Taistelijan varustuksen uusiminen etenee

Liukkaalla jäällä mennään seuraavassa, mutta tunnelmia lukuhetkeltä:

tuli vähän sellainen fiilis, että opinto-ohjaaja on lopulta antanut henkilölle sopivan tehtävän

Otanta liian pieni ja liian ponnettomasti tuodaan esille se, että puolet pojista ei uuden varustuksen kanssa kyennyt kuin laahautumaan esteradan sivulla ryydyksissä. Sitä tosiasiaa ei poista se, että puolet väkelsi radan läpi.

Olisin toivonut syvemmälle sukellusta mm. siinä, mitä tarkoittaa nykyiset kilomäärät vähänkään pidemmässä sessiossa kuin muutama tunti. Kun kantokiloja lisätään, alkaa rasitus kumuloitua päivien mittaan ja eri hemmoilla eri tavoin se alkaa näkyä, kenellä ennemmin ja kenellä myöhemmin. Ja mitä enemmän kiloja, sitä suuremmat erot. Olen vuosia pohtinut erilaisten kokemusten ja lukemani perusteella tätä jalkaväkisotilaan taakkaa. Erityisesti uudistettu tst-tapa tuo omat mausteensa, jalkoja on löydyttävä ja polun maistuttava. Siihen sopii aivan perhanan huonosti sotilas, joka muistuttaa lähinnä aasia. Tässä pitää muistaa vielä eräs pointti: huonot olosuhteet, rasittava maasto, kiire, pimeä, jne. nostavat ongelmat toiseen potenssiin. 40 vuotta sitten pojat juosta nylkyttivät cooperissa lähes kolme kilsaa ja taistelijan taakka oli 14 kiloa, ja kapparit itkivät, että parempikuntoisia pitäisi miesten olla. Nyt juosta löhnitään vähän yli kaksi kilsaa ja kantamus on kaksinkertainen....haloooooo, eikö hälytyskello pirise yhtään. Muistakaa nämä sanat, nuoret sotilaat: jos liikunnallinen sota syttyy, niin näette ihan varmasti rankan taakan keventämisen, se on saletti. Tai sitten ei sodita vaan löhnitään.
 
Ihmettelen suuresti, jos koko reservin RK:t päivitetään, ehkä korkeintaan peruskorjataan kuten aseita on kierrätetty jo aiemminkin. Päivityillä RK62:sillahan on tarkoitus korvata elinkaarensa päässä olevat RK95:set, joita on se hassu pari- kolmekymmentä tuhatta. Kunhan hathateimmille joukoille on suht ajanmukainen pyssy. Tiedä sitten päivitetäänkö kuuskekkosia niinkään montaa, kuin 95:sia on.

Se, että ostettaisiin 600USD hintaan 5,56x45 coltteja koko reserville tässä vaiheessa, olisi mielestäni typerää. Olisi riski, että parinkymmenen vuoden päästä edessä on taas kaliiberin ja aseen vaihto. Se, että ostettaisiin vaikkapa operatiivisille joukoille pelkästään coltteja, olisi typerää logistisista- ja koulutussyistä. Mieluummin kitkutellaan sillä mitä on, ja hypätään seuraavaan suureen kaliiberi- ja asemallijunaan. Erikoisjääkäreille sitten hankitaan erikseen hassu parisataa NATO- yhteensopivaa nykyrynkkyä, niin kuin ollaan tekemässäkin.

No mitä uutta tulevaisuus muka toisi? Aseet eivät ole paljon muuttuneet sadassa vuodessa perusmekaniikan osalta. Patruunat ovat kompromisseja, perusfysiikkaa eikä näkyvillä ole uutta patruunateknologiaa. Se mitä tulee uutta on elektroniikka aseisiin mm. tähystys- ja tähtäyslaitteissa. Paras arvaus huomisesta on tämän päivän tilanne. On ihan selvää ettei RK:ta päivitetä kuin niille joukoille joista otetaan kuvia lehtiin. Päivitysprojektilla oli kiire koska edes enää rauhanturvaajille ei ollut jakaa RK95:sta kaikille joten taittoperäversioita 62:sta jaettiin Libanoniin. Ainoa järkevä tapa vaihtaa kaliiberi ja ase on myydä tai lahjoittaa käytetyt aseet sitä mukaan kun uusia aseita ja patruunoita tulee varastoon. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa jossa kaliibereja on jo paljon. Tarvittaisiin äkki- ja kertasiirtymä varastojen kautta uusiin ja yhtenäisiin länsikaliibereihin. Puolustusvoimat saisi rahaa jos se marsittaisi varusmiehet paraatissa siinä varustuksessa joita heille olisi jakaa sotatilanteessa. :D
 
