Suuri maatalouskeskustelu

[Baltriber]

Katso liite: 39850
Maanäytteen otto. Kuvassa erittäin hyvässä kunnossa oleva hietamoreeni. Kaira uppoaa kuin kukkapenkkiin, matoja joka kairassa.

Edit: silloin uppoaa, kun ei osu kiveen..

olen kateellinen. Jankkosavipeltoon ei uppoa kaira edes lekalla auttamalla kun kuivaa. Piikkauskoneella on ihan hyvä laittaa niitä ohuita muovisia aitakeppejä, Aitatolpat traktorin kauhalla (aina yhtä jännää että uppooko vai katkeeko tolppa). Sitten kun sataa, niin savi hylkii tolpat ja tikut ylös. Matoakaan en muista ikinä tuolla nähneeni.

pottumaan käänsin viimeksi tammikuussa ja nyt sinne ajettiin tuskallisen monta peräkärryllistä Joitain vuosia kompostoitunutta karjanlantaa missä oli matoja ruuhkaksi asti ja käännettiin uudestaan, näyttää ihan naurettavan hyvältä. Selkä on vähän huonona talikoimisesta. Se tuppaa painamaan se komposti aika paljon. Etenkin kun upottaa täyden peräkärryn ja mönkijän sillai sopivasti akselia myöden kompostikasaan. En kehdannut hätyyttää ketään traktorillista apuun niin kiskoin volvolla koko roskan ylös sieltä. On siinä hiton hyvä auto, absvalo ja moottorivalo (vissiin lambda kiukuttelee) palaa, mittarissa reilu 400 000, ruma kuin perkele kun kasvaa jo sammaltakin ja mun omakätisesti suorittamat pienehköt korikorjaukset (ilmastointiteipillä) vaan lepattaa mennessä mutta käyttökelpoisempi kuin mitkään koreanpimpulat.

sain näppärästi yhdistettyä etäkoulun ja porkkanan kylvön. On vähän kiireistä aikaa tää kevät ja lapset kun tykkää osallistua etenkin siihen kylvöpuoleen. Tahtoo vaan olla ruuhkaiset vaot kun noi mättää niitä kirpun kokoisia siemeniä maahaan (jokaisesta pussista ja kaikki sekaisin, kun vaot on valmiit, voi loput nakkoa kasvihuoneeseen niin menee kesä jännätessä että mikä laji voittaa eloonjäämiskamppailun viidakossa, viime kesänä herne oli aika vahvoilla).

etäkoulussa kun on niitä näperrystunteja, niin vaihdoin lennosta vessapaperihylsystä vessapaperi-askarteluun. Nyt kun kaikilla on kaapit pullollaan sitä hamstrattua vessapaperia, niin ilkeää tuhlatakin sitä.

lapsukaiset pöydän ääreen leikkaamaan paperia suikaleiksi, topsipuikolla sopivin välein tippa munanvalkuaista ja siemen perään. Toistetaan kunnes haluttu kylvömetrimäärä on saavutettu ja siirrytään liikuntatunnille, eli lykkäämään vasta valmistuneet siemennauhat maahan.

 

[Baltriber]

pottupenkki
Ja
Savipeltolaidun

 

[Ikarus]

olen kateellinen. Jankkosavipeltoon ei uppoa kaira edes lekalla auttamalla kun kuivaa. Piikkauskoneella on ihan hyvä laittaa niitä ohuita muovisia aitakeppejä, Aitatolpat traktorin kauhalla (aina yhtä jännää että uppooko vai katkeeko tolppa). Sitten kun sataa, niin savi hylkii tolpat ja tikut ylös. Matoakaan en muista ikinä tuolla nähneeni.

pottumaan käänsin viimeksi tammikuussa ja nyt sinne ajettiin tuskallisen monta peräkärryllistä Joitain vuosia kompostoitunutta karjanlantaa missä oli matoja ruuhkaksi asti ja käännettiin uudestaan, näyttää ihan naurettavan hyvältä. Selkä on vähän huonona talikoimisesta. Se tuppaa painamaan se komposti aika paljon. Etenkin kun upottaa täyden peräkärryn ja mönkijän sillai sopivasti akselia myöden kompostikasaan. En kehdannut hätyyttää ketään traktorillista apuun niin kiskoin volvolla koko roskan ylös sieltä. On siinä hiton hyvä auto, absvalo ja moottorivalo (vissiin lambda kiukuttelee) palaa, mittarissa reilu 400 000, ruma kuin perkele kun kasvaa jo sammaltakin ja mun omakätisesti suorittamat pienehköt korikorjaukset (ilmastointiteipillä) vaan lepattaa mennessä mutta käyttökelpoisempi kuin mitkään koreanpimpulat.

