Suuri maatalouskeskustelu

Täällä on nyt Oslovuonon kunnosta täysi paniikki päällä, kun on uimakielto vuonon pohjalla kylän suosituimmilla biitseillä... lääkkeeksi ehdotetaan syyskylvön kieltoa 5 vuoden ajaksi, sekä Oslo-vuonon alkupäähän 10 vuoden verkkokieltoa. Paikallinen MTK käski suksia saman tien vittuun noiden ehdotusten kanssa, mutta koko vuonoalueella, joka on siis 120km pitkä ja oli aikaisemmin yksi Norjan kalaisimmista, asuu nyt 1,6 miljoonaa ihmistä ja jotain tarviis tehdä. Valaita, delfiinejä ja turskaa ei enää ole, taimentä vähän, makrillia vähän ja muutenkin ankeata. Voin itse todistaa, kalaa ei oikein tule enää. Kolme vuotta sitten tuli vielä. Ja vesi on ruman väristä nyt. Syvimmillään vuono on "vain" 450m, mikä on norjalaisittain vähän. on Sinisimpukkaa ja ostereita löytyy matalikoista, mutta kuka hullu niitä nyt syö

Kirjoitit että 5 vuoden syyskylvön kieltoa ehdotetaan, pitikö ehkä olla syyskynnön kielto? Mietin että täällä meilläkin sitä syyskyntöä on vähennetty erilaisin kepein ja porkkanoin ravinne- ja maa-ainesvalumien ehkäisemiseksi vesiin. Ja maan kasvupeitteisyyttä on haluttu lisätä talveksi esim juuri syysviljojen kylvöllä. Vai onko norjalaisilla jotain uutta tietoa tähän?
 
Millä tahdilla vesi vaihtuu vuonossa? Varmaan siitä on tietoa? Nuo umpiperät ovat takuulla ongelmallisia, vuorovedestä huolimatta. Itämerihän on myös vähän sellainen umpiperä.
Bunnefjordissa (joka on se sisempi "lenkki" Oslofjordista) julkaistun tiedon mukaan kerran 16 vuodessa...
 
Kirjoitit että 5 vuoden syyskylvön kieltoa ehdotetaan, pitikö ehkä olla syyskynnön kielto? Mietin että täällä meilläkin sitä syyskyntöä on vähennetty erilaisin kepein ja porkkanoin ravinne- ja maa-ainesvalumien ehkäisemiseksi vesiin. Ja maan kasvupeitteisyyttä on haluttu lisätä talveksi esim juuri syysviljojen kylvöllä. Vai onko norjalaisilla jotain uutta tietoa tähän?
Jep just noin piti laittaa!
 
Resizer_16280955542750.jpg
Siinäpä se olisi 2021 1. oma ohrakuorma lähdössä tuottamaan naudanlihaa.

Keli oli hyvä, eiliset sateet ei näkyneet enää missään, puimuri pelasi ja siinä mielessä kaikki ok.

Muuten hyvä, mutta liian iso ala piti puida tuohon kuormaan. Mahdollisuudet oli paljon parempaan, mutta keli kasvukaudella on mikä on ja siihen on tyytyminen. Veden puute heinäkuussa tuossa nyt eniten rassasi.

Mutta toivon mukaan parempia lohkoja on nyt tulossa puintiin. (Näin onkin, maapohjaltaan pahimmat hiesut tuli jo tuohon kuormaan ajeltua.)
 
Katso liite: 52009
Siinäpä se olisi 2021 1. oma ohrakuorma lähdössä tuottamaan naudanlihaa.

Keli oli hyvä, eiliset sateet ei näkyneet enää missään, puimuri pelasi ja siinä mielessä kaikki ok.

Muuten hyvä, mutta liian iso ala piti puida tuohon kuormaan. Mahdollisuudet oli paljon parempaan, mutta keli kasvukaudella on mikä on ja siihen on tyytyminen. Veden puute heinäkuussa tuossa nyt eniten rassasi.

