KUN Yhdysvallat, Ranska ja Britannia tekivät huhtikuun 14. päivä risteilyohjuksilla mittavia iskuja Syyriaan, operaatio näkyi jo päivää ennen Maanmittauslaitoksen havaintoasemilla – jos vain saatua tietoa osasi lukea.
Maanmittauslaitoksella on käytössään eri puolilla Suomea noin 30 havaintoasemaa, jotka tarkkailevat eri satelliittipaikannusjärjestelmien signaalien vahvuuksia.
ASEMILLA havaittiin 13. huhtikuuta, että amerikkalaisten GPS-järjestelmän sotilaskäytössä oleva salattu L2-signaali vahvistui merkittävästi. Siviilikäytössä, kuten kännyköissä, oleva L1-signaali heikentyi samanaikaisesti.
”Kyllä signaaleista voisi päätellä, milloin isketään”, kertoo Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen erikoistutkija
Hannu Koivula.
Yhdysvallat liittolaisineen iski syyrialaiskohteisiin noin sadalla risteilyohjuksella, koska ne syyttivät maan hallintoa kemiallisten aseiden käytöstä.
L2-SIGNAALIA käytetään sotilastoimien lisäksi Suomessakin ammattikäytössä kuten maanmittauksessa ja infrastruktuurihankkeissa, joiden paikannuksessa tarvitaan erityistä tarkkuutta.
Sotilasoperaation aikaisella L2-signaalin vahvistumisella ja L1-signaalin samanaikaisella heikentymisellä ei Koivulan mukaan ollut kuitenkaan paljoakaan merkitystä käytännössä. Katvealueilla L2-signaali toimi kuitenkin operaation aikaan paremmin ja vastaavasti L1 hieman heikommin.
AMERIKKALAISTEN GPS-järjestelmän lisäksi kattavia paikannusjärjestelmiä ovat Venäjän Glonass, eurooppalainen Galileo sekä kiinalaisten Beidou.
Kun esimerkiksi kännyköissä alkaa hiljalleen olla sekä GPS- että Galileo-järjestelmien vaatimat sirut, tulee satelliittipaikantamisesta entistä tarkempaa myös kansalaisille. Lähitulevaisuudessa päästään noin metrin paikannustarkkuuteen.
MAANMITTAUSLAITOKSELLA L2-signaalin voimistuminen havaittiin, kun havaintoasemien tietoja alettiin monitoroida tarkemmin. Tavoitteena on, että viimeistään ensi kesään mennessä Maanmittauslaitoksella olisi kaikkiaan noin 50 havaintoasemaa eri puolilla Suomea.