Puolustusvoimat saisi rahaa jos se marsittaisi varusmiehet paraatissa siinä varustuksessa joita heille olisi jakaa sotatilanteessa. :D

Kun olet tästä nyt jo useamman kerran puhunut ja joka kerta viitannut ympäripyöreästi "sotatilanteessa jaettavaan varustukseen", niin haluaisitko mahdollisesti vihdoinkin täsmentää ranskalaisia viivoja käyttäen, että mikä se yksittäiselle taistelijalle jaettava varustus tosiasiassa olisi ja mitä siihen kuuluisi?
 
Kun olet tästä nyt jo useamman kerran puhunut ja joka kerta viitannut ympäripyöreästi "sotatilanteessa jaettavaan varustukseen", niin haluaisitko mahdollisesti vihdoinkin täsmentää ranskalaisia viivoja käyttäen, että mikä se yksittäiselle taistelijalle jaettava varustus tosiasiassa olisi ja mitä siihen kuuluisi?

Siihen ei ainakaan kuulu se varustus jota vain varusmiehille on jakaa silmäkarkiksi kun kuvaajat tulevat paikoille. Onhan se hyvä vaihtaa joukoille maastopuku tv-paratia varten uudemmaksi malliksi ja kerätä pois sen jälkeen... :D Minun on mahdoton sanoa mikä on varustus ja kenellä. Tasajako ei ole taktiikkaa mutta ihan täysin olemattomia organisaatiokaavoja varustuksineen on PV ollut täynnä aina, vaikka ei ole varustusta ja koulutusta olemassa.
 
Siihen ei ainakaan kuulu se varustus jota vain varusmiehille on jakaa silmäkarkiksi kun kuvaajat tulevat paikoille. Onhan se hyvä vaihtaa joukoille maastopuku tv-paratia varten uudemmaksi malliksi ja kerätä pois sen jälkeen... :D Minun on mahdoton sanoa mikä on varustus ja kenellä. Tasajako ei ole taktiikkaa mutta ihan täysin olemattomia organisaatiokaavoja varustuksineen on PV ollut täynnä aina, vaikka ei ole varustusta ja koulutusta olemassa.

Eikö tämä vastauksesi ole nyt aika ristiriitainen ja kumoa itse itsensä? Ensin viittaat epämääräisesti johonkin varusmiehille jaettavaan varustukseen ja väität ettei sellaista ole olemassakaan. Sitten kuitenkin heti seuraavassa lauseessa toteat, että on mahdotonta sanoa mikä varustus jaetaan ja kenelle. Olemattomat organisaatiokaaviot... Tasajako... Ei varustusta ja koulutusta... Arvaatkin varmasti mun seuraavan kysymyksen, joka on: miten perustelet nämä em. väitteet?

Sitäpaitsi mä pyysin sua listaamaan ranskalaisilla viivoilla, mikä tämä paljon eri yhteyksissä kehumasi yksittäisen taistelijan jakovarustus on. Karkea kuvaus riittää, sillä jokaista sukkaa ja irtohihnaa malleineen ei tarvitse luetella. Toistaiseksi et ole vastannut esittämääni kysymykseen. Osaatko vastata siihen vai et?
 
