tähtäimet

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
noska kirjoitti:
Ehkä mäkin pikkuhiljaa opin joskus että se on aivan sama mitä tänne kirjoittaa. Ei sitä tekstiä kuitenkaan koskaan kukaan lue kokonaan ja ajatuksella. Ei edes puolta siitä.

Niin ja commando voisitko ystävälliseesti kertoa että millainen on se sergein ihmeellinen custom-seiväs? Itse olen pitänyt kädessä viittä sergein seipäistä ja noin päällisin puolin ne eivät olleet mitään custom- välineitä. Suoria seipäitä tunnetulta valmistajalta, jonka seipäitiä käyttävät suuri osa muistakin hyppäjistä. Materiaalikin oli ihan samaa kuin muillakin. Seiväs kun on sangen yksinkertainen varuste ja noin perusperiaatteeltaan jokaisella seipäällä pyritään hyppäämään samalla tavalla. Sergein seipäissä oli nähdäkseni ainoa poikkeus se että hän kykeni hyppäämään hieman jäykemmillä seipäillä ja korkeammalla otekorkeudella kuin muut.
Sergei oli väkivahva, paino-voimasuhde otollinen, nopea ja osasi hyvän tekniikan. Aini, Sergei oli myös tunnollinen ja luja harjoittelija. HARJOITTELIJA. TREENAAJA. Ei Sergei itsestään lentänyt rimojen yli. Sergein kangilla ei moni muu kyennyt edes yrittämään hyppäämistä.

Harjoittelija.
 

commando

Kenraali
Anteeksi, en ole seiväshypyn asiantuntija. Ei olisi pitänyt puhua custom-seipäästä mutta jos vaihdat "custom-seipään" tilalle "seipään" niin huomaat silti että suluissa luki "joka sopii vain Sergein käteen" ja ymmärrät tällä että hän osasi lähes ainoana ja ainakin mitä tulee tuloksiin hyödyntää ko. jäykemmän seipään. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa että punapistetähtäimiä ja pimeännäkölaitteita osaa huomattavasti suurempi yleisö käyttää kuin yksittäinen "sergei" eli alansa huippu, joka on keskittynyt huomattavan osan nuoruuttaan ja aikuisuuttaan yhteen asiaan ja sen tekniikan täydelliseen hiomiseen.
 

juhapar

Kenraali
commando kirjoitti:
Olen aina vain ihmetellyt sitä että miten pimeännäkölaitteiden vähäinen määrä korvataan? Syötetäänkö jarrun lisäksi mustikoita ennen yövartiota vai vedetäänkö pitkää tikkua kuka komppanian vartiomiehistä saa tällä kertaa yönäkölaitteen? Ehkä se yksittäinen laite ei pelasta koko osastoa mutta saattaapa ainakin sen saaneen vartiomiehen...
Lyhyt vastaus: valaisulla.

Pidempi vastaus: valaisulla, koska maamme on köyhä ja siksi jää, on katsottu, että hankitaan muutama valovahvistin tähystimiksi ja sitten valaistaan valopistooleilla, -raketeilla ja muilla vehkeillä taistelukenttää ja pärjätään näin perinteisillä rautatähtäimillä.
 

Mosuri

Alokas
BAN
juhapar kirjoitti:
commando kirjoitti:
Olen aina vain ihmetellyt sitä että miten pimeännäkölaitteiden vähäinen määrä korvataan? Syötetäänkö jarrun lisäksi mustikoita ennen yövartiota vai vedetäänkö pitkää tikkua kuka komppanian vartiomiehistä saa tällä kertaa yönäkölaitteen? Ehkä se yksittäinen laite ei pelasta koko osastoa mutta saattaapa ainakin sen saaneen vartiomiehen...
Lyhyt vastaus: valaisulla.

Pidempi vastaus: valaisulla, koska maamme on köyhä ja siksi jää, on katsottu, että hankitaan muutama valovahvistin tähystimiksi ja sitten valaistaan valopistooleilla, -raketeilla ja muilla vehkeillä taistelukenttää ja pärjätään näin perinteisillä rautatähtäimillä.
Taistelukentän valaisu ei välttämättä edes ole kovin kustannustehokasta- valoammusten varastointiajat ovat melko lyhyet ja valonvahvistimien hinnat ovat tulleet aika dramaattisesti alaspäin.

Lisäksi tuollainen taistelukentän rutiininomainen valaisu tarjoaa paljon mahdollisuuksia viholliselle. Valaisu kun on luonteeltaan hmm melko paljastavaa ja taistelutapaa on siirretty viime aikoina pois niiden linnoitettujen asemien puolustamisesta liikkuvamman sodankäynnin suuntaan. Kyllä valopistoolilla voi hyvin valaista niin, ettei joudu suureen vaaraan jos vastassa vihollisen jalkaväkeä. Aika nopeasti kuitenkin käy niin, että asiansa osaava tiedustelu hakee asemien suunnittaisen sijainnin selville ja sen jälkeen pehmitetään asemia vaika napalmilla, rypälepommeilla tai vaikka perinteisellä tykistöllä. Eikä suomalaiseen menttaliteettiin oikein sovi toimintamalli jossa maataan passivisena kiven takana ja odotetaan vain, että ryhdytään valaisemaan- tilanteessa jossa vihollisen partiot hiippailevat läheisyydessä. Neuvostoliitolaisethan pitivät saksalaisten yötaistelutaitoja puutteellisina ja toimintaa passiviisena "yrittivät muuttaa yön päiväksi valopistooleilla ja odottivat paikallaan".
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Juhaparin vataus on nykyinen, tai ainakin oman varusmiespalveluksen aikainen tilanne. Kuitenkin kokemukset maailmalta osoittavat, että valaisu ei ole toimiva juttu, kun vastassa on vastustaja jolla on toimiva pimeätoimintakyky.

