Suurpeto keskustelu

Juuri näin. Ihminen ikäänkuin tunkeutuu Paratiisiin kuin kärmes, täynnä pahoja aikomuksia ja vailla minkäänlaista häpyä. Tosin unohdetaan se, että luonto on jos mikä niin oikea murhamaailma. Mitä muuta siellä lajit tekevät kuin saalistavat toisia? Ihminen on suorastaan surkea siinä hommassa.

Vain tuliaseen käyttövalmius pitää ihmisen ruokapyramidin huipulla luonnossa, noin asiallisesti ottaen. Nämä samat kirjoittajat ja vouhkaajat ovat valmiita matkustamaan Huippuvuorille ja asettavat uhanalaisen jääkarhun vaaraan tulla tapetuksi. Koska se ei kunnioita aina ihmisen paikkaa ruokapyramidissa. Huippuvuorielämys jättää hiilijalanjäljen ja vaarantaa uhanalaisen eläimen. Mutta mitäs siitä....

Aivan ensimmäisenä muuten tuohon ym. asiaan puuttuivat norjalaiset metsästäjät järjestöineen jo vuosia sitten plus pari suomalaista metsästäjää, joiden nimet jätän häveliäisyyssyistä esittämättä.:cool: Siitä ulostulosta syntyi helvetinmoinen kalabaliikki ns. luontoväen piirissä. Tarvittiin kuitenkin metsästäjäluonnonystäviä huomaamaan tuo perversio, mikä ko. alueelle oli syntynyt.

Juu, se on kyllä juurikin näin. Kun otetaan kivääri/haulikko pois, niin ollaan jo melkolailla muutama pykälä alempana pyramidissa.

Keskustelu luonnonsuojelusta jne on tehokkaasti yksiäänistä. Eihän muut kuin Animalia, Luonnonsuojeluliitto ja WWF voi tietää aiheesta. Erityisesti metsästäjät, nuo kavalat murhaajat ja luonnon raiskaajat, kannattaa jättää huomiotta. Ja tämä viesti kaikuu lehdissä, televisossa ja interwebsissä täysillä, pitäen huolta siiitä, että saadaan lapset aivopestyä ajoissa.
 
Olisiko ollut Hautala, joka joku aika sitten kauhisteli kirjoituksessaan nähtyään työpaikkansa ikkunasta kuinka varis nokki varpusen kuoliaaksi. Tuleeko nyt sitten Helsingin Kaupungin järjestyssääntöön uusi pykälä, jossa variksia kielletään tappamasta varpusia. Jos kutsuu itseään luontoihmiseksi, niin silloin siihen luontoon ja sen monimuotoisuuteen pitää ensin perehtyä. Ei nyt mitään suurpetojuttua, mutta kuvaa hyvin urbaania viherpiiparia...luontotietämys melkoisen huono..
 
Suurpedoista vähän pienempiin. Oletteko panneet merkille ampiaisten paljouden erityisesti vesakoissa? Tossa tunti sitten olin paikassa, jossa kävi tasainen humina oikein oksikossa. En keksinyt pesää, mutta ei se kaukana ollut ja suurta intoa sen etsintään en kokenut, joten siirryin siivosti veks. Eivät ne agressiivisia olleet, mutta eipä ollut päällä kuin hellepaita ja sortsit ja lenkkarit....
 
meillä on ihan hurjasti amppareita, pimppareita ja muita näverkutiaisia. Useampi pesä tästä on jo hävitetty, silti niitä tursuaa kaikkialla.

Samoin meillä tursuilee kettuja ja supeja. Linnut on kyllä yöt tarhoissa, mutta silti joka syksy aina jokunen häviää. Tarttis olla tiheemmällä verkolla, noi kun on saanu kiskottua ankkojakin verkon välistä. Tuholaiset kun keksii että täällä on pöytä katettuna, siihen ei auta kun pitää tussari ulottuvilla. No meneehän ne yöt kytätessäkin. Tallin katolle kun kiipeää, siitä näkee just passelisti kaikille lintutarhoille. Fasaani on myös hyvä hälytin. Kukko aloittaa ihan järkyn huudon kun pellolla jolkottaa joku nälkänen.
 