No onhan varusmiehille on koulutuskäyttöön varustusta olemassa, sehän on ihan selvä mutta jos harjoituksissa heille ei ole jakaa, ei ainakaan minun aikanani, sitä varustusta joka organisaatiolle olisi pitänyt voida jakaa lippusten ja lappusten mukaan niin se luo epätietoisuutta. En listaa ranskalaisilla viivoilla eikä minulla ole inventaariolistaa PV:n materiaalista ja sijoituskohteista mutta kun on nähnyt nykyisellä omalle joukolle "varattu" varustus paperilla ja sitten todeta että edes harjoitukseen ei ole jakaa konekivääreitä, tarkkuuskivääreitä, valonvahvistimia ja muita kilkkeitä joita pitäisi olla listan mukaan jaossa. Edes rynkkyä sivukiskolla on mahdotonta saada syvän rauhan ajan harjoitukseen koska niitä ei ole alueella niin mistä ne kuvitella ACOG:ien kanssa jaettavan sota-aikana jos niitä tarvittavaa määrää ei ole vielä olemassa siitä huolimatta että vuosiluku 2015 painaa päälle armottomasti?
 
Mulla on vahva veikkaus että perustettavan joukon tehtävä ja tarkoitus korreloivat keskenään joten voi olla hyvinkin että yksilön mielipide tarvittavista vermeistä ei kohtaa todellisuuden kanssa.

Toisaalta mm. Niitä paljon puhuttuja pimeänäkölaitteitä on hankittu ihan mukavasti viime vuosina. Varustusta ja vermettä hankitaan kuitenkin joka vuosi lisää sadoilla miljoonilla mikä tarkoittaa myös sitä että tilanne voi oikeasti myös parantua. Vaikeaa on uskoa että yksittäisellä reserviläisellä olisi aina käytettävissään ajantasainen lista siitä mitä itselleen ja vieruskaverille on ajateltu jakaa.
 
Tästä on puhuttu ennenkin, mutta sanon tämän taas. Varustetilanne IHAN OIKEASTI on parantunut tosi paljon viime vuosina. Siihen on tietysti vaikuttanut mm. se että SA-vahvuutta on pienennetty.

Maastopukuna on SA-organisaatiossakin joka jampalla vähintään M/91 (ja varusmiehille ei enää jaeta muuta kuin M/05, myös metsään). Pimeätoimintakalustoa on, jos ei joka taistelijalle niin kuitenkin suht mukavasti. Henk koht aseitten optiikasta on uupeloa, se on kiistaton puute, mutta uskokaa nyt hyvät ihmiset että kyllä tässä asiassa kehitystä tapahtuu ja oikeaan suuntaan vielä.
 
Joku L koon IIIA iippo sirpa + III dyneema levy painaa sen vajaa neljä kiloa mutta antaa jo ihan kivasti suojaa. Jos joku ampuu pokemonilla panssaria läpäisevää kohtuu etäisyydeltä ja osuu niin se on voi voi mutta ihan jo useimmilta perus luodeilta suojaa antava levy on hyvä olla.
 
Joku L koon IIIA iippo sirpa + III dyneema levy painaa sen vajaa neljä kiloa mutta antaa jo ihan kivasti suojaa. Jos joku ampuu pokemonilla panssaria läpäisevää kohtuu etäisyydeltä ja osuu niin se on voi voi mutta ihan jo useimmilta perus luodeilta suojaa antava levy on hyvä olla.

Näin on näreet - eri tehtäviin eri varustus, myös ja varsinkin suojan osalta. Ei sissitoiminnassa kannata raskaita levyjä kantaa mukana, rakennetun alueen hommissa varmaan kannattaa. Muissa hommissa sitten siltä väliltä.
 
Laskin huvikseni jv-sotilaan minimivarustusta:

Rk 62 3,5 kg
6 x täysi lipas 4,8 kg
Sirpalesuojaliivi 3,5 kg
Taskut liiviin 1,0 kg
Kypärä, näkö- ja kuulosuojaus 1,5 kg
Täysi kenttäpullo 1,0 kg
Ensiapuvehkeet 0,5 kg (pari kolme ensisidettä ja kiristysside)
Savuheite 0,4 kg
Sadeviitta/takki 0,4 kg (joku muu kuin atomimalli, halkaistu jätesäkkikin käy hätätilassa)
Muu pikkusälä 1,0 kg (valaisin, suklaata, radiopuhelin ja kaikki se "tärkeä" mitä taskut on aina pullollaan)

Yhteensä 17,6 kg.