Mitä tulee ekonomiaan, Mosurin vastauksen kanssa on helppo olla samaa mieltä, eivät valoraketit ja kranaatit ole ilmaisia.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
commando kirjoitti:
Anteeksi, en ole seiväshypyn asiantuntija. Ei olisi pitänyt puhua custom-seipäästä mutta jos vaihdat "custom-seipään" tilalle "seipään" niin huomaat silti että suluissa luki "joka sopii vain Sergein käteen" ja ymmärrät tällä että hän osasi lähes ainoana ja ainakin mitä tulee tuloksiin hyödyntää ko. jäykemmän seipään. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa että punapistetähtäimiä ja pimeännäkölaitteita osaa huomattavasti suurempi yleisö käyttää kuin yksittäinen "sergei" eli alansa huippu, joka on keskittynyt huomattavan osan nuoruuttaan ja aikuisuuttaan yhteen asiaan ja sen tekniikan täydelliseen hiomiseen.
Valitan että jatkan off topicilla, mutta koska vastauksestasi näkyy todella selvästi ettet todellakaan tiedä seiväshypystä juuri mitään, niin selvennetään hieman. Seiväs on sangen yksinkertainen väline. Jokainen joka on yhdellä opetellut hyppäämään pystyy hyppäämään niistä millä tahansa. Tuo Sergein jäykin seiväskin (hän muuten kuljetti mukanaan kisoissa noin kymmetnä seivästä joista ainoastaan yksi oli jäykempi kuin kenelläkään muulla) on sellainen että kuka tahansa seiväshyppääjä sillä pystyy hyppäämään. Hypättiinhän aikoinaan terässeipäilläkin ja ne olivat vielä jäykempiä. Liian jäykällä seipäällä hypätessä ei vaan hyppääjä saa esiin sitä itselleen optimaalista tulosta, koska ei pysty hyödyntämään jäykän seipään ominaisuuksia. Nimenomaan tässä on se yhtäläisyys tähtäimiiin jota olen koittanut sinullekin selittää. Varusteiden parantaminen (Sergein seipään ja sen 3 metrisen tikun välillä on paljon vaihtoehtoja) tuo hyötyä vain määrättyyn pisteeseen asti, ellei muita osa-alueita kehitetä niin että varusteiden ominaisuuksia pystytään hyödyntämään. Määrätyn pisteen kun ylittää alkavat nuo ominaisuudet jo käydä itse asiassa haitallisiksi. Seipään otin esimerkiksi koska se on riittävän yksinkertainen väline useimmille ymmärtää vähillä muuttuvilla tekijöillään.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Alleviivaan noskan kirjoituksen täysin. Seipäät ja kanget eivät ole minunkaan ydinosaamisaluettani, mutta vertaus on oivallinen, sen ymmärrän.

Sergein elämä ei ollut vaakalaudalla, vaikka hän olisi jäänyt hopealle kisoissa, sodassa hopea on todennäköisesti seurauksiltaan sellainen, että päätyy kylmään ja kolkkoon yksiöön iästikää.

Taistelija ei muutu tekijämieheksi sillä, että hänet lastataan sotavöryllä täyteen ja katsotaan hintalappua: " hienoa, 60 tuhatta euroa on pantu palamaan....kyseessä on valiosotilas siis".

Mulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka Suomeen hankittaisiin 350 tuhatta erilaista tähystintä huomenna klo 12. Kyseenalaistan vain sen, että mielestäni ei pidä vetaa liikaa johtopäätelmiä sen suhteen, mitä hilkettimiä sotilaalla on tai ei ole.
 

commando

Kenraali
Noska: Mielestäni alleviivasin jo treenin ja varusteiden välisen suhteen ja tarpeen tutkia asiaa. Katso viesti 8 ja ensimmäinen kappale. Pikemminkin seipään ja valonvahvistimien välinen ero on se että, että ilman seivästä et saa edes tulosta mutta ilman valonvahvistinta saat - tosin tällöin annat etua "kilpailussa" jo niin paljon että kannattaako edes yrittää vaan jättää sitten "hyppyvuoro" väliin tai pakottaa toinen kilpaan toisessa "lajissa". Tosin yleensä nämä "kansainväliset kisat" ovat moninotteluita jossa jo yhden lajin pisteittä jääminen voi pilata kokonaissuorituksen. Jokainen meistä voi mennä klo. 21 aikaan metsään ja katsoa miten hyvin siellä näkee ilman keinotekoista valoa. Tämä on vielä helppoa mutta entä jos siellä metsässä onkin vihulaisia jotka näkevät sinut! Jos sergeille annetaan 1,2 m pitkä kävelykeppi ja sanotaan että hyppää olympialaisissa tällä, kyllä se on treenillä hoidettavissa tuo varusteseiväsylivoima niin ehkä sergein kannattaa lopettaa urheilu-ura. Joka tapauksessa mielestäni nämä seiväsvertaukset ovat typeriä ja huonoja vertauskohtia. Jos joku oikeasti kuvittelee että parilla valonvahvistimella per komppania kyetään hoitamaan yöhommat niin huhuh. Mielestäni Mosuri (viesti 24) selittää hyvin mihin valonvahvistimien puute johtaa, kun joudutaan käyttämään näkyvää valoa.

