Taistelijan funktionaalinen treenaus

#21
Itsellä oli Jean Claude van Dammen Kickboxer-elokuva, joka sai aikaan kiinnostuksen potkunyrkkeilyyn, joka heti tossu-syndit ja pitkät kiiltopökät nähtyäni siirtyi Muay Thaihin eli thainyrkkeilyyn, jossa oli vaan shortsit. Siihen sitten jäin koukkuun, rakastan lajia vielä 25 vuotta myöhemmin. Lähinnä katsomista, ylimääräiset kalsiumit on kustu sääriluista jo vuosia sitten. Kaikki sattuu, nykyään vähän brassi-jutsua kun on tosta kiipeilystä tullut vahvat sormet ja hyvä staattinen pitovoima. Tekniikassa on peippaamista todella monen vuoden edestä, mutta keskityn ainoastaan RNC:hen ja giljotiiniin, niin pystyn rajallisella kokemuksella johonkin kun on otevarmat kädet ja venyvät jalat.
Itselläni ei ole kokemusta muusta kuin lähinnä juuri bjj:stä ja siitäkin vain vähän. Piti käydä jokin kurssikin, mutta jäi kiireessä pois. Joka kerta kuitenkin kun päässyt jossain porukassa esim. yliopiston tatamille vähän sparrailemaan, niin ai hemmetti että on mukavaa! Se matolla telmiminen ja lukkojen hakeminen tuntuu puoleksi jonkilaiselta älypelin ratkaisemiselta, jossa koitat aina yllättää vastustajan tekemällä jotain odottamatonta. Hieman sama viehätys kuin suunnistaessa.

Nyt tuli mieleeni, että taisin P-kaudella ottaa patterin jaetun ensimmäisen sijan sotilaspainissa. Siinä kai se kamppailulajien kovin saavutus mitä meikäläiseltä löytyy :D . Oli muutamakin vahvempi kaveri kehässä vastassa, mutta peruuttelin ja yritin väsyttää kunnes iskin kiinni ja yleensä kai nostin. Kai sitä voisi vielä lähempänä kolmeakymmentäkin jotain reeniä enemmän tosissaan aloittaa vaikka ei kummoita taustaa kamppailulajeista olisikaan?
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#22
Itselläni ei ole kokemusta muusta kuin lähinnä juuri bjj:stä ja siitäkin vain vähän. Piti käydä jokin kurssikin, mutta jäi kiireessä pois. Joka kerta kuitenkin kun päässyt jossain porukassa esim. yliopiston tatamille vähän sparrailemaan, niin ai hemmetti että on mukavaa! Se matolla telmiminen ja lukkojen hakeminen tuntuu puoleksi jonkilaiselta älypelin ratkaisemiselta, jossa koitat aina yllättää vastustajan tekemällä jotain odottamatonta. Hieman sama viehätys kuin suunnistaessa.

Nyt tuli mieleeni, että taisin P-kaudella ottaa patterin jaetun ensimmäisen sijan sotilaspainissa. Siinä kai se kamppailulajien kovin saavutus mitä meikäläiseltä löytyy :D . Oli muutamakin vahvempi kaveri kehässä vastassa, mutta peruuttelin ja yritin väsyttää kunnes iskin kiinni ja yleensä kai nostin. Kai sitä voisi vielä lähempänä kolmeakymmentäkin jotain reeniä enemmän tosissaan aloittaa vaikka ei kummoita taustaa kamppailulajeista olisikaan?
Ikä ei ole koskaan este aloittamiselle. En itsekään ollut enää mikään junnu aloittaessani nykyisen lajini. Jos tuo BJJ kiinnostaa, niin eikun mukaan vaan. Seuroja alkaa olla jo joka puolella maata...
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#23
Minusta reppumarssit ja ammunta olisivat ensisijaisia.
 