Suurpedoista vähän pienempiin. Oletteko panneet merkille ampiaisten paljouden erityisesti vesakoissa? Tossa tunti sitten olin paikassa, jossa kävi tasainen humina oikein oksikossa. En keksinyt pesää, mutta ei se kaukana ollut ja suurta intoa sen etsintään en kokenut, joten siirryin siivosti veks. Eivät ne agressiivisia olleet, mutta eipä ollut päällä kuin hellepaita ja sortsit ja lenkkarit....

Meillä ei juuri ampiaisia ole ollut, muita pimppareita kyllä on riittänyt. Parempi niin, saan sen verran hyvän pöhön pistosta, että pitää olla pikkasen varovainen. En ole tosin kurkkinut välikatolle, siellä on ollut pari kertaa jalkapallon kokoinen pesä.
 
Pihalla terassin edessä olevassa vuorimännysssä on pörrännyt kymmenittäin ampiaisia läpi kesän. Siellä saattaa olla pesä? Enimmäkseen ovat pysytelleet päivät pitkät kaikessa rauhassa männyssä. Viimemmäksi kuitenkin yksi erehtyi terassin ovesta ruokapöytään. Ei olisi kannattanut tulla kuokkimaan, nitistin sen haarukalla heti kun tuli liian lähelle grillievästä. Oli miten oli, pihviä en jaa ötökän kanssa. Sori siitä.
 
Eilen illalla 23.08.2018 n. klo:19.25 aikoihin Jyväskylä - Kuopio välisellä tiellä lähellä Kuopion moottoritietä, Airakselan ja motarin välillä karhu ylitti ripeästi tien pohjoisen suuntaan noin 50-100m edestäni.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun näin kotimaisen karhun autolla ajaessani. Kerrassaan hieno näky kun karhu ylitti tien. Toki meni sekunti ennenkuin rekisteröin mikä se oli.

Ps. harmi että olin liikkeellä autolla, jossa ei ollut vielä tuulilasikameraa.
 
Ilomantsin hirvet hupenevat, vaikka niitä ei metsästetä
06.02.2018Johanna Heikkilä
Suurpedot syövät merkittävän osan Ilomantsin hirvistä.

Hirvenmetsästys oli kaksi vuotta jäissä Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen alueella, mutta kannan elpymisestä ei näy edelleenkään merkkejä.
Luonnonvarakeskus teki hirvien lentolaskennan, ja sen perusteella hirvitiheyden arvoksi saatiin 1,6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Se vastaa 446 hirveä, josta vasoja oli vain 6 prosenttia kannasta. Vasojen määrä tulee vielä vähenemään.

Vaikka petokanta olisi puolittunut, se poistaisi silti 300 hirveä tänä vuonna. Tämä on enemmän kuin arvioitu hirvikannan tuotto.
Kuluneella viikolla Ilomantsin riistanhoitoyhdistys päätti, ettei alueella voida edelleenkään lähteä hirvijahtiin ensi syksynä. Perusteluissa nojataan Luken raporttiin, josta ilmenee, että merkittävä osa hirvistä joutuu petojen ruuaksi. Paikalliset metsästäjät korostavat, että romahtaneen hirvikannan elpyminen vie vuosia.

”Hirvikannan kestävä metsästysverotus näyttää mahdottomalta. Laskemme parhaillaan muitakin alueita. Suuremman kokonaisarvion pystymme tarkemmin kertomaan kuun puolivälissä. Odotamme Luken suurpetotutkimuksen tietoja, ne osaltaan vaikuttavat kokonaisuuteen”, sanoo hirvieläintutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.
Pohjois-Karjalan kunnista Ilomantsissa kaikki neljä suurpetoa tekivät maatalousvahinkoja viime vuonna. Ilomantsin, Tuupovaaran, Juuan, Kontiolahden ja Liperin sekä Polvijärven yhteenlasketut petovahingot ovat liki 30 000 euroa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.223421

Suurpetotihentymän vaikutus metsäluonnon biodiversiteettiin. Mielenkiintoinen tutkimusaihe. Googlailin vähän, hiljaista on, eipä taida ketään kiinnostaa.
Eränkäynti ketjussa tätäkin asiaa sivuttiin. Mitä olen asiasta kuullut, hiljaista on myös tihentymien metsissä. Joka haluaa nauttia metsäluonnon täydellisestä hiljaisuudesta, ei muuta kun itärajalle patikoimaan.
 
