Taistelu Gotlannista - Striden om Gotland

Hanski

Ylipäällikkö
Nu går allt åt Helvete! Det är möjligt att ryssarna kan ockupera Gotland. Men Sveriges sak är vår…


Karttaharjoituksen teemaksi toivottiin merellistä teemaa. Kotka on liian lähellä mahdollisia todellisia tapahtumapaikkoja ja on vaara, että keskusteluissa aletaan sivuta todellisia tilanteita. Mutta miten olisi Gotlanti? Suomi ja Ruotsi tiivistävät jatkuvasti puolustusyhteistyötään ja mm. EU:n taisteluosastoon ja Naton joukkopooliin on osoitettu maiden yhteinen Amphibious Task Unit. Entäpä, jos tilanne kehittyy sellaiseen suuntaan, että (suomalaisia) osia tästä ATU:sta tarvitaankiin Gotlannilla!


Näillä oletuksilla käynnistämme TAISTELUN GOTLANNISTA – STRIDET AV GOTLAND


Reunaehtoja

Karttaharjoituksen tavoitteena on kehittää sivuston reserviläisten taktisia taitoja, kartanlukutaitoa, kykyä tilanneanalyysiin ja päätöksen tekoon. Suomalaisten joukkojen taistelutekniikka tulee pitää yleisellä tasolla. Mitään todellista rannikkojääkärien taisteluun tai taktiikkaan liittyvää asiaa ei saa ottaa käsittelyyn. Kehitän tilannetta komppanianpäällikön tekemien ratkaisuiden perusteella. Tilanne päivittyy noin kerran vuorokaudessa. Kaikki tässä ketjussa kuvatut asiat ovat luonnollisesti puhtaasti mielikuvituksen tuotetta…



Yleistilanne 10.4.201x klo 22.00


Tilanne Euroopassa on kiristynyt aina Venäjän vuonna 2014 suorittamasta Krimin valtauksesta. Vanheneva tsaari Vladimir I on takertunut valtaistuimeensa kaikin keinoin ja vallan säilyttämisen välineenä ovat olleet toistuvat lähimaihin suuntautuneet aseelliset välikohtaukset. Kesällä 2015 Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainassa. Tilanne alueella on ollut siitä lähtien hyvin epävakaa. Eurooppa ja USA ovat tukeneet ase- ja raha-avulla Ukrainan hallitusta ja kaikkien yllätykseksi Ukrainan armeija on pystynyt käymään sotaa laajalla rintamalla Transnistrian ja Donbassin välisellä alueella jo pitkään. Erityisesti ukrainalaisten partisaanisota Dnepr-joen ja Krimin niemimaan välillä on ollut tehokasta. Tilanne Ukrainassa on ollut alkuvuodesta 201x suhteellisen rauhallinen, mutta samalla Venäjä on koventanut lännen vastaista propagandaansa. Kaliningradin ja Puolan välisellä raja-alueella on ollut aseellisia välikohtauksia maaliskuun lopulla. Läntisissä tiedustelupiireissä epäillään, että Venäjä järjestää välikohtauksen Kaliningradin alueella tai Itämerellä huhtikuun aikana.


Baltian maat, Suomi ja Ruotsi ovat kohottaneet sotilaallista valmiuttaan aina tammikuusta 201x lähtien. Tilanne Suomen lähialueilla on kuitenkin rauhallinen. Ruotsi vetosi Lissabonin julistukseen ja Pohjoismaiden 10.4.2015 antamaan yhteiseen julistukseen 24.2.201x ja pyysi Suomelta apua Gotlannin puolustukseen. Suomen hallitus päätti 26.2. lähettää Nordic Battle Groupiin nimetyn vahvennetun rannikkojääkärikomppanian (VAHV 3. RANNJK) Gotlantiin osaksi saarelle ryhmitettävää taisteluosastoa.


Vastustaja


Tarkkaa tietoa Itämeren alueen venäläisistä joukoista ei ole käytettävissä. Venäjä on irtisanoutunut Wienin dokumentin mukaisista luottamusta lisäävistä toimista, maassa toimineet länsimaiset sotilasasiamiehet on julistettu ei-toivotuiksi henkilöiksi ja kaikki sotilasyhteistyö NATO- ja EU-maiden välillä on jäädytetty. Maan internet on suljettu ja kaikki maan mediayhtiöt on otettu asevoimien tiukkaan valvontaan. Suomi ja Ruotsi ovat saaneet tiedustelutietoa välttävästi omilla keinoillaan ja hyvin rajoitetusti NATO:n tiedusteluorganisaatioilta.


