Syksyn suurin kertausharjoitus

Ja sanokoon kuka mitä tahansa ikinä haluaa, niin -meidänkin- olosuhteemme suorastaan huutaa muutaman tunnin varoajalla tehtävään rientävää kodinturvajoukkosysteemiä. Mulle on ihan turha minkään arvoisen Vakuuttajan ja Kertojan mitään muuta tulla tohisemaan. Jos MAAKKI on vastaus tähän saumaan, niin ok. mutta kun se ei ole.
 
Tuossa IS:n jutussa sanotaan siis näin:

Harjoituksessa joukkojen vahvuus on 12 000 sotilasta, joista on varusmiehiä 6 200 ja reserviläisiä 3 200. Puolustusvoimien vakinaista henkilöstöä harjoituksessa on 1 750 ja rajavartiolaitoksen 850. Todellisuudessa näin pienillä joukoilla maahantunkeutujaa voitaisiin joutua torjumaan, koska reservien kutsumiseen palvelukseen ei riittäisi aikaa.

Saattaa olla näin. Mutta jutussa ei oteta kantaa siihen, että kuinka paljon sitä vihollista olisi alkurytäkässä tulossa rajan yli. Voi olla, että nuo Suomen joukot riittäisivät hyvinkin alkuvaiheessa. Nimittäin jos rajan yli olisi tulossa satojatuhansia sotilaita, niin näiden keskittäminen lähtöpaikkoihin, ajoneuvoliikenne, varustaminen, viestiliikenteen huomattava lisääntyminen jne. aiheuttaisi sen, että asia ei jäisi Suomen tiedustelulta huomaamatta. Ja kun se ei jäisi huomaamatta, nousisi Suomen puolella hälytyslippu pystyyn ja sen mukaiset toimenpiteet aktivoitaisiin.
En usko siihen, että Venäjä pystyisi satojentuhansien miesten yllätyshyökkäykseen Suomea vastaan.
Pienemmän porukan yllätys olisi se scenaario mihin itse uskon.
 
Ja sanokoon kuka mitä tahansa ikinä haluaa, niin -meidänkin- olosuhteemme suorastaan huutaa muutaman tunnin varoajalla tehtävään rientävää kodinturvajoukkosysteemiä. Mulle on ihan turha minkään arvoisen Vakuuttajan ja Kertojan mitään muuta tulla tohisemaan. Jos MAAKKI on vastaus tähän saumaan, niin ok. mutta kun se ei ole.

Näinhän se meenee. Käsittämätöntä, että tätä ei olla pistetty kuntoon kun miettii vaikka miten paljon organisaatio on vuosikymmenien aikana hukannut resursseja jonnekin Libanoniin tms.
 
Tuossa IS:n jutussa sanotaan siis näin:

Harjoituksessa joukkojen vahvuus on 12 000 sotilasta, joista on varusmiehiä 6 200 ja reserviläisiä 3 200. Puolustusvoimien vakinaista henkilöstöä harjoituksessa on 1 750 ja rajavartiolaitoksen 850. Todellisuudessa näin pienillä joukoilla maahantunkeutujaa voitaisiin joutua torjumaan, koska reservien kutsumiseen palvelukseen ei riittäisi aikaa.

Saattaa olla näin. Mutta jutussa ei oteta kantaa siihen, että kuinka paljon sitä vihollista olisi alkurytäkässä tulossa rajan yli. Voi olla, että nuo Suomen joukot riittäisivät hyvinkin alkuvaiheessa. Nimittäin jos rajan yli olisi tulossa satojatuhansia sotilaita, niin näiden keskittäminen lähtöpaikkoihin, ajoneuvoliikenne, varustaminen, viestiliikenteen huomattava lisääntyminen jne. aiheuttaisi sen, että asia ei jäisi Suomen tiedustelulta huomaamatta. Ja kun se ei jäisi huomaamatta, nousisi Suomen puolella hälytyslippu pystyyn ja sen mukaiset toimenpiteet aktivoitaisiin.
En usko siihen, että Venäjä pystyisi satojentuhansien miesten yllätyshyökkäykseen Suomea vastaan.
Pienemmän porukan yllätys olisi se scenaario mihin itse uskon.
Juurikin näin. Lisäksi peruskoulutuskauden käyneiden varusmiesten määrä on hieman epätäsmällisesti laskettavissa. Nopean toiminnan joukkoja on 1000-2000. Erikoisjoukkojen miehiä on 2000-4000. Ja tähän päälle normit varuskuntien peruskoulutuskauden käyneiden rotaatio. Lisäksi erikoisjoukkojen reservissä on tekstiviestikutsuihin sitoutuneita juuri varusmieskoulutuksensa päättäneitä.

