Pohjois-Suomi 19.1.2020 8:00 | Päivitetty 19.1.2020 9:30
Erkki Hujanen
Kuusamolainen pyyntimies hankki elantonsa tapporahoilla suurena susitalvena 1963.
Kanta lisääntyi itärajalla, kun urokset pakenivat nälkää Vienanmeren suunnalta.
Erämies Svante Määttä asetteli jäykäksi jäätyneet kuolleet sudet hankeen jaloilleen pystyyn, kun lehtimiehet saapuivat kuvaamaan hänen pyyntisaalistaan. Määtän uutisoitiin tehneen Suomen ennätyksen yhdessä toisen erämiehen Yrjö Karvosen kanssa. He saivat pyyntirautoihinsa kolme suurta urossutta kolmen viikon aikana tammikuun pakkasilla 1963 eteläisessä Kuusamossa.
Sudet elivät vielä kun Svante Määttä löysi ne raudoistaan.
– Suurin hukista oli hurja luonnoltaan ja huusi vallan kamalasti ennen kun ehdin sen ampua, Määttä kertoi Kalevassa (24.1.1963).
Elettiin ”suurta susitalvea” 1963. Susia jolkotti itärajan tuolta puolen erityisesti Koillismaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Osa jatkoi Keski-Suomeen, mutta suurin osa tulokkaista jäi rajan tuntumaan. Susitutkija Erkki Pulliainen laski myöhemmin, että pelkästään Pohjois-Karjalassa tapettiin 48 sutta vuosina 1959-1963.
Svante Määtän eränkäynnin reviirillä Etelä-Kuusamossa ja Hossan palkisilla oli kaadettu yhdeksän urossutta tammikuun 1963 loppuun mennessä. Määttä arvioi, että nälkä ajoi urokset pyyntireissuille, mutta naaraat olivat jääneet ”jonnekin Valkeanmeren” eli Vienanmeren seuduille.
Pyhä- ja Kalajokilaaksossa "ryöstöretkillä" liikkunut susi kaadettiin lauantaina 29. joulukuuta 1962 Saloisten Kauniskorven maastossa. Urossuden ampuivat Jussi Arola Pattijoelta ja Rainer Seppälä Vihannista. Muita jahtimiehiä kuvassa ovat Eino Isokangas, Paavo Tikkala, Rainer Kangasniemi, Einar Asujaniemi ja Kalevi Isokangas.
KUVA: Kalevan arkisto
Sudet raatelivat talvella 1962-1963 Hossan selkosilla toistatuhatta poroa. Alueelle kerrottiin ilmestyneen rajan takaa kymmenpäisiä susilaumoja. Sutta kuvattiin erämaiden villipedoksi, tavoiltaan arvaamattomaksi, ja varsinkin laumoissa uhkaavaksi ja päällekäyväksi. Svante Määttä hiihteli päiväkausia näiden susien perässä. Tammikuu oli sudenpyytäjälle otollisin, kun pehmeä lumipeite paljasti susilaumojen jäljet. Määttä viritteli kahdeksan pyyntirautaa eläinten reiteille. Sudet täytyi saada rautoihin ennen keväthankia, joilla nopeakinttuiset sudet pääsivät laukkomaan näkymättömiin.
Rautapyynti vaati kovaa kuntoa. Svante Määttä oli 56-vuotias, mutta ikä ei hiljentänyt vauhtia. Kalevan toimittaja kuvasi: ”Vielä lykkii lylyä niin, että lumi pilvenä perässä tupruaa.”
Kaleva esitteli Kuusamon Kitkajokivarressa 10. helmikuuta 1965 ammutun suden ja sen metsästäjät: Antti Rontti, Ilmari Kilpivaara, Voitto Takkula, Erkki Kallunki, Iikka Ervasti, Aato Kilpivaara, Antti Vuorijärvi, Kalle Takkula, Hente Kilpivaara, Antero Kurtti, Alvar Säkkinen, Ville Haataja, Kustaa Suovaniemi, Ilkka Kurtti ja Paavo Rajala.
KUVA: Kalevan arkisto
Rautoja täytyi hiihtää kokemaan tiheästi, jotta voimakkaat sudet eivät ehtisi kadota ansapaikoilta rautojen kanssa. Määttä ampuikin kolme urossutta, kun ne olivat pyrkimässä pyyntiraudat jaloissaan kohti itärajaa.
Määtän tiedettiin tuntevan erämaan, eläinten elintavat ja kulkureitit kuin kirjasta lukien. Kairoilla tuskin pääsi tapahtumaan mitään erityistä, mistä mies ei tiennyt. Hän vietti lukemattomia öitä honkatulilla tai porokämpillä, ampui karhuja ja pyysi ahmoja ja kettuja. Aikaa riitti, sillä Määttä eleli Kuusamon Teerirannalla poikamiehenä. Erämies hankki kaadetuista susista tapporahoja ajoittain pääelinkeinokseen asti.
KUVA: Kalevan arkisto
”Huoli perheen toimeentulosta ei häntä ahdistanut”, Kaleva mainitsi.
Yksittäistä sutta paikallistettiin joulukuussa 1962 Kala- ja Pyhäjokilaaksossa. Susi ehti ”ryöstöretkillään” tappaa noin 60 lammasta ja puolenkymmentä koiraa. Kaleva uutisoi 30.12.1962 laajasti, miten ”rumajälkinen susi kaadettiin Kauniskorpeen”. Metsästäjien saartojoukko jäljisti eläintä, kunnes 42 kilon urossusi kuoli pattijokisen Jussi Arolan ja vihantilaisen Rainer Seppälän laukauksiin.
”Ampumaetäisyydeltä laukaisi Arola saaden osuman ja susi kavahti karjaisten takajaloilleen. Seppälä laukaisi heti perään ja tällä kertaa kellistyi susi tantereeseen”, lehdessä kerrottiin. Miessakki esitteli saalistaan etusivun kuvassa.