Suurpeto keskustelu

Varmaan nyt lähdetään talitintti jahtiin. :unsure:



Useita lehmiä kuollut Lapissa talitiaisten takia
–  Simolaiselta tilalta jouduttiin lopettamaan seitsemän ja tilan talous syöksyi raiteiltaan, kun pikkulinnut nokkivat vetimet rikki

 
Varmaan nyt lähdetään talitintti jahtiin. :unsure:



Useita lehmiä kuollut Lapissa talitiaisten takia
–  Simolaiselta tilalta jouduttiin lopettamaan seitsemän ja tilan talous syöksyi raiteiltaan, kun pikkulinnut nokkivat vetimet rikki

Äläs nyt. Nuorena jahtasin varpusia pois navetasta. Syynä se, että pelättiin niiden levittävän salmonellaa.
 
Tänään oli oman koiran sisko haukkunut sutta seisontahaukussa. Siis mäyräkoira :Dvarmaan oli susi syönyt vähän aikaa sitten tai jotain mutta röyhkeästi oli mäykky haukkunut eikä lähtenyt perääntymään, niin oli susikin jäänyt ihmettelemään. Isäntä oli sitten lähtenyt katsomaan oudolta kuulostavaa haukkua ja susi sieltä oli lähtenyt. Ei taida koiralla toista kertaa vastaavaa tuuria olla.
 
Tänään oli oman koiran sisko haukkunut sutta seisontahaukussa. Siis mäyräkoira :Dvarmaan oli susi syönyt vähän aikaa sitten tai jotain mutta röyhkeästi oli mäykky haukkunut eikä lähtenyt perääntymään, niin oli susikin jäänyt ihmettelemään. Isäntä oli sitten lähtenyt katsomaan oudolta kuulostavaa haukkua ja susi sieltä oli lähtenyt. Ei taida koiralla toista kertaa vastaavaa tuuria olla.
Tainnut sillä olla melkoinen Napoleon-syndrooma päällä. Aika rohkea teko, sanoisin!
 
Kuusamolainen Svante Määttä taltutti pelättyjä susilaumoja vuonna 1963 – suurena susitalvena lukuisia nälkäisiä hukkia jolkotteli itärajan yli Suomeen
xlarge-4615980.JPG

Kuusamon Teerirannalla asuva sudenpyytäjä Svante Määttä sai raudoilla kolme sutta Kurvisen-Hossan selkosilta tammikuussa 1963.
KUVA: Kalevan arkisto



Sudesta tuli häirikköeläin

-Susi pesi, eli ja liikkui 1800-luvulla koko Suomen alueella. Sutta pidettiin rohkeana eläimenä. Se oli osa luontoa ja luonnonvoima, jota ihminen ei voinut tuhota edes tappamalla.

-Käsitys sudesta muuttui 1800-luvun lopussa. Sudet surmasivat 1880-luvulla 21 lasta Varsinais-Suomessa.


-Ihminen katsoi 1900-luvulla voivansa hallita luontoa ja susien määrää. Eläinkirjoissa 1950-luvulla suden sanottiin elävän ”karkotettuna perimmäisen Lapin tuntureilla”.


-Tappamisesta tuli normaalia. Sudet kuvattiin ihmisen sekä koti- tai hyötyeläinten uhaksi.

-Tapporaha kannusti metsästämään susia ja toi tärkeän lisän toimeentuloon maaseudulla.

-Suurimmillaan tapporaha oli 1955-1962, jolloin kaadetusta sudesta sai nykyrahassa noin 1700 euroa. Tapporahaa maksettiin vuoteen 1975 asti.

-Mielikuvissa sudesta tuli vahinkoeläin, verenhimoinen saalistaja, ihmisen vihollinen, itärajan ylittänyt venäläinen tunkeilija ja röyhkeä häirikkö. Suden liikkumisesta ihmisasuntojen lähellä pidettiin epänormaalina.

-Metsästyskoiria syövä susi pitää yllä kielteisiä käsityksiä.

-Myönteisissä mielikuvissa susi on erämaan asukas, arka pelkuri, jalo peto ja vapaan luonnon vertauskuva. Suomessa asuvien susien on katsottu omaavan suomalaisia oikeuksia.

-Susi rauhoitettiin Suomessa poronhoitoaluetta lukuunottamatta vuonna 1973. Se arvioitiin uhanalaiseksi lajiksi Suomen luonnossa.