Ilmaliikenne Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä on ollut erittäin tiivistä. Suuria ilmavoimien osastoja on lentänyt Itämerellä päivittäin Pietarin ja Kaliningradin välillä aina maaliskuun 20. päivästä lähtien. Osastoja on ollut kolmea päätyyppiä: 1) hävittäjäosastot, joissa on tyypillisesti ollut 12 kpl Su-27 –hävittäjiä, 2) pommitusosastot, joissa on tyypillisesti ollut 4 * Tu-22M-pommikoneita ja 4 * Su-27-hävittäjiä sekä 3) kuljetusosastot, joissa konekalustona on ollut 10 * Il-76M ja 4 * Su-27. Alueella on tapahtunut useita ilmatilaloukkauksia. Siviililentoliikenne Itämerellä on lopetettu, koska ilman transponderia lentävien venäläisten sotilaskoneiden on nähty aiheuttavan liian suuren riskin siviilikoneiden turvallisuudelle.


Venäjän merivoimat ovat suorittaneet suuria alusosastojen siirtoja Kaliningradin ja Pietarin satamien välillä maaliskuun 14. päivästä lähtien. Alusosastoissa on ollut tyypillisesti 1-2 hävittäjää, 2-3 korvettia, 3-4 maihinnousualusta ja 3-4 venäläisten varustamojen Ro-Ro –alusta. Itämeren alueella on havaittu liikkuvan useita sukellusveneitä, mutta niiden liikkeistä ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi Itämeren alueella on havaittu useita oletettavasti venäläisomisteisia tutkimusaluksia. Näiden alusten antennivarustus on ollut runsas ja tavallisuudesta poikkeava.


Kaliningradin alueelle sijoitettu 336. Kaartin Merijalkaväkiprikaati on harjoitellut maihinnoususotatoimia aktiivisesti 4.3.201x lähtien. Maihinnousuharjoituksia on suoritettu aluksin ja helikopterein Kaliningradin alueella. Pihkovan alueelle sijoitetun 76. MHLDIV:n osien on havaittu harjoittelevan aktiivisesti maahanlaskuja. Maahanlaskuharjoituksia on toteutettu mm. Suursaarelle.


Gotlannin lähellä olevilla merialueilla on kuultu tavallisuudesta poikkeavaa merenalaista toimintaa. Äänien aiheuttajaa ei ole tunnistettu, mutta alueella epäillään toimivan venäläisiä pienoissukellusveneitä. Gotlannin lähellä kansainvälisellä merialueella on havaittu normaalia enemmän siviiliveneitä, monet näistä ovat purjehtineet Valko-Venäjän lipun alla. Veneiden miehistö on ollut poikkeuksetta 20-30 -vuotiaita lyhyttukkaisia miehiä.


Omat joukot


Taisteluosasto Svante on ryhmitetty Gotlannin puolustukseen. Taisteluosaston komentaja everstiluutnantti Svante Svensson on vanha Afganistanin veteraani ja erittäin pätevä ammattisotilas.


E ja EK / TSTOS SVANTE ovat ryhmittyneet Visbyn alueelle. Esikunta on johtamiskykyinen.


Hemvärnetin 321. VARK suojaa Visbyn sataman, sataman lähellä olevat varastot (HK:n tilat) ja Visbyn lentokentän. Komppania on koottu alueella asuvista vapaaehtoisista ja se on harjoitellut samassa kokoonpanossa sodanajan tehtäviään tiiviisti jo usean vuoden ajan. Komppanialla ei ole raskasta aseistusta, raskaimmat aseet ovat 3 * kulspruta m58 ja 12 * KVKRSKO.


191. PSVK on ryhmittynyt puolustukseen Hemsen alueelle. Komppania valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Visbyn alueelle ja 2) Sliten sataman alueelle. Komppanian kalustona on 14 kpl STRV122 (Leopard 2A5+). Komppania on ollut sijoitettuna Gotlannin alueelle vuodesta 2015 ja se on harjoitellut toiminta-alueellaan vuosittain. Miehistö on ammattisotilaita.


712. MEKK (LÄTT) on ryhmittynyt puolustukseen Bjärgesin alueelle. Komppania valmistautuu yhdessä PSVK:n kanssa vastahyökkäyksiin 1) Visbyn alueelle ja 2) Sliten sataman alueelle. Komppanian kalustona on 14 * PATGB 360 (AMV-panssariajoneuvo 12,7 mm kauko-ohjattavalla Kongsberg-tornilla). Komppania on ollut sijoitettuna Gotlannin alueelle vuodesta 2016 ja se on harjoitellut toiminta-alueellaan vuosittain. Miehistö on ammattisotilaita.


81. KTPTRI on tuliasemissa 5 km Hemsen pohjoispuolella. Patteri valmistautuu tukemaan taisteluosaston taistelua koko Gotlannin alueella. Patterin kalustona on 6 * Archer-haupitsi. Ammusvalikoima kattaa normaalien sirpalekranaattien lisäksi herätesytyttimet, Bonus-ammukset ja Excalibur-ammukset (kantama max. 40 km). Ampumatarvikemäärä on suomalaisittain katsottuna hyvä.


128. KVITPTRI on ryhmittynyt Hemsen pohjoispuolelle ja se suojaa tykistön ja panssarivaunukomppanian. Patterin kalustona on 10 * RBS-70 (eli kotoisemmin ITO05M).