sain näppärästi yhdistettyä etäkoulun ja porkkanan kylvön. On vähän kiireistä aikaa tää kevät ja lapset kun tykkää osallistua etenkin siihen kylvöpuoleen. Tahtoo vaan olla ruuhkaiset vaot kun noi mättää niitä kirpun kokoisia siemeniä maahaan (jokaisesta pussista ja kaikki sekaisin, kun vaot on valmiit, voi loput nakkoa kasvihuoneeseen niin menee kesä jännätessä että mikä laji voittaa eloonjäämiskamppailun viidakossa, viime kesänä herne oli aika vahvoilla).

etäkoulussa kun on niitä näperrystunteja, niin vaihdoin lennosta vessapaperihylsystä vessapaperi-askarteluun. Nyt kun kaikilla on kaapit pullollaan sitä hamstrattua vessapaperia, niin ilkeää tuhlatakin sitä.

lapsukaiset pöydän ääreen leikkaamaan paperia suikaleiksi, topsipuikolla sopivin välein tippa munanvalkuaista ja siemen perään. Toistetaan kunnes haluttu kylvömetrimäärä on saavutettu ja siirrytään liikuntatunnille, eli lykkäämään vasta valmistuneet siemennauhat maahan.
Katso liite: 39869

Ne on nuo savikot s..tanasta. Onneksi ei itsellä ole, jonkun verran on moreenin sekaista hiesua, niidenkin kanssa on välillä kärsimysnäytelmää tarpeeksi.

Hieno hieta olisi parasta. Hietamoreenissa on hiedan hyvät ominaisuudet, paitsi kivisyys.

Kylvönauha on nerokas keksintö!

Nuo vihreät laikut laitumessasi on jokseenkin varmasti juolavehnälaikkuja ja koko kylvöurakka tulee menemään töineen ja siemenineen vihkoon, jos et glyfosaattikäsittelyä sille saa järjestettyä. (Tämähän sinulla jo onkin tietona. Kannattaa uskoa, minä olen näitä töitä tehnyt ja asian käytännössä omin silmin moneen kertaan todennut. Kaikkien ei ole välttämätöntä toistaa jo aikaisemmin jonkun muun tekemiä virheitä.)

Ruiskuttaa ne omiakin peltojaan ennen kylvöjä, siinä samalla joku pyörähtää äkkiä. 3 :ssa hehtaarissa ei mene kuin 15 min ruiskuttaessa. Urakoitsija hommaa aineen, eihän sille alalle mene kuin 10 l glyfosaatti + 1.5 l kiinnite. (3 l/ ha glyfos. + 0.5 l/ha kiinnite.)

Katsoppa sitä minun hietamoreeni kuvaa, erotatko siitä vihreää? Ei ole, koska syksyllä vedin siihen kevyen glyfosaattikäsittelyn sadonkorjuun jälkeen. Se on kylvökunnossa kuivuttuaan ja seuraava työvaihe siinä onkin kylvö. Sitä ei muokata ollenkaan, kylvetään sänkeen suorakylvökoneella. (Jos luoja ja säät sekä korona suo. Kaikeksi onneksi koulut alkaa 14.5 ja sehän meni ajoituksellisesti niin nappiin meillä maatalouden kevättöitä ajatellen, että yhtään paremmin en olisi voinut itse suunnitella. Ei lapset meillä kylvökonetta/koneen veturia
aja, mutta ei aja kukaan muukaan, jos huono tuuri käy.)

Madotkin näytti olevan siinä minun pellolla on erinomaisen hyvin hengissä. Vaikka toisenlaisiakin väitteitä välillä glyfosaatista kuulee.

 

[kolomaittis]

Katso liite: 39850
Maanäytteen otto. Kuvassa erittäin hyvässä kunnossa oleva hietamoreeni. Kaira uppoaa kuin kukkapenkkiin, matoja joka kairassa.

Edit: silloin uppoaa, kun ei osu kiveen..

Löytääkös lokit sinne asti ruokailemaan kun maita näin keväisin muokkaat? Kylmillä keleillä yleensä.
Välillä maa valkoisenaan kun matoja tulevat noukkimaan, miettinyt että mistähän ne heti tietävätkin tulla, joku kyttäys systeemi niillä on.

