Suurpeto keskustelu

[Erkki]

Siinä on kissalla sulateltavaa. Varsinkin jos meni verkko mukana.

Verkko löytyi pihalta. Jos rasva vaikuttaa samoin kuin koiriin, niin kyllä kissalla kakka lentää.

 

[Deleted member 2762]

Verkko löytyi pihalta. Jos rasva vaikuttaa samoin kuin koiriin, niin kyllä kissalla kakka lentää.

Siinä on hyvä seurata pitkiä rantuja

 

[Vääpeli]

Vertaillaas vähän, kummat aiheuttaa enemmän kuolemia ja talousvahinkoja Suomessa. Hirvet vai sudet? Miksei nettissä huudeta pääpunasena Kaikkien hirvien tappamista....

 

[Ikarus]

Vertaillaas vähän, kummat aiheuttaa enemmän kuolemia ja talousvahinkoja Suomessa. Hirvet vai sudet? Miksei nettissä huudeta pääpunasena Kaikkien hirvien tappamista....

Jaa, sutta en ole maistanut. Parikin syytä. Tappaminen on laitonta ja liha luultavasti ei mikään makunautinto.

Hirvenlihaa on pakkasessa, ei maussa ole moittimista. Ja lihaa olisi ilman susia selkeästi enemmän.

Sudet tuottaa vahinkoa ja vitutusta, eikä mitään muuta. Hirvet tekee myös vahinkoa, mutta noin 50.000 kaadetussa hirvessä/v on iso taloudellinen arvo lihana metsästäjille sekä kaatolupa- ja maanvuokratuloina valtiolle.

Nuo sudet on pelkkä kulu ja haitta. Itse asiassa valtion hirvitaloustulot tuskin riittää noiden petovahinkojen kattamiseen.

Lisäksi hirviä ei tarvitse pelätä, että ne pistää piltit kouluaamuna linja-auto pysäkiltä poskeensa. En ole kuullut myöskään lenkkeilijöille irvistelleestä hirvestä enkä hevostyttöjä tallille seuranneesta hirvestä.

Enkä ole kuullut, että hirvet olisi syöneet naapurin lampaan.

Tuulilasista en ole kuullut suden tulleen sisään, kuten hirven kanssa joskus käy.

Että puolensa on sudellakin.

 

[Leaderdog]

Peuratkin on kovassa nousussa lukumääräisesti + kolarivahinkojen suhteen. Niitätäkin pyörii jo pihoissa ja niiden perässä tulee pedot seuraavana.

 

[Vääpeli]

Jaa, sutta en ole maistanut. Parikin syytä. Tappaminen on laitonta ja liha luultavasti ei mikään makunautinto.

Hirvenlihaa on pakkasessa, ei maussa ole moittimista. Ja lihaa olisi ilman susia selkeästi enemmän.

Sudet tuottaa vahinkoa ja vitutusta, eikä mitään muuta. Hirvet tekee myös vahinkoa, mutta noin 50.000 kaadetussa hirvessä/v on iso taloudellinen arvo lihana metsästäjille sekä kaatolupa- ja maanvuokratuloina valtiolle.

Nuo sudet on pelkkä kulu ja haitta. Itse asiassa valtion hirvitaloustulot tuskin riittää noiden petovahinkojen kattamiseen.

Lisäksi hirviä ei tarvitse pelätä, että ne pistää piltit kouluaamuna linja-auto pysäkiltä poskeensa. En ole kuullut myöskään lenkkeilijöille irvistelleestä hirvestä enkä hevostyttöjä tallille seuranneesta hirvestä.

Enkä ole kuullut, että hirvet olisi syöneet naapurin lampaan.

Tuulilasista en ole kuullut suden tulleen sisään, kuten hirven kanssa joskus käy.

Että puolensa on sudellakin.