HK/TSTOS SVANTE on ryhmittynyt Visbyn alueelle. Huoltokomppania on koottu Hemvärnetin vapaaehtoisista.


Suomalainen vahvennettu 3. RANNJK on parhaillaan siirtymässä veneillä kohti Visbyn satamaa. TIEDR/RANNJK ja HJ:n osia on jo Visbyn satamassa.


3. RANNJK:n kokoonpano:

- KPÄÄL, KVARAPÄÄL ja TJPÄÄL

- KNTOJ, jossa KNTOR, VR, TJPTIO, TIEDR, PSTR (9 * NLAW, 12 * KVKRSKO12), PIONR ja vahvennuksena RANNOR (3 * RO06 Spike-ER), kulkuvälineinä 4 * Jurmo ja 3 * mönkijä

- 3* RANNJJ, jossa 3 * RANNR, johto-osa ja TJPTIO, aseistuksena mm. 6 * PKM, 12 * KVKRSKO12, 3 * TAK, miinoja, Joukkueella 2 * Jurmo ja yksi mönkijä

- TUKIJ, jossa 3 * KVKRH ja 3 * KRKK. Joukkueella on 3 * Jurmo ja 3 * mönkijä

- HJ, jossa 4 * Jurmo

3. RANNJK on koottu pääosin vuonna 2014 varusmiespalvelunsa Persvikissä suorittaneista rannikkojääkäreistä. Yksikkö on harjoitellut sodanajan kokoonpanossaan 2 kertaa kertausharjoituksissa varusmiespalveluksen jälkeen. Joukon materiaalitilanne, koulutustaso, kunto ja kenttäkelpoisuus ovat hyvät. Viestivälineinä ovat maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 mukaiset viestilaitteet. Joukolla on käytössään kypäräjärjestelmä 2020. Tärkeimmillä taistelijoilla ja venekuljettajilla on pimeänäkölaitteet. Jokaisella TJ-partiolla on lämpötähystin. Joukko on koottu ensisijaisesti suomenruotsalaisista taistelijoista ja se on harjoitellut ATU-kokoonpanossa yhteistoimintaa ruotsalaisjoukkojen kanssa. TIEDR on saanut koulutuksen myös alustarkastustehtäviin. Komppanian kokonaisvahvuus on 250 taistelijaa. Komppanian vahvuuksia ovat hyvä liikkuvuus merellä, erittäin ajanmukainen johtamis- ja viestijärjestelmä sekä monipuolinen pimeänäkövarustus. Heikkouksia ovat huono liikkuvuus maalla ja rajoitettu epäsuora tulituki.


Tehtävä

Olet 3. RANNJK:n päällikkö. Komppanian tehtävänä on:

  1. puolustaa Visbyn satama-aluetta

  2. rajoittaa Visbyn lentokentälle mahdollisesti kohdistuva maahanlasku

  3. valmistautua vastahyökkäykseen Sliten satama-alueelle



Kysymykset

  1. Mikä on arviosi yleistilanteen kehittymisestä seuraavan 2-3 vuorokauden aikana?

  2. Mikä on taisteluajatuksesi?

  3. Miten ryhmität joukot?

  4. Miten valmistaudut vastahyökkäykseen Sliten satamaan?

  5. Tarvitsetko tehtävän täyttämiseen tässä vaiheessa tukea taisteluosastolta, mitä esityksiä teet taisteluosaston komentajalle?
Tilannekartta
Oheisessa tiedostossa on tilannekartta 11.4.201x klo 22.00
 

Liitteet

  • Tilanne_201x-04-10-2200.PDF
    51.1 KB · Luettu: 79
Viimeksi muokattu:
  • Mikä on arviosi yleistilanteen kehittymisestä seuraavan 2-3 vuorokauden aikana?

Todennäköisesti mitään merkittävää ei tapahdu. Venäläiset jatkavat harjoitteluaan, mutta silmämunien pitää silti olla kovina.

  • Mikä on taisteluajatuksesi?

Maihinnousun voi torjua kahdella tapaa: vihollinen pysäytetään merelle tai sitten se tuhotaan maihin. Ensimmäinen on tietysti tavoitteena, mutta toiseen voi olla pakko turvautua.

On luultavaa, että vihollinen yrittää ottaa sataman haltuunsa erikoisjoukoin ennen varsinaista maihinnousuoperaatiota. On siis tärkeää, että satama-alueen kulunvalvonta pelaa. Vihollinen voi tulla ilmasta helikoptereilla tai merestä pienoissukellusveneillä - tai se voi tulla siviilivaatteissa. Mikäli vihollinen tulee ilmasta, on todennäköisin kuljetustapa helikopterit, joita vastaan ilmatorjuntakonekivääritkin ovat tehokkaita.