Susien ja karhujen kokonaismäärä on jotain. Karhuja ammuttiin tänä vuonna ennätysajassa melkoinen määrä pohjois-karjalassa. Loppuivatko karhut, nou, poikkitieteellisen arvioni mukaan leikattiin kork. pentutuottoa noin lkm-perusteella.

Vasojen puuttuminen saattaa kieliä karhupaineesta, vaikka siitä ei juurikaan puhuta.

Diversiteettiä lykkää.
 
Sudet raatelivat huippukoiran hengiltä Konnevedellä – omistaja ehdottaa kaikkien susien pannoittamista
Erä18:30
Henrik Hohteri
Koiransa menettänyt Mika Koitela ei osannut pelätä, että Konnevedellä olisi susista vaaraa koiralle.

MIKA KOITELA
479647-jpg.jpg

Sudet raatelivat jämtlanninpystykorva Lissun hengiltä Konnevedellä.
Laukaalainen Mika Koitela koki tiistaiaamuna raskaan pettymyksen, kun hän todisti kahden suden raatelevan koiraansa, jämtlanninpystykorvanarttu Lissua.
Onneton tapahtumasarja sai alkunsa maanantai-iltana Konnevedellä, kun Koitela ja hänen naisystävänsä menivät treenaamaan Lissua ja toista, nuorempaa hirvikoiraa.

Nuorempi koira palasi metsästä, mutta Lissun haukku vain jatkui eikä koira palannut.
Koitela meni seuraamaan tilannetta läheiselle mökilleen gps-vastaanottimen kautta. Vasta aamulla hieman ennen viittä selvisi, mitä oli tapahtunut.
"Haukku loppui ja katsoin, että koira ei liikkunut mihinkään eikä mitään kuulunut."
Sitten gps-seurantalaite antoi hälytyksen, että jotakin tapahtuu.
"Siellä oli sellainen ääni kuin eväitä tehtäis. Tiesin ettei kaikki ole hyvin."

Kun Koitela pääsi Lissun luokse, oli jo myöhäistä. Kaksi sutta karkasi paikalta. Kolmannes koirasta oli jo syöty.
Koitela on harjoittanut koiriaan huoletta Konneveden metsissä, koska hän oli arvioinut, ettei Keski-Suomessa olisi susista koirille vaaraa. Koitela seuraa säännöllisesti pannoitettujen susien liikkeitä riistahavainnot.fi -palvelusta. Lähin havainto on ollut 50 kilometrin päässä Hankasalmella.
"Keski-Suomessa ei pitänyt yhtään sutta olla. Siitähän se karu totuus paljastui."

Koitela kokee, että tietoa susien määrästä ja sijainnista pimitetään. Hän ehdottaa ratkaisuksi kaikkien susien pannoittamista seurantapannoilla.
"Silloin metsästäjät tietäisivät, missä laumat ovat. Susien todellinen määrä paljastuisi. Pantaisiin siihen ne miljoonat, jotka ovat menneet petovahinkojen korvauksiin. Saataisiin harrastaa, eläimet saisi olla laitumillaan eikä kenenkään tarvitsisi pelätä."


Lissun menetys on Koitelalle ja hänen perheelleen raskas isku. Koitela on kasvattanut ja kouluttanut koiraa pennusta asti yli seitsemän vuotta.
Lissu menestyi erittäin hyvin kisoissa. Haukkukokeissa se on arvioitu Suomen toiseksi parhaaksi jämtlanninpystykorvanartuksi. Jalostuseläimenäkin se on ollut erinomainen.
Koirajärjestö on arvioinut Lissun rahalliseksi arvoksi 10 000 euroa. Rakkaan perheenjäsenen menetystä ei kuitenkaan voi korvata rahalla, Koitela suree.
"Puolentoista viikon päästä olisi ollut piirimestaruuskisat. Sinne ei lähdetä, kisat ovat Lissun osalta ohi. Siitä ei voi syyttää muita kuin Helsingin päättäjiä."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.303652

Normisettiä.
Huippukoira meni alueella, millä ei pitänyt olla susia. Kohta ei löydy aluetta, mistä susista ei olisi vaaraa koirille.

