Tuskin tulee muuta kuin PV:n pyssyt ja patruunat käyttöön, myös paukkupatruunat. Toki saisi koskea kaikkea pamahtavaa.Jonkinlaista helpotusta harjoitteluun?
Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ampumaharjoitteluun valmistellaan uudistuksia
Puolustusministeriö.www.defmin.fi
Jospa sitä lisää palkattavaa henkilökuntaa voidaan myös ohjata tuohon suuntaan.
Se olisi plussaa ja varmasti tarpeeseen.
No, jos meinaavat että aseita käytetään PV:n valvonnassa..
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta! Hetki sitten tietyt tahot kavahtivat takajaloilleen, kun meininki oli luovuttaa MPK:n käyttöön puoliautomaatiksi muunnettuja kotimaisia rynkkyjä, ja hanke kaatui siihen. Mitähän niillekin pyssyille tapahtui, sulatto? Lopputuloksena MPK sitten hankki pyssyt Etelä-KoreastaJonkinlaista helpotusta harjoitteluun?
Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ampumaharjoitteluun valmistellaan uudistuksia
Puolustusministeriö.
Koulutetaan tiedustelijaksi ja sijoitus varastolla, meneekö aivan oikein?
Ole yhteydessä omaan aluetoimistoon ja kerro tuo sama tarina. He kykenevät tarkastamaan nimien perusteella nämä arvostelut sekä r-kortin.Piti rekisteröityä tälle foorumille kun muutama asia mietityttänyt armeijan loppumisesta asti.
Elikkä kävin armeijan joskus 2006 Kainuun tiedustelukomppanijassa. Mielestäni vedin sen läpi reilusti keskivertoa paremmin. Kunto ja lihaskunto oli kiitettävä, ampuminen parasta (harrastanut ampumista ja eräilyä lapsesta asti), käyttäydyin viimeisen päälle hyvin ym. Edelleen olen varmasti maastokelpoisempi kuin 95% suomalaismiehistä koska suuri osa vapaa-ajasta kuluu maastossa ja loppukesästä talveen asehommat ovat pääasia.
Viimeisenä päivänä kun laput saatiin niin olihan se melkoinen järkytys. Sotilaspassissa kenttäkelpoisuus kiitettävä mutta yleisarvostelu tyydyttävä?? Toisessa lapussa käyttäytyminen oli merkattu todella huonoksi. Tästä tulikin sitten sellainen kestovitutus. Huvittavinta tässä kaikessa on se että toisen joukkueen kaveri, joka perseli minkä pystyy, eli iltavapailla jäi juopotteleen ja räyhäsi kännissä kasarmilla sai käyttäytymisestä täydet pisteet. Olen aika 100% varma että meidät on sekoitettu koska ilmesesti aakkosjärjestyksessä meidät listattu ja nimilistalla ollaan vierekkäin sen tyypin kanssa. Tuollaista vääryyttä tuskin pystyy korjaamaan ja monta kertaa käynyt mielessä että eroan koko armeijasta. Nyt Ukrainan sodan myötä on tullut mieleen että mulla olisi kyllä aika paljon annettavaa maan puolustukseen.
Toinen ihmettelyn aihe on se että kertausharjoituksia minulla ei ole ollut koskaan. Onko normaalia? Sodan ajan sijoitus oli myös jollain ihme varastolla
Kiitoksia jos joku kehtaa vastailla. Pitkään oli tarkoitus kysellä tuosta melko varmasta virheestä mikä arvosteluun tullut, vaan tulin tulokseen että turhaa hommaa enää jälkeenpäin eikä siihen muutosta saa.
Ei kannata olettaa mitään. Otat yhteyttä tosiaan aluetoimistoon ja kerrot että epäilet vahvasti virhettä ja jos sen pystyy korjaamaan. Siihen lisätieto omasta kunnosta ja siviiliosaamisesta niin hyvä tulee.
Täytyy kait siihen olla jokin syy että tyydyttävän arvosanan saa vaikka hoitanut hommat keskivertoa paremmin. En edes hävittänyt mitään koko aikana ja yritin vetää koko armeija ajan hyvin. Arvallako ne nuo arvostelut antaa vai mikä tuossa oikein on. Yritin kysellä syytäkin että jos ei kerta ole sekoitettu toiseen kaveriin niin mistä se voisi johtua vaan ei ole tullut vastausta. Sekaannus siinä tietysti on käynyt koska ei mikään selitä sen toisen hyviä arvosteluja. Se oli koko komppanian huonoiten käyttäytynyt, ei kenenkään muun kanssa ollut ongelmia, mutta niin vaan täydet pinnat sai.
