tähtäimet
- Viestiketjun aloittaja madmax
- Aloitus PVM
Viimeksi kun kohdistin RK62 "yö"tähtäimet, niin 10ls, amet100m, 2ls per vpist amm -tulos oli koulutauluun 92. Ei niissä ole mitään mystiikkaa, ja minulle (ensimmäiset tuhannet laukaukset nassikkana avoilla ampuneelle) ovat yleiskäytössä paljon käyttökelpoisemmat kuin liian ahtaat diopterit.
Pistoolipuolelta olen kovasti tykästynyt kolmen tritiumin settiin, kun kahdella päällekkäisellä tuppaa korkeushajonta olemaan rajua rajahämärässä.
Ainoa "diopteri" jonka kanssa olen päässyt oikeasti sinuiksi on FALlin enempi ghost ring -tyyppinen hororeikä.
Ja itse ottaisin sotakäyttöön samat lelut pyssyjen päälle kuin rauhan aikanakin. Ainakin omaan kaappiin on valikoitunut tavaraa jota saa vähän kolistellakin ilman itkua ja kadonneita kohdistuksia.
Pistoolipuolelta olen kovasti tykästynyt kolmen tritiumin settiin, kun kahdella päällekkäisellä tuppaa korkeushajonta olemaan rajua rajahämärässä.
Ainoa "diopteri" jonka kanssa olen päässyt oikeasti sinuiksi on FALlin enempi ghost ring -tyyppinen hororeikä.
Ja itse ottaisin sotakäyttöön samat lelut pyssyjen päälle kuin rauhan aikanakin. Ainakin omaan kaappiin on valikoitunut tavaraa jota saa vähän kolistellakin ilman itkua ja kadonneita kohdistuksia.
2) V: http://en.wikipedia.org/wiki/Iron_sight#Types_of_sights
Tarkat rautatähtäimet eivät ole sama asia kuin käyttökelpoiset tai nopeat. Jos tarkkoja tähtäimiä haluaa niin silloin kannattaa ottaa mallia esim. palvelusaseammunnoista ja olympialajien kivääreistä. Kukaan ei varmaan aitoon sotapyssyyn halua tiukkoja dioptereita vaikka ne toimisivat jopa toiminnallisissa ampumalajeissa kärkinimillä. Ai miksi ne sitten toimivat? No koska nämä miehet treenaavat todella paljon ja heille se on paras kompromissi koska liikkeet, joita esim. maalinvaihdossa tarvitaan ovat harjaantuneet tarkoiksi ja minimaalisen vähän liikkeitä vaativiksi, joten tähtäimien tiukkuus ei haittaa ja sitä kautta maalinetsintä on paljon pienempää. Nopeus on sulavuutta ja sulavuus on nopeutta.
Mielestäni tähtäimien toimivuudesta pitäisi keskustella esim. kissanpolku/taistelurata-ammunnan tulosten yhteydessä, ei rata-ammuntojen. Mutta toisaalta, moniko muistaa saiko tuloksia kuulla ko. ammunnoista, vaikuttiko siihen käytetty aika tai oikeaoppisuus (suojautuminen) tulokseen? Puhumattakaan pystyikö niitä vertaamaan muiden tuloksiin ja oliko ko. ammuntoja tarpeeksi?
Tärkeintä on kuitenkin se mitä Koponenkin kai tarkoitti että sellaiset aseet, tähtäimet ja varusteet joilla osaa toimia ja on treenannut, treenannut ja treenannut. Kaikki ammunta on kehittävää mutta tosiasia taitaa olla se että vain riittävän tarkalla ja hyvillä aseilla pystyy kehittämään ampumataitoa, koska pystyy sulkemaan aseesta johtuvat virheet pois. Laadukkaat punapistetähtäimet ovat jo aika halpoja, varsinkin käytettyinä. Mikä parasta ne ovat lähes ikuisia. 3 päivää kertausharjoituksista per ukko pois niin sillä hinnalla on hankittu sille sota-ajan ukolle tähtäin. Eri asia onkin sitten että mikä on reserviläisen keskimääräinen kertausharjoituspäivämäärä, taitaa jäädä tuon kolmen alle.
Tarkat rautatähtäimet eivät ole sama asia kuin käyttökelpoiset tai nopeat. Jos tarkkoja tähtäimiä haluaa niin silloin kannattaa ottaa mallia esim. palvelusaseammunnoista ja olympialajien kivääreistä. Kukaan ei varmaan aitoon sotapyssyyn halua tiukkoja dioptereita vaikka ne toimisivat jopa toiminnallisissa ampumalajeissa kärkinimillä. Ai miksi ne sitten toimivat? No koska nämä miehet treenaavat todella paljon ja heille se on paras kompromissi koska liikkeet, joita esim. maalinvaihdossa tarvitaan ovat harjaantuneet tarkoiksi ja minimaalisen vähän liikkeitä vaativiksi, joten tähtäimien tiukkuus ei haittaa ja sitä kautta maalinetsintä on paljon pienempää. Nopeus on sulavuutta ja sulavuus on nopeutta.
Mielestäni tähtäimien toimivuudesta pitäisi keskustella esim. kissanpolku/taistelurata-ammunnan tulosten yhteydessä, ei rata-ammuntojen. Mutta toisaalta, moniko muistaa saiko tuloksia kuulla ko. ammunnoista, vaikuttiko siihen käytetty aika tai oikeaoppisuus (suojautuminen) tulokseen? Puhumattakaan pystyikö niitä vertaamaan muiden tuloksiin ja oliko ko. ammuntoja tarpeeksi?