Vaatteita ja kenkiä en laskenut mukaan, koska harva kulkee ilman siviilissäkään. Niistä voi tulla kolmisen kiloa lisää kesäaikana ja viisi talvella. Sadeviitta/jätesäkki/muovinpala on mukana nimenomaan sateen varalta, märät vaatteet ovat äkkiä kuolemaksi muulloin kuin keskikesällä. Vettä on mukana vain nimeksi, repun on parasta olla lähellä. Painot on revitty eri lähteistä ja osa arvattu.

75-kiloisen hepun kärsii em. varusteiden lisäksi kanniskella yhtä neljän kilon kertasinkoa tai paria ylimääräistä heitettä ja kenttäpulloa ilman, että toimintakyky merkittävästi alenee. (30% painosta, jos vaatetusta ei lasketa mukaan)
 
Vanha viidakon sanonta, "Tehtävä määrää varusteet - Ei varusteet tehtävää."

Kuten sanottu jo monesti aikaisemmissa viesteissä tehdään arvio tehtävästä, otetaanko liiviä tai kypärää vai ei, iso rinkka vai partioreppu jne kyllä hoksaatte.

Nykytaistelutavassa logistiikka on noussut kriittiseen asemaan koska paras on jos hyökkäävä joukko voi luottaa että eaim joukkueen kuorma-auto toimittaa joukkueen reput esim. tavoitteeseen tai tukeutumispisteeseen, säästää paljolta taistelussa tarpeettomalta tavaran kantamiselta

Mitä ottaisin partioon joukkueen tukikohdan alueelle? Ase, radio, vesipullo ja valonvahvistin/kiikarit.
Hyökkäykseen 10 kilometrin päähän Erkkilänkylään? Täysi taisteluvarustus, ammuksia ja lisää ammuksia. 5l vettä..
 
Niin, siis tuossa listassani etsiskelin sellaista kompromissia suojan, a-tarvikkeiden ja veden suhteen noin niin kuin esimerkin tapaisesti. Siis sellaista, mikä ei paina liikaa, mutta esim. a-tarpeet riittävät ainakin uuden tst-tavan mukaiseen tuliylläkkö-ja-asemanvaihto -sotimiseen.
 
Niin, siis tuossa listassani etsiskelin sellaista kompromissia suojan, a-tarvikkeiden ja veden suhteen noin niin kuin esimerkin tapaisesti. Siis sellaista, mikä ei paina liikaa, mutta esim. a-tarpeet riittävät ainakin uuden tst-tavan mukaiseen tuliylläkkö-ja-asemanvaihto -sotimiseen.

A-tarviketta pitää olla mukana enemmän, käkrejä, miinoja, konekiväärin kannuja, sinkoja, kenties vielä paljon muutakin. A-tarviketta on pakko olla luokkaa 300 ptr per taisteija, olipa ne lippaissa tai ei.

Joukon johtajan perseenvarmistukseen liittyy se, että joka jätkällä on tasan varmasti kaikki mahdolliset ja mahdottomat suojavälineet päällä eikä traktorin lavalla, kyllä te tämän tiedätte.
 
A-tarviketta pitää olla mukana enemmän, käkrejä, miinoja, konekiväärin kannuja, sinkoja, kenties vielä paljon muutakin. A-tarviketta on pakko olla luokkaa 300 ptr per taisteija, olipa ne lippaissa tai ei.

Joukon johtajan perseenvarmistukseen liittyy se, että joka jätkällä on tasan varmasti kaikki mahdolliset ja mahdottomat suojavälineet päällä eikä traktorin lavalla, kyllä te tämän tiedätte.

Yksi vaihtoehto on se että tasitelijat taistelee ja muut miehet kuskaa huoltoa. Silmiä avaava juttu oli -44 alkutalven Muna kukkulan taistelu, kärki painoi menemään keveässä varustuksessa ja takaa tuli jono ukkoja jotka kiikuttivat patruunaa ja käsikranaattia kärjelle. Onhan tästä nimimerkki Kapiainenkin puhunut että jos pataljoonan kaikki patruunat jaetaan koko pataljoonalle niin se on säälittävän vähän, siksipä ne jaetaan niille jotka niitä tarvitsee, vielä kun siihen yhdistetään tuollainen muulin virkaa toimittava porukka niin kärjen kantama kuorma saadaan pidettyä keveänä. Toki tuo olisi iskuosastomaista taistelutapaa parhaimmillaan.