baikal: 350 000 valonvahvistinta voi olla liioittelua, eihän meillä ei taida olla nykyään edes sen vertaa jakaa toimivia rynnäkkökivääreitäkään...
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
commando: kyllä se seiväsverrtaus on ihan toimiva, kun osaat hiukankaan käyttää loogista vertailua. Valonvahvistimeton taistelija ei ole se seipäätön hyppäjä. Seipäätön olisi verrattavissa sokeaan ja kuuroon ja tuntoaistinsa menettäneeseen taistelijaan. Jokaisella taistelijalla kun on olemassa kaksi kappaletta yönäkölaitteita mallia Eyeball Mk I. Sillä näkee sen minkä näkee ja täydentää muilla aisteilla ja taidoilla loput. ME-seipään tasoinen varustus ei moinen tietenkään ole, mutta koko ajan olenkin painottanut ettei ole hyppäjäkään. En ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö varusteiden parantaminen olisi tarpeen myös suomalaistaistelijoilla. Olen vaan koittanut korostaa ettei se ole taikakeino, jolla koko armeija muuttuu supertaistelijoiksi. Se tunnetun kuvan internetsoturi on edelleen se internetsoturi vaikka onkin saanut huippuvarusteet päälleen. Ja noin lähtökohtaisesti esitin tuon seiväsvertailun rauta- vs. punapistetähtäinkeskustelua ajatellen -en valonvahvistimia.
Punapistetähtäin ei myöskään auta pimeässä yhtään sen enempää näkemään sitä vihollista. Ainoa mitä näkee paremmin on tähtäinpiste.Itse asiassa kuten kaikissa optisissa laitteissa on punapistetähtäimessäkin heijastuksesta johtuva valonläpäisyn vähenemä eli sen läpi näkee vähemmän yöllä kuin ilman sitä ja jos osaamaton käyttäjä itää pisteen tehoa liian suurena heikkenee hänen hämärä-/pimeänäkökykynsä joksikin aikaa. Tämä taas on verrattavissa siihen että seiväshyppääjälle annetaan käteen tasoaan parempi seiväs.
Itse asiassa olemme harjituksissa usein huomanneet myös valonvahvistimien aiheuttavan tottumattomissa käyttäjissä negatiivisia seurauksia. He alkavat luottaa liikaa siihen valonvahvistimeen. Keskittyvät liikaa siihen kapeaan näkökenttään, joka laitteen läpi on nähtävissä. Laitteen käyttö vie hämäränäkökyvyn ilman laitetta joksikin aikaa ja ihmisen aivojen rakenteesta johtuen keskittyy ihminen silmän aistiärsykkeiden seurantaan ensisijaisesti ja unohtaa muut aistit. Osa paljastaa sijaintinsa päästämällä okulaarista valovuotoa näkyville ja jopa heijastumaan kasvoistaan. Jotkut eivät osaa edes kävellä normaalisti valonvahvistinten kanssa. Toiset taas eivät ymmärrä että valokuri koskee myös mahdollisia IR-valoja. Näistä virheistä on mahdollista poisoppia, mutta se ei tapahdu automaattisesti, niin että latteita jaetaan kaikille ja annetaan käpistellä sitä päivän verran. Lisäksi laitteiden huolto ja niiden vaatimat erikoistoimenpiteet (kaikella optiikalla ja elektroniikalla on sellaisia) on opittava.
Kuten jo aiemmin mainitsin olisi itse kunkin hyvä jo myöntää, että taistelijan suorituskykyä ei pysty parantamaan mahdottomasti vain yhtä osa-aluetta parantamalla.Itse olen kallistunut sille kannalle että Suomessa paras tapa lisätä taistelijoiden suorituskykyä on nostaa heidän fyysistä kuntoaan. Se auttaa myös psyykkiselle puolelle ja siviilielämän toimiin. Siitä on hyötyä sekä valoisassa että pimeässä. Eikä hyväkuntoinen taistelija paljasta pimeässä asemiaan puuskuttamalla kuin pikajuna oli hänellä sitten valonvahvistin tai ei.

Ps. valonvahvistinten puutetta voidaan paikata myös kiistämällä vihollisen saama hyöty niistä. Valonvahvistin tähystykseltä suojautumisen harjoittelu kun on helppoa ja edullista ja niiden varalta voidaan aina kehittää edullisia muitakin vastatoimia.
 

madmax

Kersantti
Lahjoittaja
Commando kyllä puhut asiaa, mutta tällähetkellä optiikan asentaminen RK 62:n on melkein mahdotonta (tai se vaatii sepän taitoja). En ole vielä toimivaa ratkaisua 62:n kanssa nähnyt aimpointille tai vv2000:lle. Linkatkaa, jos jollain on käytännön ratkaisu tiedossa.

Diopterin kanssa on sohlattu ja väitänkin, että liikkuvaan taisteluun siitä ei ole. Hyvinhän sillä tosin ne tähdätyt kertalaukaukset lähtevät aina 300m asti, mutta taistelutähtäimet ovat toimineet "harjoitusolosuhteissa" huomattavasti paremmin yöllä sekä päivällä. Suomalaisessa metsässä tai normaalissa maastossa etäisyydet ovat 50-100m, jolloin avotähtäimet toimivat hyvin (jos ne joskus kohdistettaisiin kohdilleen). Ottaisin tietenkin itsekin aimpointin ja valonvahvistimen, mutta kun yleiskivääriimme ei ole vielä toimivaa kiinnitysratkaisua käytössä eikä jokaiselle ole jakaa valonvahvistinta, niin täytyy tyytyä rautatähtäimiin.

Onko kenellekään tuttu lausahdus:
"Taisteluammunnat pimeällä onnistui varusmiesaikana haulikkomaisella ammunta tavalla (koska yötähtäimet vetivät 50 metrillä 50 cm vasemmalle): Arviointi, että etutähtäimen korkeus oli kohdillaan ja sitten laukaisu (tarpeeksi montakertaa toistettuna se jantteri kaatui kauempaakin)."

Tällaiset tilanteet ovat mielestäni turhia, koska aikaa kyllä käytettiin kenkien ja varustuksen huoltamiseen, mutta taistelutähtäimien kohdistukseen ei.