Mutta toivon mukaan parempia lohkoja on nyt tulossa puintiin. (Näin onkin, maapohjaltaan pahimmat hiesut tuli jo tuohon kuormaan ajeltua.)
Appiukko aikoinaan vuokrasi peltoa ja laittoi ohralle. Leskirouva-maanomistaja itkusilmässä puristi kättä ja kiitellen sanoi, että ikinä ei olisi voinut kuvitella elävässä elämässä näkevänsä, että heidän pelloltaan ajetaan viljaa pois kuin sorakuormia. Meni vanhuuttaan kuolemaan seuraavana vuonna ja perilliset irtisanoivat vuokrasopimuksen ja istuttivat mäntyä tilalle. Nyt kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin pellot näyttävät siltä, että viisainta olisi kaataa kaikki taimet nurin ja kokeilla metsittämistä uudestaan...

Mutta eipähän päässyt kukaan vieras heidän pelloiltaan viljakuormia ajamaan, mikä lienee pääasia.
 
Bunnefjordissa (joka on se sisempi "lenkki" Oslofjordista) julkaistun tiedon mukaan kerran 16 vuodessa...
Ja jos verrataan suomalaisjärviin, niin koko Päijänne taitaa olla 3,5 vuotta yhdessä vedenkierrossa kokonaisuudessaan Kymijokeen, toki hiukan ravinteikkaampaa virtaumaa, mutta silti mieletön ero. Syvyydet ovat myös jollain tasolla linjassa, Bunnefjordenissa taitaa olla itsessään 160m ja Päitsissä 90m?
Vähähappistahan toi on tuolla alhaalla, ja suolaisuuskin tietty eri tasolla, mutta Päijjäkkä on parantumaan päin, ja nää Oslon kaupunkivuonot eivät. .
 
Paras ehkä kysyä täällä, kun minua on aina ihmetyttänyt, että pärjääkö Suomessa maanviljelijänä, jos harrastaa ainoana elinkeinonaan viljanviljelyä? Ei kai se nyt niin helppoa voi olla että talvella saa vaan laskeskella setelitukkoja ja odotella kevätkylvöä?
 
istuttivat mäntyä tilalle. Nyt kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin pellot näyttävät siltä, että viisainta olisi kaataa kaikki taimet nurin ja kokeilla metsittämistä uudestaan...
Tuo se oli yksi villitys aikoinaan: Arvopuu mäntyä istutettiin markankuvat silmissä paikkaan kuin paikkaan maapohjan rehevyydestä piittaamatta. Näitä räkämänniköitä on nyt meillä päinkin pistetty aukoiksi ja uudistettu kuuselle tai koivullekin. Noista männyistä on tullut parhaimmillaan vain kuitupuuta, usein ei ole kelvannut siihenkään, vaan on mennyt energiapuuksi.
 
Paras ehkä kysyä täällä, kun minua on aina ihmetyttänyt, että pärjääkö Suomessa maanviljelijänä, jos harrastaa ainoana elinkeinonaan viljanviljelyä? Ei kai se nyt niin helppoa voi olla että talvella saa vaan laskeskella setelitukkoja ja odotella kevätkylvöä?
Ei pärjää. Talvi on parempi viihtyä esim. palkkatöissä tai urakoida koneilla muuta, rypeä metsätöissä jne.

Saattaa jäädä muuten seuraavan kesän harrastukset väliin.
 
Ei pärjää. Talvi on parempi viihtyä esim. palkkatöissä tai urakoida koneilla muuta, rypeä metsätöissä jne.