Tärkeintä on kuitenkin se mitä Koponenkin kai tarkoitti että sellaiset aseet, tähtäimet ja varusteet joilla osaa toimia ja on treenannut, treenannut ja treenannut. Kaikki ammunta on kehittävää mutta tosiasia taitaa olla se että vain riittävän tarkalla ja hyvillä aseilla pystyy kehittämään ampumataitoa, koska pystyy sulkemaan aseesta johtuvat virheet pois. Laadukkaat punapistetähtäimet ovat jo aika halpoja, varsinkin käytettyinä. Mikä parasta ne ovat lähes ikuisia. 3 päivää kertausharjoituksista per ukko pois niin sillä hinnalla on hankittu sille sota-ajan ukolle tähtäin. Eri asia onkin sitten että mikä on reserviläisen keskimääräinen kertausharjoituspäivämäärä, taitaa jäädä tuon kolmen alle.
Empähän varmaan kaikkia hienouksia tunne, mutta punapiste on kyllä jees.
Toivottavasti sodassa ampumatilanteet ovat niin selviä, ettei pimeässä tulisi hutkittua yhtälailla omia kuin pahiksiakin. Joskus tuota pimeätaistelua kun olen harjoitellut katsonut ihmetellyt tuuminut niin helposti jää kuva kuinka iisiä on ampuilla pimeässä "turvallisesti": sotilaat nokottavat 1 MMS:n tapaisissa linjoissa ja ampua korauttelevat hyppytauluja vast. ja hyvin sujuu. Nykyaikaiseen sotaan kuuluu aivan armotta hyvin keskeisesti kummitustappelus suon laidoissa ja kaupungeissa jne. ja silloin se tähtäin ei ole no1 vaan jokin muu.
Toivottavasti sodassa ampumatilanteet ovat niin selviä, ettei pimeässä tulisi hutkittua yhtälailla omia kuin pahiksiakin. Joskus tuota pimeätaistelua kun olen harjoitellut katsonut ihmetellyt tuuminut niin helposti jää kuva kuinka iisiä on ampuilla pimeässä "turvallisesti": sotilaat nokottavat 1 MMS:n tapaisissa linjoissa ja ampua korauttelevat hyppytauluja vast. ja hyvin sujuu. Nykyaikaiseen sotaan kuuluu aivan armotta hyvin keskeisesti kummitustappelus suon laidoissa ja kaupungeissa jne. ja silloin se tähtäin ei ole no1 vaan jokin muu.
Juuri kummitustappeluissa se tähtäin on no. 1 tai no ehkä tilannekuvan jälkeen ihan jo siitä syystä että pystyy tunnistamaan omat vihollisista pimeässä että valoisassa. Todellisuudessa taistelu elää aivan toisella tavalla kuin varusmiesten ampumaleirillä poteroissa noudattaen rauhanajan turvallisuussääntöjä. Tähän tarvitaan valonvahvistimia ja optisia tähtäimiä (suurentavia). Suurentava optinen tähtäin ei aseen päällä ainoastaan mahdollista kauemmas ja tarkemmin ampumista vaan kohteen tähystyksen, tunnistuksen ja jopa etäisyyden arvioinnin.
Rohkenen väittää, että harjoittelu harjoittelu harjoittelu on ainoa autuaaksi tekevä seikka tuossa jutussa. Millään tähtäimellä ei voida korvata mitään puuttuvasta harjoittelusta. Ei ole sattumaa, että tuollaiseen sodankäyntiin PALKATUT yksiköt ovat tiiviissä tiimikokoonpanossa suunnilleen koko palvelusaikansa.
Joukko, joka on harjaantunut toimimaan pimeässä tehokkaasti ja on varustettu edes säädyllisin varustein, tuntee toisensa ja sovitut temput, se ei anna loimeen VAAN RAATELEE toisen osapuolen taistelussa. Tutustukaa aiheeseen, se ei olekaan niin välineurheilua kuin voisi luulla.
Joukko, joka on harjaantunut toimimaan pimeässä tehokkaasti ja on varustettu edes säädyllisin varustein, tuntee toisensa ja sovitut temput, se ei anna loimeen VAAN RAATELEE toisen osapuolen taistelussa. Tutustukaa aiheeseen, se ei olekaan niin välineurheilua kuin voisi luulla.
Koulutuksen ja kaluston hankkimisen välinen suhde kustannustehokkuudessa pitää ottaa huomioon. Sekä koulutukselle että kalustolle pystytään molemmille määrittelemään hinta. Se mikä politiikkojen ja virkamiesten pitää löytää on optimaalinen kustannustehokkuuspiste. Onko se vaikeaa? On. Vaatiiko se jatkuvaa mittaamista ja mittaamistapojen tutkimista? Kyllä. Useissa keskusteluissa on aikaisemmin tuotu huomioon sitä seikkaa, että useimmiten parempien varusteiden hankkiminen tulee halvemmaksi kuin treenaaminen. Vankilavuorokaudellekin pystytään laskemaan hinta ja varmaan tuo varusmiesvuorokausi on vielä kalliimpi. Kuka tietää? Siitä sitten vaikka ynnäilemään mitä kaikkea varusteita saisi vaikka 2 vko:a 6 kk:n palvelusta lyhentämällä olettaen etteivät ne rahat menisi ihan muihin säästötarpeisiin. Ja jos ollaan oikein tarkkoja niin siihen 2 viikkoon pitää ottaa huomioon myös kaikki muut seikat kuin PV:n menot ml. kohonneet verotulot, kun periaatteessa tällä tavoin reserviläinen on kaksi viikkoa kauemmin työelämässä. Vieläkään yhtälö ei tietenkään ole täydellinen.