Siinä, että tähtäimien tulisi olla tilanteessa kuin tilanteessa luotettavia, niin PV:n koulutus on/oli hieman epäonnistunut. Toivottavasti optiikan tuominen korjaa tämän perusongelman. Toisaalta rautojen tulisi silti olla kohdillaan, vaikka optiikkaa olisikin käytössä. Optiikkakin voi mennä rikki, tuhoutua tai kolahtaa epävireeseen.
 

Peiper

Kapteeni
juhapar kirjoitti:
Pidempi vastaus: valaisulla, koska maamme on köyhä ja siksi jää, on katsottu, että hankitaan muutama valovahvistin tähystimiksi ja sitten valaistaan valopistooleilla, -raketeilla ja muilla vehkeillä taistelukenttää ja pärjätään näin perinteisillä rautatähtäimillä.
Köyhä? Mistä kohtaa? Sudan köyhin ainakin jos tätä listaa katsoo ja näyttäisi olevan kärkipäässä:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita
 

commando

Kenraali
Noska:

Se kuvan taistelija on airsoftin pelaaja ja alaikäinen sekä ylipainoinen. Jos joku haluaa leikkiä niin entä sitten? Ei se oikea sotilas ole. Pääasia että jollain on kivaa harrastaessaan. Ehkä jopa on ruvennut kuntoilemaan jouduttuaan netissä kiusatuksi...Toisekseen yönäkölaitteet eivät tee supersotilasta vaan tuovat suomalaisen sotilaan eli reserviläisen tod. näk. vastustajan tasolle pimeätoiminnassa. En minä ole väittänyt varusteiden tekevän supersotilasta aivan kuten ei tee M/05:n mallisuojakaan varusmiestä tai kapiaista enemmän taistelijaksi, kun sitä eivät voi käyttää "takahikiän makkaranpaisto- ja ansiomitalireserviläiset" tai peräkammarin aktiiviset reserviläiset. :)

Punapistetähtäin ei auta näkemään pimeässä, sen sijaan hämärässä sen pisteen näkee paljon paremmin kuin mustat rautatähtäimet, jotka tummuutensa vuoksi katoavat taustaan tritiumienkin 12 v. puoliintumisajan menneen moninkertaisesti. Ei ole pelkkää päivän kirkkautta ja yön pimeyttä. On myös iltaa ja hämärää. Myöskin pimeännäkötähtäin joka kiinnitetään punapistetähtäimen taakse toimii, rautatähtäimet eivät. Kirkas tai uritettu tähtäin auttaa nopeassa ammunnassa ja tuo hämärässä etujyvää esiin, joka on todellisen ammunnan kannalta erittäin tärkeää. Tämän takia myös RK62:ssa oli (!) yötähtäimet.

Valovuodon ongelma on pieni mutta valitettava. Parhaiten tämä ratkaistaa ottamalla jalkaväkijoukkoon ei-silmälasipäisiä tai tekemällä laitteeseen kunnon diopterisäätömahdollisuus jottei silmälasien kanssa tarvitse laitetta käyttää. Joka tapauksessa väärin käytetty laite on väärin käytetty. Ongelma joka selviää kertomalla "laita se laite naamaan kiinni jottet näy kilometrin päähän!". Tottakai pimeännäkölaitteen käyttäminen heikentää muita aisteja hetkellisesti mutta ovatko aistien yhteissuorituskyky yhtään parempi jos ei näe mitään koska ei ole laitteita? Samaahan voisi sanoa vaikka aktiivisista kuulosuojaimista. Tottakai ne sekoittavat hiukan kuulon suuntimia mutta mieluummin niin kuin loppuelämän tai tilapäisesti kuurona. Ilman kuulosuojaimia joka tapauksessa joudut huutamaan taisteluparille, koska kuuloaisti heikkenee tilapäisesti tarpeeksi ammuttaessa. Kuuleekohan siltikään? Mieluummin kuulen risahduksen kaukaa vielä jopa ampumisen jälkeenkin ja hieman epäselvänä suunnasta kuin olen kuulematta kokonaan korvien soidessa.

Loppukäyttäjän ei tarvitse tietää laitteen huollosta kuin paristojen vaihto ja linssin putsaaminen. Loppu jää varikolle. Tottakai pimeänäkölaitteiden kanssa tarvitaan koulutusta, minkä laitteen kanssa ei? Sen lisäksi tarvitaan niiden kanssa toimimista eli harjoittelua. Ei taistelussa soveltuvaa ampumataitoakaan saada rata-ammunnalla hinkattua kuin perusteiltaan. Omasta varusmiesajasta muistan sen että komppanialla oli käytössä n. 10 kpl VV2000:sta joita ei käytetty kertaakaan maastossa puhumattakaan että olisi kohdisteltu. Toki koulutettiin käyttö- ja kulketuskuntoon sekä käytiin pimeässä komerossa katselemassa kuivauskaappeja. Ei näin. Tässä oli koulutuksessa selvää parantamista. Myöskin Wildpigit ym. olivat aina mukana mutta maastossa ei niitä koskaan käytetty pl. ampumaleirit, jossa ne löytyivät jo valmiina ampumapaikoilta...

Miten kiistetään valonvahvistimien hyöty? Niin kuin siis muuten kuin netissä kertomalla että miten fyysistä kuntoa pitäisi nostaa. Reserviläiset koostuvat tavallisesta kansasta, jos olisi jotenkin mahdollista väestön fyysistä kuntoa nostaa niin ehkä muutkin kuin suomalaiset haluaisivat kuulla siitä? Vai onko Terminator 2 -elokuvan sissitaistelu arkea eli yöllä piilotellaan ja päivällä taistellaan? Lämpö- ja pimeänäkötähystykseltä suojautuminen oli ihan arkea jo ainakin 10 vuotta sitten varusmiehillä.