Hirvi jahtasi ja talloi Mikan - "En päässyt ylös"

Ärsyyntynyt hirvilehmä runnoi Mika Majanderin sairaalakuntoon.

www.iltalehti.fi

MT: Hirvi hyökkäsi lenkillä olleen naisen kimppuun Kemissä – "Kun näin ne, kirosin ääneen"

Kemiläinen Susanna Miettinen kohtasi kotimatkallaan kevyen liikenteen väylällä Kemin Kraaselinsillan kohdalla hirvilehmän ja tämän vasan.

www.kaleva.fi

 

[Ikarus]

Hirvi jahtasi ja talloi Mikan - "En päässyt ylös"

Ärsyyntynyt hirvilehmä runnoi Mika Majanderin sairaalakuntoon.

www.iltalehti.fi

MT: Hirvi hyökkäsi lenkillä olleen naisen kimppuun Kemissä – "Kun näin ne, kirosin ääneen"

Kemiläinen Susanna Miettinen kohtasi kotimatkallaan kevyen liikenteen väylällä Kemin Kraaselinsillan kohdalla hirvilehmän ja tämän vasan.

www.kaleva.fi

Näkyypä näitäkin olleen. Syyskiihkossa urokset voi olla arvaamattomia ja vasaansa puolustava emä. On tuubissa video, missä hirvi ryntää talvella kelkkamiehen päälle. Ilmeisesti jenkkilässä, kaveri kaivaa povesta ysimillisen ja siihen loppuu hyökkäys sekä hirvi.

Mutta yleisesti noiden ihmispelko on sillä tasolla, mikä susillakin pitäisi olla. Hirvi on lumien aikaan vaikea saada passiketjuun, vaikka koira olisi sille painetta luomassa perässä. Erinomainen hajuaisti sekä kuulo. Luultavasti hirven ollessa kuuloetäisyydellä myös merkkaa passaajat jo silloin, kun ne passeihin jää.

Onpa tullut useasti nähtyä, että hirvi kulkee passiketjun kuvetta jopa kilometri kaupalla, tiedustelee paikan, missä passia ei ole ja siitä läpi.

Etukäteen hirven saantia ei voi koskaan hehkuttaa, kyllä se ''varmastakin motista'' on niin monesti karannut.

 

[Lapinukko]

Täällä Sirkassa ei susista riitä edes puheen aineeksi, miten lie kiertäneet tämän kolkan...

Lumeen katosivat, sinne katosivat.

 

[Solidsnake]

Kaupungeissa aloite ilotulitteiden kieltämiseksi koirien paukkuarkuuteen vedoten saa yli 50 000 allekirjoitusta, mutta maalaisten kirjaimellisesti syötäville koirille ei tipu myötätuntoa.

Mitäs jos susialueilla mentäisiin metsään paukuttelemaan raketteja uuden vuoden kunniaksi, rakettejahan ei vielä ole kriminalisoitu, jos vielä saa maanomistajan luvan, tulisiko hajurakoa hukkiin, onko ne paukkuarkoja?

 

[Erik]

Mitäs jos susialueilla mentäisiin metsään paukuttelemaan raketteja uuden vuoden kunniaksi, rakettejahan ei vielä ole kriminalisoitu, jos vielä saa maanomistajan luvan, tulisiko hajurakoa hukkiin, onko ne paukkuarkoja?

Ehkä. Tuliasein paukuttelu olisi varmasti suojeltujen (riista)eläinten karkotusta ja hyvin, hyvin laitonta, mutta kukas sitä kieltämään metsien samoilua raketit kainalossa...

 

[Sarek1]

Tutkimusta tilasto- ja kirjallisuusaineiston pohjalta. Niin, mitään uutta ei ole siinä, että susi etsii ruokaa kuten kaikki muutkin ja nappaa eväät sieltä, mistä ne kätevimmin lähtevät.

Tutkija: Kärjistynyt susikeskustelu on historiatonta
Viime vuosisadalla susien ja ihmisten välinen suhde muuttui Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-11149921

Onko susien ilmaantuminen pihapiiriin niiden poikkeavaa tai uutta käyttäytymistä?

Ei, jos katsotaan, miten susien käyttäytyminen on muuttunut 1900-luvun kuluessa. Tohtorikoulutettava Heta Lähdesmäen väitöskirjassa käydään eri aineistojen pohjalta läpi, miten sudet viime vuosisadalla liikkuivat ja miten ihmiset niihin suhtautuivat.

Kulttuurihistorian alaan kuuluvan väitöksen näkökulma on ihmistieteellinen eläintutkimus, jossa eläimet ja ihmiset arvioidaan tasavertaisina toimijoina. Aiemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset käsittelevät usein susien ja ihmisten välisiä konflikteja.