#24
Mä pääsen kokeilemaan ensi viikolla itselleni ihan uutta ja eksoottista kuntotestiä, UKK-kävelytestiä, koska lupasin työkaverille seuraksi :D Normaalisti kulutan metsäpolkuja koirien kanssa ja käyn välillä ramppaamassa erilaisia rappusia happotreeneinä, kun juoksemista vihaan. Erityissuhde mulla on kuitenkin punttisaliin, jossa oon testannut kaikenlaista perinteisestä voimanostotreenaamisestaja volyymipumppailusta crossfitiin. Tällä hetkellä tykkään jumpata 3-4 kertaa viikossa ja kaksijakoisella raskaiden liikkeiden ohjelmalla mennään. Treenit katkasee oikeastaan vaan työreissut ja maalla hengaaminen, jolloin lapiohommat korvaa treenit. Tosin mulla on mökilläkin treenivälineet nimenomaan funktionaalista treeniä varten, eli TRX-valjaat, hiekkasäkki, kahvakuulaa ja sellaista.

Duunissa on luonnollisesti hyvät treenimahdollisuudet ja useampi työpäivä vuodessa on mahdollista viettää marsseilla. Siviilinä mun ei ole niihin pakko osallistua, mutta olen noita nyt kuitenkin suorittanut.
 

Fremen

Ylipäällikkö
#26
The Nose Goes... hittolainen että harmittaa et vietin parhaat kiipeilyvuoteni Kiinassa. Ei toi menis meikäläisellä vapaaksi, mutta vähän vetämällä muutamassa kohdassa kyllä ylös olis ehkä päässyt! Samat kengät kuin mulla, mikäei tosin vättämättä takaa samaa lopputulosta :). Cruxi kohdassa 19,00, sairasta. Puut alla ovat melkein kilometrin päässä!

Todella hieno video Yosemitesta, El Capitan and the Nose goes FREE!

 
#27
Ikä ei ole koskaan este aloittamiselle. En itsekään ollut enää mikään junnu aloittaessani nykyisen lajini. Jos tuo BJJ kiinnostaa, niin eikun mukaan vaan. Seuroja alkaa olla jo joka puolella maata...
Tosiaankin näin. Monet aloittavat vielä eläkeiänkin kynnyksellä. Yleensä porukka on rennolla mielellä mukana, lajissa kuin lajissa, ja aina löytyy sopiva tanssipartneri sen mukaan miten reippaasti haluaa vetää. Harmaatukkaisemmat käyvät vähän harrastelemassa jumpan vuoksi, ja innokkaammat sitten vetävät kovempaa keskenään :)

Itsellä oli Jean Claude van Dammen Kickboxer-elokuva, joka sai aikaan kiinnostuksen potkunyrkkeilyyn, joka heti tossu-syndit ja pitkät kiiltopökät nähtyäni siirtyi Muay Thaihin eli thainyrkkeilyyn, jossa oli vaan shortsit. Siihen sitten jäin koukkuun, rakastan lajia vielä 25 vuotta myöhemmin. Lähinnä katsomista, ylimääräiset kalsiumit on kustu sääriluista jo vuosia sitten.
Jos thaikkuhommiin ei enää sääriluut taivu, niin kotimaisissa potkunyrkkeilypiireissä puolestaan on ollut suojien käyttö varsin hyvänä pidettyä. Joku kovemman profiilin valmentaja piti hyvänä jopa kaksien säärisuojien käyttöä, ajatuksella että kun on enemmän toppausta niin voi sparrata kovempaa. Itsekin harkinnut että pitäisikö palata nuoruuden thaikkuharrasteista vähän perinteisempään potkiskeluun, kun puolestaan niska ärtyy tosi helposti nykyään ja vähän häiritsee clinchailua.
 

Fremen

Ylipäällikkö
#28
Tosiaankin näin. Monet aloittavat vielä eläkeiänkin kynnyksellä. Yleensä porukka on rennolla mielellä mukana, lajissa kuin lajissa, ja aina löytyy sopiva tanssipartneri sen mukaan miten reippaasti haluaa vetää. Harmaatukkaisemmat käyvät vähän harrastelemassa jumpan vuoksi, ja innokkaammat sitten vetävät kovempaa keskenään :)



