Kuinka Syyria valui Obamalta Putinille
Venäjä esti veto-oikeudellaan Syyriaa koskevan YK:n päätöslauselman ensimmäisen kerran lokakuussa 2011
Ville Similä
HELSINGIN SANOMAT
RIA NOVOSTI / REUTERS
Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat neuvottelivat 28. syyskuuta Syyrian tilanteesta. Keskustelemassa ulkoministerit John Kerry (vas.) ja Sergei Lavrov sekä presidentit Vladimir Putin ja Barack Obama.
Kuuntele
Syyrian sodan alku ei ollut erityisen hidas, mutta arabikevään vauhdissa se tuntui siltä.
Syyrian presidentin
Bashar al-Assadin asemaa pidettiin vankkana, vaikka arabihallitsijat kaatuivat keiloina ympärillä Egyptissä, Tunisiassa, Jemenissä ja Libyassa.
Maaliskuussa mielenosoitukset alkoivat lopulta Syyriassakin.
Kansaa ilmestyi kaduille, hallitus vastasi pidätyksillä, kansanjoukot kasvoivat, väkivalta paheni.
Jo kesän korvilla käsissä oli oikea sota. Syyrian armeijasta loikkasi sotilaita, jotka muodostivat kapinallisryhmä Vapaan Syyrian armeijan.
Yhdysvallat oli osansa tehnyt. Se oli sotinut vuosikymmenen kaukaisissa muslimimaissa Afganistanissa ja Irakissa. Presidentti
Barack Obama oli jo vaalikampanjoissaan halunnut lopettaa molemmat sodat.
Vuonna 2011 Yhdysvallat oli vetäytynyt Irakista, ja päätös Afganistanin sodan lopettamisesta oli tehty. Kun YK:n turvallisuusneuvosto piti keväällä 2011 yllä lentokieltoa Libyassa, Yhdysvallat ei enää ollut komennossa.
Kukaan ei kaivannut maailmaan sotaa, jossa Yhdysvallat oli muslimimaassa sotimassa.
Sota jatkui silti, ja vuoden 2011 loppuun mennessä Syyriassa oli kuollut 7841 ihmistä (Syrian Observatory of Human Rights -järjestön mukaan).
Venäjä esti veto-oikeudellaan Syyriaa koskevan YK:n päätöslauselman ensimmäisen kerran lokakuussa 2011.
2012: Ratkaisuyritykset valuvat hiekkaan
Venäjä oli Syyrian vanha liittolainen jo neuvostoajoista asti ja tuki al-Assadin hallitusta, mutta myös Venäjä ja Kiina kannattivat YK:n "neuvoa antavaa" rauhansopimusta vuonna 2012.
Al-Assadistakin Venäjä olisi voinut luopua.
Kesäkuussa 2012 Venäjä ilmoitti Yhdysvalloille, että Venäjä ei "ollut naimisissa" al-Assadin kanssa. YK-lähettiläs
Vitali Tšurkinin suulla Venäjä kuitenkin teki selväksi, että Moskovan tulee olla mukana päättämässä Assadin kohtalosta.
YK yritti hillitä kriisiä lähettämällä Syyriaan sotilastarkkailijoita kesällä 2012. Muutaman sadan tarkkailijan joukolla ei ollut vaikutusta sodan kulkuun.
Obama vetää Punaisen linjan, syksy 2012
Elokuussa Yhdysvaltain presidentti
Barack Obama astui vihdoin esiin. YK:n ja Arabiliiton sovitteluyritykset olivat hampaattomiksi.
Elokuun 20. päivänä 2012 Obama sanoi, että Yhdysvallat on toistaiseksi päättänyt olla sekaantumatta sotaan, mutta "kemiallisten aseiden käyttäminen muuttaisi arvioni". Tämä olisi "punainen linja", jota Syyria ei voisi ylittää. Tätä selkeämmin asiaa ei olisi voinut ilmaista.
Loppuvuodesta puolet valittiin lopullisesti.
Joulukuussa 2012 Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Turkki ja Persianlahden valtiot tunnustivat virallisesti Syyrian pakolaishallituksen maan lailliseksi johtajaksi.
Venäjä tuki yhä al-Assadia. Periaatteessa länsi oli tästä alkaen eri puolella sotaa kuin Venäjä.