Tuore tutkimus ei ole suden puolustuspuhe, vaan se käy läpi sekä sadassa vuodessa muuttuneet että samana pysyneet käsitykset ja suden asemaan vaikuttaneet muutokset.

– Isoin muutos suden yhteiskunnallisessa asemassa on suojelun alkaminen. Syntyi myös uusia käsityksiä siitä, missä susi voi elää, Heta Lähdesmäki sanoo.

Viime vuosisadan alussa susien määrä Suomessa oli varsin vähäinen. Sen ajan eläintieteellisissä kirjoissa kuvataan susien käyttäytymistä ja elinalueita niin, että ne viihtyvät tiheissä metsissä ja erämaissa, mutta etenkin talvisin ne tulevat toistuvasti ihmisten lähelle.

– Varsinkin 1900-luvun puolivälin jälkeen aletaan epänormalisoimaan tätä lähelle tulemista, tutkija sanoo.

Termi häirikkösusi yleistyi, kun suojelu tiukkeni. Susien suojelu alkoi 1970-luvulla osittaisella rauhoituksella ja tiukkeni EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla.

Kun susia ei enää voitu vapaasti tappaa, piti yksilöidä tietyt tapettavat sudet epänormalisoinnin kautta, tutkimus kuvaa.

Sutta pidettiin myös ihmisen vihollisena ja vahinkoeläimenä. Itärajan yli Suomeen tulleita susia taas käsiteltiin venäläisinä tunkeilijoina. Mielikuvat vahvistuivat voimakkaasti 1900-luvun kuluessa.

Kuollut susi, paras susi?
Lähdeaineiston pohjalta Heta Lähdesmäki on päätellyt, ettei tappaminen ole paras ratkaisu susien aiheuttamiin ongelmiin. Väitöstyön lähteinä ovat lait, tilastot, riistanhoidon tutkimus- ja eläintieteellinen kirjallisuus sekä sanoma- ja aikakauslehtikirjoitukset.

Vaikka nykyinen tiukka ja byrokraattinen suojelu on ongelmallista, niin sama ongelmallisuus toistuu silloin, kun suden sai vapaasti tappaa viime vuosisadan alkupuolella.

– Jos tappaminen olisi ratkaissut kaikki ongelmat, niin yhteiskunta tuskin olisi luonut vahinkojen korvausjärjestelmää, Heta Lähdesmäki arvioi.

Nykyinen hyvin kärjistynyt susikeskustelu on osaksi suojelun synnyttämää ja saanut susien vastustajat nimeämään eläimet häiriköiksi.

Susien hävittäminen koko pitäjästä oli aiemmin tavoiteltua, mutta missään vaiheessa Suomen susia ei saatu kokonaan häviämään kaikilta alueilta. Käsitys miltei sukupuuttoon hävinneestä sudesta syntyi ehkä Länsi- ja Etelä-Suomessa, missä niitä ei tavattu kuin satunnaisina harhailijoina.

Lisääntyviä susipareja kuitenkin säilyi Suomessa ainakin Lapin perukoilla ja myöhemmin susia tuli itärajan takaa Venäjältä. Susi ei siis missään vaiheessa kokonaan kadonnut Suomesta.

Heli Lähdesmäen väitöskirjassa kuvataan susiin liittyvien käsitysten muutokset 1900-luvun aikana.Markku Sandell / Yle
Missä on susiraja?
Käsitys susista korpimetsien asukkeina syntyi ja vahvistui 1900-luvun kuluessa. Siihen liittyi romanttinen kuva koskemattomasta luonnosta, mihin ihminen ei ollut vaikuttanut – näin siitäkin huolimatta, että yhteiskunnan kehitys johti siihen, ettei viime vuosisadalla koskemattomia erämaita juuri enää ollut.

Syntyi kuitenkin käsitys maata halkovasta susirajasta, jonka itäpuolella susien olisi suotavaa pysyä, vaikkei niistä sielläkään erityisesti pidetty.

Susirajan ylittäneistä eläimistä haluttiin päästä eroon ja varsin nopeasti esimerkiksi Turun liepeille Lietoon 1920-luvulla ilmaantunut urossusi ammuttiin. Samoin kävi Hämeeseen 1950- ja 70-luvuilla vaeltaneille susille. Nämä satoja miehiä liikkeelle saaneet susijahdit herättivät myös närkästystä.