Jos thaikkuhommiin ei enää sääriluut taivu, niin kotimaisissa potkunyrkkeilypiireissä puolestaan on ollut suojien käyttö varsin hyvänä pidettyä. Joku kovemman profiilin valmentaja piti hyvänä jopa kaksien säärisuojien käyttöä, ajatuksella että kun on enemmän toppausta niin voi sparrata kovempaa. Itsekin harkinnut että pitäisikö palata nuoruuden thaikkuharrasteista vähän perinteisempään potkiskeluun, kun puolestaan niska ärtyy tosi helposti nykyään ja vähän häiritsee clinchailua.
Jep, itselläkin oli aina leireillä tuplasuojat, ei siitä kolmen päivän setistä muuten tullut yhtään mitään. Kunnon moukku kun tuli sääreen niin 3 viikkoa meni vähintään ennen kuin sillä uskalsi potkia täpöillä, kunnon tällistä jopa 5 viikkoa. Turvotus valui vähitellen alas nilkkaan ihan perinteisesti Newtonilaisittain, ei meinannut saada nahkastifloja jalkaan parin viikon jälkeen :). Mutta hyvä koulu sinänsä, jos jotain kränää tuli jossain kadulla niin ala-mavoilla oli helppo selvittää että kannattaako tätä nyt jatkaa... jonkun yön sankarin ylpeys sai vähän kolhuja ja kintut samoin, mutta kun tuli selväksi missä vaadittu kipukynnys menee niin se oli yleensä siinä - päähänlyöntikisoilta tolla vältyttiin ja se nyt oli tärkeintä.
Olen 188 ja olin 78kg siviilipainossa, molemmat nilkat meni kylmiltään niskan taakse yhdellä kädellä avittaen... eli meinaan rakastin thai-clinchiä! Varsinkin kun siitä ei mitään jälkiä jää, ja normaalit ihmiset luulevat aina että paras/ ainoa hätäpuolustus on vetää peppua taakse ja tehdä tilaa. Mikä on kirjaimellisesti huonoin mahdollinen idea, seuraava polvi tulee sitten päähän kun siitä niskasta revitään ja siinä roikutaan!
Ahh... those heady days of youth. Olin myös saamapuolella, joten voin puhua kokemuksesta :).
 

Fremen

Ylipäällikkö
#29
Sorry jos tämä on jo ollut, mutta kaikkien janoisten sankariksi - tämä mimmi veti yksin Karhunkierroksen alle vuorokauteen, tosin oli huoltopisteitä matkalla :).
Jumatsukka mikä suoritus!

 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
#30
Sorry jos tämä on jo ollut, mutta kaikkien janoisten sankariksi - tämä mimmi veti yksin Karhunkierroksen alle vuorokauteen, tosin oli huoltopisteitä matkalla :).
Jumatsukka mikä suoritus!

Tässä yhden puolitutun huveja ;) tuo reitti millä juoksevat on pikkasen raskaampi kuin Karhunkierros, ei niinkään korkeuseroja, mutta suota ja kivikkoa senkin edestä. Ja pohja ei ole mikään kiva vaelluspaana vaan sellanen pahanen polunnavero
http://pufnivala.blogspot.fi
Edit: kiinnostaako @CV9030FIN ?
 
Viimeksi muokattu:

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#31
Liikuntaa puolustusvoimien tahdissa – ohjelmia tulossa military cross-trainingista erätaitoihin

JOONAS NIEMI 27.10.2017 8.38 http://ruotuvaki.fi/-/liikuntaa-puo...ossa-military-cross-trainingista-erataitoihin

Puolustusvoimat kannustaa verkosta maksutta ladattavalla MarsMars-sovelluksella niin kutsuntaikäisiä, palvelusta suorittavia kuin myös jo reserviin siirtyneitä terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja ylläpitämiseen.

Puolustusvoimien projekti MarsMars on ohjelmistoyritys HeiaHeian sosiaalisen hyvinvointipalvelun tekniikkaan perustuva nyt koko kansalle suunnattu ladattava sovellus, joka tarjoaa käyttäjälle eritasoisia harjoitusohjelmia sovellukseen rekisteröityessä tehtävän kuntotestin perusteella.

– MarsMars-sovelluksella pyritään tukemaan sovelluksen käyttäjien henkilökohtaista harjoittelua ja kannustamaan vähän liikuntaa harrastavia ottamaan liikunta osaksi jokapäiväistä elämää, selittää puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Harri Koski.

