Taidenäyttelyt Suomessa

[soittaja]

Vuoden luontokuva -teema on mielestäni taidetta. Nuo valokuvat ovat niin kauniita, että niitä voisi ripustaa tauluiksi jonkin tilan seinille. En saa nyt näytölle näitä kuvia ollessani kesämökillä, mutta voitte hakea niitä itsekin:

www.vuodenluontokuva.fi

Vuoden 2020 voittaja nimetään festivaaleilla lauantaina 17. lokakuuta Turussa Logomossa. Kaikkien osallistujien alkukarsinnassa semifinaaliin valittiin tänä vuonna 453 kuvaajaa (1235 kuvaa) ja lopulliseen kilpailuun eli finaaliin 155 kuvaajaa (241 kuvaa). Jotta palkittuja olisi enemmän ja monipuolisesti, on kilpailu jaettu sarjoihin tänä vuonna seuraavin otsikoin:

kasvit ja sienet, linnut, maisemat, nisäkkäät, muut eläimet,
sommittelu ja muoto, luonto ja ihminen, nuoret ja vapaa-luova.

Vuoden 2019 pääpalkinnon vuoden luonokuvaksi voitti Ville Heikkisen ”Karhu ja korppi” - nisäkkäät.
Vuoden 2018 luontokuvaksi valittiin Taru Rantalan ”Iltakello” - kasvit ja sienet.
Vuoden 2017 kilpailun voitti Ville Heikkisen ”Talven odotus” - nisäkkäät.
Vuoden 2016 luontokuva on Juha-Pekka Paanasen ”Kiiruna maailman laidalla” - linnut.

Seuratkaapa, miten kilpailu ratkeaa. Kuva varmaankin julkastaan sanomalehdissä ja tv-uutisissa.

 

[soittaja]

Katselin viime vuosien palkittuja kuvia eri sarjoissa. Valtsin sieltä 3 suosikkiani. Oli paljon muitakin hyviä, mutta laitan näkyviin omat poimintani. Ne ovat kauniita, taiteellisia ja hauskoja ym.

Yritin saada kuvat näkyviin, mutta sain ilmoituksen tietokoneelta, että ne ovat kooltaan liian suuria tähän. Kirjoitan siksi niiden nimet. Voitte käydä itse katsomassa ne edellisessä viestissä annetussa nettiosoitteessa. Huom. Ne eivät ole paremmusjärjestyksessä vaikka numeroin ne.

1. Vuoden 2016 sarjan LUONTO JA IHMINEN voittaja Veneilijä.

2. Vuoden 2019 sarjan NUORET voittaja Sudenpentu.

3. Vuoden 1017 sarjan NISÄKKÄÄT voittaja Talven odotus.

 

[soittaja]

Palkitut luontokuvat ovat tässä vihdoin samassa järjestyksessä kuin edellisessä viestissäni:

 

[soittaja]

Suosittelen kävellen, pyöräillen, autolla miten vain. Kohteena kuitenkin näyttely:

Vincent van Goth (1853-1890), kuuluisa kuvataiteilija
Didrichsenin taidemuso, Helsinki, Kuusisaari

Opastusta yleisölle 20 min järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin klo 13.

 

[soittaja]

Pohjoiseen syksyllä matkaaville, kerron Lapin alueen tärkeimmät taidemuseot. Taidegallerioita löytyy tietysti niiden lisäksi. Minä ja lappi.fi -sivusto suosittelemme "yhdessä" ( löysin luettelon tiedot sieltä) seuraavia:

1. Kemin taidemuseo
2. Aineen taidemuseo, Tornio
3. Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio
3. Einari Junttila -taidemuseo, Kittilä
5. Särestöniemi -museo, Kaukonen
6. Rovaniemen taidemuseo
7. Museo-Galleria Alariesto, Sodankylä

Ensi viikolla aion käydä itse tämän luettelon kohteissa 2 ja 3, molemmat Torniossa.

