Suuri maatalouskeskustelu

[Baltriber]

Lähden säätämään pöyhintä karhotusasentoon. Käyttöohjeet luettuna, tää on just parasta. Jos olisin lukenut ne jo kun aloin tähän hommaan, olis säästynyt melkoiselta vitutukselta.

Edessä oleva työmaa on taas sellanen että se raiskaava kannibaalijoukkiokin olis virkistävää vaihtelua. Se jossain kohtaa pellonlaitaan kinostuva asiantuntijaraatihan vastaa aivan zombiapokalypsiä

Jos ei kuulu, niin keskussairaalan kylmiöstä voipi sitten haeskella

 

[Kuolovena]

Lähden säätämään pöyhintä karhotusasentoon. Käyttöohjeet luettuna, tää on just parasta. Jos olisin lukenut ne jo kun aloin tähän hommaan, olis säästynyt melkoiselta vitutukselta.

Edessä oleva työmaa on taas sellanen että se raiskaava kannibaalijoukkiokin olis virkistävää vaihtelua. Se jossain kohtaa pellonlaitaan kinostuva asiantuntijaraatihan vastaa aivan zombiapokalypsiä

Jos ei kuulu, niin keskussairaalan kylmiöstä voipi sitten haeskella

Mitä tekisit kannibaaleille? Lannoitteksi peltoihin kenties? Arvostan kaikkia, jotka viljelevät, metsästävät, kalastavat jne. - edes omiin tarpeisiin. Toivottavasti saat heinät jemmattua.

 

[Torni]

Mulla on niin stna paljon elämän helmiä kaulassa, että en ihan kaikkea paskaa usko.
@Baltriber jutut meni kauan toisesta korvasta yli. Korona aikana alettiin vaihtamaan viestiä. Ennen sitä @Ikarus.
Joskus totuus on tarua ihmeellisempää.
On niin kovia kaveria että pienessä raekuurossa paljussa jännittä.
Mp-netti kesätapahtuma?
@baikal kerää kaikilta käsiaseet, pitkistä aseista hyvä silta. Kolmannet villasukat pitää antaa pois.

Siitä se lähtee.

 

[Baltriber]

Päivä lähti aivan timanttisesti käyntiin. Luin pöyhimen käyttöohjeen. Karhotuslirpakkeet paikalleen murtamatta yhtään sormea. Ne vitun miljoona piikkiä karhotusasentoon. Siinäkohtaa kyllä jo rengas näytti snadisti epäilyttävältä. Natikka pellolle ilman yhtään vastaantulevaa zombia tai kannibaalia (ne on kantrifestareilla ja artjärvi-päivillä).

No eikö vittu se rengas leviä viimeisiä karhoja ajaessa. Puuilosta saa onneksi uusia.

Sitten natikka naapurikylään ja noin satavuotta uudempaa vetovälinettä tilalle ja paalain perään. Jostain hämmästyttävästä syystä kaveri ei halunnut paalata sillä sievällä pienellä puutarhajyrsimellä. Toisaalta, kun minä olin viikon mädäntynyt tässä helteessä siinä jyrsimessä, se on syytä tunkea johonkin autoklaaviin ennen seuraavia operaatioita

Nyt on heinät paalattu ja henkilövahingoilta on aika kivasti vältytty. Kalustotappioita on se rengas ja pari pöyhimen piikkiä. Löytynevät ensi vuonna traktorin renkaasta. Ne piikit siis.

Neljäsosa, tosi optimistisesti ajateltuna neljäsosa, heinistä on katon alla. Huomenna on pääpäivä sillä rintamalla. Puoliso ja kaveri kohteliaina miehinä mainitsi vain muutaman kerran että naiset voi harrastaa muutakin kuin marsua isompien elukoiden pitoa, esimerkiksi sauvakävelyä tai lukemista.

Sain aikaiseksi hämeen kusisimmat karhot. Mutta ite kun tekee niin ei voine olettaa että priimaa pukkaa, kuha ny tulee. Kaverille tuumasin että kääntää vaan sitä rattia paalatessa. Mikähän aivan naurettava fysiikanlaki saa pienen mutkan ensimmäisessä karhossa kertautumaan loppuakohden niin että viimeiset on kuin jotain vitun liikenneympyröitä

 

[Erkki]

Miten puolustaa resurssejaan apokalyptiassa? Kaikki nälkiintyneet eivät jää rauhassa kuolemaan nälkään. Tarpeeksi monta ateriaa kun jää väliin, niin ihmisestä sukeutuu melkoinen peto.