Se että miten tuota voidaan joka paikassa ja tehtävässä soveltaa on toinen juttu, esim juuri tuo tuliylläköihin perustuva systeemi on yksi. Toki väijytykset on sikäli aika helppoja että asemista ehditään ampua aika rajallinen määrä, singot ja kviäärimiehet ehkä muutaman lippaallinen jos sarjatulella päästellään. Sitten kipitetään tvälpaikalle ottamaan uutta kamaa kantoon ja hiippaillaan seuraaviin asemiin. Meillä muistaakseni koulutettiin ohjuspuolella siten että tietty määrä ohjuksia vietiin valmiiksi asemiin ja näitä asemia tiedusteltiin x määrä tietyn uran varteen. En kyllä oikein tiedä olisiko ne parempi kuskata mukana, vittumainen homma jos joukkueen kaikki ohjukset on pitkin metsiä ja vihollinen päättääkin siirtyä eri uraa... Prikaatin komentaja varmasti kiittelee.
 
Nythän Second sanoikin sen, minkä minun piti...

Pitäisikö sitä huoltoa tuoda komp. tasolta joukkueen tasolle? Tst-pari tai partio joukkueeseen pelkästään viemään a-tarviketta yms. taisteleville osille, hätinään olisi jojo:n reservinä. Tai sen sijaan/lisäksi joka ryhmään yksi kiväärimies, jonka tehtäviin kuuluisi otona pitää ukot kuulissa ja vesipullot täynnä. Nythän kuskit, lääkintämies ja lähetti ovat näitä hommia tehneet silloin, kun ovat ehtineet, mutta heillä lienee muutakin puuhaa käsillä tappeluksen aikana.

Tiedä sitten, miten tuo toimisi käytänössä... harjoittelematta ei toimi kuitenkaan.
 
Nythän Second sanoikin sen, minkä minun piti...

Pitäisikö sitä huoltoa tuoda komp. tasolta joukkueen tasolle? Tst-pari tai partio joukkueeseen pelkästään viemään a-tarviketta yms. taisteleville osille, hätinään olisi jojo:n reservinä. Tai sen sijaan/lisäksi joka ryhmään yksi kiväärimies, jonka tehtäviin kuuluisi otona pitää ukot kuulissa ja vesipullot täynnä. Nythän kuskit, lääkintämies ja lähetti ovat näitä hommia tehneet silloin, kun ovat ehtineet, mutta heillä lienee muutakin puuhaa käsillä tappeluksen aikana.

Tiedä sitten, miten tuo toimisi käytänössä... harjoittelematta ei toimi kuitenkaan.

Ryhmän organisaatio on tietysti mielenkiintoinen asia, mutta jos siitä aloitan niin siitä ei loppua tule, ja olen sen verran kyrpiintynyt tätä uutta ryhmäjakoa varten koska aiemmin olen paasannut aika pitkälle kyseistä mallia vastaan (9 miehinen ryhmä, 3 partiota + ensimmäiset tappiot 2 miestä -> palataan vanhaan malliin eli puoliryhmissä toimintaan = mitä järkeä tässä systeemissä on?), joten ei siitä sen enempää. :)

Huoltava osa varmasti koostuu ihan omia aikojaan niistä kavereista joita tappotyö ei niin hirveästi kiinnosta, tuskin tarvitsee enää ylimääräisiä ukkoja. Etenkin jos iskuosastomaista tapaa miettii niin huoltava osa on helposti 6-9 kertainen hyökkäävään verrattuna. Tietysti muussa toiminnassa suhteet ei ihan näin hurjat ole, ja etenkin vartion ja leirirutiinin pyörittäminen on oma kysymyksensä, mutta kylläpä tilanne varmasti sanelee toiminnan. Toki itse lämpimästi kannatan että joka ryhmään ainakin kaksi miestä lisää, voidaan niiden alkutappioiden jälkeenkin pyörittää ryhmää kuten hienoissa opetusmateriaaleissa koulutetaan. :p
 
Back
Top