-Nykyään laji on elinvoimainen. Susien määrä on vaihdellut 2000-luvulla 100-250 välillä.

-Lähde: Lähdesmäki Heta, Susien paikat - Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa. Kulttuurihistorian väitös Turun yliopistossa 18.1.2020.



Pohjois-Suomi 19.1.2020 8:00 | Päivitetty 19.1.2020 9:30

Erkki Hujanen






Kuusamolainen pyyntimies hankki elantonsa tapporahoilla suurena susitalvena 1963.
Kanta lisääntyi itärajalla, kun urokset pakenivat nälkää Vienanmeren suunnalta.


Erämies Svante Määttä asetteli jäykäksi jäätyneet kuolleet sudet hankeen jaloilleen pystyyn, kun lehtimiehet saapuivat kuvaamaan hänen pyyntisaalistaan. Määtän uutisoitiin tehneen Suomen ennätyksen yhdessä toisen erämiehen Yrjö Karvosen kanssa. He saivat pyyntirautoihinsa kolme suurta urossutta kolmen viikon aikana tammikuun pakkasilla 1963 eteläisessä Kuusamossa.
Sudet elivät vielä kun Svante Määttä löysi ne raudoistaan.
– Suurin hukista oli hurja luonnoltaan ja huusi vallan kamalasti ennen kun ehdin sen ampua, Määttä kertoi Kalevassa (24.1.1963).




Elettiin ”suurta susitalvea” 1963. Susia jolkotti itärajan tuolta puolen erityisesti Koillismaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Osa jatkoi Keski-Suomeen, mutta suurin osa tulokkaista jäi rajan tuntumaan. Susitutkija Erkki Pulliainen laski myöhemmin, että pelkästään Pohjois-Karjalassa tapettiin 48 sutta vuosina 1959-1963.
Svante Määtän eränkäynnin reviirillä Etelä-Kuusamossa ja Hossan palkisilla oli kaadettu yhdeksän urossutta tammikuun 1963 loppuun mennessä. Määttä arvioi, että nälkä ajoi urokset pyyntireissuille, mutta naaraat olivat jääneet ”jonnekin Valkeanmeren” eli Vienanmeren seuduille.
xlarge-4615895.JPG

Pyhä- ja Kalajokilaaksossa "ryöstöretkillä" liikkunut susi kaadettiin lauantaina 29. joulukuuta 1962 Saloisten Kauniskorven maastossa. Urossuden ampuivat Jussi Arola Pattijoelta ja Rainer Seppälä Vihannista. Muita jahtimiehiä kuvassa ovat Eino Isokangas, Paavo Tikkala, Rainer Kangasniemi, Einar Asujaniemi ja Kalevi Isokangas.
KUVA: Kalevan arkisto

Sudet raatelivat talvella 1962-1963 Hossan selkosilla toistatuhatta poroa. Alueelle kerrottiin ilmestyneen rajan takaa kymmenpäisiä susilaumoja. Sutta kuvattiin erämaiden villipedoksi, tavoiltaan arvaamattomaksi, ja varsinkin laumoissa uhkaavaksi ja päällekäyväksi. Svante Määttä hiihteli päiväkausia näiden susien perässä. Tammikuu oli sudenpyytäjälle otollisin, kun pehmeä lumipeite paljasti susilaumojen jäljet. Määttä viritteli kahdeksan pyyntirautaa eläinten reiteille. Sudet täytyi saada rautoihin ennen keväthankia, joilla nopeakinttuiset sudet pääsivät laukkomaan näkymättömiin.
Rautapyynti vaati kovaa kuntoa. Svante Määttä oli 56-vuotias, mutta ikä ei hiljentänyt vauhtia. Kalevan toimittaja kuvasi: ”Vielä lykkii lylyä niin, että lumi pilvenä perässä tupruaa.”
xlarge-4615986.JPG

Kaleva esitteli Kuusamon Kitkajokivarressa 10. helmikuuta 1965 ammutun suden ja sen metsästäjät: Antti Rontti, Ilmari Kilpivaara, Voitto Takkula, Erkki Kallunki, Iikka Ervasti, Aato Kilpivaara, Antti Vuorijärvi, Kalle Takkula, Hente Kilpivaara, Antero Kurtti, Alvar Säkkinen, Ville Haataja, Kustaa Suovaniemi, Ilkka Kurtti ja Paavo Rajala.
KUVA: Kalevan arkisto