Treeni ja kalusto eivät ole toistensa substituutteja jokaisen laitteen kohdalla. Aika paljon saa treenata ja treenata jos vaikka koittaa ilman tuliasetta käydä taistelua. Yötaistelussa ilman pimeännäkölaitteita toiminen on melko sama asia, koska naapurilla niitä riittää. Tiettyä välineylivoimaa vastaan voi taistella, esim. panssarivaunuja voi tuhota panssarintorjunta-aseilla, helikoptereita ilmatorjunta-aseilla jne. Aina ei halvempi asia ja taktiikka riitä. Miten korvata se, että vihollinen näkee yöllä mutta sinä et? Pitääkö olla piilossa yöllä ja sissisotaa käydä valoisalla aivan kuin vastarintaliike koneita vastaan Terminator 2:ssa? Vai kenties hyökkäämmekö ja puolustamme valopistoolin patruunoita taskusta kaivellen... puhumattakaan tähystämisestä.
Juhapar: IFF-lätkät ja VIP valot eivät ole kalliita. Niitä on muuten suomalaisilla Afganistanissa. Enemmän hintaa tulee laitteilla jotka tunnistavat nämä. Eli käytännössä siis pimeänäkölaitteet.
Treeni ja kalusto eivät ole toistensa substituutteja jokaisen laitteen kohdalla. Aika paljon saa treenata ja treenata jos vaikka koittaa ilman tuliasetta käydä taistelua. Yötaistelussa ilman pimeännäkölaitteita toiminen on melko sama asia, koska naapurilla niitä riittää. Tiettyä välineylivoimaa vastaan voi taistella, esim. panssarivaunuja voi tuhota panssarintorjunta-aseilla, helikoptereita ilmatorjunta-aseilla jne. Aina ei halvempi asia ja taktiikka riitä. Miten korvata se, että vihollinen näkee yöllä mutta sinä et? Pitääkö olla piilossa yöllä ja sissisotaa käydä valoisalla aivan kuin vastarintaliike koneita vastaan Terminator 2:ssa? Vai kenties hyökkäämmekö ja puolustamme valopistoolin patruunoita taskusta kaivellen... puhumattakaan tähystämisestä.
Juhapar: IFF-lätkät ja VIP valot eivät ole kalliita. Niitä on muuten suomalaisilla Afganistanissa. Enemmän hintaa tulee laitteilla jotka tunnistavat nämä. Eli käytännössä siis pimeänäkölaitteet.
Joo. Olen yrittänyt pohtia kuinka kykenemme vastaamaan siihen, että muut käyttävät taisteluissa ammattilaisia...olipa näillä sitten vaikka KAESA-TUTKA kypärässään tahi ilman. Tähän asti olen just just uskonut meikäsysteemiin ja sen kykyyn tuottaa joukkoja, jotka pystyvät pistämään kampoihin. Nyt kun leirit puolitetaan ja napataan 8 prosenttia vähimmäispalvelusajasta pois, todennäköisesti nyysitään muutenkin koulutuksesta niin jassoo, sopii sitä miettiä.
Rautadiopterit vastaavat joukkojen koulutustasoa riittävän hyvin. Näin se vaan menee. Otan esimerkin siviilistä: jos minulle annettaisiin maailman paras ja hienoin kännykkä ja käskettäisiin käyttää sen kaikkia toimintoja, en saisi puolessa viikossa varmasti irti siitä juuri mitään. Sitten kun olisin istunut kansalaisopiston "kuinka käytän kännyä"-kurssilla viikon, asia olisi kenties toinen. Ymmärrät pointtini? Kamppeilla ei tehdä sotatoimikelpoisia joukkoja eikä pelkkä kännyn omistaminen takaa sitä, että siitä saa mitään irti.
Rautadiopterit vastaavat joukkojen koulutustasoa riittävän hyvin. Näin se vaan menee. Otan esimerkin siviilistä: jos minulle annettaisiin maailman paras ja hienoin kännykkä ja käskettäisiin käyttää sen kaikkia toimintoja, en saisi puolessa viikossa varmasti irti siitä juuri mitään. Sitten kun olisin istunut kansalaisopiston "kuinka käytän kännyä"-kurssilla viikon, asia olisi kenties toinen. Ymmärrät pointtini? Kamppeilla ei tehdä sotatoimikelpoisia joukkoja eikä pelkkä kännyn omistaminen takaa sitä, että siitä saa mitään irti.