On mahdollista, että vihollinen tekee maihinnousun Visbyn eteläpuolelle ja yrittää sen jälkeen vallata sataman maalta käsin. On myös mahdollista, että vihollinen saa sataman haltuunsa, minkä jälkeen rannikkojääkärikomppanian tärkein tehtävä on yrittää padota satamasta tulevaa vihollista.

  • Miten ryhmität joukot?

Rannikko-ohjukset sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan korkeisiin maastonkohtiin jonkin matkaa rantaviivasta. Tässä tulee pyrkiä hajautukseen, jossa Visbyn satamaa kohti purjehtiviin aluksiin voidaan vaikuttaa riippumatta siitä, tulevatko ne pohjoisesta vai etelästä. Todennäköisesti suurin uhka kohdistuu etelästä sen ollessa myös otollista maihinnousualuetta, joten pyrin sijoittamaan rannikko-ohjusryhmän kaksi partiota n. 5 km satamasta etelään ja yhden partion n. 5 km satamasta pohjoiseen.

Kranaatinheitinjoukkue sijoitetaan noin kaksi kilometriä satamasta itään sijaitsevalle puistoalueelle, josta pystytään ampumaan niin satamaan, sataman ja Visborgsslättin väliselle alueelle kuin lentokentän eteläpäähänkin.

1. rannikkojääkärijoukkue sijoitetaan Villevikeniin (kts. seuraava kohta). Joukkueen tehtävänä on suojata aluskalustoa mahdolliselta erikoisjoukkotoiminnalta.

Loppu komppania asettuu Visbyn lentokentän lounaispuolelle. Nämä joukot valmistautuvat taisteluun valmistelemalla tuliasemia ja murrosteita satamaan johtavien ja sieltä tulevien väylien varrelle sekä tukemalla Hemvärnetin vartiokomppaniaa sataman vartioinnissa.

  • Miten valmistaudut vastahyökkäykseen Sliten satamaan?

Aluskaluston kunto pitää tarkistaa ja mahdolliset puutteet korjata mahdollisuuksien mukaan. Aluksille tulee järjestää ympärivuorokautinen vartiointi.

Lienee myös selvää, ettei rannikkojääkärikomppanialla ole kykyä selviytyä merimatkasta Visbyn satamasta Sliten satamaan ilman voimallista tukea niin ilmasta kuin mereltäkin. Kun tällaisesta tuesta ei ole tietoa, määrään aluskaluston siirrettäväksi ja naamioitavaksi Vallevikeniin Sliten sataman koillispuolelle.

  • Tarvitsetko tehtävän täyttämiseen tässä vaiheessa tukea taisteluosastolta, mitä esityksiä teet taisteluosaston komentajalle?

Minullahan on sentään majurin natsat ja runsaasti taistelukokemusta Viron rintamalta, joten esitän everstiluutnantti Svenssonille seuraavaa:
  1. Rannikkojääkärikomppania tarvitsee kuorma-autoja sujuvaan liikkumiseen Visbyn alueella sekä siirtymiseen Visbystä Vallevikeniin. Pyydän saada komppanian käyttöön n. 10 kuorma-autoa kuljettajineen.
  2. Rannikkojääkärikomppania tarvitsee muutaman RBS-70 partion suojaamaan Vallevikenissä olevia aluksia.
  3. Saarella olevat moottoroidut ja mekanisoidut joukot tarvitsevat liikuntakykyistä ilmatorjuntaa. RBS-70 ei riitä, men Luftvärnskanonvagn 9040 passar bra!
  4. Mikäli rannikkojääkärikomppania joutuu suorittamaan vastahyökkäyksen, on tarpeellista, että Ruotsin ilmavoimat pystyvät saavuttamaan edes hetkellisen ilmaherruuden. Tämä saattaa edellyttää sitä, että Gripen-hävittäjiä siirretään Luuleosta etelämmässä sijaitseville lentokentille Tukholman alueella. Kahdesta muusta ilmavoimien päätukikohdasta käsinhän operointi Gotlannissa onnistuu muutenkin.
  5. Gotlannissa on useita lentokoneella tapahtuvaan maahanlaskuun soveltuvia paikkoja, mm. Bron ja Follingbon maantietukikohdat. Näitä on syytä suojata edes mekaanisilla esteillä, jos miehiä ei tehtävään riitä.
 
BUMP! Foorumi on puolillaan nojatuolikenraaleja, ja sitten tällaiset threadit jäävät puolityhjiksi...
 
BUMP! Foorumi on puolillaan nojatuolikenraaleja, ja sitten tällaiset threadit jäävät puolityhjiksi...
Niinpä. Hyvä aivojumppa. Valitettavasti olen parhaillaan esikuntaharjoituksessa länsinaapureiden kanssa eikä ehdi oikein perehtyä asiaan. Muutama kommentti kuitenkin.