Rautoja täytyi hiihtää kokemaan tiheästi, jotta voimakkaat sudet eivät ehtisi kadota ansapaikoilta rautojen kanssa. Määttä ampuikin kolme urossutta, kun ne olivat pyrkimässä pyyntiraudat jaloissaan kohti itärajaa.
Määtän tiedettiin tuntevan erämaan, eläinten elintavat ja kulkureitit kuin kirjasta lukien. Kairoilla tuskin pääsi tapahtumaan mitään erityistä, mistä mies ei tiennyt. Hän vietti lukemattomia öitä honkatulilla tai porokämpillä, ampui karhuja ja pyysi ahmoja ja kettuja. Aikaa riitti, sillä Määttä eleli Kuusamon Teerirannalla poikamiehenä. Erämies hankki kaadetuista susista tapporahoja ajoittain pääelinkeinokseen asti.
xlarge-4615990.JPG

KUVA: Kalevan arkisto
”Huoli perheen toimeentulosta ei häntä ahdistanut”, Kaleva mainitsi.
Yksittäistä sutta paikallistettiin joulukuussa 1962 Kala- ja Pyhäjokilaaksossa. Susi ehti ”ryöstöretkillään” tappaa noin 60 lammasta ja puolenkymmentä koiraa. Kaleva uutisoi 30.12.1962 laajasti, miten ”rumajälkinen susi kaadettiin Kauniskorpeen”. Metsästäjien saartojoukko jäljisti eläintä, kunnes 42 kilon urossusi kuoli pattijokisen Jussi Arolan ja vihantilaisen Rainer Seppälän laukauksiin.
”Ampumaetäisyydeltä laukaisi Arola saaden osuman ja susi kavahti karjaisten takajaloilleen. Seppälä laukaisi heti perään ja tällä kertaa kellistyi susi tantereeseen”, lehdessä kerrottiin. Miessakki esitteli saalistaan etusivun kuvassa.
 
Ne olikin vain metsän koiria. Ja taas huomataan: kyllä se maaseutu joutaa olemaan Helsinkiläisille vain sellainen kiva puuhamaa missä voi kokea jänniä elämyksiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.905194

Lehti: Ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi sanan susi ja vaihtaisi nimen metsän koiraksi – "Susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin kettu"
Ympäristö
08:30
Maija Ala-Siurua
Sellaisille kunnille, joiden alueella on susia, voisi maksaa korvauksia vaikka 10 000 euroa sutta kohti, ehdottaa ympäristöfilosofi Leena Vilkka.
PETTERI KIVIMÄKI
Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Hyvinkääläinen ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi susi-sanan ja puhuisi mieluummin vaikka metsän koirasta, kertoo Aamuposti.
Ennen suojeltua sutta kutsuttiin haittaeläimeksi, nyt tavallinen susi on häirikkö, Vilkka sanoo. Hänen mielestään susirajan pitäisi kulkea kehä kolmosella. Sen pohjoispuolella susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin esimerkiksi kettu.
Ympäristöfilosofin mielestä susi voisi olla jollekin kunnalle matkailuvaltti muun muassa siksi, että monet haluaisivat saada sudesta valokuvan.
"Sudesta voisi maksaa korvauksia niille kunnille, joiden alueilla on susia, eikä vain susien aiheuttamista vahingoista. Vaikka 10 000 euroa per susi", Vilkka sanoo.

Aamuposti: Leena Vilkka: "Susiraja" voisi olla kehäkolmonen, ehdottaa korvausta kunnille, joiden alueilla liikkuu susia


Ai jaa.... se susi onkin yhtä tuhma sama kuin se n-alkuinen mitä myös afrikkalaisista käytettiin. :D
https://yle.fi/uutiset/3-10642455


mutta kun tutustuu kirjoittajan kirjallisiin tuotoksiin, niin ymmärtää että ei muuta voisi odottaakaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Vilkka?wprov=sfti1
 
Last edited by a moderator:
Ne olikin vain metsän koiria. Ja taas huomataan: kyllä se maaseutu joutaa olemaan Helsinkiläisille vain sellainen kiva puuhamaa missä voi kokea jänniä elämyksiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.905194