 

[soittaja]

Naivistinen taidenäyttely, jossa kävin tänään:

Naivismia Oulun taidemuseon kokoelmista​

Oulun taidemuseo 19.9.2020–14.3.2021​

"Kaikkiaan teoksia on kuuden vuosikymmenen ajalta, mutta painopiste on 1970—1980-lukujen taiteessa. Oulun taidemuseo hankki naivistista taidetta aktiivisesti varsinkin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja on esitellyt teoksia säännöllisesti eri näyttelyissä." Omin sanoin jatkan, että kannatti käydä. Yllätyin teosten monipuolisuudesta ja korkeasta tasosta. Värejä oli käytetty tavallisesta rohkeammin ja hahmot olivat joissakin maalauksissa hellyttävän kömpelöitä kuvia ihmisistä.

Samassa rakennuksessa olevat muut näyttelyt eivät sytyttäneet. Yläkerta oli paras. Alakerta oli kokemuksena pettymys. Siellä oli kuvanveistoa (Inka Nieminen) ynnä muuta.

 

[soittaja]

Tuon esille Suomen sotiin liittyviä museoita ja.näyttelyjä eri puolilla Suomea. Jos matkanne osuu sinnepäin, niin voisitte käydä katsomassa ja saada historiasta tietoa:

1. Möhkön Ruukkimuseo, Ilomantsi
talvisodan tapahtumia tuossa kylässä

2. Suojeluskunta- ja lottamuseo, Seinäjoki
kotirintaman arkea sotien aikana & veteraanien perintö

3. Ilmatorjuntamuseo, Tuusula
Suomen sotilasperinteet Ruotsin vallan ajalta nykypäivään

4. Kymenlaakson museo, Kotka
Itämeren suurin meritaistelu Ruotsinsalmessa

5. Hangon rintamamuseo, Hanko
toisen maailmansodan tapahtumista Hangossa

6. Vihdin museo, Vihti
Heinijoen pitäjän ja sen evakkojen tarina

7. Talvisotamuseo, Kuhmo
tapahtumia talvisodassa Kuhmossa

 

[soittaja]

Vuoden Luontokuva 2020 kilpailun voittaja on Petri Pentikäisen ”Rakentaja”, joka osallistui kilpailuun sarjassa linnut. Omaksi suosikikseni valitsen Onni Rantasen valokuvan ”Kihlajaislahja” sarjassa nuoret.

Vuoden luontokuva - kilpailun voittajat julistettiin seuraaville aihepiireille/sarjoille: kasvit ja sienet, linnut, maisemat, nisäkkäät, muut eläimet, sommittelu ja muoto, luonto ja ihminen, vapaa ja luova sekä nuoret. Kilpailun voittajavalokuvia voitte käydä katsomassa osoitteessa www.vuodenluontokuva.fi

 

[Maidan]

Mikä lintu tuo on?

 

[soittaja]

Voittaneen kuvan perustelut on kerrottu kilpailun sivustolla. Sieltä luin, että lintu on haarapääsky.

”Voittoisan lintukuvan sommittelu ja pystyrajaus olivat myös tuomariston mieleen.” Valokuvaaja kertoo itse sen, missä kuva on otettu: Helsingin Vuosaaressa.

 

[soittaja]

En uskalla tulla Helsinkiin koronatilanteen vuoksi. Jos tulisin, mihin taidemuseoihin pääsen? Koetin selvittää asiaa:

Ateneum. kiinni 28.2. asti
Kiasma. suljettu peruskorjauksen takia huhtikuuhun 2022
Helsingin taidemuseo. kiinni 28.2. asti
Sinerbyloffin taidemuseo. kiinni 28.2. asti
Emma Espoossa. kiinni 28.2. asti
Helsinki Contemporary. auki
Galleria Hippolyte. auki
Galleria Forsblom. auki
Galleria Ama. auki
Amos Rex. auki

Tässä on kiinnostavaa se, miten julkinen valta sulkee tai pitää auki kohteita. Yksityiset taidemuseot pidetään
auki, yhteiskunnan rahoittamat kiinni. Onko se oikein? Hyvä, kun johonkin pääsee.

 

[soittaja]

Iltalehdessä oli 17.3.2021 verkossa uutinen: Näihin museoihin pääsee virtuaalisesti. Huomasin asian vasta tänään sattumalta. Siinä on kyse mm. kansainvälisesti tunnetuista ja kuuluisista taidemuseoista, joiden kokoelmiin voi tutustua tietokoneen ruudun kautta. Asian teke mielenkiintoiseksi se, että tekstit suomennetaan vieraasta kielestä suomen kieleen. On helpompi ymärtää taideteosten selityksiä!