Paskat noista. Oma hämmästyttävä sotilasurani meni siten, että olin auk:n priimus, ruk:n puolivälin jätkä ja lopulta perusyksikön kapteenin paskalistalla => yleisarvostelu ”tyydyttävä”. Kantakortin ja palvelustodistuksen arviointien mukaan olisi pitänyt kyllä olla ”hyvä”, mutta en riitauttanut.Piti rekisteröityä tälle foorumille kun muutama asia mietityttänyt armeijan loppumisesta asti.
Elikkä kävin armeijan joskus 2006 Kainuun tiedustelukomppanijassa. Mielestäni vedin sen läpi reilusti keskivertoa paremmin. Kunto ja lihaskunto oli kiitettävä, ampuminen parasta (harrastanut ampumista ja eräilyä lapsesta asti), käyttäydyin viimeisen päälle hyvin ym. Edelleen olen varmasti maastokelpoisempi kuin 95% suomalaismiehistä koska suuri osa vapaa-ajasta kuluu maastossa ja loppukesästä talveen asehommat ovat pääasia.
Viimeisenä päivänä kun laput saatiin niin olihan se melkoinen järkytys. Sotilaspassissa kenttäkelpoisuus kiitettävä mutta yleisarvostelu tyydyttävä?? Toisessa lapussa käyttäytyminen oli merkattu todella huonoksi. Tästä tulikin sitten sellainen kestovitutus. Huvittavinta tässä kaikessa on se että toisen joukkueen kaveri, joka perseli minkä pystyy, eli iltavapailla jäi juopotteleen ja räyhäsi kännissä kasarmilla sai käyttäytymisestä täydet pisteet. Olen aika 100% varma että meidät on sekoitettu koska ilmesesti aakkosjärjestyksessä meidät listattu ja nimilistalla ollaan vierekkäin sen tyypin kanssa. Tuollaista vääryyttä tuskin pystyy korjaamaan ja monta kertaa käynyt mielessä että eroan koko armeijasta. Nyt Ukrainan sodan myötä on tullut mieleen että mulla olisi kyllä aika paljon annettavaa maan puolustukseen.
Toinen ihmettelyn aihe on se että kertausharjoituksia minulla ei ole ollut koskaan. Onko normaalia? Sodan ajan sijoitus oli myös jollain ihme varastolla
Kiitoksia jos joku kehtaa vastailla. Pitkään oli tarkoitus kysellä tuosta melko varmasta virheestä mikä arvosteluun tullut, vaan tulin tulokseen että turhaa hommaa enää jälkeenpäin eikä siihen muutosta saa.
) Se, että on päässyt säännöllisesti kertaamaan, liittynee vähäisissä määrin ammattiin ja muilta osin täydelliseen sattumanvaraisuuteen.
Paskat noista. Oma hämmästyttävä sotilasurani meni siten, että olin auk:n priimus, ruk:n puolivälin jätkä ja lopulta perusyksikön kapteenin paskalistalla => yleisarvostelu ”tyydyttävä”. Kantakortin ja palvelustodistuksen arviointien mukaan olisi pitänyt kyllä olla ”hyvä”, mutta en riitauttanut.
Reservissä en ole ikinä tehnyt mitään muuta sotilashommaa kuin valkoista käskykirjettä vastaan - pl. omaehtoinen ampuminen ja sotiin liittyvä lukeminen - mutta kertauksissa olen aina toiminut parhaan kykyni mukaan, ja pari ylennystä on tullut. Mahtaisi kapteenia vituttaa…
Point being: Suomea varten ja ”kun pappakin” tätä kai tehdään, eikä menneisyyden aaveille yhä kiukutellen. Mitäpä väliä sillä enää on mitä -95 tapahtui?
Tämä. Oma jjoht Haminassa oli mulkku, meidän henkilökemiamme eivät toimineet ja minun henkilöarviointini olivat sen mukaiset. Jossain 10.:ssä kh:ssa ylilutina eräs kantapeikko kapteeniluutnantti katseli kantakortin lisälehteä ja ihmetteli minulle että "Kenenköhän muroihin sä olet kussut"?