Lehti: Ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi sanan susi ja vaihtaisi nimen metsän koiraksi – "Susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin kettu"
Ympäristö
08:30
Maija Ala-Siurua
Sellaisille kunnille, joiden alueella on susia, voisi maksaa korvauksia vaikka 10 000 euroa sutta kohti, ehdottaa ympäristöfilosofi Leena Vilkka.
PETTERI KIVIMÄKI
Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Hyvinkääläinen ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi susi-sanan ja puhuisi mieluummin vaikka metsän koirasta, kertoo Aamuposti.
Ennen suojeltua sutta kutsuttiin haittaeläimeksi, nyt tavallinen susi on häirikkö, Vilkka sanoo. Hänen mielestään susirajan pitäisi kulkea kehä kolmosella. Sen pohjoispuolella susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin esimerkiksi kettu.
Ympäristöfilosofin mielestä susi voisi olla jollekin kunnalle matkailuvaltti muun muassa siksi, että monet haluaisivat saada sudesta valokuvan.
"Sudesta voisi maksaa korvauksia niille kunnille, joiden alueilla on susia, eikä vain susien aiheuttamista vahingoista. Vaikka 10 000 euroa per susi", Vilkka sanoo.

Aamuposti: Leena Vilkka: "Susiraja" voisi olla kehäkolmonen, ehdottaa korvausta kunnille, joiden alueilla liikkuu susia


Ai jaa.... se susi onkin yhtä tuhma sama kuin se n-alkuinen mitä myös afrikkalaisista käytettiin. :D
https://yle.fi/uutiset/3-10642455


mutta kun tutustuu kirjoittajan kirjallisiin tuotoksiin, niin ymmärtää että ei muuta voisi odottaakaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Vilkka?wprov=sfti1
Metsän koira tahdon olla sankar jylhän kuusiston :giggle:
 
Ne olikin vain metsän koiria. Ja taas huomataan: kyllä se maaseutu joutaa olemaan Helsinkiläisille vain sellainen kiva puuhamaa missä voi kokea jänniä elämyksiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.905194

Lehti: Ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi sanan susi ja vaihtaisi nimen metsän koiraksi – "Susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin kettu"
Ympäristö
08:30
Maija Ala-Siurua
Sellaisille kunnille, joiden alueella on susia, voisi maksaa korvauksia vaikka 10 000 euroa sutta kohti, ehdottaa ympäristöfilosofi Leena Vilkka.
PETTERI KIVIMÄKI
Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Hyvinkääläinen ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi susi-sanan ja puhuisi mieluummin vaikka metsän koirasta, kertoo Aamuposti.
Ennen suojeltua sutta kutsuttiin haittaeläimeksi, nyt tavallinen susi on häirikkö, Vilkka sanoo. Hänen mielestään susirajan pitäisi kulkea kehä kolmosella. Sen pohjoispuolella susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin esimerkiksi kettu.
Ympäristöfilosofin mielestä susi voisi olla jollekin kunnalle matkailuvaltti muun muassa siksi, että monet haluaisivat saada sudesta valokuvan.
"Sudesta voisi maksaa korvauksia niille kunnille, joiden alueilla on susia, eikä vain susien aiheuttamista vahingoista. Vaikka 10 000 euroa per susi", Vilkka sanoo.

Aamuposti: Leena Vilkka: "Susiraja" voisi olla kehäkolmonen, ehdottaa korvausta kunnille, joiden alueilla liikkuu susia


Ai jaa.... se susi onkin yhtä tuhma sama kuin se n-alkuinen mitä myös afrikkalaisista käytettiin. :D
https://yle.fi/uutiset/3-10642455


mutta kun tutustuu kirjoittajan kirjallisiin tuotoksiin, niin ymmärtää että ei muuta voisi odottaakaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Vilkka?wprov=sfti1
Näin Stadilaisena haluan huomauttaa, tuo dorka on Hyvinkäältä, sama kun sanoisi Porilaista Tamperelaiseksi.

Hyvinkään on uusmaalainen maalaiskaupunki.
 
Näin Stadilaisena haluan huomauttaa, tuo dorka on Hyvinkäältä, sama kun sanoisi Porilaista Tamperelaiseksi.

Hyvinkään on uusmaalainen maalaiskaupunki.
Kiitoksia oikaisusta :) Myönnän laajentaneeni Helsingin maantieteellistä aluetta ehkä hieman liikaa. Tosin taitaa tuo filosofi leipänsä hakea yliopistolta, mutta kuitenkin aiheesta oikaisit.
 
Niin, tuosta maantieteestä ensin:
86F2B1FD-0043-4E4A-95BE-207061E86899.jpeg

Ja noista Leenan kivoista hauvoista voi sen sanoa, että omien korvien välissä on mahdollista irtautua täysin todellisuuden kahleista. Jos susi on ”metsän koira”, niin karhu on varmaan erämaan teddynalle. Halisellainen.
 