Voimaa ei kannata hajauttaa liikaa. Keskittäisin RANNJK:n suojaamaan ja pitämään Visbyn sataman ja valmistautumaan rajoittamaan mahdollista maahanlaskua lentokentällä estämällä vihollista tunketumaan kaupungin ja sataman suuntaan. Heittimet ja tulenjohtopartiot asemiin niin, että lentokenttä ja satama saadaan nopeasti tulen alle. RO06:t pitäisin koossa, valmistellut tuliasemat Visbyn etelä- ja pohjoispuolella niin että voivat tilanteen mukaan siirtyä asemiin ja keskittämään tulen maihinnousualuksiin. Tähän lainaksi isänniltä ajoneuvot.

Varsinaiset "tappotyöt" jättäisin panssarivaunu- ja panssarijääkärikomppanioille. Kun ne pääsevät edullisiin tuliasemiin, ei maahanlasketun tai maihinnousevan joukon tuhoaminen kestä kauaa. RANNJK tukisi tätä pitämällä portinpylvään (estää samalla erikoisjoukkojen toiminnan sataman alueella), kuluttamalla maihinnousuosastoa jo merellä sekä kuluttamalla maahanlaskuosastoa epäsuoralla tulella ja estämällä sen pureutumisen asutuskeskukseen missä panssarijoukolla on vaikeampi sitä tuhota.

Taisteluosaston komentajalle kannattaisi vihjata pääosien siirtämistä siten, että tykistöllä katettaisiin koko uhanlaisin alue Visbyn ympäristössä ja että it-ohjukset kykenisivät vaikuttamaan osillaan maahanlaskuosiin ja suojaamaan pääosien hyökkäystä. Tärkeintä on pitää Visbyn satama. Ilman sitä maihinnousujoukon jatkokuljetukset eivät onnistu ja voima ei kasva.

Toki tarvitaan ilmavoimien suojaa vihollisen ilmatulituen hoitelemiseksi ja merivoimia, etenkin sukellusveneitä pitämään huolen että tulitukialukset eivät vaivaa liikaa.
 
Ja tänään illalla tilanne alkaa (vihdoin) taas kehittyä, harmittavasti työkiireet haittaavat tällaisia tärkeitä harrastuksia... :(
 
BUMP! Foorumi on puolillaan nojatuolikenraaleja, ja sitten tällaiset threadit jäävät puolityhjiksi...
Näissä on sellainen juttu, että kun tälläinen "hieman" vaatimattomamman osaamisen komppanian johtamisesta omaava alkaa näitä ratkomaan, niin saattaa kuulla kuinka suunnitelma oli täysin paska ja johtaisi omien verilöylyyn. Rehellinen palaute on toki hyvästä, varsinkin mikäli osoitetaan hieman tarkemmin mitä ongelmia esiintyi, mutta ennen kaikkea pahin asia on se kun todetaan, että skenaarion miettimiseen käytetty aika olisi muka pois esimerkiksi reserviläiselle tärkeämpien taitojen harjoittelusta. Tällöin reserviläinen kokee huonoa omaatuntoa, kun on näppäillyt näppäimistöä pohtien suuren sotaherran tavoin mahtipontisia suunnitelmia, sen sijaan että olisi esimerkiksi radalla näppäilemässä liipasinta. :D

Skenaario on mielenkiintoinen ja huolella laadittu, siitä jälleen kunnia Hanskille. Katsotaan jos tähän jotain rustaisi. @Wnaheck in kontribuutio olisi kiva.
 
Minua häiritsee otsikko. Pitäisi olla "Striden om Gotland".

Hmmm, paikallisessa Gotlannin murteessa puhutaan aina Stridet av Gotland (ei taida selitys mennä läpi...).


Överstelöjtnant Svante Svensson: "Ahh, Soome Major. Jag kommer väl ihåg att han var väldig duktig och tapper i den infernaliska striden om Tallin några år sen..."


Yleistilanne 17.4.201x klo 22.00

Vastustaja
Venäjä on jatkanut suurten alusosastojen siirtoja Kaliningradin ja Pietarin välillä. Ilmatoiminta on myös ollut erittäin vilkasta. Kaliningradin ja Pietarin välillä on liikkunut päivittäin vastaavia ilmaosastoja kuin 10.4. tilanneilmoituksessa mainittiin.

Sliten sataman läheltä ja 1 km Visbyn sataman pohjoispuolelta on kummastakin löytynyt hylättynä musta kumivene, jossa ei ole mitään merkintöjä. Veneet ovat samanlaiset ja niissä on istumapaikat 8 henkilölle.

Gotlannin ja Ruotsin mannermaan välillä on havaittu vilkasta vedenalaista liikennettä. Alueella epäillään toimivan ainakin yhden venäläisen sukellusveneen ja useampia pienoissukellusveneitä. Sukellusveneitä ei ole tavoitettu. Ruotsin laivasto on lähettänyt alueelle partioimaan HMS Södermanlandin.