MarsMars sisältää laajan valikoiman erilaisia kunto-ohjelmia, jotka on eritelty niiden vaativuuden mukaan: liikunnan parissa paljon aikaa viettäneille on tarjolla vaativa erikoisjoukko-ohjelma, kun taas vasta-alkajalle suositellaan kuntostartteja, jotka ovat hyvä tapa nostaa liikunta-aktiivisuutta turvallisesti. Sovellus tarjoaa myös lajikohtaista valmennusta juoksuun. Ohjelmia on laaja kirjo puolimaratonille tähtäävistä ohjelmista nollasta liikkeelle lähteviin ohjelmiin, joiden lisäksi erilaiset tekniikkavideot antavat eväitä taloudellisemman juoksutekniikan omaksumiseen.

– MarsMars on erinomainen vaihtoehto henkilölle, joka ei ole ennen käyttänyt muunlaista sovellusta harjoittelunsa tukena ja haluaa yhden sovelluksen periaatteella eväät kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Eri laitteenvalmistajilla on omat ohjelmansa, mutta MarsMars erottuu joukosta nimestään lähtien puolustusvoimien näköisenä sovelluksena, Koski kertoo.

Lisäksi sovellus haastaa käyttäjiään monentasoisilla lankku- ja punnerrushaasteilla, joiden lisäksi käyttäjän on mahdollista perehtyä monelle vieraisiin lajeihin, kuten joogaan. MarsMars-sovelluksen harjoitusohjelmat koostuvat ammattilaisten luomista viikko-ohjelmista kolmen kuukauden ajanjaksolle. Viikko-ohjelmat koostuvat kuntosali- ja kehonpainoharjoitteista, kestävyysliikunnasta ja venyttelystä.

– Sovelluksen harjoitusohjelmat ovat suunnitelleet urheilukoulussa yhä työskentelevät ammattivalmentajat, Koski kertoo.

Ammattivalmentajien suunnittelemien ohjelmien lisäksi harjoitusohjelmien sisältämistä liikkeistä on tarjolla yksityiskohtaisia videoita selostuksineen liikkeiden suorittamisesta turvallisesti ja oikeaoppisesti.

Päivän aktiivisuuden seurantaa voi tehostaa kytkemällä päälle sovelluksen GPS-seurannan, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden seurata päivän aikana kertyneitä askeleita. Käyttäjä saa monipuolisemman kuvan harjoitusten kulusta kytkemällä sovellukseen omia laitteitaan. MarsMars tukee erilaisten laitteiden, kuten sykemittarien ja urheilukellojen liittämistä sovelluksen piiriin. Tällä hetkellä sovellus tukee Garminin, Polarin, Fitbitin, Suunnon, Nokia Healthin ja Microsoft Healthin laitteita. Sen lisäksi, että sovellus tarjoaa käyttäjälleen monipuolisia harjoitusohjelmia, sovellus motivoi käyttäjää liikuntasuorituksista ansaittavilla saavutuksilla. Omia saavutuksia ja suoritettuja harjoituksia voi tuttuun tapaan jakaa eteenpäin palvelun muille käyttäjille, jotka voivat kannustaa jatkamaan harjoittelua samaan malliin myös jatkossa. Käyttäjä voi halutessaan lisätä sovelluksen piirissä olevat kaverinsa ja muodostaa harjoitteluporukoita.

Projektin päätavoite oli aluksi sloganilla "kolmessa kuukaudessa inttikuntoon" parantaa kutsuntaikäisten valmiuksia aloittaa varusmiespalvelus ja valmistaa varusmiehiä päivittäisen liikunnan määrän korkeaan nousuun varusmiespalveluksen alkaessa. Sovelluksen kohderyhmää on kuitenkin laajennettu koskemaan myös palvelusta suorittavia ja jo reserviin siirtyneitä.

– Kolme kuukautta on tavallisesti lyhin aika, joka kuluu kutsunnoista palveluksen alkamiseen. Aika ei välttämättä riitä nostamaan henkilön kuntotasoa heikosta kiitettävään, mutta valmiutta jaksaa yli varusmiespalveluksen tuomien rasitusten on mahdollista tavoitetilasta riippuen parantaa huomattavasti, huomauttaa Koski.