Koiransa menettäneen ehdotus kaikkien pannoittamisesta taitaa olla mahdotonta. Noin tuhannelle pannat, jää jää kyllä tekemättä.
Seuraavana vuonna 300 pantaa lisää, ei tule tapahtumaan. Niihin akkujen vaihdot jne...
 
http://riistahavainnot.fi/suurpedot/havaintokartta

Satuin vilkaisemaan hirvimetsästyskauden lähestyessä havaintokarttaa suurpedoista. (Pantalaumat.) Ei ehkä olisi pitänyt..
Tässä joutuu jo vakavasti miettimään, joko piti jättää hirvipyssy naulaan, ei taida enää sekaan mahtua.

Ajometsästykseen ei ole paluuta. (Ei ikääntyneistä ukoista siihen ole, eikä vähistä miehistä riitä, vaikka siihen kykenisi.) Kun koiran käyttö näyttää menevän täysin mahdottomaksi, hirvijahti oli sitten siinä.

Valtiovalta on joutumassa kiintoisien kysymysten eteen. Vaihtoehto, että susien annetaan lisääntyä niin, että pelkästään ne hoitaa hirvet, ei ole realistinen vaihtoehto sekään. Vahingot yhteiskunnalle sillä susitiheydellä on sitä luokkaa, (eläinvahingot sekä odotettavissa olevat ihmisvahingot) että ei se toimi näinkään.

Toisaalta hirvikantoja ei voida tältä tasolta yhtään suurentaa, tien päällä on entistäkin ikävämpää, jos näin käy.

Ehkäpä niitä (liikoja susia ja hirviä) pyyhitään pois erään kansanedustajan vision mukaan NH-90:n oviaukosta moniputkisella. Hyvää reeniä kopterimiehistöille.

Metsästäjät olisivat suurriista/suurpetokantojen tasapainoittamisen ilmaiseksi hoitaneet, (valtiolle tulojakin luvista ja maanvuokrista) kun niille olisi annettu siihen mahdollisuus. Vaan muut prioriteetit näyttää olevan valtiolle tärkeämpiä.

Edit: naapurikylälle pesiytyi kolmen suden uusi lauma. Alueella ei ole aikaisemmin ollut susia. Kyttäväät nyt taloista koiria. Hienolla mallilla suurpetoasiat meillä.

Sitä olen ihmetellyt, kun sudet muutti Luken mukaan pääosin länteen, niin miten ihmeessä niitä on näin helevetisti edelleen idässä.
 
Viimeksi muokattu:
Ilkka: Sudet piirittivät miehen laihialaisella pururadalla

Sudet näyttivät lenkkeilijälle hampaitaan.

Kaksi sutta piiritti laihialaisen miehen Laihialla sijaitsevalla pururadalla tiistaina illalla kahdeksan aikaan. Asiasta kertoo Ilkka.
Ilkan haastattelema Laihian Eränkävijöiden petoyhdyshenkilö Vesa Mattila kertoo, että paikallinen mies oli ollut pururadalla lenkkeilemässä, kun hän huomasi kaksi sutta noin viiden metrin etäisyydellä itsestään.
Lenkkeilijä on kertonut Mattilalle, että sudet olivat näyttäneet hänelle hampaitaan. Mies oli onnistunut karkottamaan sudet karjumalla ja käsiään levittämällä.
Metsästäjät jäljestivät susia, mutta jälkiä niiden liikkeistä ei kuitenkaan löytynyt.
Pohjanmaan poliisilaitoksen tilannekeskuksen yleisjohtaja Timo Välimäki arvelee Ilkan haastattelussa, että poliisi määrää sudet karkotettavaksi.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.310447

Tilanne perkelöityy vauhdilla. Jos tuohon sattui pienikokoinen lenkkeilijä, joka lähti yrittämään karkuun, otsikko olisi paljonkin raflaavampi.
Kissankokoisia kirjamia joka lehden etusivulla.
Nuo irvistelijät pitäisi poistaa ja nopeasti. Susikanta ei ole enää kenenkään hallinnassa.
 