Tarvitseeko pimeännäkölaitteen tai optisen tähtäimen opiskeluun juuri mitään? Pimeännäkölaitteesta on/off-kytkin ja tulkoon valkeus. Punapistetähtäimen kohdistus ei ole sen vaikeampaa kuin rautatähtäimen. Lisäksi koulutustasoomme sopisi paremminkin punapistetähtäin kuin rautatähtäin. Syynä on se, että punapistetähtäimellä osuminen on helpompaa. Punainen piste kohteen päälle ja laukaus. Ei tarvitse erikseen keskitellä jyvää ympyrän keskelle. Täytyy ihmetellä että miten niinkin monimutkaisia asioita opitaan kuin tulenjohto, jos kerta niin helppo ja yksinkertainen laite kuin pimeännäkölaite tai punapistetähtäin tuottaa vaivaa. On paljon kalustoa joiden käyttäminen vaatii paljon koulutusta, niin yksinkertaiset asiat kuin pimeännäkölaitteet ja optiikkaa eivät vaadi mitään. Ei tarvitse käydä panssarivaununajokurssia, opiskella lentäjäksi tai siirrellä piirtolevyä kartan päälle laskeskellen koordinaatteja. On/off-kytkin ja muutama säätö esim. kontrasti ja diopteri ja toimii. Lienee käsitelty yhdessä oppitunnissa pariston vaihtoineen ja linssin puhdistuksineen, jonka jälkeen voidaan siirtyä maastoon testailemaan toiseksi tunniksi ja tämän jälkeen homman pitäisi olla bueno jatkossa, vai mitä?
Asiaa turiset. Metsästyksessä käytän optiikkaa ja punapistettä olen jonkin verran kiväärillä käyytänyt, erittäin pätevä.
Miten Commando punapiste toimii pimeässä? Saako Aimpointin pisteen himmennettyä siten, että hämärä/pimeä toimintaan on mahdollisuus?
Rautatähtäimien etuna on, että se on nopea ja riittävän tarkka liikkuvaan ammuntaan, mutta pidemmille etäisyyksille omat silmät alkavat jo heiketä.
Miten Commando punapiste toimii pimeässä? Saako Aimpointin pisteen himmennettyä siten, että hämärä/pimeä toimintaan on mahdollisuus?
Rautatähtäimien etuna on, että se on nopea ja riittävän tarkka liikkuvaan ammuntaan, mutta pidemmille etäisyyksille omat silmät alkavat jo heiketä.
Pisteen kirkkautta saa säädettyä. Yönäkölaitteiden kanssa on erikseen vielä kirkkausasteita mikäli malli on NVD-yhteensopiva. Aimpointin kotisivuilta lisää tietoa mallikohtaisesti että montako astetta niissä on. Joidenkin toisten valmistajien pisteen kirkkaussäätö on automaattinen.
Niinhän se on että silmät alkavat reistailla ensimmäiseksi melkein jokaisella ja moni siirtyy viimeistään siinä vaiheessa optiikkaan, kun silmät eivät enää pysty niin nopeasti keskittymään eri etäisyyksille.
Niinhän se on että silmät alkavat reistailla ensimmäiseksi melkein jokaisella ja moni siirtyy viimeistään siinä vaiheessa optiikkaan, kun silmät eivät enää pysty niin nopeasti keskittymään eri etäisyyksille.
Otetaas esimerkki varusteiden ja treenin merkityksestä offtopicin puolelta. Suome yleisurheiluväki päätti palkata seiväshyppääjille uuden valmentajan, koska menestys ei ollut riittävä tänä vuonna.
No jos tämä valmentaja on kovin varuste- ja teknologiauskovainen, niin hän hommaa pojille pidemmät seipäät, kevyemmät piikkarit paremman nköisen paidan aja shortsit jotka ei hierrä nivusia. Onko homma sillä ratkaistu. Hyppääkö Eemeli ensi vuonna maailman ennätyksen?
Entäs jos hän pistääkin pojat treenaamaan hyppytekniikkaa valtavasti. Pojat hyppii sen jälkeen kauneimpia hyppyjä mitä kukaan maailmassa, mutta tuleeko silläkään konstilla varmoja voittoja.
Tai jos juoksuttaakin lenkkiä ja tee4ttä nopeusharjoitteita, voimaharjoitetaa, kuntopiiriä jne tuplamäärän entiseen nähden vieläpä laadukkaammassa muodossa ja kuitenkin onnistuu optimoimaan levon määrän.
Kaikilla tavoilla saattaa tulokset parantua, mutta todennäköisimmin voitosta kilpaillaan näiden kompromissilla. Parempi fysiikka ja suoritustekniikka mahdollistaa ulosmaittaamaan parempien välineiden tuoman edun. Seipään voi vaihtaa jäykempään ja pidempään ja nostaa otekorkeutta ja kykenee sillä parempiin suorituksiin ja kilpailemaan tasaväkisesti muiden kanssa -jos psyyke kestää.
Ja tosiaan muutos seipäästä toiseen vaikuttaa pieneltä. Paljon pienemmältä kuin muutos tähtäintyypistä toiseen. Ja silti se ei käy noin vain. Oikeastaan vastaava muutos seipäissä tapahtui kun siirryttiin terässeipäistä lasikuituisiin. Silloinkaan ei kaikki siihen muutokseen kyenneet ja kyse kuitenkin oli maailman huippuvalioista. Se on selvää että kukaan ei hyppää maailman ennätystä 3 metrisellä 120 paunan seipäällä, mutta ei myöskään sellaisella tähän asti hypännyt ota hetkessä käteensä Bubkan ME-välinettä ja tavoittele kuutta metriä. Suurin osa varmaan on nähnyt "Don't worry sir. I'm from internet" sotilaan kuvaan ja tunnustaa että kyseiselle jannulle voi antaa minkä tahansa tähtäimen eikä silti voi odottaa oikeasti taisteluvalmista yksilöä. Joten eiköhän me voida jo myöntää että oikotietä ei ole. Eikä ole taikakaluja joilla ongelmat ratkaistaan. Oikea ratkaisu löytyy yhteisvaikutuksesta. Kun kohotamme kaikkia osa-alueita ja pidämme ne kaikki tasolla jolla ne palvelevat toisiaan pääsemme parhaaseen tulokseen. Varustus, fysiikka, psyyke, suoritustekniikka/taidot. Etenkin nämä neljä osa-aluetta ovat sellaisia joiden täytyy kulkea sopusoinnussa ja tukea toisiaan.
