Näinhän se on ja toisaalta tästä päästään oikeastaan varsin perimmäisten kysymysten äärelle.
Assad, Gaddafi, Saddam - jokainen piti maansa järjestyksessä, tai siltä se pintapuolisesti näytti. Se järjestys kuitenkin ylläpidettiin käytännössä pelolla ja jotta pelko säilyy, joukkoteurastamalla säännöllisesti omaa kansaa milloin milläkin taistelukaasulla tai jollakin muulla mahdollisimman paljon pelkoa herättävällä tavalla.
Me voimme joko ajatella "ei se meille kuulu" ja kääntää selkämme. Tai sitten voimme koettaa tehdä jotakin. Valitettavasti siihen tekopuoleen sekoittuu usein myös muita vaikuttimia, milloin öljy ja milloin mikäkin. Siitä huolimatta on ehkä kuitenkin parempi, että Saddamit, Gaddafit ja Assadit kaadetaan. Hinta tosin ei ole useinkaan kovin alhainen.
Assadin hallinto on Syyriassa ollut pitkään hyvin brutaali hirmuhallinto. Tekojen motiiveissa sekoittuvat sekä uskonto että sukujen ja heimojen vanhat edut ja riidat. Jos meitä huolettaa hyvä veli-järjestelmä Suomessa, niin Libyassa, Syyriassa ja Irakissa sen näkee mitä se pahimmillaan on kun "hyvien veljien" etuja ajetaan sariinilla.
Pohjimmiltaan meidän osaltamme on kyse siitä, ummistammeko silmämme vai teemmekö jotakin. Hinta on kummassakin tapauksessa kova.