Minun poikkitieteellisen käsitykseni mukaan lenkkeilijä on myös se eka uhri, joka syntyy..vääjäämättä ennen pitkää. Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että tasainen juoksunrumputtaminen tai -kävely jollain alustalla houkuttelee suden -tarkastamaan- tilannetta. Hampaitaan loukuttava susi ei ole mikään hyvä enne, erityisesti kun niitä on useampi.

On siinä ukolla voinut pumppu käydä hetken ylikierroksilla, kun törmää tuollaiseen herttaiseen pariin. On ihan mahdollista, että tilanne ei päässyt traagisiin mittoihin, koska aikuinen mies, joka älysi mölytä ja huitoa. Keskenkasvuinen pienikokoinen lenkkeilijä....
 
Koitela kokee, että tietoa susien määrästä ja sijainnista pimitetään. Hän ehdottaa ratkaisuksi kaikkien susien pannoittamista seurantapannoilla.
"Silloin metsästäjät tietäisivät, missä laumat ovat. Susien todellinen määrä paljastuisi. Pantaisiin siihen ne miljoonat, jotka ovat menneet petovahinkojen korvauksiin. Saataisiin harrastaa, eläimet saisi olla laitumillaan eikä kenenkään tarvitsisi pelätä."

Miksei näinkin. Taatusti toimiva vaihtoehto on myös kunnollisen estottoman jahdin järjestäminen. Muutama viikko susille kyytiä ja kas, taas yhteiselo ihmisen kanssa soljuu kuin piimävelli tiinuun. Norjassa ja Ruotsissa ei tässä kohtaa konstailla, ne määrittelevät edelleen petojen paikan ravintoketjussa kohdalleen....puhumattakaan baltiassa tai Puolassa, noin esimerkiksi.

Meillä suden asemaan on kiinnitetty selkeästi muitakin asioita kuin suojeluarvot.
 
Ja jotta forumilaiset eivät kuvittele, että pelkästään kirjoitan eräasioita, niin justi nyt polkaisen Göbbelsin kanssa liikenteeseen alueelle, jossa ei Luken tietojen mukaan ole kuin yksi lauma. Göbbels on lähihakuinen ja minä puolustushaluinen ja ehkä -kykyinenkin.:cool:
 
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.311220

Jokseenkin älytöntä tuuria, että sudet kohtasi ihmislajin mitään pelkäämätön alfa-uros.(y)

Tuossa tilanteessa hyökkäys on paras puolustus. Päälle vaan häijysti ja voimalla, vaikka tilanne näyttäisi jo pahalta. Sudet katsoo, onko saalista vai toinen susi. Nyt totesivat, toinen susi, riskit on isot, väistetään.

Sillä voin vain todeta, jos viiden metrin päässä irvistelee kaksi sutta, se on paha.
 
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.311220

Jokseenkin älytöntä tuuria, että sudet kohtasi ihmislajin mitään pelkäämätön alfa-uros.(y)

Tuossa tilanteessa hyökkäys on paras puolustus. Päälle vaan häijysti ja voimalla, vaikka tilanne näyttäisi jo pahalta. Sudet katsoo, onko saalista vai toinen susi. Nyt totesivat, toinen susi, riskit on isot, väistetään.

Sillä voin vain todeta, jos viiden metrin päässä irvistelee kaksi sutta, se on paha.
]
 
Viimeksi muokattu:
Valerius Geist, When do wolves become dangerous to humans, 29.9.2007:
(suomentanut Kaarlo Nygren)
Linnellin ja joukon muita tutkijoita kirjoittama raportti Susien pelko, jonka on kustantanut NINA eli Norjan luonnontutkimuslaitos, on hyvin mielenkiintoinen asiakirja.
Se antaa muun muassa eräitä järkeviä joskin rajallisia suosituksia, mutta yrittäessään rauhoitella kohderyhmänsä susipelkoja se vain toteaa susien hyökkäysten olevan todella harvinaisia. Toisin sanoen, lukijan pitäisi sen mukaan vakuuttua siitä, ettei susien taholta ole odotettavissa juuri mitään pelättävää.
Tässä on kyseessä väärin arvioitu todennäköisyys. Olisi oikein tehdä lukijalle tiettäväksi, että jos olosuhteeta,b,c, ja d olevat olemassa, susien hyökkäysten todennäköisyys on häviävän pieni. Ja toisaalta, jos olosuhteetf,g,h,i,j ja k vallitsevat, susien hyökkäys on lähes väistämätöntä – ja antaa sitten lukijan arvioida itse.