Onko nykyajan sivistynyt suomalainen jalostunut petomaisemmaksi kuin esi-isänsä? Tämä tuli mieleen, kun mietin 1600- 1800- lukujen suuria nälkävuosia. Tuolloinkin kerjäläislaumat vaeltelivat, mutta ryöstelyn, raiskaamisen ja kannibalismin sijaan ne lähinnä kuukahtelivat tienvarsille, josta niitä sitten koottiin kirkkomaiden multiin. Aikalaislähteet kertovat kyllä varkauksista ja ryöstöistä , mutta mikään epidemiaa siitä ei tullut. Jokunen kannibalismitapauskin tunnetaan, mutta ne olivat perheiden sisäisiä lapsensyöntejä, jotka herättivät laajaa huomiota ja kauhua noissakin oloissa. Voi olla, että tuon ajan ihmiselle kuolema oli normaalioloissakin läsnä oleva realiteetti, johon osattiin suhtautua tyynemmin kuin nykyinen, kaikkimulle- maailmannapa- minullaonoikeus- ihminen.

 

[baikal]

Oletteko panneet merkille, miten isoja tiloja on saneerauksessa tai vasaran alla? Onko se suomen suurinkin jo nurin?

Onko nykyajan sivistynyt suomalainen jalostunut petomaisemmaksi kuin esi-isänsä? Tämä tuli mieleen, kun mietin 1600- 1800- lukujen suuria nälkävuosia. Tuolloinkin kerjäläislaumat vaeltelivat, mutta ryöstelyn, raiskaamisen ja kannibalismin sijaan ne lähinnä kuukahtelivat tienvarsille, josta niitä sitten koottiin kirkkomaiden multiin. Aikalaislähteet kertovat kyllä varkauksista ja ryöstöistä , mutta mikään epidemiaa siitä ei tullut. Jokunen kannibalismitapauskin tunnetaan, mutta ne olivat perheiden sisäisiä lapsensyöntejä, jotka herättivät laajaa huomiota ja kauhua noissakin oloissa. Voi olla, että tuon ajan ihmiselle kuolema oli normaalioloissakin läsnä oleva realiteetti, johon osattiin suhtautua tyynemmin kuin nykyinen, kaikkimulle- maailmannapa- minullaonoikeus- ihminen.

Tähän lienee pakko vastata, että katso v. 1918. Mun mielestä suomen nälkähistorian yksi pyykki on tuo vuosi. Eli ihmiset eivät aikoneet kuolla kruunun viljamakasiinien ovien taakse, kuten olivat aiemmin tehneet.

Nälkä oli tuttu kokemuksista ja kertomuksista. Agitaattorit osasivat käyttää tätä seikkaa satasella.

 

[Erkki]

Oletteko panneet merkille, miten isoja tiloja on saneerauksessa tai vasaran alla? Onko se suomen suurinkin jo nurin?

Tähän lienee pakko vastata, että katso v. 1918. Mun mielestä suomen nälkähistorian yksi pyykki on tuo vuosi. Eli ihmiset eivät aikoneet kuolla kruunun viljamakasiinien ovien taakse, kuten olivat aiemmin tehneet.

Nälkä oli tuttu kokemuksista ja kertomuksista. Agitaattorit osasivat käyttää tätä seikkaa satasella.

Joo, täydellä vatsalla varmaan harvempi olisi aseisiin viitsinyt tarttua, vaikkei se mikään spontaani nälkäreaktio ollutkaan, olihan sitä agitoitu jo pitkään. Ja kumpaan tahansa asejoukkoon liittyminen takasi ainakin säännöllisen muonituksen.

 

[baikal]

Eihän nuo baltriberin karhot huonoja ole, ei sillä koneella tuon parempia tulekaan. Tuttu kone sikäli, että yhtenä kesänä vatkasin 9 hehtaaria kuivaksi. Kotvan pienpaalain paukutti siitä 10 kiloisia. Oi niitä aikoja, kun 16 tuntinen työpäivä sujui ilman oireita.

