SUURI RESERVILÄISKESKUSTELU

[VictorMike]

Ei päässyt, piti olla ylioppilas ja peruskurssin ensimmäinen 6 kk suoritettuna. Sen katsottiin vastaavan RU-kurssia.

Pitikö olla ylioppilas vai riittikö lukion oppimäärä? Minulle on jostain jäänyt mielikuva, että kadikseen olisi riittänyt nimenomaan lukion oppimäärä, eli reputtanut ylioppilas. Lisäksi muistelen, että esim. LentoRUK:lle oli sama vaatimus.
Minulla oli aikoinaan pelkkä toisen asteen tutkinto ja se ei riittänyt niihin oppilaitoksiin, missä vaadittiin lukion oppimäärä. Silloinen ammattikoulu tai kauppaopisto ei riittänyt, suurimmat puutteet taisi olla kielten ja matematiikan opeissa.

 

[skärdis]

Pitikö olla ylioppilas vai riittikö lukion oppimäärä? Minulle on jostain jäänyt mielikuva, että kadikseen olisi riittänyt nimenomaan lukion oppimäärä, eli reputtanut ylioppilas. Lisäksi muistelen, että esim. LentoRUK:lle oli sama vaatimus.

Ei kai se reputtamista tarkoittanut koska lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto ovat tarkasti ottaen eri asioita.

Omat lukiokaverini kertoivat ottaneensa lukiosta päättötodistuksen heti helmikuussa penkkareiden aikaan ja nostivat sitten työttömyysavustusta kevään ajan kirjoitusten ja pääsykoerumban aikana. Ainakin silloin kortistoon pääsemiseksi riitti lukion oppimäärän suorittaminen, joka todisti, ettei ollut enää opiskelija vaan työtön työnhakija. Ainakin ysärilä tulkinta oli ilmeisesti tämä.

Minä newbienä otin päättötodistuksen vastaan vasta kesäkuussa lakkiaisissa ja kuukautta myöhemmin alokkaaksi.

 

[VictorMike]

Ei kai se reputtamista tarkoittanut koska lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto ovat tarkasti ottaen eri asioita.

Omat lukiokaverini kertoivat ottaneensa lukiosta päättötodistuksen heti helmikuussa penkkareiden aikaan ja nostivat sitten työttömyysavustusta kevään ajan kirjoitusten ja pääsykoerumban aikana. Ainakin silloin kortistoon pääsemiseksi riitti lukion oppimäärän suorittaminen, joka todisti, ettei ollut enää opiskelija vaan työtön työnhakija. Ainakin ysärilä tulkinta oli ilmeisesti tämä.

Minä newbienä otin päättötodistuksen vastaan vasta kesäkuussa lakkiaisissa ja kuukautta myöhemmin alokkaaksi.

Aivan totta, hyvä tarkennus. Eli siis kuka tahansa joka on jo lukion käynyt, oli sitten osallistunut kirjoituksiin tai ei.

 

[PstJermu]

Ei kai se reputtamista tarkoittanut koska lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto ovat tarkasti ottaen eri asioita.

Omat lukiokaverini kertoivat ottaneensa lukiosta päättötodistuksen heti helmikuussa penkkareiden aikaan ja nostivat sitten työttömyysavustusta kevään ajan kirjoitusten ja pääsykoerumban aikana. Ainakin silloin kortistoon pääsemiseksi riitti lukion oppimäärän suorittaminen, joka todisti, ettei ollut enää opiskelija vaan työtön työnhakija. Ainakin ysärilä tulkinta oli ilmeisesti tämä.

Minä newbienä otin päättötodistuksen vastaan vasta kesäkuussa lakkiaisissa ja kuukautta myöhemmin alokkaaksi.

Itsellä varusmiespalvelus alkoi 8 päivän lomalla ylioppilaskirjoitusten takia. Eli tein ensimmäisen loma-anomuksen jo ennen palvelukseen astumista

 

[otwa]

Olen tässä mietiskellyt kertausharjoitusten arvioita.

Joskus olen kuullut, että kyseinen arvio on ns. suhteellinen. Esimerkiksi viime vuonna sain RJ-pestistäni täyden 5-rivin, vaikka en sitä kokenut ansaitsevani. Jopa jojo-hommasta sain 3/4-rivin, vaikka kyseessä oli eka kerta jojona ja homma meni ihan vihkoon.

Suhteellisuus tulisi noissa arvioissa ilmi siinä, että arviossa otettaisiin huomioon, etten ole saanut 1) aselajikoulutusta 2) johtajakoulutusta. Mikä sinänsä on ymmärrettävää. Samassa harkassa 15:na toiminut, au-koulutettu kaverini sai 2/3-rivin, vain sen takia, että hän on au.

Mutta tämä tekee vertailun todella vaikeaksi tehtäväkohtaisesti. Koska eihän se esim. sijoituksia tekevä majuri välttämättä hoksaa, että arviot ovat olleet suhteessa saatuun koulutukseen (tai oikeastaan, koulutuksen puutteeseen), vaan on: "jaahas, otwa sai RJ:nä tuossa harkassa 5/5-arviot, laitetaas se tuonne RJ:ksi".

Samoin kun arvioimme ryhmäläisiä, meille nuori kapiluutnantti ohjeisti miettimään "Kenttäkelpoisuus" -kohtaa siten, jaksaisiko kyseinen henkilö suorittaa jääkärinä hyökkäyksen tst-kamat päällä.