Saattaa jäädä muuten seuraavan kesän harrastukset väliin.
:salut: Olipa diplomaattinen vastaus. :salut:
 
:salut: Olipa diplomaattinen vastaus. :salut:
Mutta päätehakkuu (uudistuskakkuu) on kuitenkin rahanarvoista tavaraa... 35k eur per hehtaarri, riippuen sijainnista ja kaikesta, tietty.
Mutta miksi 60-vuotias OKO:n entinen toimitusjohtaja olisi ostanut 250 hehtaaria hyvän ikäistä metsää (fakta) , sekapalstoita, jollei hän tietäisi asiasta jotain? Miksi Ilmarinen, Keskinäinen eläkehirviö, sijoitti Tornator I -diiliin, muttei seuraavaan?
Tässä oli siis kyseessä suomalaisen metsän arvopaperistaminen.
Miksi nämä metät kiinnostavat investointipankkeja, jollei niillä raiskioilla ole meidän kommarihallituksen mukaan mitään arvoa, eikä niiden itsekkäillä hoitajilla...

Repikää tosta metänomistajat huumoria... meijän taskusta tulee noiden kenraalipalkat



TORNATOR PLC

Our core business includes sustainable forestry, forestland purchasing and silvicultural services. In addition to our key business areas, we sell cutting rights to our land, develop wind power projects and sell high-quality waterfront plots and soil resources.

Kattokaa kuinka moni noista on tietyn henkilön entisiä juoksupoikia...
 
Viimeksi muokattu:
Ylen juttu: Monilla maitotiloilla halutaan nyt hiilineutraaleiksi

Monilla maitotiloilla halutaan nyt hiilineutraaleiksi – päästöjen vähentämisen ongelmana ovat etenkin koneet ja polttoöljy​

Nuorilla maatalousyrittäjillä riittää uskoa hiilineutraaliin maidon tuotantoon. Heille keinot navettojen ja peltojen saamisessa hiilitasapainoon ovat tuttuja. Edunvalvoja siirtäisi rahoitusta energiatehokkuuden parantamiseen.
Tästä lueskelin joskus lukiolaisena kirjastolla, kun maatila tai pari kokeili Suomessa sinappiöljyn käyttämistä polttoaineena. Kokemukset olivat positiivisia. Polttoainesuodattimia piti vaihtaa hieman useammin, mutta kuitenkin koneet vörkkivät ihan ok. Wikipedia ja toinen Ylen lyhyt juttu kertovat näköjään vähän lisää.

Tuolloin suurimpana ongelmana oli, että kokeiluluvan päättymisen jälkeen sinappiöljyä verotettiin melkoisen rankasti.

Pointti oli kuitenkin se, että periaatteessa olisi mahdollista tuottaa polttoaine jos nyt ei joka tilalla, niin kuitenkin kotimaisesti. Eli jos ei näpräiltäisikään tilakohtaisesti, vaan panostus valtion taholta olisi laajamittaisempi. Tällä ratkaisulla konekantaa ei (heti) tarvitsisi vaihtaa/muuntaa isolla rahalla, kuten jos päädyttäisiin biokaasuun voimanlähteenä. Biokaasu olisi tietysti tuotettavissa laajassa mitassa lannasta ja tuorerehusta, mutta siinä siirtymän kustannukset olisivat melkoisen kovat.
 
Ylen juttu: Monilla maitotiloilla halutaan nyt hiilineutraaleiksi

Tästä lueskelin joskus lukiolaisena kirjastolla, kun maatila tai pari kokeili Suomessa sinappiöljyn käyttämistä polttoaineena. Kokemukset olivat positiivisia. Polttoainesuodattimia piti vaihtaa hieman useammin, mutta kuitenkin koneet vörkkivät ihan ok. Wikipedia ja toinen Ylen lyhyt juttu kertovat näköjään vähän lisää.

Tuolloin suurimpana ongelmana oli, että kokeiluluvan päättymisen jälkeen sinappiöljyä verotettiin melkoisen rankasti.