PS. tämä taistelija kävi jo aamuhämärässä heittämässä 15 km:n lenkin tuntiin ja viiteen minuuttiin omaa mukavaa vauhtiani, en siis kieli vyön alla vaikka teki mieli muutaman kerran ylämäessä ruveta kävelemään. En tosin usein juokse niin pitkiä lenkkejä koska palautuminen ei ole optimaalista. Minä kuntoilen itseäni varten, en PV:tä. Miten PV muka saisi reserviläisen kuntoilemaan?

Madmax: varikkokierroksella RK62:n runkoon porataan reiät sivujalalle. Silloin siihen voi kiinnittää VV2000:n jalan, joka on muuten hiemanko paska. Nämä samat reiät mahdollistavat myös sivujalan kiinnittämisen, tähän sivujalkaan kiinnitetään sitten punapistetähtäin. Kaupasta kannattaa käydä ostamassa PV:n kanssa yhteensopiva kivääri eli 7.62x39 ja AK-lipasta käyttävä. On paljon valinnanvaraa enemmän tähtäinten kiinnitykseen, josta löytyykin kivääriketjusta enemmän asiaa kuten siitäkin että käytetäänkö valonvahvistintähtäintä, valonvahvistinta optisen tähtäimen kanssa vai pääpantaan kiinnitettynä ir-laseryksikön kanssa (esim. AN/PEQ). Toisen kiväärin voi sitten käydä ostamassa urheiluammuntaa varten että saa nostettua omaa ampumataitoa. :)
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mitä mieltä muuten olette kiikarista, jossa on hillitty suurennos ja valaiseva risti? Tai ilman valaisua valovoimainen hyvällä optiikalla?
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Commando:
Se taistelija ei ole airsoftin pelaaja vaan erään tietokoneplein pelaaja, joka voitti sitten yhtenä muutamasta päivän erikoisjoukkojen harjoittelukeskuksessa. Ja valitettavasti suomalaisista ressuista löytyy ihan samanlaisia tapauksia, pois lukien alaikäisyys.
Tuota valovuoto-ongelmaa on ollut muillakin kuin silmälasipäisillä ja voi kun asiat olisivatkin niin helppoja että ressut oppisivat asiat oikeasti käytännössä toteuttamaan ihan sillä että niille sanoo asiasta kerran.
Aktiivikuulosuojainten ongelma on ihan samoin poisopittavissa kuin valonvahvistintenkin. Se oppiminen vaan pitäisi voida tehdä ajoissa. Rintamalla kun ilmoitus siitä että teit virheen tulee helposti melko kovassa, metallisessa ja lopullisessa muodossa.
Mikäli sinä, joka annat ymmärtää olevasi kokenut optiikan käyttäjä todella kuvittelet että tuo on riittävää huoltoa loppukäyttäjälle, niin joko et ymmärrä koko huolto-sanan sisältämästä konseptista yhtään mitään tai sitten on todellakin parempi, ettei optiikkaa jaeta suomalaisille varusmiesmentaliteetin omaavalle väelle.
Myönnät itsekin että laitteet tarvitsevat totuttautumista, koulutusta ja harjoittelua, eli juuri sen asian jota olen koittanut toitottaa, eli että pelkällä varusteiden ostamisella ei päästä pitkälle jos ei taitotasoa parannetta samalla (ja mielellään myös kuntopuolta, jotta taitoa jaksetaan hyödyntää).
Ensin kysyt miten pimeänäkölaitteiden hyöty kiistetään ja seuraavassa vaiheessa kehut saaneesi siihen koulutusta. Miksi siis kysyt?
Ja kuten sanot reservi koostuu tavallisesta kansasta, jota on vaikea saada kehittämään omia fyysisiä ominaisuuksiaan ja taitotasoaan. Lisäksi armeija säästää lähivuosina erityisesti juuri heidän kouluttamisestaan ja harjoittamisestaan. Mistä siis löytyy se taikakonsti uusien tähtäimien ja tähystymisen käytön oppimiseen ennenkuin se vaarantava vihe tehdään tosi tilanteessa?
On hienoa että kuntoilet ja ihan fiksua että kuntoilet oman etusi etkä pv:n edun vuoksi. Niin sen pitäisi olla kaikkien kohdalla. Itse pohdiskelin yllä asiaa pv:n suorituskyvyn kannalta ja laskeskelin eri tekijöistä saatua hyötyä. Ja edelleen olen sitä mieltä että fyysistä kuntoa ja suorituskykyä nostamalla tällä hetkellä saataisiin aikaan paljon tulosta. Kaikkia osa-alueita kehittämällä saataisin tosin vieläkin parempia. Täysin eri asia sitten on miten niitä osa-alueita kyetään parantamaan.
 

commando

Kenraali
Urbaanilegenda. Melkoinen erikoisjoukkojen harjoitusleiri kun kuvaan on saatu merijalkaväen mies, delta force ja vieläpä britti ihan joukko-osastotunnuksineen samaan kuvaan... Ainakin ne koulutuskeskukset joista olen tietoinen panostavat opetukseen ja harjoitteluun, eivät re-enacmenttiin... Tietäen vielä erikoisjoukkojen kuntovaatimukset niin tuon kokoisia pukuja ei löytyisi. Katsos nuo hihaan neulotut taskut ovat ns. raid-puvun muotia eli erikoisjoukkojen kovien äijien vielä kovemmat vaimot aikoinaan ratkoivat alataskut, siirsivät ne ylös ja ylätaskut siirsivät hihaan. Ei ollut eikä ole oikeastaan vieläkään valmiita BDU-pukuja tuolla muotilla. Okei, muutama pikkufirma niitä myy wannabeille eli airsoftaajille, jotka haluavat ostaa valmiin puvun eivätkä uskalla käydä ompelimolla. Voin toki olla väärässä, mistä olet moista lukenut? Ettei menisi ihan liialliseksi niin force-on-force skenaarioihin airsoft-aseet (pistoolit) ovat oivia harjoittelutyökaluja.