Ja mikä oleellisinta. Ensimmäisen kontaktin asiassa ottavat rajan ja tullin lisäksi hyvän hälytysjärjestelmän poliisit joiden vahvuus ja nykyään jopa aseistus on sekin merkittävä. Pariin ruotsalaismanneen panostettiin sellainen kalusto, että mitä se olisikaan kun kyseessä olisi joukko venäläisiä.

Tässä on jo pari kertaa tapahtunut sellainen yhteensattuma, että kun Venäjä harjoittelee Kuola-Pietari välillä niin meillä sattuu harjoitukset samaan aikaan.
 
Näinhän se meenee. Käsittämätöntä, että tätä ei olla pistetty kuntoon kun miettii vaikka miten paljon organisaatio on vuosikymmenien aikana hukannut resursseja jonnekin Libanoniin tms.

Ja suunnilleen kaikilla Venäjän rajanaapureilla on kodinturvajoukot. Onko se niiltä joku löyhäpäinen ratkaisu? Vai perustuuko se visseihin ajatuksiin ja arvioihin eri asioista?
 
Onko se ändrattu kuinka kauon se ottaa saada lkp:lle ? Muistan näyn Hägglund tv:ssä niin hän sanoi että ottaa viikon kun saa kaikki reservit valmiuudeen?
 
Eikä tuo kodinturva-/maakuntajoukko puolen kuntoonlaittaminen edes olisi kovin vaikeaa tai resursseja vievää, jos todellista tahtoa asian kuntoon laittamiseen löytyisi.

Tässä 15 min kahvitauon aikana hahmottelin jo mielessäni varsin toimivan perusmallin. Eli jatkossa homma perustuisi aktiivisen reservin osalta kaksiportaiseen malliin puolutustuksen alkuvaiheen tärkeimpien maakuntien eli Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Karjalan osalta.

Minun mallissani näiden keskeisimpien maakuntien alueella olisi pataljoonan suuruiset kodinturvajoukot, jotka muodostaisivat maakunnan aktiivisen reservin rungon. MAAKK muodostaisi puolestaan maakunnan alueen aktiivisen reservin nyrkin, jolle olisi keskitetty haastavimmat SA-tehtävät maakunnan alueella.

Käytännössä homma menisi niin, että kodinturvajoukkoihin osallistuminen olisi portti hakeutua MAAKK:iin siten, että esimerkiksi kahden vuoden kodinturvajoukkoihin sijoituksen jälkeen olisi mahdollisuus hakea alueelliseen MAAKK:iin jonne olisi erilliset pääsykokeet. Sekä MAAKK:iin, että kodinturvajoukkoihin sitoutuneille reserviläisille taattaisiin vuosittain tietty määrä kovia kertausharjoitusvuorokausia, esimerkiksi yksi kova kertausharjoitus per vuosi kodinturvajoukoissa ja kaksi kovaa kertausharjoitusta MAAKK:issa vuosittain tai esimerkiksi 7 ja 14 kh-vuorokautta.

Koska aseiden säilytys kotona on liian kuuma peruna poliittisesti niin homma hoidettaisiin siten, että jokaisen maakunnan alueella olisi x määrä vartioituja tst-väline materiaalin säilytyspaikkoja joihin olisi hätätilanteessa pääsy kantahenkilökunnalla ja mahdollisesti MAAKK:n johtohenkilöillä, esimerkiksi komppanian päällikkö, varapäällikkö ja vääpeli tms.

Tärkeintä tässä mallissani olisi, että koulutuspolku kodinturvajoukoista MAAKK:iin olisi standardoitu mahdollisimman pitkälle koko maan alueella ja PV valitsisi itse henkilöt MAAKK:iin pääasiassa pääsykokeiden kautta ja vain poikkeustapauksissa suoralla SA-sijoituksella. Lisäksi vähintään MAAKK:issa mukana oleville pitäisi sitoutumismielessä maksaa normaalien päivärahojen lisäksi myös jonkinlaista rahallista kompensaatiota joukkoon kuulumisesta.
 
Oi niitä aikoja, kun minut lytättiin skenaariosta, jota vähän arvailin. :cool: Kun rohkenin epäillä, että kärkijoukkomme panssareineen sitoutuvat taisteluun heti eikä 16. pvä. Annan silti anteeksi niille, jotka silloin pilkkasivat minua ja ymmärrystäni. :) Vaikkette pyytäisikään, niin anteeksi saatte.

Ihan hyvä, että näitä kysymyksiä availlaan. Nyt kun vielä avataan, miten näille -porvoon tasan itäpuolelle jääneille- siviileille tapahtuu? Toki heidät evakuoidaan siinä kaiken muun hässäkän ohessa? Sitten voidaankin siirtyä arvioimaan sitä, että millä -tiettyjen hyökkäysjoukkojen- siviileihin kohdistama terrori torjutaan? Kodinturvaahan meillä ei ole, eikä sitä kuulemma tarvitakaan. Tähän kohtaan raakaa hevosennaurua kolmannella.