Susiraja-käsitys syntyi osaksi median vaikutuksesta, mutta se luotiin Lähdesmäen mukaan myös konkreettisesti tappamalla etelään tulleet sudet. Mielikuva susirajasta elää edelleen, vaikka uusia susireviirejä on syntynyt lähelle asutuskeskuksia.

– Poissaolon korostamisen ja läsnäolon epänormaaliuden avulla voitiin tarvittaessa perustella susien tappamista ja poissa pitämistä, Heta Lähdesmäki toteaa väitöstyössään.

Susien määrä on ollut vuosia jatkunut kiistelyn aihe. Vuonna 1972 pohjoismaiset luonnonsuojelujärjestöt arvioivat Pohjoismaissa olevan yhteensä vain 15 sutta, mutta seuraavana vuonna susitutkija Erkki Pulliainen arveli Suomessa olevan jopa yli kaksikymmentä sutta.

Pulliaisen mukaan talven 1972–1973 aikana tapettiin ainakin kymmenen sutta ja koko vuonna 1973 ainakin 18 yksilöä.

Susi rauhoitettiin poronhoitoaluetta lukuunottamatta vuonna 1973. Kaatolupia myönnettiin silti, jos sudet aiheuttivat vahinkoja. Kanta kasvoi 1980-luvulle tultaessa arvioiden mukaan jopa 300 suteen, mutta tästäkin kiisteltiin tuttuun tapaan.

Luonnonsuojelijoiden mukaan Suomessa metsästettiin tuolloin eurooppalaisittain uhanalaisia suurpetoja. Sama perustelu on edelleen ollut käytössä, koska EU:n luontodirektiivin mukaan susi vaatii vieläkin suojelua.

Tiukimmat suojelumääräykset tulivat voimaan, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 1990-luvulla.

Missä sudet saavat elää?
Sudet ovat viime vuosisadan lopulla levinneet uudelleen läntiseen ja eteläiseen Suomeen. Samaan aikaan media on yhä uudelleen nostanut esiin susien Turun seudulla tekemät lapsisurmat 1800-luvun lopulla. Tämä on ollut omiaan lisäämään susipelkoa ja -vihaa, mutta myös puolustuspuheita susien vaarattomuudesta nykyihmisiä kohtaan.

Tohtorikoulutettava Heta Lähdesmäen mukaan Turun lapsisurmat ovat jääneet kulttuuriseen muistiin traumaksi, jota toistetaan ja muistellaan.

Suden ja ihmisen suhteessa on tutkijan mukaan jotain niin haastavaa, että näitä tapauksia aina muistellaan.

– Ajatus siitä, että ihminen on myös kaloreita ja voisi olla saaliseläin, on ihmisillle jotain kamalaa ja järisyttävää, Lähdesmäki miettii.

Epäilemättä ajatus suden suuhun joutumisesta ei miellytä ketään. Tämän takia susialueilla järjestetään edelleen lapsille koulukyytejä ja metsässä liikkuminen vähenee.

Suhtautuminen suteen kuvaa kuitenkin myös yhteiskunnan muuttumista. Jos ennen 1800-luvun loppua susia pidettiin hallitsemattomina luonnonvoimina, niin käsitys muuttui viime vuosisadalla. Susia ajateltiin voitavan hallita niin hyvässä kuin pahassa.

Tämän ajattelun mukaan susia voidaan suojella, susikantaa hoitaa ja päättää, missä susi voi olla. Tuorein suden kannanhoitosuunnitelma julkaistiin viime syksynä.

Taustalla Lähdesmäki näkee hyvinvointivaltioajattelun, jonka mukaan ihmisen ei tarvitse pelätä omassa arjessaan. Luonto nähdään usein yhteiskunnan jatkeena, jolloin ajatellaan, että luontoa voi säädellä kuten ihmisten yhteiskuntaa. Mutta voidaanko luontoa ja luonnonvaraisia eläimiä hallita, sillä ne eivät noudata ihmisten sopimia sääntöjä ja lakeja.

