan sijoitus sillä mitään indikaattoria ei oikeastaan ole että sähkö näistä ennätyslukemistaan ensi talven kovilla pakkasilla olisi yhtään edullisempaa kuin nyt. Onnea on tuo halko-omavaraisuus pienen metsäpalstan omistajana näillä lämmityskuluilla. Ilmalämpöpumpusta pakko sanoa että on ollut hyvä investointi asumismukavuuden kannalta kun kesällä saa viileäksikin kovimmilla helteillä.Mietteitä klapien teon lomasta: puut ei ole uusiutuvaa, taimia kasvaa metsässä vaikka ja miten. Käsketään harventamaan että puut kasvaisi, ei saisi harventaa kun niiden tilalle ei kasva uutta. Käsketään keräämään pinot pois, korjaamaan tuulenkaadot pois ettei tuholaiset lisäänny ja käsketään jättämään tuulenkaadot lahopuuksi metsään että tuholaiset lisääntyisi. Sähköä pitäisi talouksissa säästää että sitä riittää, pitäisi ostaa ilpit, vilpit ja välpit jotka kuluttaa kokoajan sähköä jotta sähköä säästyisi
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Vähän samaa kokemusta mulla, kuulopuheita ja omaakin kokeemusta.En mä mitään myy, kaverilta kuulen kaikenmoista, hän on klapikauppias
Joo, on ne kyllä yksiä perkeleitä kun joku tien osakas hoitaa hallitoa. Sitä riidan ja kateuden määrää...Tämä sopii taas parhaiten tänne..Tieisännöitsijän palvelujen kysyntä kasvaa – ”Tienpidon kustannukset nousevat kuntien avustusmäärärahoja nopeammin”
Tiekuntien tarve ulkoistaa tieasioiden hoito tieisännöitsijöille on kasvussa. Usein syynä on se, ettei osakkaiden keskuudesta löydy osaamista hallintoasioiden hoitoon.
Tottakai sen pitää olla standardien ja ritektiivien mukaista.
Varmasti niitä pikavoittojen hakijoita löytyy tältäkin alalta, ei tarkoituskaan toimia pitempään. Ne karsiutuu kyllä aika pian ja hyvä niin.
No jos parhaansa yrittää, oikeaan aikaan kylvölle, tarvittavat ravinteet kylvettävälle kasville ja huolehtii kasvinsuojelusta niin kaikki on siinä. Sen jälkeen on iso kysymysmerkki.. ne sääolosuhteet.
Hieman tämänkaltaista vastausta, asioista perillä olevilta uumoilin. Ei ole omiin silmiini sattunut valtion allokaatioiden uudelleenharkintaa, muuttuneessa tilanteessa.
Tuota, otahan selkoa siitä klapien myynnistä, maksusta, hiljaisesta kuittauksesta ja yleensä klapikaupan verotuksesta..
Jep. Täytyisi kaivaa itsestään aktiivisuutta, sen suhteen missä mieli on ns. luomutuotantoa viljoissa koskien. Vuosia taaksepäin, kun tuota yritin tutkailla. Luomu ei satotasoissa mitenkään pärjännyt. Ei vaikka kesannot olisi jätetty huomiotta, kuten joissakin tilastoissa oli laita.
Lopettanut kotieläintila, etenkin maito- tai naudanlihaa tuottava ei helposti polkaise tuotantoa uudelleen käyntiin. Syynä on tarvittava raha eläimiin, joka tyhjästä liikkeelle lähdettäessä on todella suuri.