Pointti oli kuitenkin se, että periaatteessa olisi mahdollista tuottaa polttoaine jos nyt ei joka tilalla, niin kuitenkin kotimaisesti. Eli jos ei näpräiltäisikään tilakohtaisesti, vaan panostus valtion taholta olisi laajamittaisempi. Tällä ratkaisulla konekantaa ei (heti) tarvitsisi vaihtaa/muuntaa isolla rahalla, kuten jos päädyttäisiin biokaasuun voimanlähteenä. Biokaasu olisi tietysti tuotettavissa laajassa mitassa lannasta ja tuorerehusta, mutta siinä siirtymän kustannukset olisivat melkoisen kovat.
Näitä kasviöljyjä (rypsi,sinappi, palmu, oliivi, jatropha, jne) voi tosiaan käyttää sellaisenaan ainakin raskasöljylle soveltuvissa moottoreissa ja osaa esikammiomoottoreissa. Tuon sinappiöljytyypin Mersussa on esikammiomoottori ja siinä myöhemmän videon Jetassakin taitaa olla esikammio. Sinappiöljyn puolestapuhujan mukaan sinappiöljy olisi parempaa, mutta myös rypsiöljyä on käytetty menestyksellä esikammiomersussa. Eräs saksalainen firma teki / suunnitteli muutossarjoja moottoreille bioöljyjen suorakäyttöä varten vuosituhannen alussa. Muutokseen kuului ainakin mäntä jossa on erittäin syvä palotila, erilainen ruiskutussuutin ja saattoi olla sylinterikansikin. Kiinnostus aiheeseen on sittemmin hyytynyt Saksassa ja tuollaisesta ei kuulunu mitään pitkään aikaan.

Mikä lienee sinapin satotaso rypsiin verrattuna saadun öljyn määränä? Sinappia on verrattu mm. rypsiin mm. tässä varsin mielenkiintoisessa julkaisussa:
Siinä kuitenkin vertailtiin vain koko kasviaineksen lämpöarvoja, koska:
Periaatteessa öljykasveista olisi voinut valmistaa esim. biodieseliä, mutta kuten jo
edellä on todettu, kasvusto ei tuleentunut, joten puiminen ei ollut mahdollista. Rypsi
ja sinappi kuitenkin normaaleina kasvukausina tuleentuvat pohjoisessa Keski-
Suomessa, joten biodiesel on yksi mahdollinen käyttömuoto.

Rypsistä tehdyn RME:n tuotannon kannattavuutta on tarkasteltu tässä:
julkaisussa. Johtopäätös tuon perusteella on, että kyseessä ei ole mikään kultakaivos.

Kehittyneemmillä menetelmillä (vetykäsittely) valmistaja hankkii raaka-aineen sieltä mistä sen halvimmalla saa. Kotimainen öljykasvi ei taida millään kyetä kilpailemaan hinnalla palmuöljyn kanssa.
 
Kehittyneemmillä menetelmillä (vetykäsittely) valmistaja hankkii raaka-aineen sieltä mistä sen halvimmalla saa. Kotimainen öljykasvi ei taida millään kyetä kilpailemaan hinnalla palmuöljyn kanssa.
Ei varmaan kykenekään kun 7000 taalaa vuodessa (ja oli hyvä liksa) ansainnut pätevä ugandalainen erityisopettaja katsoi itselleen hyväksi investoinniksi puolen hehtaarin palmupellon ostamisen.
 
Tänään puintialoitus ja kauraa(tai ainakin etäisesti kauralta näyttävää säiliöön tuli). VOI #&?#"!)=?/&%&%¤#"!ÅÅÅ&/(¤¤¤##"! jne!! NO tulihan sitä ajettua jo runsaat 4ha ja välillä vettäkin pisaroi.
Tuloksena jotain 22 kuutiota, hehtolitrapaino iso ?

On siellä maassa isoja halkeamia ja puimurikin "pomppii" erikoisesti kovalla maalla ja hitto kun kulkee ns. vapaallakin vielä kytkimen pohjaan painamisen jälkeen.

Ja jotain hyvääkin sentään että koneet pelaa ja paljoa ei tarvitse kuivurissa kaurojen pyöriä. :p
 
Back
Top