Sudet kuitenkin voidaan nähdä vallankäyttäjinä, kun ne ilmaantuvat jollekin alueelle saalistamaan ravintoa. Tällöin ne vaikuttavat alueen ihmisiin, elinkeinoihin ja ehkä myöhemmin jopa lainsäädäntöön.

Nykyään tutkimus myös kuvaa susien älykkyyttä ja tunteita esimerkiksi pennuistaan huolehtivina vanhempina. Ne osoittavat myöskiintymystä saman lauman jäseniä kohtaan.

Markku Sandell / Yle
FM Heta Lahdesmäen väitöskirja Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa tarkastetaan 18. tammikuuta Turun yliopistossa. Se on julkaistu Jyväskylän yliopiston Nykykulttuuri-julkaisusarjasssa, mutta on avoimesti luettavissa netissä puolen vuoden kuluttua.

 

[baikal]

Taustalla Lähdesmäki näkee hyvinvointivaltioajattelun, jonka mukaan ihmisen ei tarvitse pelätä omassa arjessaan. Luonto nähdään usein yhteiskunnan jatkeena, jolloin ajatellaan, että luontoa voi säädellä kuten ihmisten yhteiskuntaa. Mutta voidaanko luontoa ja luonnonvaraisia eläimiä hallita, sillä ne eivät noudata ihmisten sopimia sääntöjä ja lakeja.

Sudet kuitenkin voidaan nähdä vallankäyttäjinä, kun ne ilmaantuvat jollekin alueelle saalistamaan ravintoa. Tällöin ne vaikuttavat alueen ihmisiin, elinkeinoihin ja ehkä myöhemmin jopa lainsäädäntöön

snips yltä.

Tätä vallankäytön teemaa olen pohtinut monta kertaa. Missä määrin -sudensuojelu- onkin keskushallinnon vallankäyttöä, joka kohdistuu susirajan alueen ihmisiin? Susihan ei käytä valtaa, jos ihmisille myönnetään oikeus hoitaa susiasiaa. Mutta kun se oikeus katkaistaan rangaistusvallan keinoin, niin kappas, sudella onkin -valtaa-. Laittomasta suden tappamisesta tulee sen verran mojova muistutus rosiksesta, että eipä uskoisi todeksi, kun katsoo miten esim. ihmisiin kohdistunutta väkivaltaa mittaillaan jatkuvasti rosiksessa.

 

[baikal]

onko ne paukkuarkoja?

No mitäpä arvelet, kun ne hunttasevat säännöllisesti kaupuntien jalkakäytävillä? Eilen Lieksassa viimeksi. Säikähtääkö kissanpierua tai ytypommia, tuskin kovin paljon. Kun se muutaman kerran kuuntelee ja katselee ja toteaa, että ei aiheuta ongelmia, niin se on siinä.

 

[Deleted member 2762]

Sutta ei käy väheksyen, tuulivoimaloitakaan ei sovi rakentaa lähimaastoon. Hallavaturkki on ihan yhtä rakas elikko kuin liitävä rotta eikun liito-orava

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.787024

Täydellinen yllätys: Sudet kaatoivat Kajaanin tuulivoimahankkeen
Talous
06:00
Jouko Kyytsönen
Tuulivoimayhtiön mukaan sudet oli otettu huomioon.
REIJO HAUKIA

Ilmatar rakentaa parhaillaan Murtomäen lähellä olevaa Pyhännän Piiparinmäen tuulivoimala-aluetta, jonne tulee 32 tuulivoimalaa. Sinne rakentaja ja Metsähallitus saivat luvat odotusten mukaisesti.
JaaJaaLähetä
Kuuntele
TulostaAvaa
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös estää tuulivoimapuiston rakentaminen Kajaanin Murtomäkeen susien vuoksi tuli kaupungille ja tuulivoiman rakentajille täydellisenä yllätyksenä.
"Kun tuulipuistolle laadittiin osayleiskaavaa, ei siinä osattu ottaa mitenkään ennakoida, että sudet täytyisi jotenkin paremmin ottaa huomioon", Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.
KHO totesi päätöksessään joulukuun puolivälissä, että osayleiskaavan selvitysten perusteella jäi huomattava epävarmuus siitä, kuinka merkittäviksi tuulivoimaloiden haitat susille muodostuvat.