Kierrosten asetus ja mieluummin hidas vauhti, niin homma sujui ja kone säilyi ehjänä.

 

[kolomaittis]

Tänä vuonna ajattelin ettei kuivuudesta tarvitsisi valittaa.
Vettä tuli kylvöjen jälkeen ihan sopivasti ja se sopivasti jatkui ja jatkui koko kesäkuun ja vähän alkuun heinäkuutakin. Ei liikaa.
Tulihan se kuivuus kuitenkin jos pääsee katsoman peltoja kuten kahtena päivänä "pääsin" hukkakauran etsinnässä.
Uskomaton vaikutus hyvän kasvuston alueilla näillä helteillä. Siellä ne saappaat välillä uppoo kuivuuden aiheuttamiin halkeamiin.
Satotoiveet vielä hyvän puolella kuitenkin.

 

[baikal]

Tänä vuonna ajattelin ettei kuivuudesta tarvitsisi valittaa.
Vettä tuli kylvöjen jälkeen ihan sopivasti ja se sopivasti jatkui ja jatkui koko kesäkuun ja vähän alkuun heinäkuutakin. Ei liikaa.
Tulihan se kuivuus kuitenkin jos pääsee katsoman peltoja kuten kahtena päivänä "pääsin" hukkakauran etsinnässä.
Uskomaton vaikutus hyvän kasvuston alueilla näillä helteillä. Siellä ne saappaat välillä uppoo kuivuuden aiheuttamiin halkeamiin.
Satotoiveet vielä hyvän puolella kuitenkin.

Täällä pielisen pohjoispuolella on hyvät viljat. Toisen sadon heinä vaiviintuu kyllä. 2,5 viikkoa rutikuivaa näkyy jo.

 

[saftamil]

Näin kaupinkilaisena en näistä asioista ymmärrä tuon taivaallista. Halusin tänne kuitenkin tulla sanomaan että maanviljelys pitää meidät leivässä ja arvostan kovasti sitä työtä!

 

[StepanRudanskij]

Onko nykyajan sivistynyt suomalainen jalostunut petomaisemmaksi kuin esi-isänsä? Tämä tuli mieleen, kun mietin 1600- 1800- lukujen suuria nälkävuosia. Tuolloinkin kerjäläislaumat vaeltelivat, mutta ryöstelyn, raiskaamisen ja kannibalismin sijaan ne lähinnä kuukahtelivat tienvarsille, josta niitä sitten koottiin kirkkomaiden multiin. Aikalaislähteet kertovat kyllä varkauksista ja ryöstöistä , mutta mikään epidemiaa siitä ei tullut. Jokunen kannibalismitapauskin tunnetaan, mutta ne olivat perheiden sisäisiä lapsensyöntejä, jotka herättivät laajaa huomiota ja kauhua noissakin oloissa. Voi olla, että tuon ajan ihmiselle kuolema oli normaalioloissakin läsnä oleva realiteetti, johon osattiin suhtautua tyynemmin kuin nykyinen, kaikkimulle- maailmannapa- minullaonoikeus- ihminen.

Pahimmilla alueilla noihin aikoihin oli vähemmän väkeä. Niilläkin ensisijainen tukeutuminen oli sinne mistä asutus oli lähtenyt. Sitten kun sekään ei enää auttanut (kato oli useampivuotinen) niin oli lähdettävä viime hetkillä kokeilemaan miten maailma vastaa. Heikkoina jo oltiin, ei siinä väkivaltaan ym enää kovin voimia ollut.

 

[StepanRudanskij]

Oletteko panneet merkille, miten isoja tiloja on saneerauksessa tai vasaran alla? Onko se suomen suurinkin jo nurin?

Tähän lienee pakko vastata, että katso v. 1918. Mun mielestä suomen nälkähistorian yksi pyykki on tuo vuosi. Eli ihmiset eivät aikoneet kuolla kruunun viljamakasiinien ovien taakse, kuten olivat aiemmin tehneet.