Mielestäni jo aikuisia ihmisiä on paljon helpompi kouluttaa ja opettaa kuin varusmiehiä, jotka ovat kesken nuoruuden kapinan joutuneet pakkolaitokseen. Varusmiesten kanssa on aivan toisella tavalla kitkaa, koska mukaan mahtuu niitä ihmisiä jotka tahallaan tekevät sitä. Minä luotan sen verran että kanssaihmisiltä löytyy järkeä, että ohjeita lukemalla ja pienellä opastuksella opitaan välttämättömät perusteet joilla homma toimii mm. yönäkölaitteiden kanssa. Vaikka vähän valoa loistaakin naamasta joltakulta kummallisten kasvojen muodon vuoksi niin aivan sama, eipä ole kaveri ainakaan yöllä sokea enää. Minulla varusmiespalvelukseen kuului mm. kouluttamista. Joku punapiste- ja pimeänäkölaitteen kouluttaminen on kakunpala verrattuna siihen jos pitää ruveta opettamaan tai edes kertaamaan ryhmän tai joukkueen liikkeitä metsässä tai vaikka sanomalaitteen käyttämistä. Silti ihmiset oppivat ne yllättävän nopeasti. Se mikä oikeasti jäisi kahden minuutin opetustuokion jälkeen epäselväksi mahdollisesti olisi sama asia kuin rautatähtäimien kanssa hölmöillä eli "mulla on osumat oikealla, mihin suuntaan mä väännän tätä, oikealle vai vasemmalla" tai "mitenpäin nää paristot nyt tuli"... Onko suomalaiset jotenkin luolamiehiä kun muiden maiden varusmiehille tai jopa paljon parjatuille "köyhille ja tyhmille" ammattisotilaille saadaan iskostettua optiikan käyttö ja huolto? Tuolla naapurimaassa - Ruotsissa - punapistetähtäimet ovat ihan vakiokamaa. Mielestäni vaarantavia virheitä tulee enemmän jättämällä sotilas varustamatta kuin sillä että joku toope ei opi yksinkertaista laitetta muutamassa minuutissa.

Minun ei ainakaan koskaan ole tarvinnut optiikalla tehdä juuri mitään. Olen suosinut laatumerkkejä ("osta halpa, osta kahdesti" & "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa") jolloin mikään tähtäin ei koskaan ole mennyt rikki, kohdistukset ovat pysyneet ja ainoa asia mitä olen koskaan joutunut tekemään on ollut puhdistaa rasvaisia sormenjälkiä ja vahingossa hiukan roiskutta aseöljyä. Mitäs kummallista kenenkään muunkaan tarvitsee tehdä optiikalle? Joskus käydä tarkistamassa onko kohdistus pysynyt paikoillaan jos asetta on heitelty kivikkoon? Paristoakaan en ole vielä koskaan joutunut vaihtamaan punapistetähtäimestäni. Ehkä joskus viiden vuoden päästä voisi varmuuden vuoksi vaihtaa vaikkei se tuskin silloinkaan ole kulunut loppuun tai edes puolilleen... Jos tähtäin menee rikki niin ostan uuden tai vien huoltoon/takuuseen. Minulla kuten ei 99% väestöllä ole mitään asiaa ruveta korjailemaan koti-, metsä- tai varuskuntaoloissa veden- ja iskunpitäväksi suunniteltua elektroniikkaa. Pitäisikö minun osallistua johonkin koulutukseen kun punapistetähtäimessäni on niin paljon liikkuvia osia mm. iskemän siirtymät ylös, alas, vasemmalla ja oikealle, auki kierrättävä paristokotelo ja punapisteen voimakkuuden säädin? Ai niin mukana tuli kuusikokoavain jota tarvitsin kerran kiristäessäni tähtäimen paikoilleen sekä mikrokuituliina linssin pyyhkimiseen.

Tottakai kaikki vaatii koulutusta, kyse on optimaalisesta treeni-tulos-suhteesta. Kannattaako maksaa 50% parantuneesta osumatarkkuudesta 200 euroa optiikkana vai patruunoina. 200 eurolla saa niin vähän patruunoita - varsinkin messinkihylsyisiä ja kupariluotisia lapualaisia - ettei sillä ihmeitä tehdä osumatarkkuudelle. Puhun nyt siitä tasosta, joka ei ole aivan aloittelijan vaan tasosta joka esimerkiksi keskimäärin on varusmiehellä kotiutuessa. Ampumaurheilussakin näkee aika selvästi sen, että paremmilla välineillä saavutetaan sitä mitä treenaamalla ei koskaan pystyttäisi. Käytännössä AK-pohjaisella kalustolla ei nykyään palkintopallimielessä tee oikein mitään. Vai miten paljon sen Sergein pitäisi treenata että sillä 1,2 metrin kävekykepillä menisi haamuraja rikki? Eiköhän se ole sauvaostoksella hoidettu. Okei, vähän joutuu kävelykepin jälkeen totuttelemaan mutta kyllä se siitä. Jos haluataan tuloksia parantaa niin treeni ei ole halvin vaihtoehto aina. Treenaminen maksaa. Treenikuluihin uppoaa huomattavasti enemmän rahaa kuin välineisiin, jos haluaa olla hyvä. Punapistetähtäimen hinta on helposti säästetty vähentämällä pari kertausharjoituspäivää ja valtion kumulatiivisten kustannusten vuoksi varmaan puolessa päivässä. Saadaanko kasa pienettyä pysyvästi puolessa viiva kahdessa päivässä puoleen, saadaanko kaiken lisäksi näkökyky siinä samalla joka erottaa hämärässä tummaa taustaa vasten jyvän? Lisäksi vaikka kuinka kuntoilisi niin ainakaan minä en ole vielä onnistunut parantamaan pimeännäkökykyäni. Mitä teen väärin?
 