Kajaanin ja Vieremän rajalla sijaitsevaan Murtomäen hankkeen oli luvittanut Metsähallitus. Ilmatar-tuulivoimayhtiön oli tarkoitus rakentaa alueelle yhdeksän 5,6 megawatin tuulivoimalaa, sähköstä on tehty sopimus Googlen kanssa.
"Tämä päätös tuli todella puskista ja oli aivan tarpeeton. Alueella oli otettu sudet aivan riittävän hyvin huomioon. Kyllä siellä korpea susille riittää", yksi Ilmattaren perustajista ja yhtiön hallituksen jäsen Mikko Toivanen puhisee.
"Suunnittelussa on käytetty maan parhaita asiantuntijoita, joiden mukaan tämä on erittäin hyvin valmisteltu hanke."
Toivasen mukaan ympäristöasiat pitää tuulivoimaloissa ottaa ehdottomasti huomioon, mutta nyt tehdyssä päätöksessä asiat olivat kunnossa.
"Susien elinolot oli pystytty huomioimaan. Elinolot eivät olisi merkittävästi huonontuneet."

KHO kumosi päätöksellään Kajaanin kaupunginvaltuuston ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökset asiasta.
KHO:n mukaan alue on susien reviirin ydinaluetta tai susien keskimääräistä enemmän käyttämää aluetta ja susi on EU:n suojelema laji.
Susia on muun muassa kymmenen kilometrin päässä olevalla Talaskankaan suojelualueella.

Metsähallituksen tuulivoimapäällikön Pertti Tapion mukaan KHO:n päätös oli yllätys. Hänen mukaansa siitä, onko sudet osattu ottaa huomioon riittävän hyvin, on monta mielipidettä. "Ei ilmeisesti riittävän hyvin, kun KHO päätti näin", hän sanoo.
Toivasen mukaan KHO:n päätös tarkoittaa, että hanke olisi valmisteltava kokonaan uudelleen yva-arviointeineen, jos alueelle haluttaisiin rakentaa.
Ilmatar on luvannut toimittaa Googlelle tuulisähköä, jota Toivasen mukaan riittää Murtomäen hankkeen kaatumisesta huolimatta.
Murtomäkeen oli tarkoitus pystyttää ensi vuonna Vestaksen voimaloita, joiden napakorkeus on 155 metriä ja siipien pituus 75 metriä.
Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) pitää vaikeana ymmärtää KHO:n ratkaisua. "Se saattaa hankaloittaa maakuntiin tulevia investointeja. Suomi on sitoutunut lisäämään sekä EU:ssa että hallitusohjelmassa uusiutuvan energian tuotantoa."
"Yhdessä on sovittu siitä, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti. Joutuu vakavasti kysymään, hankaloittaako KHO:n päätös näitä tavoitteita."

Hoskonen pitää mahdollisena, että ratkaisusta tulee ennakkotapaus, joka vaikeuttaa ratkaisevasti maakuntiin ja maaseudulle tulevia investointeja esimerkiksi tuulivoimaan, metsäteollisuuteen ja kaivannaisalalle.
Hän perää keskustelua eduskunnassa ja yhteiskunnassa siitä, miten sovitetaan kestävästi yhteen luonto- ja ilmastotavoitteiden toteutuminen sekä koko maan elinvoiman rakentaminen.
"Bio- ja kiertotalouden edistäminen edellyttää investointeja nimenomaan maakuntiin ja maaseudulle, joissa raaka-aineet ovat."

"Tarvittaessa on tehtävä muutoksia lainsäädäntöön", hän linjaa.
Hoskosen mukaan susikanta on huomattavasti Luonnonvarakeskuksen tekemää kanta-arviota suurempi, eikä susi ole uhanalainen laji. Hoskosen mielestä tuulivoima ei uhkaa yhdenkään eläimen hyvinvointia.
"Maaseudun ihmisille sudet ovat jatkuva hengen ja terveyden uhka. KHO:n päätös sotii ihmisten arkijärkeä ja yleistä oikeustajua vastaan", hän sanoo.
Valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä teki Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys.
Myös KHO:n joulukuussa tekemä päätös Finnpulpin sellutehtaasta Kuopiossa on vaikuttanut elinkeinoelämään pohjoisessa Itä-Suomessa.
KHO:n päätöstä estää sellutehtaan rakentaminen vesistöpäästöjen perusteella on pidetty esimerkiksi MTK:ssa ennakkotapauksena, joka haittaa kaikkien biotuotetehtaiden rakentamista järvien tai jokien varrelle.