Natolta saadun tiedustelutiedon perusteella Itämerelle suuntautuvaan operaatioon olisi Venäjällä mahdollisesti käytettävissä 336. Kaartin merijalkaväkiprikaatin pääosat ja yksi vahvennettu rykmentti 76. MHLDIV:stä. Aluskalusto ei mahdollista merijalkaväkiprikaatin yhtäaikaista kuljettamista. Tukevina osina olisi todennäköisesti kenttätykistörykmentti. Mahdollisia taistelutoimia tuettaisiin myös ilmavoimien tulituella ja tykistöohjuksilla. Nato on havainnut poikkeuksellisen aktiivista toimintaa Venäjän läntisen sotilaspiirin varikoilla, joilla epäillään varastoitavan taktisia ydinlatauksia ja/tai kemiallisia aseita.

17.4. klo 20.00 raportoitiin suuren huvijahdin purjehtivan Kaliningradin satamasta kohti Visbytä olevalla kurssilla. Aluksella on AIS-transponderi päällä ja siitä saatujen tietojen perusteella alus on Cayman-saarille rekisteröity 70-metrinen huvijahti Peter the Great. Laivan omistajasta ei ole tietoja. Itämerellä ei ole purjehtinut huvijahteja edellisen vuoden kevään jälkeen.

Omat joukot
Ruotsi on asettanut ilma- ja merivoimansa täyteen sodan ajan vahvuuteen. Ilmavoimien osastoja on sijoitettu mannermaalla oleviin maantietukikohtiin ja siviililentokentille. Ilmavoimat voivat tukea taisteluosasto Svanten taistelua. Ilmavoimien tarkka ryhmitys ei ole julkista tietoa. Merivoimat ovat harjoitelleet erityisesti Tukholman suojaamista ja merivoimien pääosat toimivat Bergan tukikohdasta. Öölannin - Gotlannin alueella toimii HMS Södermanland ja Tredje sjöstridsflottiljen, jossa on viisi korvettia (ohjusvenettä).

Taisteluosasto Svanten joukot ovat ryhmittyneet toiminta-alueelle ja ovat jatkaneet taistelusuunnitelmansa harjoittelua.

Gotlannin viestiyhteyksissä (internet, televisio, ULA-radioasemat) sekä Gotlannin alueen viranomaisradioverkossa on ollut toistuvia katkoksia 16.4. lähtien.

Komentajan päätös
Taisteluosaston komentaja hyväksyy pääosin Soome Majorin esittämän ryhmityksen ja taisteluajatuksen. Komentajan kommentit ja päätökset ovat Soome Majorin taisteluajatuksen jatkona / välissä.

Komentaja käskee kiinnittämään erityistä huomiota suojeluvalmiuteen.



Maihinnousun voi torjua kahdella tapaa: vihollinen pysäytetään merelle tai sitten se tuhotaan maihin. Ensimmäinen on tietysti tavoitteena, mutta toiseen voi olla pakko turvautua.

On luultavaa, että vihollinen yrittää ottaa sataman haltuunsa erikoisjoukoin ennen varsinaista maihinnousuoperaatiota. On siis tärkeää, että satama-alueen kulunvalvonta pelaa. Vihollinen voi tulla ilmasta helikoptereilla tai merestä pienoissukellusveneillä - tai se voi tulla siviilivaatteissa. Mikäli vihollinen tulee ilmasta, on todennäköisin kuljetustapa helikopterit, joita vastaan ilmatorjuntakonekivääritkin ovat tehokkaita.

On mahdollista, että vihollinen tekee maihinnousun Visbyn eteläpuolelle ja yrittää sen jälkeen vallata sataman maalta käsin. On myös mahdollista, että vihollinen saa sataman haltuunsa, minkä jälkeen rannikkojääkärikomppanian tärkein tehtävä on yrittää padota satamasta tulevaa vihollista.
Komentajan päätös: mahdollisesti meriteitse hyökkäävää joukkoa tulee kuluttaa mahdollisimman paljon ennen maihinnousua. RANNJK:n päällikön tulee sopia taistelusuunnitelman yksityiskohdista taisteluosaston esikuntaan sijoitetun 3. Sjöstridflottiljenin yhdysupseerin kanssa.


Rannikko-ohjukset sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan korkeisiin maastonkohtiin jonkin matkaa rantaviivasta. Tässä tulee pyrkiä hajautukseen, jossa Visbyn satamaa kohti purjehtiviin aluksiin voidaan vaikuttaa riippumatta siitä, tulevatko ne pohjoisesta vai etelästä. Todennäköisesti suurin uhka kohdistuu etelästä sen ollessa myös otollista maihinnousualuetta, joten pyrin sijoittamaan rannikko-ohjusryhmän kaksi partiota n. 5 km satamasta etelään ja yhden partion n. 5 km satamasta pohjoiseen.
Komentajan päätös: Rannikko-ohjuksia tulee käyttää keskitetymmin muodostaen selkeä painopiste 1) Visbyn satamaan kohdistuvaa maihinnousua vastaan ja 2) valmistautumalla Sliten satamaan kohdistuvan maihinnousun torjuntaan. Ohjuspartioille tulee valmistella useita vaihtoehtoisia tuliasemia ja joukkueen liikkuvuus merellä tulee hyödyntää täysimittaisesti.