Ne olikin vain metsän koiria. Ja taas huomataan: kyllä se maaseutu joutaa olemaan Helsinkiläisille vain sellainen kiva puuhamaa missä voi kokea jänniä elämyksiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.905194

Lehti: Ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi sanan susi ja vaihtaisi nimen metsän koiraksi – "Susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin kettu"
Ympäristö
08:30
Maija Ala-Siurua
Sellaisille kunnille, joiden alueella on susia, voisi maksaa korvauksia vaikka 10 000 euroa sutta kohti, ehdottaa ympäristöfilosofi Leena Vilkka.
PETTERI KIVIMÄKI
Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Nämä sudet on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Hyvinkääläinen ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi susi-sanan ja puhuisi mieluummin vaikka metsän koirasta, kertoo Aamuposti.
Ennen suojeltua sutta kutsuttiin haittaeläimeksi, nyt tavallinen susi on häirikkö, Vilkka sanoo. Hänen mielestään susirajan pitäisi kulkea kehä kolmosella. Sen pohjoispuolella susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin esimerkiksi kettu.
Ympäristöfilosofin mielestä susi voisi olla jollekin kunnalle matkailuvaltti muun muassa siksi, että monet haluaisivat saada sudesta valokuvan.
"Sudesta voisi maksaa korvauksia niille kunnille, joiden alueilla on susia, eikä vain susien aiheuttamista vahingoista. Vaikka 10 000 euroa per susi", Vilkka sanoo.

Aamuposti: Leena Vilkka: "Susiraja" voisi olla kehäkolmonen, ehdottaa korvausta kunnille, joiden alueilla liikkuu susia


Ai jaa.... se susi onkin yhtä tuhma sama kuin se n-alkuinen mitä myös afrikkalaisista käytettiin. :D
https://yle.fi/uutiset/3-10642455


mutta kun tutustuu kirjoittajan kirjallisiin tuotoksiin, niin ymmärtää että ei muuta voisi odottaakaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Vilkka?wprov=sfti1
Tällä nykyisellä ''suomisuden'' geeniperimällä tuo metsän koira olisikin niile osuvampi nimitys. Melkoinen osa niistä ei kestä lähempää tarkastelua rotua määritettäessä.

Nämä ongelmat näiden nykyisten sekulireppanoiden kanssa loppuisivat, jos nykyiset pois viimeistä myöten ja Uralin itäpuolelta puhtaita harmaasusia tilalle.

Mutta toisaalta kyllä nekin nopeasti olisi pilalla itäisen rajantakaisen ja runsaan koirasusipopulaation kanssa. Että ojasta allikkoon.
 
"Sudesta voisi maksaa korvauksia niille kunnille, joiden alueilla on susia, eikä vain susien aiheuttamista vahingoista. Vaikka 10 000 euroa per susi", Vilkka sanoo.

Velkaisimpien pitäjien kunnanisät etsisivät viikonloput sudenjälkiä, apunaan srva ja kaikki metsästysseurat, luonnonystävät ry. ja kuukkelikerholaiset. Operaation johtokeskuksena olisi pitäjän apsi. Muutaman pyhänseudun laskennoissa löytyisi varmasti ainakin 40:t eri suden varmat jäljet. Luonnollisesti ahman hinta olisi 25 k euroa ja niitä löytyisi helposti 6 per pitäjä, jos karhusta saisi 5 k euroa, niitä etsittäisiin 11.

Tosin vaarana olisi, että täsmälliset luvut otettaisiin lukelta ja se ilmoittaisi hallinnolle pyöreän nollan.....:cool:

No, se on kyllä mainiota, että omaa työpaikan, jossa voi visioida kaikenlaista, eikä ole raha rajoittavana tekijänä lainkaan. Uskon, että pystyisin ympäristöfilosofoimaan vähintään Leenan tasolla.....
 
Niin, tuosta maantieteestä ensin:
Tuo kartta ei vältsiin ole kaikilta osin edes vitsi. Olen aina ihmetellyt tätä etenkin vanhempien (kanta)helsinkiläisten viljelemää sanontaa, että maalaiset pääsi Hesaan, kun Pönttövuorta ei älytty laittaa kiinni.
Miksi juuri Pönttövuori on nostettu tikun nokkaan, niin käy järkeen paremmin tuota karttaa tarkasteltaessa. Siitähän pääsee suoraan Kehä Kolmoselle!
 
Back
Top