Kertausten puuttumisessa ei kaiketi ole mitään ihmeellistä. En tiedä miten homma nykyään pyörii mutta siellä 80/90-lukujen taitteessa palvelleille kertauskutsu oli joihinkin tiettyihin erityistehtäviin sijoitettuja lukuun ottamatta lähinnä lottovoitto. Jos ei ihan seitsemän oikein niin ainakin 6 ja vara. Kavereista hyvin harva kävi ikinä kertaamassa. Paitsi se yksi tykkimies joka oli 57ITK:n ampuja ja hyppäsi 90-luvun pimeimpinäkin vuosina yhtenään Lohtajalla. Sillä oliko reserviläinen käynyt AUK:n tai RUK:n ei vaikuttanut olevan mitään tekemistä asian kanssa. Kertauksissa oli kuitenkin käytännössä tauko 10-15 vuoden ajan ja siinä ehti juna mennä ohi monesta ikäluokasta jotka ovat nyt kodinturvaiässä. Toivottavasti nykyään on paremmin koska kertauksilla on iso vaikutus hommaan sitoutumisessakin. Pitää olla tunne siitä että sota kaipaa myös yhtä miestä.Piti rekisteröityä tälle foorumille kun muutama asia mietityttänyt armeijan loppumisesta asti.
Elikkä kävin armeijan joskus 2006 Kainuun tiedustelukomppanijassa. Mielestäni vedin sen läpi reilusti keskivertoa paremmin. Kunto ja lihaskunto oli kiitettävä, ampuminen parasta (harrastanut ampumista ja eräilyä lapsesta asti), käyttäydyin viimeisen päälle hyvin ym. Edelleen olen varmasti maastokelpoisempi kuin 95% suomalaismiehistä koska suuri osa vapaa-ajasta kuluu maastossa ja loppukesästä talveen asehommat ovat pääasia.
Viimeisenä päivänä kun laput saatiin niin olihan se melkoinen järkytys. Sotilaspassissa kenttäkelpoisuus kiitettävä mutta yleisarvostelu tyydyttävä?? Toisessa lapussa käyttäytyminen oli merkattu todella huonoksi. Tästä tulikin sitten sellainen kestovitutus. Huvittavinta tässä kaikessa on se että toisen joukkueen kaveri, joka perseli minkä pystyy, eli iltavapailla jäi juopotteleen ja räyhäsi kännissä kasarmilla sai käyttäytymisestä täydet pisteet. Olen aika 100% varma että meidät on sekoitettu koska ilmesesti aakkosjärjestyksessä meidät listattu ja nimilistalla ollaan vierekkäin sen tyypin kanssa. Tuollaista vääryyttä tuskin pystyy korjaamaan ja monta kertaa käynyt mielessä että eroan koko armeijasta. Nyt Ukrainan sodan myötä on tullut mieleen että mulla olisi kyllä aika paljon annettavaa maan puolustukseen.
Toinen ihmettelyn aihe on se että kertausharjoituksia minulla ei ole ollut koskaan. Onko normaalia? Sodan ajan sijoitus oli myös jollain ihme varastolla
Kiitoksia jos joku kehtaa vastailla. Pitkään oli tarkoitus kysellä tuosta melko varmasta virheestä mikä arvosteluun tullut, vaan tulin tulokseen että turhaa hommaa enää jälkeenpäin eikä siihen muutosta saa.
Tämä.. ihmisiä ne on nekin jotka niitä arvioita tekee. Ja joskus myös niin että omasta mielestään on mahtavan mainio mutta ulospäin se näyttäytyy eri tavalla. Eli jos ympäristö ei hyväksy omaa toimintaa niin vastaus voi olla peilissäkin. Intissä ollaan kuitenkin aika nuorina ja keskeneräisinä. (Tämä ei siis ollut henkilökohtaista kenellekään vaan yleisenä pohdintana)
Tämä on totta. Olin 19v kun astuin palvelukseen ja aika nöösipoika vielä kaiken kaikkiaan. 15v vanhempana ressuhommissa alkoi näkyä elämänkokemus vähän eri tavalla ja toiset 15v kun on aikaa kulunut niin aika lungisti tulee nykyään otettua vaikka välillä tulisikin ihan uutta hommaa eteen. Nuorempana jännitti ja stressasi monia juttuja ihan turhaan.
Sen opin Kosovossa, että ryhmänjohtajat arvostelevat alaisensa ja joukkueenjohtajat ja varajohtajat ryhmänjohtajat ja minä joukkueenvarajohtajan.