 

[Ikarus]

Löytääkös lokit sinne asti ruokailemaan kun maita näin keväisin muokkaat? Kylmillä keleillä yleensä.
Välillä maa valkoisenaan kun matoja tulevat noukkimaan, miettinyt että mistähän ne heti tietävätkin tulla, joku kyttäys systeemi niillä on.

Lähin pieni järvi kilometrin päässä. Kyllä ne heti osautuu paikalle. En tiedä minäkään, mistä ne tietää tulla.

 

[Viljami]

Ne on nuo savikot s..tanasta. Onneksi ei itsellä ole, jonkun verran on moreenin sekaista hiesua, niidenkin kanssa on välillä kärsimysnäytelmää tarpeeksi.

Hieno hieta olisi parasta. Hietamoreenissa on hiedan hyvät ominaisuudet, paitsi kivisyys.

Kylvönauha on nerokas keksintö!

Nuo vihreät laikut laitumessasi on jokseenkin varmasti juolavehnälaikkuja ja koko kylvöurakka tulee menemään töineen ja siemenineen vihkoon, jos et glyfosaattikäsittelyä sille saa järjestettyä. (Tämähän sinulla jo onkin tietona. Kannattaa uskoa, minä olen näitä töitä tehnyt ja asian käytännössä omin silmin moneen kertaan todennut. Kaikkien ei ole välttämätöntä toistaa jo aikaisemmin jonkun muun tekemiä virheitä.)

Ruiskuttaa ne omiakin peltojaan ennen kylvöjä, siinä samalla joku pyörähtää äkkiä. 3 :ssa hehtaarissa ei mene kuin 15 min ruiskuttaessa. Urakoitsija hommaa aineen, eihän sille alalle mene kuin 10 l glyfosaatti + 1.5 l kiinnite. (3 l/ ha glyfos. + 0.5 l/ha kiinnite.)

Katsoppa sitä minun hietamoreeni kuvaa, erotatko siitä vihreää? Ei ole, koska syksyllä vedin siihen kevyen glyfosaattikäsittelyn sadonkorjuun jälkeen. Se on kylvökunnossa kuivuttuaan ja seuraava työvaihe siinä onkin kylvö. Sitä ei muokata ollenkaan, kylvetään sänkeen suorakylvökoneella. (Jos luoja ja säät sekä korona suo. Kaikeksi onneksi koulut alkaa 14.5 ja sehän meni ajoituksellisesti niin nappiin meillä maatalouden kevättöitä ajatellen, että yhtään paremmin en olisi voinut itse suunnitella. Ei lapset meillä kylvökonetta/koneen veturia
aja, mutta ei aja kukaan muukaan, jos huono tuuri käy.)

Madotkin näytti olevan siinä minun pellolla on erinomaisen hyvin hengissä. Vaikka toisenlaisiakin väitteitä välillä glyfosaatista kuulee.

Toisaalta on sanottu että Jumala antoi savimaat kaikkein lahjakkaimmille ja muut maalajit sitten sattuman suhareille. No, tiedä hänestä, kieltämättä savimaissa on omat kommervenkkinsa, mutta kovia satoja niistä otetaan ja saviseudut ovat vahvaa kasvinviljelyaluetta. Ajoitus on tietysti niitten kanssa tärkeä ja rakennetta ei saisi rikkoa. Ei niissä muuta kummempaa. Sitten tietysti jos ne on huonoon kuntoon päässeet niin se kunnon parantaminen voipi ottaa aikaa.

Miten sulla muuten toi glyfosaatin käyttö noin yleensä. Onko se jokavuotinen rutiini suorakylvössä vai miten toimit asian kanssa.

 

[Ikarus]

Toisaalta on sanottu että Jumala antoi savimaat kaikkein lahjakkaimmille ja muut maalajit sitten sattuman suhareille. No, tiedä hänestä, kieltämättä savimaissa on omat kommervenkkinsa, mutta kovia satoja niistä otetaan ja saviseudut ovat vahvaa kasvinviljelyaluetta. Ajoitus on tietysti niitten kanssa tärkeä ja rakennetta ei saisi rikkoa. Ei niissä muuta kummempaa. Sitten tietysti jos ne on huonoon kuntoon päässeet niin se kunnon parantaminen voipi ottaa aikaa.

Miten sulla muuten toi glyfosaatin käyttö noin yleensä. Onko se jokavuotinen rutiini suorakylvössä vai miten toimit asian kanssa.