Tästä syystä, monisanaisuuden uhallakin lueteltuina, susien ihmisiin kohdistamien hyökkäysten todennäköisyys on käytännössä nolla, kun:
a.susia ei ole tai ne ovat hyvin harvinaisia – kuten olivat koko 1900-luvun ajan Pohjois-Amerikassa
b.susia metsästetään jatkuvasti, mikä olemassa olevan kokemuksen ja käyttäytymistieteellisen analyysin perusteella tekee niistä äärimmäisen arkoja ja toiseksi, kun sairaita tai ihmisiin tottuneita susia on jatkuvasti poistettu kannasta
c.susien saatavilla on monilajinen ja riittävä luonnonravinto eikä niillä ole käytössään runsaita ihmisperäisiä ravintolähteitä kuten keittiöjätteitä sisältäviä avokaatopaikkoja tai leirintäalueita, joissa ajattelemattomat ihmiset ruokkivat susia
d.susilla ei ole mahdollisuuksia saada raivotautia koska tautia ei alueella esiinny eivätkä sudet voi risteytyä koirien kanssa
e.riistanhoitajat, riistaviranomaiset ja kansallis- ja luonnonpuistojen henkilökunta ovat tietoisia, millaisissa olosuhteissa hyökkäysten todennäköisyys on pieni, toimivat aktiivisesti sen mukaisesti sekä pitävät mahdollisen kohdeyleisön koko ajan tietoisena riskin kasvusta kertovista merkeistä.

Edit: Minkälainen tilanne meillä.

Susien hyökkäyksien todennäköisyys on vastaavasti hyvin suuri tai niitä on odotettavissa lähes varmasti, kun:
a.susikanta on hyvin tiheä .check . Siellä missä niitä on, reviirit toisissaan kiinni ja välissäkin pareja. Kanta lisääntyy vuodessa 30 %, levittäytyy fantastisella vauhdilla.
b.sudet ovat käytännössä tai lain mukaan rauhoitettuja eivätkä voi mieltää ihmisiä metsästäjiksi check.
c.luonnoneläinten kannat pienenevät ja lajeja poistuu susien ulottuvilta check. Itä alkaa olla lähes tyhjä suurista sorkkaeläimistä.
d.susien on mahdollista ruokailla päivittäin sellaisilla runsailla ravintolähteillä kuten avokaatopaikoilla joissa on tarjolla paljon keittiöjätettä tai kun helposti pyydystettäviä luonnonravinnon vaihtoehtoja, kuten lemmikki- ja tuotantoeläimiä on tarjolla riittävästi check. Haaskat.
e.”asiantuntijat” kertovat ihmisille, että sudet ovat vaarattomia eikä niistä muodostu riskejä ja kun ihmiset tuuditetaan väärään turvallisuuden tunteeseen check
f. sudet ovat rohkaistuneet vierailemaan ihmisasutuksen sisällä, tulevat ihmisten tuntumaan tarkkaillakseen heitä rauhassa ja kun ne saavat seurauksitta tappaa lemmikki- tai tuotantoeläimiä check
g.susia ei ole peloteltu hyökkäyksen aikana ja sen jälkeen ja ne on vain tilapäisesti saatu luopumaan hyökkäysaikeistaan, kun kohteiksi joutuneita puolestaan on arvosteltu ja syyllistetty ja susien poikkeava käyttäytyminen on selitetty vailla tieteellistä pohjaa seuraukseksi jostakin aivan muusta kuin saalistuksesta check, ilmaan ampuminen karkottamiseksi on yhtä tyhjän kanssa.
Edellä esitettyjen olosuhteiden vallitessa kuolemaan johtava susien hyökkäys ihmistä vastaan on käytännössä väistämätön!

http://www.taajamasusi.com/asiantuntijat/95-geist-valerius/680-vaarallisia-harhoja
Valerius Geist on ympäristötieteen emeritusprofessori, Calgaryn Yliopisto, Alberta, Kanada

Pohjois-Amerikassa, jossa susia on paljon, asiaan on jouduttu paneutumaan. Hankalaksi alkaa mennä meilläkin, jos lenkille tai metsään et enää uskalla, kuin kättä pitempää matkassa. Kohtuullisen hankala haulikko selässä on pururadalla juosta. Sitäpaitsi jossain kylän pinnassa voi siitäkin tulla sanomista.
 