Mikä taas oli omalla tavallaan hölmöä, koska itselleni kenttäkelpoisuus näyttäytyy kykynä pitää itsensä toimintakykyisenä omassa tehtävässään, ja se on eri asia poterossaan kyhjöttävällä jääkärillä ja vaikkapa kuskilla. Koska eihän kuskin yleisarviotakaan anneta sen perusteella, miten hän toimisi jääkärinä, vaan siitä, miten hän toimi tehtävässään.

Eli loppuviimein suhteellinen vs absoluuttinen arviointi.

 

[Mikfin70]

Mikä taas oli omalla tavallaan hölmöä, koska itselleni kenttäkelpoisuus näyttäytyy kykynä pitää itsensä toimintakykyisenä omassa tehtävässään, ja se on eri asia poterossaan kyhjöttävällä jääkärillä ja vaikkapa kuskilla. Koska eihän kuskin yleisarviotakaan anneta sen perusteella, miten hän toimisi jääkärinä, vaan siitä, miten hän toimi tehtävässään.

Tartun heti tähän. Pitkä rauhanaika ja historia on vääristynyt ymmärryksen kuljettajista. Kuljettaja on ensisijassa ryhmän jäsen, joka ajaa ryhmää autolla paikasta toiseen vrt. kk-ampuja. Muutoin kuljettajalla on Santa tehtävät, kuin muillakin samassa ryhmässä, kaivautuu, vartioi pitää kipinää, huoltaa ajoneuvon jne. Rauhanajan määräykset koulutuksesta, lepoajasta jne vääristää tätä asiaa.

Havainnollistan asian seuraavasti. Afganistanissa partioimme 6 henkilön ryhmällä, jossa kaksi kuljettajaa sekä autoa ja pisimmät partio reissut kestivät 9 vrk.
Joka yö vartiointi järjestettiin niin, että kuljettaja aloitti vartioinnin klo 21 ja päätti vartioinnin aamulla klo 7 kun kaikilla oli 1,5 h vartiovuoro. RJ vartioi kuljettajan jälkeen ja hänen jälkeen oli viestiups, rvaraj, ensihoitaja ja viimeisenä toinen kuljettaja.
On johtajan velvollisuus huolehtia siitä, että kun on tietoa että erityisosaamista tarvittaessa se kyetään tekemään kunnolla ja osaamisen osalta tarvittaessa myös levänneenä.

 

[skärdis]

Tartun heti tähän. Pitkä rauhanaika ja historia on vääristynyt ymmärryksen kuljettajista. Kuljettaja on ensisijassa ryhmän jäsen, joka ajaa ryhmää autolla paikasta toiseen vrt. kk-ampuja. Muutoin kuljettajalla on Santa tehtävät, kuin muillakin samassa ryhmässä, kaivautuu, vartioi pitää kipinää, huoltaa ajoneuvon jne. Rauhanajan määräykset koulutuksesta, lepoajasta jne vääristää tätä asiaa.

Onko nykyään kuskeilla vakiyksiköt? Niin, että sama kuski ajaa aina krhk:n ajot ja toinen sissik:n jne.

Meidän aikaa ei ollut ja kuskeja heitettiin päivästä toiseen eri tehtäviin. Autohallilta tilattiin sopivat ajoneuvot ja oli täysin sartuman kauppaa millainen kuski sieltä tuli.

Jo silloin kritisoin tuota järjestelyä jos tavoitteena olisi saada kuski osaksi joukkoa. Nyt muistutti taksikeskusta ja ainoa tarkoitus oli saada kyytipalveluita.

Kouluttajat pitivät kuskeja enemmän haittana, eikä kuskeiltakaan juuri inputtia saanut. Silloin mietin kumpi oli ensin, mutta ajattelin kouluttajilla olevan enemmän vastuuta kuin varusesineillä.

 

[Mikfin70]

Onko nykyään kuskeilla vakiyksiköt? Niin, että sama kuski ajaa aina krhk:n ajot ja toinen sissik:n jne.

Ainakin silloin oli, kun olin viimeksi tekemisissä varusmiesten kanssa oli omat yksikkökuljettajat.

 

[Rkm]

Onko nykyään kuskeilla vakiyksiköt? Niin, että sama kuski ajaa aina krhk:n ajot ja toinen sissik:n jne.

Meidän aikaa ei ollut ja kuskeja heitettiin päivästä toiseen eri tehtäviin. Autohallilta tilattiin sopivat ajoneuvot ja oli täysin sartuman kauppaa millainen kuski sieltä tuli.

Jo silloin kritisoin tuota järjestelyä jos tavoitteena olisi saada kuski osaksi joukkoa. Nyt muistutti taksikeskusta ja ainoa tarkoitus oli saada kyytipalveluita.

Kouluttajat pitivät kuskeja enemmän haittana, eikä kuskeiltakaan juuri inputtia saanut. Silloin mietin kumpi oli ensin, mutta ajattelin kouluttajilla olevan enemmän vastuuta kuin varusesineillä.

Oli jo vuonna -02. Riippuu varmasti yksiköstä. Meillä kuski hoiti enemmän viestipäivystystä ja kipinähommia mutta mutta.... nyt kun oikein muistelen niin ei tainnut kertauksissa olla enää mukana.