Jokavuotinen rutiini. Joko syksyllä sadon korjuun jälkeen tai keväällä ennen kylvöä. Puoli annostakin riittää.

Luonnon nurmensiementä riittää pellossa. Maan pintakerroksesta on sen siementä Itämiskykyinen siemenpankki. Puinnin jälkeen suorakylvöt näyttää ihan siltä, että sinne olisi kylvetty nurmi viljan kanssa keväällä. Mutta se glyfosaatin ajo ostaa aikaa, että viljan siemen ehtii orastua ennen pellon pintakerroksesta itävää luonnon nurmensiementä.

Jääneistä ruiskutusvirheistä pystyy näkemään, että suorakylvö ilman tuota glyfosaattia on turhaa hommaa. Sinne luonnonheinään ja juolavehnään viljan oraat tukehtuvat. Ruiskuttamattomia kohtia ei tarvitse puida.

Vaihtoehtona olisi rueta sämppäämään noita keväällä ennen kylvöä esim. kultivaattorilla tai lautasäkeellä. Kivisillä mailla ei hyvältä kuullosta. (Eikä näytä muokkauksen jälkeen.) Sen verran siinä saisi ostettua isolla polttoaineen kulutuksella aikaa viljan oraalle, että kylväminen heikommin kannattaisi. Ja kun kannattavuus on erittäin heikkoa jo nyt, sitten alkaisi olla sama jättää kokonaan kylvämättä.


Kuivuttuaan valmis kylvöön. Kesyjä joutsenia, päästivät 30 metriin maanäytekairan kanssa käyskennellessä.

 

[Viljami]

Jokavuotinen rutiini. Joko syksyllä sadon korjuun jälkeen tai keväällä ennen kylvöä. Puoli annostakin riittää.

Luonnon nurmensiementä riittää pellossa. Maan pintakerroksesta on sen siementä Itämiskykyinen siemenpankki. Puinnin jälkeen suorakylvöt näyttää ihan siltä, että sinne olisi kylvetty nurmi viljan kanssa keväällä. Mutta se glyfosaatin ajo ostaa aikaa, että viljan siemen ehtii orastua ennen pellon pintakerroksesta itävää luonnon nurmensiementä.

Jääneistä ruiskutusvirheistä pystyy näkemään, että suorakylvö ilman tuota glyfosaattia on turhaa hommaa. Sinne luonnonheinään ja juolavehnään viljan oraat tukehtuvat. Ruiskuttamattomia kohtia ei tarvitse puida.

Vaihtoehtona olisi rueta sämppäämään noita keväällä ennen kylvöä esim. kultivaattorilla tai lautasäkeellä. Kivisillä mailla ei hyvältä kuullosta. (Eikä näytä muokkauksen jälkeen.) Sen verran siinä saisi ostettua isolla polttoaineen kulutuksella aikaa viljan oraalle, että kylväminen heikommin kannattaisi. Ja kun kannattavuus on erittäin heikkoa jo nyt, sitten alkaisi olla sama jättää kokonaan kylvämättä.

Katso liite: 39873
Kuivuttuaan valmis kylvöön. Kesyjä joutsenia, päästivät 30 metriin maanäytekairan kanssa käyskennessä.

Niin se varmaan on varsinkin noilla kevyillä ja hikevillä mailla, niillä sitä heinämäistä rikkaa tulee helposti. Savimailla ei välttämättä niin iso ongelma ole, mutta siellä taas usein tulee syysitoista saunakukkaa joka voi olla hankala jos ehtii isoksi ennen alkukesän rikkaruiskutuksia. Se on toi glyfo siitä jännä, että rikat ei ilmeisesti tule resistensseiksi sille toistuvassakaan käytössä toisin kuin joillekin valikoiville gramma-aineille.

 

[PSB 5500]

Niin se varmaan on varsinkin noilla kevyillä ja hikevillä mailla, niillä sitä heinämäistä rikkaa tulee helposti. Savimailla ei välttämättä niin iso ongelma ole, mutta siellä taas usein tulee syysitoista saunakukkaa joka voi olla hankala jos ehtii isoksi ennen alkukesän rikkaruiskutuksia. Se on toi glyfo siitä jännä, että rikat ei ilmeisesti tule resistensseiksi sille toistuvassakaan käytössä toisin kuin joillekin valikoiville gramma-aineille.

Jostain ulkomailta, missä sitä glyfosaattia on runsaamminkin käytetty, niin olen kuullut että olisi jo glyfosaattiresistenssejä rikkakasvejakin. USA ainakin mainittu.