Viimeksi muokattu:
Göran Persson: Emme voi sallia susien pitävän maaseutua pelossa

Ruotsin entinen pääministeri puolustaa maaseutua ja sen asukkaita. Elävää maaseutua ei ole ilman maataloutta.

Yksitoista vuotta sitten Göran Persson osti yhdessä puolisonsa Anitra Steenin kanssa Ylä-Torpin tilan Tukholman eteläpuolelta.
"Tunne oli maaginen. Voi luoja, voimme hankkia tämän", Persson muistelee tuntojaan Land.ee verkkolehden haastattelussa, joka julkaistiin perjantaina.
Maatalous on Perssonin mielestä avainasemassa, kun puhutaan maaseudun säilymisestä asuttuna ja viihtyisänä. "Ne ovat väärässä, jotka sanovat, että maaseutu voi säilyä elämänä ilman maataloutta."

Ylä-Torpin tila ei jäänyt kesämökiksi, kakkosasunnoksi, vaan Persson ja Steen innostuivat karjanhoidosta. Tilalla on tällä hetkellä 80 herefordin lihakarja, joka pitää viereisen järven ympäristön siistinä.

Jahtipaine on liian pieni
Haastattelussa käydään läpi susitilannetta, josta Perssonilla on vahvat mielipiteet.
Persson kannattaa jahtien lisäämistä ja susikannan pienentämistä. "Emme voi elää tilanteessa, jossa susi pitää koko maaseutua pelossa, vaikka se ei ole uhanalainen eläin. Tämä on ennennäkemätöntä historiassa."

Jahtipaine on aivan liian pieni Ruotsissa, Persson sanoo. Jos meno jatkuu tällaisena, maaseutu pusikoituu väistämättä, kun tilapitoa lopetetaan. Petojen vaikutusta vähätellään, mikä koskee myös Tukholman päättäjiä. "Kukaan ei enää kuuntele maaseudun ihmisiä."
"Viljelijät on jätetty yksin. Yksinäisyyden ja haavoittuvuuden tunne on valtava, kun petoeläimet vievät öisin karjaa. Viranomaisilla ei ole tarjota mitään, enintään soittoa hätäpuhelimeen", Persson hämmästelee haastattelussa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi...lia-susien-pitävän-maaseutua-pelossa-1.130326

Ruotsissa susien sekä maataloudenkin suhteen eri meininki. Mitäs meillä? Luetaan lehdestä nokanpää valkoisena, että Suomen 165:sta sudesta 116 muutti länteen ja itään jäi kokonaiset 49.


Susista lännessä 70 prosenttia

Susikannan painopiste on siirtynyt itäisestä Suomesta läntiseen Suomeen, jossa oli keväällä noin 70 prosenttia Suomen 165-190 sudesta. Läntisellä kannanhoitoalueella oli maaliskuussa 16 susilaumaa.

Kantatiedot päivittyvät alkavalla metsästyskaudella.

Tänä vuonna on pannoitettu 16 sutta, joista lähes kaikki Itä-Suomessa.

Suurin kustannuserä pannoituksessa syntyy helikopterin käytöstä. Itse gps-panta maksaa noin 3 000 euroa.

Tarkkaa määrää Länsi-Suomessa pannoitettavista susista ei osata sanoa etukäteen, koska työn onnistuminen on kiinni lupien lisäksi muun muassa säästä.

Budjettiriihessä myönnetyllä lisärahalla aiotaan pestata myös Pohjois-Satakunnasta Ouluun ulottuvalle alueelle susiyhdyshenkilö. Määräraha työlle on myönnetty vuodeksi, mutta sille toivotaan Luonnonvarakeskuksessa jatkoa.
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/panta-sudelle-maanomistajan-luvalla/
 
Back
Top