Kranaatinheitinjoukkue sijoitetaan noin kaksi kilometriä satamasta itään sijaitsevalle puistoalueelle, josta pystytään ampumaan niin satamaan, sataman ja Visborgsslättin väliselle alueelle kuin lentokentän eteläpäähänkin.

1. rannikkojääkärijoukkue sijoitetaan Villevikeniin (kts. seuraava kohta). Joukkueen tehtävänä on suojata aluskalustoa mahdolliselta erikoisjoukkotoiminnalta.
Loppu komppania asettuu Visbyn lentokentän lounaispuolelle. Nämä joukot valmistautuvat taisteluun valmistelemalla tuliasemia ja murrosteita satamaan johtavien ja sieltä tulevien väylien varrelle sekä tukemalla Hemvärnetin vartiokomppaniaa sataman vartioinnissa.

Komentajan päätös: komentaja hyväksyy nämä ryhmitykset. Tarkennettu taistelusuunnitelma tulee esittää tilanneilmoituksen 18.4. klo 22.00 liitteenä.

Aluskaluston kunto pitää tarkistaa ja mahdolliset puutteet korjata mahdollisuuksien mukaan. Aluksille tulee järjestää ympärivuorokautinen vartiointi.

Lienee myös selvää, ettei rannikkojääkärikomppanialla ole kykyä selviytyä merimatkasta Visbyn satamasta Sliten satamaan ilman voimallista tukea niin ilmasta kuin mereltäkin. Kun tällaisesta tuesta ei ole tietoa, määrään aluskaluston siirrettäväksi ja naamioitavaksi Vallevikeniin Sliten sataman koillispuolelle.
Komentajan päätös: ilmavoimat ovat valmistautuneet tukemaan vastahyökkäystä Sliteen hävittäjäparven lentosuorituksilla K+2h. Merivoimien tuesta komppanianpäällikön tulee sopia yhdysupseerin kanssa. Seuraavaan tilanneilmoitukseen mennessä komppanianpäällikön tulee esittää tarkempi suunnitelma vaihtoehtoineen komppanian vastahyökkäyksestä Sliten alueelle. Erityisesti tulee huomioida eri vaihtoehdot ja erittäin tärkeänä kohteena harhauttaminen. Taistelusuunnitelmassa tulle käydä ilmi myös ROJ:n käyttö.

Esitykset ylemmälle johtoportaalle

Minullahan on sentään majurin natsat ja runsaasti taistelukokemusta Viron rintamalta, joten esitän everstiluutnantti Svenssonille seuraavaa:
  1. Rannikkojääkärikomppania tarvitsee kuorma-autoja sujuvaan liikkumiseen Visbyn alueella sekä siirtymiseen Visbystä Vallevikeniin. Pyydän saada komppanian käyttöön n. 10 kuorma-autoa kuljettajineen.
  2. Rannikkojääkärikomppania tarvitsee muutaman RBS-70 partion suojaamaan Vallevikenissä olevia aluksia.
  3. Saarella olevat moottoroidut ja mekanisoidut joukot tarvitsevat liikuntakykyistä ilmatorjuntaa. RBS-70 ei riitä, men Luftvärnskanonvagn 9040 passar bra!
  4. Mikäli rannikkojääkärikomppania joutuu suorittamaan vastahyökkäyksen, on tarpeellista, että Ruotsin ilmavoimat pystyvät saavuttamaan edes hetkellisen ilmaherruuden. Tämä saattaa edellyttää sitä, että Gripen-hävittäjiä siirretään Luuleosta etelämmässä sijaitseville lentokentille Tukholman alueella. Kahdesta muusta ilmavoimien päätukikohdasta käsinhän operointi Gotlannissa onnistuu muutenkin.
  5. Gotlannissa on useita lentokoneella tapahtuvaan maahanlaskuun soveltuvia paikkoja, mm. Bron ja Follingbon maantietukikohdat. Näitä on syytä suojata edes mekaanisilla esteillä, jos miehiä ei tehtävään riitä.
1. Komentaja antaa komppanian käyttöön 10 kpl huoltokomppanian Tgb30-maastokuorma-autoja. Autot ovat käytettävissä siirtymisiin K+1h. Komentaja painottaa, että autoja tarvitaan normaaleissa huollon kuljetuksissa ja komppanian tarpeen tulee olla perusteltu.
2. ITPRI on siirtänyt yhden IT-ryhmän (kaksi ohjuslaukaisinta) turvaamaan komppanian venekalustoa. Komentaja painottaa, että veneiden naamiointiin tulee erityisesti panostaa.
3. Komentaja toteaa, että komppanianpäällikön ei tarvitse kantaa huolta taisteluosaston muiden komppanioiden taistelusta. Sitä paitsi LvKv90-vaunut on sijoitettu Ruotsin mekanisoitujen pataljoonien turvaksi mannermaalla.
4. Ilmavoimat ovat varautuneet tukeen K+2h. Ilmavoimat asettavat yhdysupseerin TSTOS Svanten esikuntaan.
5. Komentaja kiittää hyvästä huomiosta ja toteaa, että asia on jo hoidettu mm. Svevia Ab:n Gotlannin yksikön toimesta

Onko komppanianpäälliköllä tässä vaiheessa esityksiä ylemmälle johtoportaalle?
Aiheuttaako yleistilanne muutoksia taisteluajatuksessa?
Miten komppanianpäällikkö suosittelee toimittavan kohti Visbytä purjehtivan huvijahdin kanssa?
 