JUKKA PASONEN

 

[baikal]

Murtomäkeen oli tarkoitus pystyttää ensi vuonna Vestaksen voimaloita, joiden napakorkeus on 155 metriä ja siipien pituus 75 metriä

Oivallinen alue ja paikka tuohon tarkoitukseen. Mutta minkäs mahtaa, kun valtion kunnialaji voipi häiriintyä.....en kyllä tiedä pitääkö tässä itkeä vai nauraa.

 

[Deleted member 2762]

Oivallinen alue ja paikka tuohon tarkoitukseen. Mutta minkäs mahtaa, kun valtion kunnialaji voipi häiriintyä.....en kyllä tiedä pitääkö tässä itkeä vai nauraa.

No, siinähän voi susialueilta samalla ajatuksella kieltää monenmoista kunnialajia häiritsevää, miltä kuulostaisi seuraava: metsätalous, maatalous, liikenne.....ja vimosena luomakunnan kruunu, homo sapiens. nuo kun poistetaan, niin mikäs siinä hallavaturkin ollessa.

 

[Ikarus]

Sutta ei käy väheksyen, tuulivoimaloitakaan ei sovi rakentaa lähimaastoon. Hallavaturkki on ihan yhtä rakas elikko kuin liitävä rotta eikun liito-orava

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.787024

Täydellinen yllätys: Sudet kaatoivat Kajaanin tuulivoimahankkeen
Talous
06:00
Jouko Kyytsönen
Tuulivoimayhtiön mukaan sudet oli otettu huomioon.
REIJO HAUKIA

Ilmatar rakentaa parhaillaan Murtomäen lähellä olevaa Pyhännän Piiparinmäen tuulivoimala-aluetta, jonne tulee 32 tuulivoimalaa. Sinne rakentaja ja Metsähallitus saivat luvat odotusten mukaisesti.
JaaJaaLähetä
Kuuntele
TulostaAvaa
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös estää tuulivoimapuiston rakentaminen Kajaanin Murtomäkeen susien vuoksi tuli kaupungille ja tuulivoiman rakentajille täydellisenä yllätyksenä.
"Kun tuulipuistolle laadittiin osayleiskaavaa, ei siinä osattu ottaa mitenkään ennakoida, että sudet täytyisi jotenkin paremmin ottaa huomioon", Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.
KHO totesi päätöksessään joulukuun puolivälissä, että osayleiskaavan selvitysten perusteella jäi huomattava epävarmuus siitä, kuinka merkittäviksi tuulivoimaloiden haitat susille muodostuvat.

Kajaanin ja Vieremän rajalla sijaitsevaan Murtomäen hankkeen oli luvittanut Metsähallitus. Ilmatar-tuulivoimayhtiön oli tarkoitus rakentaa alueelle yhdeksän 5,6 megawatin tuulivoimalaa, sähköstä on tehty sopimus Googlen kanssa.
"Tämä päätös tuli todella puskista ja oli aivan tarpeeton. Alueella oli otettu sudet aivan riittävän hyvin huomioon. Kyllä siellä korpea susille riittää", yksi Ilmattaren perustajista ja yhtiön hallituksen jäsen Mikko Toivanen puhisee.
"Suunnittelussa on käytetty maan parhaita asiantuntijoita, joiden mukaan tämä on erittäin hyvin valmisteltu hanke."
Toivasen mukaan ympäristöasiat pitää tuulivoimaloissa ottaa ehdottomasti huomioon, mutta nyt tehdyssä päätöksessä asiat olivat kunnossa.
"Susien elinolot oli pystytty huomioimaan. Elinolot eivät olisi merkittävästi huonontuneet."

KHO kumosi päätöksellään Kajaanin kaupunginvaltuuston ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökset asiasta.
KHO:n mukaan alue on susien reviirin ydinaluetta tai susien keskimääräistä enemmän käyttämää aluetta ja susi on EU:n suojelema laji.
Susia on muun muassa kymmenen kilometrin päässä olevalla Talaskankaan suojelualueella.