 

[Lapinukko]

Vaihtoehtona olisi rueta sämppäämään noita keväällä ennen kylvöä esim. kultivaattorilla tai lautasäkeellä. Kivisillä mailla ei hyvältä kuullosta. (Eikä näytä muokkauksen jälkeen.) Sen verran siinä saisi ostettua isolla polttoaineen kulutuksella aikaa viljan oraalle, että kylväminen heikommin kannattaisi. Ja kun kannattavuus on erittäin heikkoa jo nyt, sitten alkaisi olla sama jättää kokonaan kylvämättä.

Joo sitä riskiä nostelin esille että jos glyfosaatin kieltävät, eikä kohta ole enää varastoissakaan, maailmalla roiskuu paska ja polttoaineestakin tulee pula. Pitäisikö valtion säilöä ainetta luoliin?

 

[Ikarus]

Jostain ulkomailta, missä sitä glyfosaattia on runsaamminkin käytetty, niin olen kuullut että olisi jo glyfosaattiresistenssejä rikkakasvejakin. USA ainakin mainittu.

Eikös niillä ole glyfosaattiresistenttejä viljelykasvejakin tarkoituksella viljelyssä.

Meillähän kasvinsuojelu on annoksiltaan yleiseltä tasoltaan amatöörien näpertelyä. Maailmalla yleistä sadon glyfosaatilla tuleennuttamista ei meillä käytetä. Ostetaan sitten öljyä kuivaukseen, mutta en minäkään mielellään sillä tuleennutettua leipäruista söisi. Joku raja glyfosaatin kanssa holvaamisessakin.

 

[Ikarus]

Joo sitä riskiä nostelin esille että jos glyfosaatin kieltävät, eikä kohta ole enää varastoissakaan, maailmalla roiskuu paska ja polttoaineestakin tulee pula. Pitäisikö valtion säilöä ainetta luoliin?

Mitä se hyödyttää, jos valtio piirtää nimensä käyttökieltosoppariin.

 

[PSB 5500]

Eikös niillä ole glyfosaattiresistenttejä viljelykasvejakin tarkoituksella viljelyssä.

Meillähän kasvinsuojelu on annoksiltaan yleiseltä tasoltaan amatöörien näpertelyä. Maailmalla yleistä sadon glyfosaatilla tuleennuttamista ei meillä käytetä. Ostetaan sitten öljyä kuivaukseen, mutta en minäkään mielellään sillä tuleennutettua leipäruista söisi. Joku raja glyfosaatin kanssa holvaamisessakin.

Kyllä niitä glyfosaatin kestäviä viljelykasveja taitaa maailmalla olla jo jonkun verran viljelyssä. Se mitä ei tunnuta täällä meillä tiedettävän tai jollain tahoilla edes uskottavan, niin suuret maatalousmaat käyttää moninkertaisesti kaikenlaisia torjunta-aineita viljelyksillään meihin verrattuna. Esim se pakkotuleennuttaminen on maailman luonnollisin asia jossainpäin maailmaa..

 

[Ikarus]

Kyllä niitä glyfosaatin kestäviä viljelykasveja taitaa maailmalla olla jo jonkun verran viljelyssä. Se mitä ei tunnuta täällä meillä tiedettävän tai jollain tahoilla edes uskottavan, niin suuret maatalousmaat käyttää moninkertaisesti kaikenlaisia torjunta-aineita viljelyksillään meihin verrattuna. Esim se pakkotuleennuttaminen on maailman luonnollisin asia jossainpäin maailmaa..

Ei ole tarvetta kaukaa niitä maita haeskella. Puolasta toivat sillä tuleennetettua leipäruista. Jonkinlainen kalabaliikki siitä oli julkisuudessakin. Aikaa muutama vuosi, ostaja oli Suomen suurimpiin kuuluva, ellei suurin leipäviljan mylläri.

Safkatutka: Vaasan Ruispaloissa saattaa olla kasvinsuojeluainetta

Moni kuluttaja on ollut yllättynyt siitä, etteivät Vaasan Ruispaloihin käytetyt jauhot välttämättä ole kotimaisia. Vaasan Oy:n tuotteet saattavat sisältää syöpävaaralliseksi pelättyä kasvinsuojeluainetta.

www.mtvuutiset.fi

 

[Viljami]

Kyllä niitä glyfosaatin kestäviä viljelykasveja taitaa maailmalla olla jo jonkun verran viljelyssä. Se mitä ei tunnuta täällä meillä tiedettävän tai jollain tahoilla edes uskottavan, niin suuret maatalousmaat käyttää moninkertaisesti kaikenlaisia torjunta-aineita viljelyksillään meihin verrattuna. Esim se pakkotuleennuttaminen on maailman luonnollisin asia jossainpäin maailmaa..