Nälkä oli tuttu kokemuksista ja kertomuksista. Agitaattorit osasivat käyttää tätä seikkaa satasella.

-18 oli jo takana useita huononpuoleisia satovuosia. Köyhälistö tiesi, että sekin sato myytiin Venäjän sotavaltiolle parempaan hintaan kuin paikallisilla olisi ollut varaa. Agitaattorin ei paljon tarvinnut kolme pointtia keksiä.

 

[Jorde]

Mutta mä henkilökohtaisesti olen ottanut sellaisen lähestymiskulman tähän hommaan, että asioilla täytyy olla jatkumo. Mitäs kun ne hernekeittopurkit on syöty? Siksi täytyy pystyä itse kasvattamaan syötävää. Mitäs kasvatat jos ei ole siemeniä? Siksi täytyy pyrkiä mahdollisimman korkeaan siemenomavaraisuuteen. Ei tartte zombihyökkäystä että se homma sakkaa, ruokavirasto riittää kyllä siihen ettei siemeniä ole eikä tule ja ne kenellä on, joutuu niitä diilaamaan kuin kokaiinia.

Vastottain ranskassa joku taisi saada kohtuulliset rapsut siemenien myynnistä...

 

[Ikarus]

Täällä pielisen pohjoispuolella on hyvät viljat. Toisen sadon heinä vaiviintuu kyllä. 2,5 viikkoa rutikuivaa näkyy jo.

Savon puolella ei vieläkään ole vesi lopussa. Mahdollisesti satoi enemmän ennen hellejaksoa.

Kuvassa toukokuun puolivälissä suorakylvetty monitahoinen ohra. Hietamoreeni eli mäkimailla ollaan.

Ainut mikä tuon enää pilaa on mahdollinen lako. Nyt ei tarvittaisi kovaa kuuroa tuulen kanssa. Viikon päästä tuo jo kestää paremmin kuurojakin.

Tähkällä on mittaa, ihan hyvältä näyttää. Liian veden hukuttamat alat näillä mailla ovat pieniä laikkuja. Moreeni läpäisee ja rinteessä ei vesi muutenkaan pysy.

 

[Erkki]

-18 oli jo takana useita huononpuoleisia satovuosia. Köyhälistö tiesi, että sekin sato myytiin Venäjän sotavaltiolle parempaan hintaan kuin paikallisilla olisi ollut varaa. Agitaattorin ei paljon tarvinnut kolme pointtia keksiä.

Suurin osa Suomen leipäviljasta oli jo pitkään ollut tuontitavaraa, koska 1800- luvun katovuosien jälkeen maataloudessa oli panostettu viljan sijaan karjatalouteen. Oli totuttu siihen että viimeistään emämaa Venäjältä kyllä viljaa löytyy. Maailmansodan syttyminen ja Venäjän sekasorto saivat sitten viljantuonnin tyrehtymään ja elintarvikkeiden hinnat pompsahtamaan.

 

[J0h1F]

Katso liite: 123484
Savon puolella ei vieläkään ole vesi lopussa. Mahdollisesti satoi enemmän ennen hellejaksoa.

Kuvassa toukokuun puolivälissä suorakylvetty monitahoinen ohra. Hietamoreeni eli mäkimailla ollaan.

Ainut mikä tuon enää pilaa on mahdollinen lako. Nyt ei tarvittaisi kovaa kuuroa tuulen kanssa. Viikon päästä tuo jo kestää paremmin kuurojakin.

Tähkällä on mittaa, ihan hyvältä näyttää. Liian veden hukuttamat alat näillä mailla ovat pieniä laikkuja. Moreeni läpäisee ja rinteessä ei vesi muutenkaan pysy.