Eihän sitä torjuta millään. Siis jos puhutaan niistä siviileistä, jotka jää jalkoihin kun vihollinen miehittää alueen.
 
Eikä tuo kodinturva-/maakuntajoukko puolen kuntoonlaittaminen edes olisi kovin vaikeaa tai resursseja vievää, jos todellista tahtoa asian kuntoon laittamiseen löytyisi.

Tässä 15 min kahvitauon aikana hahmottelin jo mielessäni varsin toimivan perusmallin. Eli jatkossa homma perustuisi aktiivisen reservin osalta kaksiportaiseen malliin puolutustuksen alkuvaiheen tärkeimpien maakuntien eli Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Karjalan osalta.

Minun mallissani näiden keskeisimpien maakuntien alueella olisi pataljoonan suuruiset kodinturvajoukot, jotka muodostaisivat maakunnan aktiivisen reservin rungon. MAAKK muodostaisi puolestaan maakunnan alueen aktiivisen reservin nyrkin, jolle olisi keskitetty haastavimmat SA-tehtävät maakunnan alueella.

Käytännössä homma menisi niin, että kodinturvajoukkoihin osallistuminen olisi portti hakeutua MAAKK:iin siten, että esimerkiksi kahden vuoden kodinturvajoukkoihin sijoituksen jälkeen olisi mahdollisuus hakea alueelliseen MAAKK:iin jonne olisi erilliset pääsykokeet. Sekä MAAKK:iin, että kodinturvajoukkoihin sitoutuneille reserviläisille taattaisiin vuosittain tietty määrä kovia kertausharjoitusvuorokausia, esimerkiksi yksi kova kertausharjoitus per vuosi kodinturvajoukoissa ja kaksi kovaa kertausharjoitusta MAAKK:issa vuosittain tai esimerkiksi 7 ja 14 kh-vuorokautta.

Koska aseiden säilytys kotona on liian kuuma peruna poliittisesti niin homma hoidettaisiin siten, että jokaisen maakunnan alueella olisi x määrä vartioituja tst-väline materiaalin säilytyspaikkoja joihin olisi hätätilanteessa pääsy kantahenkilökunnalla ja mahdollisesti MAAKK:n johtohenkilöillä, esimerkiksi komppanian päällikkö, varapäällikkö ja vääpeli tms.

Tärkeintä tässä mallissani olisi, että koulutuspolku kodinturvajoukoista MAAKK:iin olisi standardoitu mahdollisimman pitkälle koko maan alueella ja PV valitsisi itse henkilöt MAAKK:iin pääasiassa pääsykokeiden kautta ja vain poikkeustapauksissa suoralla SA-sijoituksella. Lisäksi vähintään MAAKK:issa mukana oleville pitäisi sitoutumismielessä maksaa normaalien päivärahojen lisäksi myös jonkinlaista rahallista kompensaatiota joukkoon kuulumisesta.

Jos vuosia sitten oon ehotellut vähän saman tyylistä ratkaisua. Koska kodinturvajoukot on poliittisesti joillekkin arka-aihe, niin MPK:n nimellä hoidettaisiin kyseinen touhu. Ja asevaraston sijaan alueilla on kertausharjoituskeskus. Joissa olisi sitten varusteet.

MPK:n jalkaväkikomppania kuulostaa jo niin harmittomalta, että pahinkin demokratian vihaaja luulee porukkaa harmittomaksi.

Eri asia on sitten että löytyykö noin jostain Pohjois-Karjalasta pataljoonallista aktiiveja.
 
Jep jep, ja tunnetustihan "maata ei puolusteta varuskunnista käsin" jne...‍

Mistä muualta kärkijoukot lähtevät tässäkin skenaariossa suoraan torjuntaan kuin varuskunnista käsin?

Tätä taustaa vasten esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Kirkonmaan linnakkeen alasajo näyttävät todellisilta peliliikkeiltä - vihollisen pussiin.

Pohjois-Karjalan Prikaatilla olisi ollut kohta se ongelma, että alueen väki ei riittäisi sinne asepalvelukseen. Ja Kainuun Prikaatikin kerää alokkaansa jo puolen Suomen alueelta.

Kyllä se Onttola riittää Pohjois-Karjalaan.
 
Nyt kun vielä avataan, miten näille -porvoon tasan itäpuolelle jääneille- siviileille tapahtuu? Toki heidät evakuoidaan siinä kaiken muun hässäkän ohessa? Sitten voidaankin siirtyä arvioimaan sitä, että millä -tiettyjen hyökkäysjoukkojen- siviileihin kohdistama terrori torjutaan? Kodinturvaahan meillä ei ole, eikä sitä kuulemma tarvitakaan. Tähän kohtaan raakaa hevosennaurua kolmannella.