Kosken mukaan MarsMars on kehitysvaiheeltaan vasta lähtöviivalla oleva aihio, jota tullaan jatkossa päivittämään. Sovelluksen piiriin on 2018–2019 tarkoitus ottaa käyttöön tehtäväkohtaisia harjoitteita tehtävätyypeittäin. Lisäksi uutuutena on tulossa puolustusvoimien suunnittelemat ohjelmat military cross-trainingista hyödyllisiin erätaitoihin.

– Tällä hetkellä MarsMars on vasta alusta tulevalle. Sovellusta kehitettäessä on pyrittävä pysymään kiinni ajan hermoilla ja antamaan käyttäjille mahdollisimman suuri ja pitkäaikainen hyöty sovelluksen käytöstä. Sovelluksen alusta mahdollistaa jo nyt uusien ominaisuuksien käyttöönoton, mutta viime kädessä sovelluksen tulevaisuus on kiinni käytössä olevista resursseista, sanoo Koski.
 
#32
Pitäisiköhän kehitää oma suomalainen MilSport-kamppailu/treenilaji. Puolet jumppaa, puolet painia ja itsepuolustusta, lyijyhaulipussein täytetyt tetsarit päällä :D

Kotimainen MilFighthän on olemassa, mutta siinäkin puutteena tuo tetsarien tuoman lisävastuksen puuttuminen. Ressulle taas olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että sitä touhuamista tulisi 15 kg lastissa. Kevyetkin itsepuolustusharjoitteet ovat siitä hyviä, että siinä tulee paljon kyykistelyä, pyörimistä ja konttaamista, joka taas olisi erinomaisen hyvä lisäpainojen kanssa.

Malli voisi olla vaikkapa että tuo omat tetsarit mukana, ja salilla on lyijyhaulipusseja mistä voi täyttää oman maun mukaan, aloittelijoille vähemmän ja kehittyneemmille enemmän.
 
Viimeksi muokattu:

YJT

Luutnantti
#33
Funktionaalinen treenaus luonnollisesti vaihtelee sen mukaan, mitä tehtäviä kullakin henkilöllä on, ja minkälaisia vaatimuksia ne asettavat. Toki kaikesta harjoittelusta on hyötyä - edellyttäen että siitä ei ole haittaa - mutta kaikki harjoittelu ei tietenkään ole samanarvoista. Menemättä siihen keskusteluun, että mikä aselaji / porukka on kovin tai fyysisesti vaativin, niin lienee selvää että esimerkiksi laskuvarjojääkäriltä vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin esim jollain laivalla toimivalta henkilöltä.

Mutta jos puhutaan jostain perus-nurmiporasta, niin fyysisen kunnon puolelta varmaan kyky marssia pitkiä matkoja raskaita taakkoja kantaen on sellainen perusvaatimus. Lisäksi pitää pystyä etenemään nopeasti lyhyitä pyrähdyksiä, mahdollisesti vielä kantaen käsissä jotain raskasta esinettä. Kyky kestää univajetta, ruoan puutetta ja yleistä kurjuutta helpottanee hommaa kummasti. Henkiseltä puolelta pelon voittaminen ym lienee tärkein asia, ryhmänjohtajatasolta ylöspäin myös kyky tehdä päätöksiä paineen alla on vaatimuksena. Taistelupuolelta tärkeintä on kyky osata käyttää omaa pääasetta taistelukentänomaisissa oloissa (eli ei niinkään tarkkuusammunnassa), sen jälkeen tulee muut aseet (pistooli mikäli kantaa sellaista, kevyt kertasinko ym). Lähitaistelussa veitsenkäyttökyky (ei pelkkä taito) on tärkeämpää kuin aseeton kamppailu, mutta sitäkin voisi treenata koska se kasvattaa taistelutahtoa ja luonnollisesti myös kuntoa.