Metsähallituksen tuulivoimapäällikön Pertti Tapion mukaan KHO:n päätös oli yllätys. Hänen mukaansa siitä, onko sudet osattu ottaa huomioon riittävän hyvin, on monta mielipidettä. "Ei ilmeisesti riittävän hyvin, kun KHO päätti näin", hän sanoo.
Toivasen mukaan KHO:n päätös tarkoittaa, että hanke olisi valmisteltava kokonaan uudelleen yva-arviointeineen, jos alueelle haluttaisiin rakentaa.
Ilmatar on luvannut toimittaa Googlelle tuulisähköä, jota Toivasen mukaan riittää Murtomäen hankkeen kaatumisesta huolimatta.
Murtomäkeen oli tarkoitus pystyttää ensi vuonna Vestaksen voimaloita, joiden napakorkeus on 155 metriä ja siipien pituus 75 metriä.
Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) pitää vaikeana ymmärtää KHO:n ratkaisua. "Se saattaa hankaloittaa maakuntiin tulevia investointeja. Suomi on sitoutunut lisäämään sekä EU:ssa että hallitusohjelmassa uusiutuvan energian tuotantoa."
"Yhdessä on sovittu siitä, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti. Joutuu vakavasti kysymään, hankaloittaako KHO:n päätös näitä tavoitteita."

Hoskonen pitää mahdollisena, että ratkaisusta tulee ennakkotapaus, joka vaikeuttaa ratkaisevasti maakuntiin ja maaseudulle tulevia investointeja esimerkiksi tuulivoimaan, metsäteollisuuteen ja kaivannaisalalle.
Hän perää keskustelua eduskunnassa ja yhteiskunnassa siitä, miten sovitetaan kestävästi yhteen luonto- ja ilmastotavoitteiden toteutuminen sekä koko maan elinvoiman rakentaminen.
"Bio- ja kiertotalouden edistäminen edellyttää investointeja nimenomaan maakuntiin ja maaseudulle, joissa raaka-aineet ovat."

"Tarvittaessa on tehtävä muutoksia lainsäädäntöön", hän linjaa.
Hoskosen mukaan susikanta on huomattavasti Luonnonvarakeskuksen tekemää kanta-arviota suurempi, eikä susi ole uhanalainen laji. Hoskosen mielestä tuulivoima ei uhkaa yhdenkään eläimen hyvinvointia.
"Maaseudun ihmisille sudet ovat jatkuva hengen ja terveyden uhka. KHO:n päätös sotii ihmisten arkijärkeä ja yleistä oikeustajua vastaan", hän sanoo.
Valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä teki Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys.
Myös KHO:n joulukuussa tekemä päätös Finnpulpin sellutehtaasta Kuopiossa on vaikuttanut elinkeinoelämään pohjoisessa Itä-Suomessa.
KHO:n päätöstä estää sellutehtaan rakentaminen vesistöpäästöjen perusteella on pidetty esimerkiksi MTK:ssa ennakkotapauksena, joka haittaa kaikkien biotuotetehtaiden rakentamista järvien tai jokien varrelle.

JUKKA PASONEN

Jos nyt muistellaan, mitä Kho kaatoi ihan äskettäin. (Finnpulp.) Tässä kaadossa menetettiin vain vaatimattomat 3400 työpaikkaa, niin enpä henkeäni hauko tämänkään ''yllätyksen'' edessä.

 

[Solidsnake]

Jos nyt muistellaan, mitä Kho kaatoi ihan äskettäin. (Finnpulp.) Tässä kaadossa menetettiin vain vaatimattomat 3400 työpaikkaa, niin enpä henkeäni hauko tämänkään ''yllätyksen'' edessä.

Helpottaa sitä työvoimapulaa

 

[Leaderdog]

Ja "säästyy" verotuloja...

 

[jeppes]

Monet muut on nähnyt täällä viiden suden jälkiä. Nyt näin itse ne ekan kerran, tästä tuvasta n. 600m päässä.

Poika alkoi heti väsäämään aiheeseen sopivia puhdetöitä.

Ihan vain niinkuin 'tervetuloa sudet' -hengessä.

Ihanaa värinää ja positiivista pöhinää.