Ps. Jos se lähi- tai kaukonäkö alkaakin reistailla niin ulkonäkö onneksi pysyy ja paranoo.
No jos tämä valmentaja on kovin varuste- ja teknologiauskovainen, niin hän hommaa pojille pidemmät seipäät, kevyemmät piikkarit paremman nköisen paidan aja shortsit jotka ei hierrä nivusia. Onko homma sillä ratkaistu. Hyppääkö Eemeli ensi vuonna maailman ennätyksen?
Entäs jos hän pistääkin pojat treenaamaan hyppytekniikkaa valtavasti. Pojat hyppii sen jälkeen kauneimpia hyppyjä mitä kukaan maailmassa, mutta tuleeko silläkään konstilla varmoja voittoja.
Tai jos juoksuttaakin lenkkiä ja tee4ttä nopeusharjoitteita, voimaharjoitetaa, kuntopiiriä jne tuplamäärän entiseen nähden vieläpä laadukkaammassa muodossa ja kuitenkin onnistuu optimoimaan levon määrän.
Kaikilla tavoilla saattaa tulokset parantua, mutta todennäköisimmin voitosta kilpaillaan näiden kompromissilla. Parempi fysiikka ja suoritustekniikka mahdollistaa ulosmaittaamaan parempien välineiden tuoman edun. Seipään voi vaihtaa jäykempään ja pidempään ja nostaa otekorkeutta ja kykenee sillä parempiin suorituksiin ja kilpailemaan tasaväkisesti muiden kanssa -jos psyyke kestää.
Ja tosiaan muutos seipäästä toiseen vaikuttaa pieneltä. Paljon pienemmältä kuin muutos tähtäintyypistä toiseen. Ja silti se ei käy noin vain. Oikeastaan vastaava muutos seipäissä tapahtui kun siirryttiin terässeipäistä lasikuituisiin. Silloinkaan ei kaikki siihen muutokseen kyenneet ja kyse kuitenkin oli maailman huippuvalioista. Se on selvää että kukaan ei hyppää maailman ennätystä 3 metrisellä 120 paunan seipäällä, mutta ei myöskään sellaisella tähän asti hypännyt ota hetkessä käteensä Bubkan ME-välinettä ja tavoittele kuutta metriä. Suurin osa varmaan on nähnyt "Don't worry sir. I'm from internet" sotilaan kuvaan ja tunnustaa että kyseiselle jannulle voi antaa minkä tahansa tähtäimen eikä silti voi odottaa oikeasti taisteluvalmista yksilöä. Joten eiköhän me voida jo myöntää että oikotietä ei ole. Eikä ole taikakaluja joilla ongelmat ratkaistaan. Oikea ratkaisu löytyy yhteisvaikutuksesta. Kun kohotamme kaikkia osa-alueita ja pidämme ne kaikki tasolla jolla ne palvelevat toisiaan pääsemme parhaaseen tulokseen. Varustus, fysiikka, psyyke, suoritustekniikka/taidot. Etenkin nämä neljä osa-aluetta ovat sellaisia joiden täytyy kulkea sopusoinnussa ja tukea toisiaan.
Ps. Jos se lähi- tai kaukonäkö alkaakin reistailla niin ulkonäkö onneksi pysyy ja paranoo.
Olen aina vain ihmetellyt sitä että miten pimeännäkölaitteiden vähäinen määrä korvataan? Syötetäänkö jarrun lisäksi mustikoita ennen yövartiota vai vedetäänkö pitkää tikkua kuka komppanian vartiomiehistä saa tällä kertaa yönäkölaitteen? Ehkä se yksittäinen laite ei pelasta koko osastoa mutta saattaapa ainakin sen saaneen vartiomiehen...
Myöskin jotenkin tuo urheiluvertaus mielestäni ontuu, koska kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Sergein custom-sauva (joka sopii vain Sergein käteen) tai monimutkainen laite joka vaatisi hyvin koulutetun ammattilaiskäyttäjän. Nimenomaan nämä laitteet parantavat suorituskykyä ilman mittavaa harjoittelua. Eli jos suorituskyky halutaan pitää samana voi treenaamiseen käytettävää aikaa jopa vähentää ja käyttää se vaikka töissä olemiseen jolla rahoitetaan ko. laitteet ja vaikka muuta kivaa. Oli kyseessä aloittelija tai huippu niin tarkkuuden ja nopeuden lisääntyminen on kiistatonta rautatähtäimiin verrattuna. No miksei niitä käytetä urheilussa sitten? No koska useimmissa lajeissa ne ovat kiellettyjä liian ylivoimaisina. Samasta syystä mm. metsästyksessä pimeännäkölaitteiden käyttö on kielletty. Riistalle pyritään antamaan mahdollisuus varusteita rajoittamalla. Urheilussa kaikki kilpailevat varusteilla ja pyrkivät saamaan niillä etua sen minkä pystyvät, sääntöjä joskus venyttäenkin. Monet urheilulajien ennätykset on myöhemmin "hylätty" varusteiden vuoksi vaikka ne suoritushetkellä olivat sääntöjen mukaisia. Onko joku sodan tai taistelun voittaja hylätty varusteiden vuoksi?