Fyysistä kuntoa treenatessa kannattaa muistaa SAID -periaate (Specific Adaptation to Imposed Demands), eli kroppa parantaa niitä ominaisuuksia joita harjoiteltaessa rasitetaan; toki jonkin verran myös siirrännäisvaikutuksia on. Eli jos oletuksena on, että fyysisessä kunnossa painopiste on marssimisessa, niin kannattaa treenata marssimista, ja ylipäätään liikkumista erityisesti hankalassa maastossa ja ympäristössä taakkaa kantaen. Ketjun alussa mainittu farmarikanto antaa varmaan myös aika suoraan suorituskykyä siihen raskaiden tavaroiden roudaamiseen. Juoksutreenissä kannattaa keskittyä lyhyisiin sprintteihin ja intervallitreeneihin, mäkijuoksua unohtamatta.

Paineensietokykyä voisi ehkä treenata meditaatiolla, NLP:n harjoituksia tekemällä ja vastaavilla jutuilla. Toki kaikki kilpaileminen kehittää myös paineensietokykyä, varsinkin jos panokset ovat tarpeeksi kovat. Massad Ayoob on neuvonut ampumaharjoitteluun liittyen, että ampumista ei pitäisi koskaan harjoitella, vaan siinä pitäisi kilpailla. Ei välttämättä missään varsinaisissa kisoissa, vaan esimerkiksi kaverin kanssa siten, että panoksena on aina jotain konkreettista. Jos ampuu yksin, niin pitää kilpailla omia aikaisempia suorituksia vastaan ja siten, että häviämisellä on todellakin jotain ikäviä seuraamuksia.

Epämiellyttävien olosuhteiden kestäminen paranee käsittääkseni hyvän fyysisen ja hyvän psyykkisen kunnon myötä. Toki jos tottuu kurjiin olosuhteisiin, niin niihin tottuu. Tähä sopivaa treeniä lienee esimerkiksi vaeltaminen ja telttailu :D

Taisteluharjoittelu voisi olla tehokkainta silloin, jos treenataan armeijan tyylisesti paintballia tai muovikuulasotaa. Kannossa luonnollisesti raskaat plate carrierit, kypärä, raskaat tetsarit jne. Toki myös perusharjoittelua pitää olla, että ylipäätään osuu jonnekin.

Mielikuvaharjoittelun merkitystä ei myöskään pidä väheksyä; sen avulla pystynee treenaamaan fyysistä kuntoa lukuunottamatta kaikkia edellämainittuja, ainakin jonkin verran. Etuna on, että mielikuvaharjoittelua pystyy tekemään oikeastaan missä tahansa missä pystyy vähäksi aikaa hiljentymään ja rauhoittumaan.
 
#35
off topic

Yhteenvetona tälle vuodatukselle voisin sanoa, että älkää luovuttako niiden suhteen jotka koukussa. Tarjotkaa mahdollisuus aloittaa alusta kun tajuavat, että näin ei voi jatkaa.
Se mahdollisuus aloittaa lopettamalla roikkuu koko ajan sen addiktin vieressä. Ellei se tartu mahdollisuuteen itse, niin muutoksesta ei tuu mitään.

Auttaminen tuppaa addiktien kanssa kääntymään mahdollistamiseksi. Eli älä auta addiktia vaan auta häntä auttamaan itseään.

Ja jos joku yrittää katkaista addiktionsa, niin sillä on neljä erilaista koukkua irrotettavanaan:

1. Riippuvuus.
2. Porukka
3. Elämäntapa
4. Minäkuva.

Aika usein vaikeakin riippuvuus on noista neljästä se helpoin taistelu.

Riippuvuuksista irrottautuvien tukemisessa pitää muistaa, että jos tukee toista liikaa, niin yksipuolinen tukeminen saattaakin kääntyä kumoon työntämiseksi.

Ja auttaja ei saa tehdä itseään toiselle liian tärkeäksi eikä ainakaan korvaamattomaksi. Auttajan pitää tehdä itsensä tarpeettomaksi.
 
#36
Löytyykö täältä HeiaHeian (tai PV:n MarsMars) käyttäjiä?

Pitäisikö perustaa sinne joku maanpuolustus.net - ryhmä, niin näkisi kuinka innokkaita kuntoilijoita täältä löytyy?
 
Top