Betoni

Kersantti
Avotähtäimet on hyvä kunhan niillä oppii ampumaan, ja näkö on hyvä. Itsellä iän myötä näkö heikentynyt en vielä tarvitse laseja, mutta etenkin hämäränäkö on kärsinyt ja siitä syystä nykyisin kaikissa luodikoissani on kiikari. Tai no ei ihan kaikissa ilmakiväärissä on diopteri, mutta sitäkin on joutunut väjentämään. Tuo diopteri on hyvä radalla hyvässä valaistuksessa ja selkeään maaliin ammuttaessa, mutta metsästyksessä sillä ei tee mitään paitsi latvalinnustuksessa menettelee juuri ja juuri. Vai olettako nähneet yhtään hirvikivääriä diopterilla? Sen voi kuvitella mitä siitä tulisi, kun risukossa tummaa maalia yrittäisi.

Varmasti nopein ja helpoin keino parantaa keskiverto reserviläisen ampumatuloksia radalla ja puhumattakaan maastosta on laittaa optinentähtäin. Sama tulos pelkällä harjoittelulla vaatisi ampujalta edes jonkinasteista kiinnostusta ja harjoitelua vapaa-aikanakin. Parastahan oilisi jos pääsisi pv:n radalle ampumaan pv:n aseilla ja panoksilla, mutta kun olisi edes niitä ratoja kohtuumatkan päässä missä sais ampua omillaan. Siltikään pelkkä harjoittelu ja lahjakkuus ei riitä, jos vastustaja on myös lahjakas, harjoitellu ja hänellä on paremmat välineet.

baikal kirjoitti:
Mitä mieltä muuten olette kiikarista, jossa on hillitty suurennos ja valaiseva risti? Tai ilman valaisua valovoimainen hyvällä optiikalla?
Hyvä ainakin metsästyksessä mutta tahtoo koko kasvaa kun haetaan hämärä ominaisuuksia, että miten lienee kenttä kestävyyden laita. Hyvällä kiikarilla näkee todella hämärässä, pellolle pystyy ampumaan hirven vaikka sitä ei paljain silmin erottaisi lainkaan. Kirkkaalla kuutamolla ja lumi kelillä näkee läpi yön.
Pieni suurennoksiset on helpompia tottua ja lähelle parempiakin, vaikka itse olen tottunut noin 6* suurentaviin.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
commando kirjoitti:
Urbaanilegenda. Melkoinen erikoisjoukkojen harjoitusleiri kun kuvaan on saatu merijalkaväen mies, delta force ja vieläpä britti ihan joukko-osastotunnuksineen samaan kuvaan... Ainakin ne koulutuskeskukset joista olen tietoinen panostavat opetukseen ja harjoitteluun, eivät re-enacmenttiin... Tietäen vielä erikoisjoukkojen kuntovaatimukset niin tuon kokoisia pukuja ei löytyisi. Katsos nuo hihaan neulotut taskut ovat ns. raid-puvun muotia eli erikoisjoukkojen kovien äijien vielä kovemmat vaimot aikoinaan ratkoivat alataskut, siirsivät ne ylös ja ylätaskut siirsivät hihaan. Ei ollut eikä ole oikeastaan vieläkään valmiita BDU-pukuja tuolla muotilla. Okei, muutama pikkufirma niitä myy wannabeille eli airsoftaajille, jotka haluavat ostaa valmiin puvun eivätkä uskalla käydä ompelimolla. Voin toki olla väärässä, mistä olet moista lukenut? Ettei menisi ihan liialliseksi niin force-on-force skenaarioihin airsoft-aseet (pistoolit) ovat oivia harjoittelutyökaluja.
Melkoinen urbaanilegenda kun sen kehittmiseksi on ensin puolen vuoden ajan painettu lehteen ilmoituksia kilpailusta ja sitten tehty juttu (josta se kuva oli) nistä voittajista nauttimassa palkinnostaan ja saatu vielä henkilö (ammattisotila), jonka kanssa puoli vuotta tein töitä esiintymään niissä kuvissa yhtenä kouluttajista ja kertomaan tarinaa samanlaisena kuin lehdessä.

Loppu viestiin ei oikeastaan ede ansaitsisi vastausta, koska sinulle on selvästi kokonaan hämärän peitossa mitä termi huolto pitää sisällään sekä sotilastoiminnan ja ampumaurheilun erot. Koska olet vakuuttunut että punapistetähtäin on se ihme värkki jolla Suomen puolustus hoidetaan kuntoon, niin annan sinun olla onnellinen uskossasi. Monethan maksavat itsensä kipeäksi erilaisista ostos-tv:n ja muiden instanssien vempeleistä, laitteista ja aineista, jotka laihduttavat ja parantavat kuntoa ihan persettä sohvalta nostamatta.. Se on niin kivaa kun tietää että jokaisesta voi tulla supersotilas yhdellä laitteella niin voi rauhassa istua kaljapullo ja hk:n sininen kädessä katsomassa BB-lähetyksiä. Olen jo tuolla aiemmin todennut että niistä parantuneista varusteista (esim punapistetähtäimestä) on toki etuakin, mutta ihmeisiin ne eivät pysty ja niissäkin on omat negatiiviset puolensa niinkuin kaikissa laitteissa. On vaan niin lohdulista liioitella varusteiden merkitystä ja todeta että eihän tolla sohlolla mihinkään osu ja kun muilla on niin paljon paremmat varusteet ja aurinko paisto ikävästi silmiin ja oli väärän väriset kalsarit ja kaikkea. Kun eihän se voi pitää paikkaansa että ampumisessa on ratkaisevin tekijä sen aseen takana ja että tähtäin ei ole ainoa kasan kokoon vaikuttava tekijä.