Tekniikan ei ole tarkoitus korvata perustaitoja. Ne vain usein helpottavat, nopeuttavat ja parantavat asioita, kunnes niistä tulee itsestäänselvyyksiä. Opetteleeko joku vielä pitkäjousella tai hilparilla tappamaan sotilasmaailmassa? Tuskin. Tuliaseet on keksitty ja olemassaolo jatkunut pitkään. Me jopa unohdimme että eurooppalaisillakin oli omat aseettomat ja aseelliset taistelutekniikat, tyylisuunnat ja vielä dokumentoidusti. Ilman tekniikkaa ja huonommilla varusteilla harrastaminen (esim. metsästys jousella) voi olla mielenkiintoista, erittäin haastavaa ja palkitsevaa mutta kun kyseessä on toinen ihminen ja rationaalinen yksilö niin varta vasten varustetasoitusta antamalla ei saavuteta kuin turha kuolema.
Myöskin jotenkin tuo urheiluvertaus mielestäni ontuu, koska kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Sergein custom-sauva (joka sopii vain Sergein käteen) tai monimutkainen laite joka vaatisi hyvin koulutetun ammattilaiskäyttäjän. Nimenomaan nämä laitteet parantavat suorituskykyä ilman mittavaa harjoittelua. Eli jos suorituskyky halutaan pitää samana voi treenaamiseen käytettävää aikaa jopa vähentää ja käyttää se vaikka töissä olemiseen jolla rahoitetaan ko. laitteet ja vaikka muuta kivaa. Oli kyseessä aloittelija tai huippu niin tarkkuuden ja nopeuden lisääntyminen on kiistatonta rautatähtäimiin verrattuna. No miksei niitä käytetä urheilussa sitten? No koska useimmissa lajeissa ne ovat kiellettyjä liian ylivoimaisina. Samasta syystä mm. metsästyksessä pimeännäkölaitteiden käyttö on kielletty. Riistalle pyritään antamaan mahdollisuus varusteita rajoittamalla. Urheilussa kaikki kilpailevat varusteilla ja pyrkivät saamaan niillä etua sen minkä pystyvät, sääntöjä joskus venyttäenkin. Monet urheilulajien ennätykset on myöhemmin "hylätty" varusteiden vuoksi vaikka ne suoritushetkellä olivat sääntöjen mukaisia. Onko joku sodan tai taistelun voittaja hylätty varusteiden vuoksi?
Tekniikan ei ole tarkoitus korvata perustaitoja. Ne vain usein helpottavat, nopeuttavat ja parantavat asioita, kunnes niistä tulee itsestäänselvyyksiä. Opetteleeko joku vielä pitkäjousella tai hilparilla tappamaan sotilasmaailmassa? Tuskin. Tuliaseet on keksitty ja olemassaolo jatkunut pitkään. Me jopa unohdimme että eurooppalaisillakin oli omat aseettomat ja aseelliset taistelutekniikat, tyylisuunnat ja vielä dokumentoidusti. Ilman tekniikkaa ja huonommilla varusteilla harrastaminen (esim. metsästys jousella) voi olla mielenkiintoista, erittäin haastavaa ja palkitsevaa mutta kun kyseessä on toinen ihminen ja rationaalinen yksilö niin varta vasten varustetasoitusta antamalla ei saavuteta kuin turha kuolema.
Optroniikka on kielletty yömetsästyksessä lähinnä kiistattomien riskien vuoksi, ei reilun pelin hengessä. Hetken aikaa kun metsästykseen sopivia maisemia laitteiden läpi katselee niin alkaa avautua miten hankalaa "tarkista-varmista" yökoneen kanssa on.
Samasta juuresta juontuu monenlaisia rajoituksia ko. laitteille sotakäytössä. Erittäin hyödyllisiä silti. Massa-armeijallekin...
Samasta juuresta juontuu monenlaisia rajoituksia ko. laitteille sotakäytössä. Erittäin hyödyllisiä silti. Massa-armeijallekin...
Näin se on. Ja mitä sekaisempi tst-kenttä on sitä vaikeampi on hyödyntää mitään tekniikkaa pimeällä noin niinkuin suoraan. Siksi onkin viisaampaa tyhjentää tst-kenttä omista ja panna sinne veuhtomaan vaikka yksi yksikkö, joka on valmennettu siihen postiin ja varustettu edes säällisesti. Kuten sanoin, noilla edellytyksillä valmennettu yksikkö pistää yön aikana sekalaisen pataljoonan luovutuskuntoon.
Commando katsoo asiaa varmasti omasta näkökulmastaan. Hän kenties harrastaa niin aktiivisesti, että voi katsoa selviävänsä ilman vahinkoja sekalaisessa yöottelussa. Mutta Pertti Sakari Haimakainen, perusressu Parkanosta ei selviä, se on saletti.