Otin kohteeksi Pariiisin Musee d‘Orseyn, koska olen vieraillut sielllä. Paikka teki minuun silloin suuren vaikutuksen. Tällä kertaa avasin Iltalehdestä asianomaisen linkin päästäkseni katsomaan asioita. Ensimmäiseksi kysyttiin, haluanko käännökset omalle kielelleni. Minun ei tarvinnut kertoa sen olevan suomi, koska google tiesi sen kysymättä. Siis halusin suomennokset. Muuten kieli olisi ollut englanti, ei siis ranska.

Nähdäkseni, mitä osanäyttelyjä on tarjolla kokeilin koskettamalla „View All“. Kas vain. Sain näkyviin 87 eri vaihtoehtoa! On kyse taulu- tai veistoskokoelmista, joihin kuhunkin kuuluu useita kuvia.

Valitsin „Performing Arts“. Ruudulle aukeni 7 maalausta tai veistosta, joita voi tarkastella erikseen lähemmin. Valitsin nimen „Dance“. Tuli näkyviin ruudulle suurennettuna viimeinen noista seitsemästä. Se on veistos. Sen alla on selitetty suomen kielellä, mistä siinä veistoksessa on kysymys, kuka, milloin, miksi jne.

Pitää tietysti olla kiinnostunut taidenäyttelyistä, nauttiakseen tästä. Muiden on turha muuten kuin kokeilun vuoksi käydä niitä katsomassa. Matkapuhelinta en suosittele käytettäksi pienen kuvakoon takia. Käyttäkää joko tablettia tai pöytätietokonetta.

Vieraile museossa seuraamalla tätä linkkiä.

 

[soittaja]

National Gallery Lontoossa kätkee sisäänsä yli 2000 teosta. Taiteilijoista museossa edustettuna ovat esimerkiksi Van Gogh, da Vinci, Rembrandt ja Michelangelo. Tämä yhteystieto on lainattu Iltalehdestä 17.3.2021:

Vieraile museossa seuraamalla tätä linkkiä.

 

[soittaja]

Ruotsin kansallismuseo on maan suurin taidemuseo, joka kunnostettiin hiljattain. Museon kokoelma käsittää noin 700 000 esinettä maalauksista ja veistoksista valokuvamuotokuviin.

Vieraile museossa seuraamalla tätä linkkiä.

 

[soittaja]

Helsingin seudun taidemuseoissa kävisin:

Amos Rex, Helsinki - aukeaa 12.5.
Ateneumin taidemuseo, Helsinki - avoinna rajoitetusti
Emma, Espoo - aukeaa 3.5.
Järvenpään taidemuseo - aukeaa 4.5.
Kiasma, Helsinki - suljettu remontin vuoksi kevääseen 2022 asti
Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki - aukeaa 4.5.
Suomen Valokuvataiteen museo, Kämp Galleria, Helsinki - avoinna
Vantaan Taidemuseo Artsi - suljettu 15.5 saakka
Villa Gyllenberg, Helsinki - suljettu remontin vuoksi tammikuuhun 2022 asti

 

[soittaja]

Ateneumista lisätietoa:

Aluksi museon avautuessa yleisöllä on pääsy vain kolmannen kerroksen Ilja Repinin näyttelyyn. Myöhemmin yleisö voi vierailla myös Fokus-salin näyttelyssä Hannu Väisänen ja Schillmark-variaatiot sekä Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelyssä ja tästä tiedotetaan erikseen.

Näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla. Näyttelyssä on esillä yli 140 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Suuri osa teoksista nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Myös Ateneumin kokoelmaan kuuluu runsaasti Repinin teoksia. Tässä kuvassa on esimerkkitauluna kirjailija Leo Tolstoi:

https://ateneum.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/Ilja-Repin-Kirjailija-Leo-Tolstoi-paljasjaloin-1901-scaled-1.jpg

 

[Sleeper_agent]

Mitä taiteeseen, ja erityisesti maalauksiin tulee, niin puolalaisen Pawel Kuczynskin teokset ovat kyllä ehdottomasti tutustumisen arvoisia:
Goldfishes

 

[tulikomento]

Todella harvoin tulee käytyä taidemuseoissa. Nyt voisi tehdä poikkeuksen ja vierailun Kouvolaan. Aiheena pelit ja pelillisyys. Näyttäisi olevan auki vielä tammikuun alkuun saakka.