Mutta tosiaan voimme huoletta päätyä jälleen loppulauselmaan jossa toteamme että sinä olet vakuuttunut siitä että punapistetähtäin on ainoa oikea ratkaisu jalkaväen suorituskyvyn parantamiseen ja että minun mielestäni se ei ole ainoa ja että kukaan muukaan ei taas tästä vääntämisestä hyötynyt yhtään mitään.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Koska olen hiukan yksinkertainen, mutta asiasta kiinnostunut, kysyn Noskalta, millaista huoltoa, tai huoltojärjestelyitä punapiste tarvitsee? Tämä siis sotilaallisessa viitekehyksessä.

Mielestäni tässä ei haluta tunnustaa tosiasioita, vihollinen on todennäköisesti määrällisesti ylivoimainen, koska koulutus on parantunut ja siirtyminen ammattimaisiin joukkoihin on käynnissä, voi epäillä etteivät vihollisen taidotkaan ole huonoimmasta päästä. Vihollisen varusteetkin kehittyvät, mm. parjatut pimeänäkölaitteet ja optiset tähtäimet ovat arkipäivää jo nyt.
Miten Juhapar ja Noska ajattelivat kääntää tämän voitoksi?
Vihollisella on kaikki ne keinot joita meilläkin on ja lisäksi vielä jotain mitä meillä ei. Jos valaisu olisi SE keino pimeätoimintaan, käyttäisi vihollinen sitä, jos se ei ole, mitä me sitten?

Kuten Betoni edellisessä kommentissaan totesi, optiikka itsessään lisää kykyä ampua tähdättyjä laukaksia hämärässä.

Maailma kehittyy, äidistäni tiskikone on turha laite joka vain lisää sähkön kulutusta. Silti en halua elää 70 lukua ja pestä astioita käsin (jäis meillä mulle). Maailma on muuttunut ja muori pudonnut kelkasta. Yksittäisen muorin kohdalla kyse ei ole isosta asiasta, mutta kotimaan puolustuksen ei soisi jäävän kehityksestä jalkoihin.
Toistan hiukan itseäni, jos valaisu ja diopteri tähtäimet olisivat hyvä ratkaisu, niitä varmasti käyttäisivät muutkin maat, varsinkin ne maat joilla on kokemusta taisteluista. Silti kehitys on toisen suuntainen, miten ne eivät tajua kuinka fiksuja me suomalaiset olemme.
Nyky nuoriso, siis keskustelun aiheena olevien välineiden käyttäjät, ovat tottuneita erilaiset nappuloiden käytöön, ei heitä hämmennä pari nappia.
Sen sijaan höpötykset erikoisolosuhteista ja siitä että meille nämä vanhat "jutut" sopivat paremmin syövät maanpuolustuksen uskottavuutta.
 

commando

Kenraali
Noska, ai mikä lehti se mahtoi olla? Millä tavoilla huolto on minulla hukassa? Miten ihmeessä muka loppukäyttäjänä tarvitsisi jotain muuta tehdä tähtäimelle kuin mitä jo mainitsin? Punapistetähtäimellä ei hoideta Suomen puolustusta kuntoon, se kyllä paikkaa niitä puutteita jota koulutuksessa on ajan ja rahan puutteen vuoksi jouduttu laiminlyömään koskien ampumataitoa. Mitä negatiivisia puolia punapistetähtäimessä mielestäsi on

Väärän väriset kalsarit eivät minua ainakaan haittaa, sen sijaan voisi alkaa vituttamaan kun vihollinen näkee pimeässä ja minä en. Lisäksi en ole koskaan väittänyt, että punapistetähtäin olisi mitenkään ratkaiseva tekijä. Ratkaisevinta on toki käyttäjä sen takana. Minä treenaan tuhansia laukauksia vuodessa. Entä sinä? Tunnustan myös sen tosiasian että varusteet parantavat suoritustani urheilussa ja mahdollistavat paremman treenaamisen jolla saavutetaan parempia tuloksia mm. ammunnassa että juoksussa. Urheilu on sivilisoitua sotimista. Kaikkea ei voi yksi yhteen siirtää tositilanteeseen mm. kamppailulajeista vaan todellisuudessa vaaditaan urheilussa epäreiluja ja kiellettyjä sekä laittomia asioita kuten vaikka peukaloa silmiin ja vuoristokenkää munille. Ja kun väitit etten ymmärrä urheiluammunnan ja sotilastoiminnan eroa niin se ei pidä paikkansa. Kuten olen aiemminkin sanonut, suorituksia pitää mitata osumien ja ajan lisäksi myös tekniikassa (suojautuminen) jota ampumaurheilussakaan ei juuri oteta huomioon pl. esim. IDPA.

Paavo Nurmella ei ollut sykemittaria, sen siis täytyy olla aivan turha laite? Punapistetähtäimet ja pimeännäkölaitteet eivät ole mitään tv-shopin turhakkeita, ne ovat hienoja ja täysin tarpeellisia välineitä. TV-shopista saa myös kuntoiluvälineitä. Osahan niistä voisi ihan hyviä olla, niiden käyttäjät yleensä vain ostavat ne heräteostoksina eivätkä jatka treeniä. Onko se käyttäjän vai laitteen vika?
 

akealik

Luutnantti
Ihan sama mitä laitteita aseessa ja käyttäjässä on kiinni, jos käyttäjä on rapakuntoinen läski, jonka 80-luvulla opituista sotilastaidoista on jäljellä vain ajan kultaama muisto siitä, miten särmiä pinkkoja tehtiin ja kaikilta räjähti silti punkat. Reservi pitäisi ensin kertauttaa tietylle tasolle ennen kuin on minkään verran väliä mitkä tähtäimet rynkyissä on. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan joten käytetään mieluummin ne tähtäinrahat Afganistaniin ja NH90-koptereihin.
 
Top