Erittäin huonosti vastaa varusmieskoulutuksen tulevaisuus nyt huutoon, siihen mitä tapahtuu oikeasti tst-kentillä. Huonona pidän ratkaisua, jossa tst-kenttä ladataan täyteen lihaa, joka toimii yöllä lähinnä maaliosastona.
Commando katsoo asiaa varmasti omasta näkökulmastaan. Hän kenties harrastaa niin aktiivisesti, että voi katsoa selviävänsä ilman vahinkoja sekalaisessa yöottelussa. Mutta Pertti Sakari Haimakainen, perusressu Parkanosta ei selviä, se on saletti.
Erittäin huonosti vastaa varusmieskoulutuksen tulevaisuus nyt huutoon, siihen mitä tapahtuu oikeasti tst-kentillä. Huonona pidän ratkaisua, jossa tst-kenttä ladataan täyteen lihaa, joka toimii yöllä lähinnä maaliosastona.
En tiedä onko tuo tähtäin asia sukupolvi kysymys, vai mikä, mutta kyllä ihmetyttää, kun järkevät ihmiset hakkaavat päätään faktoja vasten uskomatta niitä.
Punapistetähtäin sopii nimenomaan niille heikommin koulutetuille joukoille, koska kuten commado selitti se helpottaa ja nopeuttaa tähtäystä. En tässä halua ottaa kantaa rahaan, koska tällä hetkellä se katkaisee kaikki keskustelut (fyrkka finis). Samoin omat kokemukseni valonvahvistimesta antavat niiden helpottavan toimintaa, valonvahvistimen käyttö on erittäin helppoa, mutta poiketen punapisteestä, sen kanssa toimiminen vaatii harjoittelua (lähinnä liikkuminen ja maali tunnistaminen). Kuitenkin sen kanssa on helpompi selvitä, kuin ilman sitä.
En aivan ymmärrä mitä Koponen tarkoittaa kommentillaan metsästykäytöstä, vv ei toki muuta yötä päiväksi, mutta häh?:huh:
Baikalin kommenttiin taistelukentän tyhjentämisestä, tyhjentäminen voi olla vaikeaa jos vihollinen ei pysähdy, vaan jatkaa päälle hönkimistä. Jos itse olisin hyökkääjä ja tietäisin vastapuolen olevan heikoilla pimeässä, keskittäisin omat hyökkäykset juuri pimeän aikaan. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että oma pimeätoimintakyky on kunnossa. Enkä usko että tulevat vihollisemme eivät tuntisi kohtuullisesti meidän kykymme toimia pimeässä. Esimerkkejä tästä voitte etsiä amerikkalaisten kokemuksista viimeisen 20 vuoden ajalta.
Punapistetähtäin sopii nimenomaan niille heikommin koulutetuille joukoille, koska kuten commado selitti se helpottaa ja nopeuttaa tähtäystä. En tässä halua ottaa kantaa rahaan, koska tällä hetkellä se katkaisee kaikki keskustelut (fyrkka finis). Samoin omat kokemukseni valonvahvistimesta antavat niiden helpottavan toimintaa, valonvahvistimen käyttö on erittäin helppoa, mutta poiketen punapisteestä, sen kanssa toimiminen vaatii harjoittelua (lähinnä liikkuminen ja maali tunnistaminen). Kuitenkin sen kanssa on helpompi selvitä, kuin ilman sitä.
En aivan ymmärrä mitä Koponen tarkoittaa kommentillaan metsästykäytöstä, vv ei toki muuta yötä päiväksi, mutta häh?:huh:
Baikalin kommenttiin taistelukentän tyhjentämisestä, tyhjentäminen voi olla vaikeaa jos vihollinen ei pysähdy, vaan jatkaa päälle hönkimistä. Jos itse olisin hyökkääjä ja tietäisin vastapuolen olevan heikoilla pimeässä, keskittäisin omat hyökkäykset juuri pimeän aikaan. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että oma pimeätoimintakyky on kunnossa. Enkä usko että tulevat vihollisemme eivät tuntisi kohtuullisesti meidän kykymme toimia pimeässä. Esimerkkejä tästä voitte etsiä amerikkalaisten kokemuksista viimeisen 20 vuoden ajalta.
Koponen: en usko tai jos lainsäätäjä oikeasti perusteli yönäkölaitteiden kieltämistä tällä perusteella niin jotenkin jäi ontumaan se seikka että vaikka monissa muissa maissa on kielletty pimeämetsästys niin Suomessa ei. Monet muutkin asiat on kielletty antamalla riistalle enemmän mahdollisuuksia, mm. yli 2 tai 3 patruunan lippaat/makasiini itselataavista (pumput unohtuneet), haaskojen käyttö jne.
Baikal: vaikka miten asioita olisi harjoiteltu tuppaavat ne hajoamaan käsiin. Miten siis pitäisi harjoitella? Vaikeasti. Hiki säästää verta. Miten verta voi säästää hien lisäksi? Transistoreilla. Treenaa kovaa, voita helposti. Rauhan aikanakin erilaisia skenaariota pitäisi harjoitella vaikka sitten simulaation (KASI/TASI) avulla jotta pimeätaisteluun ja muihin tilanteisiin saataisiin liiikettä ja epäselvyyttä eikä kökötettäisi vain kuopissa ampuen nousevia janttareita, jossa pimeätaistelun ainoa haaste on se että kun olet ampunut valopistoolin panoksen että ehdit ampumaan valoisan aikana seuraavan jantterin tietystä suunnasta jossa ei ole mitään mahdollisuutta että ko. jantteri tekisi sivuttaissiirtymän tai olisi vaikka oma supersotilas joka oli juuri pataljoonaa raatelemassa...