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan Sortavalan suunnan ja Vaara-Karjalan maatalouden (ja nimenomaan viljanviljelyn) alasajo on kyllä isoimpia hölmöyksiä maamme sotienjälkeisen ajan historiassa - maaperä on Sortavalasta Kuopion-Siilinjärven-Suonenjoen-seudulle ulottuvalla lehtovyöhykkeellä ravinteikasta ja mäkisyyden ja maaperän laadun ansiosta veden kanssa pärjätään paljon paremmin kuin monessa muussa paikassa (ja kastelujärjestelmien rakentaminenkaan ei olisi järvien takia kauhean kallista). Ilmastonmuutoksen myötä tästä alueesta tulisi todennäköisesti yksi tuottoisimmista, kun kasvukauden pidentyminen mahdollistaisi aiempaa satoisammat lajikkeet. Jo nythän toki Saimaan vesistö on tehnyt alueesta ilmastollisesti huomattavasti suotuisamman kuin Keski-Suomessa samoilla leveysasteilla; kasvukauden tehollinen lämpösumma on jo myös suurempi kuin samoilla leveysasteilla olevalla Etelä-Pohjanmaalla.

Tässä ennuste kasvukauden tehollisen lämpösumman kehityksestä Suomessa:


Ei ole sattumaa laisinkaan, että tuolla alueella myös mansikkaa kasvatetaan paljon, maaperä on siihen hyvä, ja erikoistuneesta tuotannosta saa helposti yllättävänkin hyvän tuoton.

Toki vielä on Joensuun seudulla, erityisesti Liperissä ja Viinijärvellä, laajoja peltoalueita, koska siellä on riittävästi väkeä ja kaupungin läheisyys riittää tukemaan alueiden vetovoimaa sen verran, että kaikki eivät muuta pois.

 

[tankki-tapsa]

Joku viisas sanoi että ihmisen sivistys on kolme ateriaa syvä. Sii s jospa vaikka lentoasemalle jumiutuu joukko vaikka vähän fiksumpaakin väkeä ja syömättä jää aamupala, lounas ja päivällinen alkaa päät punoittaa ja suut tuottaa vihapuhetta.

 

[Ikarus]

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan Sortavalan suunnan ja Vaara-Karjalan maatalouden (ja nimenomaan viljanviljelyn) alasajo on kyllä isoimpia hölmöyksiä maamme sotienjälkeisen ajan historiassa - maaperä on Sortavalasta Kuopion-Siilinjärven-Suonenjoen-seudulle ulottuvalla lehtovyöhykkeellä ravinteikasta ja mäkisyyden ja maaperän laadun ansiosta veden kanssa pärjätään paljon paremmin kuin monessa muussa paikassa (ja kastelujärjestelmien rakentaminenkaan ei olisi järvien takia kauhean kallista). Ilmastonmuutoksen myötä tästä alueesta tulisi todennäköisesti yksi tuottoisimmista, kun kasvukauden pidentyminen mahdollistaisi aiempaa satoisammat lajikkeet. Jo nythän toki Saimaan vesistö on tehnyt alueesta ilmastollisesti huomattavasti suotuisamman kuin Keski-Suomessa samoilla leveysasteilla; kasvukauden tehollinen lämpösumma on jo myös suurempi kuin samoilla leveysasteilla olevalla Etelä-Pohjanmaalla.

Tässä ennuste kasvukauden tehollisen lämpösumman kehityksestä Suomessa:
Katso liite: 123485

Ei ole sattumaa laisinkaan, että tuolla alueella myös mansikkaa kasvatetaan paljon, maaperä on siihen hyvä, ja erikoistuneesta tuotannosta saa helposti yllättävänkin hyvän tuoton.

Toki vielä on Joensuun seudulla, erityisesti Liperissä ja Viinijärvellä, laajoja peltoalueita, koska siellä on riittävästi väkeä ja kaupungin läheisyys riittää tukemaan alueiden vetovoimaa sen verran, että kaikki eivät muuta pois.

Mäkimaat ovat erittäin viljelyvarmoja. Nostaa kapillaarisesti syvältä vettä kuivana kesänä, märkänä läpäisevät hyvin, vesi ei ei jää seisomaan.

Kivisyyden kanssa pärjää suorakylvössä, mihin nämä maat sopivat kuin nenä päähän. En muokkaa ennen kylvöä enkä kerää kiviäkään, suorakylvökone ei niitä nosta.

Muutama viikko puinnin jälkeen syksyllä glyfosaatti, seuraava viljelytoimi on keväällä kylvö.

Maan rakenne ei näillä mailla kärsi suorakylvössä edes yksipuolisesta viljan viljelystä. Toisin on asian laita savimailla.