Kuolleita oli marraskuussa 2012 noin 37000.
Obama pyyhkii Punaisen linjan, syksy 2013
Yksi sodan käännekohdista tapahtui aamuyöllä elokuun 21. päivänä 2013.
Pääkaupungin Damaskoksen esikaupungissa Ghutassa ihmiset alkoivat kuolla tukehtumalla. Oli kulunut yksi vuosi ja yksi päivä siitä, kun Obama ilmoitti kemiallisten aseiden olevan punainen linja.
Iskussa kuoli eri arvioiden mukaan ainakin 800, Yhdysvaltain arvioin mukaan jopa yli 1400 ihmistä.
Syyria päästi YK:n asetarkastajat maahan, ja tutkimus valmistui syyskuussa: Ihmiset oli tapettu hermokaasu sariinilla. Syyllisiä raportti ei nimennyt, ja osapuolet syyttelivät toisiaan.
Yhdysvaltain ulkoministeri
John Kerry antoi al-Assadille viikon aikaa luovuttaa kemialliset aseensa. Yhdysvallat, Ranska ja Britannia suunnittelivat ilmaiskuja al-Assadia vastaan. Siitä luovuttiin, sillä apuun riensi – Venäjä.
Syyria lupautui tuhoamaan aseensa Venäjän avustuksella.
Isisin nousu, kevät 2014
Vuosien raa'at taistelut radikalisoivat kapinallisia, ja Syyriaan virtasi rahaa ja aseita. Taistelijat radikalisoituivat.
Ensin nousi al-Nusran rintama. Se on terroristiverkosto al-Qaidan liittolainen ja erittäin radikaali. Ensimmäiset suomalaisetkin vierastaistelijat liittyivät al-Nusran riveihin.
Harva osasi ennustaa, että Syyriaan ilmestyisi vielä al-Nusraa radikaalimpi järjestö. Se katkaisi välinsä jopa al-Qaidaan.
Kun Isis valtasi Basran miljoonakaupungin vain muutamassa tunnissa kesäkuussa 2014, se näytti nousseen kuin tyhjästä.
Tosiasiassa ryhmä oli kasvanut vuosien ajan.
Myöhemmin kesällä Isis julkaisi julmia teloitusvideoita ja eteni kurdialueilla Syyrian ja Irakin pohjoisosissa-
Vielä syksyllä 2014 Venäjä vaati Yhdysvaltain ilmaiskuille YK:n turvallisuusneuvoston hyväksynnän. Sitä ei tullut, mutta Yhdysvallat alkoi tehdä iskuja silti. Niillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä, ja Isis on jatkanut leviämistään.
Sotilaskoulutus, talvi 2015
Tammikuussa 2015 Obama ilmoitti aloittavansa Syyrian kapinallisten kouluttamisen ja aseistamisen. Konfliktia oli kestänyt lähes neljä vuotta.
Obama varasi ohjelmaan jopa 500 miljoonaa dollaria rahaa, ja syksyyn 2015 mennessä Syyriassa piti oleman jo viisituhatta Yhdysvaltain kouluttamaa taistelijaa.
Suunnitelma epäonnistui katastrofaalisesti. Syyskuussa Yhdysvaltain asevoimat ilmoittivat, että koulutetuista oli jäljellä neljä tai viisi sotilasta. Loput olivat loikanneet tai paenneet taisteluja.
Venäjä pommittaa Syyrian kapinallisia, joita USA tukee
Venäjä ilmoitti aloittavansa ilmaiskut Syyriaa vastaan syyskuussa, mutta käytännössä se on iskenyt Yhdysvaltain tukemia al-Assadia vastustavia kapinallisia vastaan.
Syyriassa on kuollut neljässä ja puolessa vuodessa YK:n arvion mukaan vähintään 220000 ihmistä.
Sotaa alusta asti seuranneen riippumattoman Syrian Obesrvatory of Human Rightsin mukaan uhreja on kenties jopa 330380.
Pelkästään vuonna 2014 sodassa kuoli 76000 ihmistä eli yli 200 ihmistä päivässä.
KHALIL ASHAWI / REUTERS
Syyrialaiset siviilit tarkastelivat Venäjän ilmaiskun tuhoja Idlibissä.