Baikal: vaikka miten asioita olisi harjoiteltu tuppaavat ne hajoamaan käsiin. Miten siis pitäisi harjoitella? Vaikeasti. Hiki säästää verta. Miten verta voi säästää hien lisäksi? Transistoreilla. Treenaa kovaa, voita helposti. Rauhan aikanakin erilaisia skenaariota pitäisi harjoitella vaikka sitten simulaation (KASI/TASI) avulla jotta pimeätaisteluun ja muihin tilanteisiin saataisiin liiikettä ja epäselvyyttä eikä kökötettäisi vain kuopissa ampuen nousevia janttareita, jossa pimeätaistelun ainoa haaste on se että kun olet ampunut valopistoolin panoksen että ehdit ampumaan valoisan aikana seuraavan jantterin tietystä suunnasta jossa ei ole mitään mahdollisuutta että ko. jantteri tekisi sivuttaissiirtymän tai olisi vaikka oma supersotilas joka oli juuri pataljoonaa raatelemassa...
Pimeämetsästyksessä on (tai pitäisi olla) hallittu tila, jossa kaikki ihmishahmoiset ovat N/S ja ympäristö lähtökohtaisesti turvallinen ampua jahdin edetessä suunnitelman mukaan. Jos mukaan otetaan esimerkiksi lintujahti eli lajitunnistus ja ahtaampi ympäristö suuntineen (onko varmasti nouseva rinne takana jne) niin valonvahvistimen kanssa on aika heikosti edellytyksiä. Pimeämetsästyksestä kiinnostuneet tuntenevat sen sallivien maiden / osavaltioiden rajoitteita ja silti sattuvia tapaturmia.
Itse olen osallistunut pimeäjahtiin valonvahvistintähtäimellä ja ilman, ja ammun säännöllisesti pimeällä sekä laitteilla että ilman. Ei itselleni ole ainakaan epäselvää käyttökelpoisesta parametri-ikkunasta ja käyttökelvottomista tilanteista. Siksipä minä niitä kovasti sotakäyttöön kaipailenkin. Siis kollimaattoreita, suurentavia optisia, valonvahvistin- ja lämpötähtäimiä. Niiden lisäksi tarvitaan ihan nykykäytännön mukaiset pimeätoiminnan valmistelut ja koulutus.
Ja jos täällä on niitä jahtimiehiä jotka menestyvät hirvenhiivinnässä garrottella, onnea vain. Valitettavasti ne loput prikaatin miehet pärjäävät vähän heikommin.
Itse olen osallistunut pimeäjahtiin valonvahvistintähtäimellä ja ilman, ja ammun säännöllisesti pimeällä sekä laitteilla että ilman. Ei itselleni ole ainakaan epäselvää käyttökelpoisesta parametri-ikkunasta ja käyttökelvottomista tilanteista. Siksipä minä niitä kovasti sotakäyttöön kaipailenkin. Siis kollimaattoreita, suurentavia optisia, valonvahvistin- ja lämpötähtäimiä. Niiden lisäksi tarvitaan ihan nykykäytännön mukaiset pimeätoiminnan valmistelut ja koulutus.
Ja jos täällä on niitä jahtimiehiä jotka menestyvät hirvenhiivinnässä garrottella, onnea vain. Valitettavasti ne loput prikaatin miehet pärjäävät vähän heikommin.
Ehkä mäkin pikkuhiljaa opin joskus että se on aivan sama mitä tänne kirjoittaa. Ei sitä tekstiä kuitenkaan koskaan kukaan lue kokonaan ja ajatuksella. Ei edes puolta siitä.
Niin ja commando voisitko ystävälliseesti kertoa että millainen on se sergein ihmeellinen custom-seiväs? Itse olen pitänyt kädessä viittä sergein seipäistä ja noin päällisin puolin ne eivät olleet mitään custom- välineitä. Suoria seipäitä tunnetulta valmistajalta, jonka seipäitiä käyttävät suuri osa muistakin hyppäjistä. Materiaalikin oli ihan samaa kuin muillakin. Seiväs kun on sangen yksinkertainen varuste ja noin perusperiaatteeltaan jokaisella seipäällä pyritään hyppäämään samalla tavalla. Sergein seipäissä oli nähdäkseni ainoa poikkeus se että hän kykeni hyppäämään hieman jäykemmillä seipäillä ja korkeammalla otekorkeudella kuin muut.
Niin ja commando voisitko ystävälliseesti kertoa että millainen on se sergein ihmeellinen custom-seiväs? Itse olen pitänyt kädessä viittä sergein seipäistä ja noin päällisin puolin ne eivät olleet mitään custom- välineitä. Suoria seipäitä tunnetulta valmistajalta, jonka seipäitiä käyttävät suuri osa muistakin hyppäjistä. Materiaalikin oli ihan samaa kuin muillakin. Seiväs kun on sangen yksinkertainen varuste ja noin perusperiaatteeltaan jokaisella seipäällä pyritään hyppäämään samalla tavalla. Sergein seipäissä oli nähdäkseni ainoa poikkeus se että hän kykeni hyppäämään hieman jäykemmillä seipäillä ja korkeammalla otekorkeudella kuin muut.