Juu kyllähän Monsanto aikoinaan teki muuntogeenisen Roundup-ready soijan ja muitakin glyfosaattia kestäviä kasveja. Käyttömäärät on miehekkäitä verrattuna Suomeen. Olikohan se revonhäntä vai mikä se jenkkien glyfosaattiresistentti kasvi oli. Se on muuten tuo torjunta-aine resistenssi siitä jännä että ainakin tautiaineitten osalta se tulee helpommin pienillä kerta-annoksilla kuin suurilla. Tietysti saman tehoaineen jatkuva käyttö on se varsinainen juttu, mutta jotkut vierastaa jaettua tauti ruiskutusta puolikkailla annoksilla tämän takia. Tosin aineita sekottamalla tätäkin voi välttää.

 

[Black Bart]

Baltriberille pitää kyllä antaa pointsit melkoisesta hull... ööh, sitkeydestä. Mulle jos ehdotettais edes pienimuotoista maanviljelystä jonkin mönkijän ja talikon varassa, niin vastaus olisi melkoisella todennäköisyydellä jotain tyyliin "No en vitussa ala mitään sellasta!"

Tosin mä nyt ostaisin varmaan traktorin ennen pienintäkään pellonpalaa. Ja kaivinkoneen ja...

 

[Lapinukko]

Satuin avaamaan Aarre-lehden. Mikäs FSC-sertifikaatin markkinointialusta siitä on tullut? Ei tunnu saavan suosiota kuin Venäjällä oligarkkien metsissä - ymmärrettävästi - ja Ruotsissa muutaman suuryrityksen? Joten pitää sitten alkaa lahjoa toimittajia?

Oli muuten hämärä juttu ne "korkean riskin" alueet joita piirreltiin niin piilossa kartoille. Koko sotku olisi pitänyt avata. Liittyiköhän samaan FSC-asiaan?

Aina ne salailevat ja tekevät piilossa. Aina. Ikinä ei ole äärivihreisiin luottaminen. Ne menevät kuten on nähty niin vaikka liittoon Putinin kanssa jos saavat edistettyä pyrkimyksiään. Ruotsalaisille niillä on tarjolla saman katon alla omat standardinsa, venäläisille omat ja suomalaisille hölmöläisten.

 

[Ikarus]

6.5.-20. Kynnetty pelto. Sen verran sulaakin keskellä peltoa, että näytteen saan irti

 

[Pihatonttu]

sain näppärästi yhdistettyä etäkoulun ja porkkanan kylvön...

...lapsukaiset pöydän ääreen leikkaamaan paperia suikaleiksi, topsipuikolla sopivin välein tippa munanvalkuaista ja siemen perään. Toistetaan kunnes haluttu kylvömetrimäärä on saavutettu ja siirrytään liikuntatunnille, eli lykkäämään vasta valmistuneet siemennauhat maahan.

Meidän vanhin skidi teki kässänduunina raksahommia perheen omalla ikuisuustyömaalla. Nautti. Hyvin meni.

 

[Lapinukko]

Maatalouden kollektivisointia tavoittelevan puolueen ministerihän ei osaa tälläisiä ajatella (tai sitten osaa):

Mielipide: Jos koulukyydissä yhdellä on tartunta, se on kohta kaikilla – viljelijäperheen sairastuessa seuraukset voivat olla rajut

Anja Peura on huolissaan viljelijöiden sairastumisesta koronaan. "Entäs kun juuri nyt pitäisi tehdä kevättyöt pellolla ja navetassakin pitäisi olla."

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Ajatteliko kukaan tilannetta joka täällä haja-alueilla on arkipäivää? Meillä lapset kulkevat kouluun bussilla ja takseilla, jopa lähes tunnin yhteen suuntaan. Ahtaassa autossa.

Heidät keräillään aamulla useasta perheestä. Sitten jos jollakin olisi tartunta, se olisi matkan jälkeen kaikilla. Koulussa nämä jakaantuvat esimerkiksi neljään eri ryhmään, joissa kaikissa on parikymmentä lasta.

Enemmistöähän tuo ongelma ei kosketa eikä varmaan ruokapulakaan. Kallioon tulee ruoka kaupasta ja maito tulee maitotehtaasta.