Tätä varten meillä täällä väärällä puolella rintamalinjoja on opiskeltu netistä kuinka tehdään napalmia ja molotohvin koktaileja. Siinä palaa ryssän tankki moottoritiellä kun päästään vauhtiin. Naapurista voi myös hakea hirvikiväärin!

Aika iso letka meni armeijan vehkeitä pari tuntia sitten työpaikan ohi motarilla. Jotain maston näköisiä oli kuormureiden perässä ja olen yrittänyt googlailla mitä ne mahtoi olla?
 
Koska aseiden säilytys kotona on liian kuuma peruna poliittisesti niin homma hoidettaisiin siten, että jokaisen maakunnan alueella olisi x määrä vartioituja tst-väline materiaalin säilytyspaikkoja joihin olisi hätätilanteessa pääsy kantahenkilökunnalla ja mahdollisesti MAAKK:n johtohenkilöillä, esimerkiksi komppanian päällikkö, varapäällikkö ja vääpeli tms.

Kylmän sodan vuosina Ruotsissa muistaakseni toimittiin niin, että aseet, ammukset ja muu materiaali oli sjoitettu hajasijoitetuille varikoille (osa naamioitu ladoiksi yms.). Varikon avaimet olivat yksikön päälliköllä ja paikallisella poliisipäälliköllä.
 
Kylmän sodan vuosina Ruotsissa muistaakseni toimittiin niin, että aseet, ammukset ja muu materiaali oli sjoitettu hajasijoitetuille varikoille (osa naamioitu ladoiksi yms.). Varikon avaimet olivat yksikön päälliköllä ja paikallisella poliisipäälliköllä.

Tämäkin on ihan hyvä malli. Pääasia, että aseisiin päästään tositilanteessa nopeasti kiinni, mutta samalla pahimmilta känniörvellyksiltä tms. vältytään.
 
Tätä varten meillä täällä väärällä puolella rintamalinjoja on opiskeltu netistä kuinka tehdään napalmia ja molotohvin koktaileja. Siinä palaa ryssän tankki moottoritiellä kun päästään vauhtiin. Naapurista voi myös hakea hirvikiväärin!

Aika iso letka meni armeijan vehkeitä pari tuntia sitten työpaikan ohi motarilla. Jotain maston näköisiä oli kuormureiden perässä ja olen yrittänyt googlailla mitä ne mahtoi olla?
Aivan, turhantakia ei kannata perkin kautta kulkea, missä ne tunnottomat rosvot vie kaiken. Repun voi pakata kotona ja tväl materiaalin toimittaa ensimmäinen ovelle koputtava vihu tuohon ulko ovelle, jossa se pakko otetaan, sitten pääseekin tekemään kolttosia.
 
YLE:n iso juttu.



Keltainen vihollisvaltio painostaa pohjoisen suunnasta.

Kuvitteellinen raja sijaitsee Suomen kartassa Jyväskylän korkeudella.

12 000 sotilasta valmistautuu nopeasti kärjistyneeseen tilanteeseen. Pian alkaa tapahtua.

— Muu on vain suunnittelijoiden ja harjoituksen johdon tiedossa. Esimerkiksi varusmiehelle tilanne näkyy, kuin olisi oikeassa tilanteessa, kertoo everstiluutnantti Tomi Pekurinen Maasotakoulusta.

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 alkaa keskiviikkona 27.11. ja jatkuu joulukuun 4. päivään saakka. Harjoituksessa koetellaan Puolustusvoimien valmiutta vastata nopeasti kehittyviin tilanteisiin. Harjoitukseen osallistuu 6 200 varusmiestä, 3 200 reserviläistä sekä 2 600 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa.

— Maailmalla on tapahtunut asioita joka puolella siten, että tilanteet ovat eskaloituneet nopeastikin ja mukaan on tullut sotilaallinen voimankäyttö. Aiemmin on varauduttu niin, että meillä on ollut viikkoja ja kuukausia aikaa valmistella omaa toimintaa, Pekurinen sanoo.

Nyt käynnissä olevassa harjoituksessa testataan Puolustusvoimien kykyä vastata nopeaan toimintaan.
 
Veikkaisin että nyt saadaan alkuporukka nopeammin kasaan. meillähän on nyt jotai nopean toiminnan joukkoja mitä ei ollut 20 vuotta sitten kun Kusti oli pomona.
Mulla on semmoinen muisti että 1-2 vuorokautta saatiin ne operatiiviset aseesiin 200 000 ?, ja viikon kuluttua reservi = 700 000
 
Koko sodan-aikaine vahvuus on 280 000. Loput on sitten niitä jotka tulevat täydennysmiehiksi kaatuneita korvaamaan. Näin minä olen ymmärtänyt, ei meillä enää mitään puolen miljoonan armeijaa ole.
 
Back
Top