Pelipoikilo - Poikilo

Pelipoikilo Poikilo

www.poikilo.fi

 

[Atsomuti]

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen

Sarjaan suomalaisia suurmiehiä kuuluu mielestäni taiteilija Wäinö Aaltonen. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat monumentaalisia ja kauniita veistoksia.

Esimerkiksi katsoessamme televisiosta suoraa lähetystä Eduskuntatalon suuresta salista, näkyy seinustoilla Wäinö Aaltosen 5 patsaan sarja: Työ ja tulevaisuus. Se valmistui vuosina 1930-32. Alkuperäiset veistokset oli rahapulan takia tehty pinnalta kullatusta kipsistä. Myöhemmin vuonna 1969 tuotiin niiden tilalle vastaavat pronssiveistokset, joihin oli käytetty alkuperäisiä kipsimuoteja 1930-luvulta. Eduskuntatalon korjauksen aikana alkuperäiset kipsiveistokset konservointiin ja palautettiin alkuperäisille paikoilleen vuonna 2017.

Toinen hänen työnsä, jonka tahdon mainita oman sille antaman arvonantoni vuoksi, on Paavo Nurmen patsas Helsingin Olympiastadionilla. Se valmistui pronssista vuonna 1925. Helsingin olympiakisoja varten 1952 tehtiin siitä kopio, joka sijoitettiin yleisölle nähtäville. Alkuperäinen oli Ateneumissa. Se herätti suurta huomiota. Veistoksen kolmas kopio paljastettiin Turussa vuonna 1955 Auran sillan luona. Patsasta siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan myöhemmin hieman liikennejärjestelyjen takia muutama metri.

Wäinö Aaltosen juhlavuoden kunniaksi patsaasta tehtiin neljäs kopio, jonka Suomen valtio lahjoitti Sveitsin Lausannessa sijaitsevan Kansainvälisen Olympiakomitean Olympiamuseon puistoon taiteilijan syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1994.

Paavo Nurmen patsaasta kerrotaan seuraavaa tarinaa. Aaltoselta kysyttiin kestääkö patsas jos joku roikkuu sen ilmassa olevassa jalassa. Aaltonen tuhahti: kuka nyt patsaan jalassa roikkuisi. Turussa sellainen vandaali ilmestyi joitakin vuosia myöhemmin ja patsas kaatui rymisten. Korjattiin kyllä. Mitä tästä opimme? Julkisilla paikoilla oleva taide pitäisi suunnitella ilkivallan kestäväksi.

 

[Atsomuti]

Tapio Wirkkala - muotoilija ja kuvanveistäjä

Tapio Wirkkalaa (1915-1985) pidetään Suomen uudenaikaisen taideteollisuuden johtavana hahmona. Hän suunnitteli useita klassikoiksi nousseita esineitä, kuten Koskenkorva ja Finlandia -vodkapullot sekä Iittalalle suunnittelemat lasiastiat.

Wirkkala oli Milanon triennaalin (kansainvälinen taideteollisuusnäyttely) moninkertainen voittaja. Hänelle myönnettiin akateemikon arvo 1972. Hänen taiteellista perintöään vaaliva säätiö talletti vuonna 2011 tuhansia esineitä sisältävän kokoelmansa Espoon modernin taiteen museolle. Voitte käydä katsomassa pientä näyttelyä Weegeen aulassa.

Otan esimerkkinä maanpuolustajiakin kiinnostavan esineen, joka on hänen suunnittelemansa. Se on Lapin puukko:

Katso liite: 28363


1970-luvun lopulla valmistettiin kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia yhteensä noin 5600 kappaletta.

Wirkkalan puukot taitavat nykyään olla keräilykappaleita. Miksiköhän niiden tuotanto ei jatkunut, eivätkö kiinnostaneet ostavaa yleisöä? Pidettiinkö epäkäytännöllisinä?