No niin, nyt kaikki pursiseuran kunnia-amiraalit ja muut innokkaat reserviläiset puolustamaan Gotlantia! Olen näinä yön pimeinä tunteina kehittänyt häijyjä tilanteen kehittymisvaihtoehtoja, joiden estäminen vaatii määrätietoista toimintaa kaikilta kynnelle kykeneviltä...
 
Näissä on sellainen juttu, että kun tälläinen "hieman" vaatimattomamman osaamisen komppanian johtamisesta omaava alkaa näitä ratkomaan, niin saattaa kuulla kuinka suunnitelma oli täysin paska ja johtaisi omien verilöylyyn. Rehellinen palaute on toki hyvästä, varsinkin mikäli osoitetaan hieman tarkemmin mitä ongelmia esiintyi, mutta ennen kaikkea pahin asia on se kun todetaan, että skenaarion miettimiseen käytetty aika olisi muka pois esimerkiksi reserviläiselle tärkeämpien taitojen harjoittelusta. Tällöin reserviläinen kokee huonoa omaatuntoa, kun on näppäillyt näppäimistöä pohtien suuren sotaherran tavoin mahtipontisia suunnitelmia, sen sijaan että olisi esimerkiksi radalla näppäilemässä liipasinta. :D

Skenaario on mielenkiintoinen ja huolella laadittu, siitä jälleen kunnia Hanskille. Katsotaan jos tähän jotain rustaisi. @Wnaheck in kontribuutio olisi kiva.
Reserviläiseltä vaaditaan paljon taitoja, joita pitää kehittää rinnakkain. Toivottavasti jokainen palstan lukija käy tiiviisti juoksulenkeillä, pari-kolme kertaa viikossa punttisalilla ja aina tilaisuuden tullen ampumassa. Sen lisäksi vähintään johtajakoulutettujen pitää viihtyä omalla toiminta-alueellaan kartta ja muistiinpanolehtiö kourassa. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, Maanpuolustus.netin taktiikkaharjoitukset antavat ensiapua!
 
Reserviläiseltä vaaditaan paljon taitoja, joita pitää kehittää rinnakkain. Toivottavasti jokainen palstan lukija käy tiiviisti juoksulenkeillä, pari-kolme kertaa viikossa punttisalilla ja aina tilaisuuden tullen ampumassa. Sen lisäksi vähintään johtajakoulutettujen pitää viihtyä omalla toiminta-alueellaan kartta ja muistiinpanolehtiö kourassa. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, Maanpuolustus.netin taktiikkaharjoitukset antavat ensiapua!
Saataisiin nyt ensin VBS3:n "armeijalisenssi" niin päästäisiin suunnitelmat myös pelaamaan/simuloimaan :cool:
Muutoinhan se menee arvailujen ja otaksuman piikkiin :D
Pitänee alkaa mallintelemaan tätä "pelisaarta", josko jo tänä vuonna päästäisiin kunnolla virtuaalitetsaamaan.
 
Hyvä tehtävä.

Tässä pitää ensin lukea kertauksen vuoksi Falklandin sodan taisteluista pari sivua ennen kuin vastaan kunnolla.

Äkkiseltään uskoisin että oma liikkuvuus olisi tilanteessa se kaiken a ja o. Eli ne kuorma-autot olisi hyvä olla olemassa vastahyökkäyksiä varten.

Alkaisiko maihinnousu usean sillanpään muodostamisella, jonka jälkeen keskitetty marssi kohti puolustajaa?

Puolustajalla on se ongelmalma että vaikuttaminen mahdolliseen maihinnousuosastoon ei voida aloittaa vasta kun jotain tapahtuu. Senkin jälkeen varmasti olisi pieniä hetkiä poliittisessa sekaannuksaessa. Toki eivät ole komppanian päällikön murheita, mutta voivat luoda rajotteita toimintaan.
 
Mielenkiintoinen keissi! Heti alkuun pitää todeta, että en tiedä rannikkojääkäreistä juurikaan mitään, mutta komppaukkona kuitenkin koitan tässä häärätä :) Kovi perusteellista sepustusta en ehdi tekemään, mutta muutama ajatus tuli mieleeni:
Mielestäni rannikkojääkäreiden eritysosaamista ja hyvää liikkuvuutta vesillä tulisi hyödyntää maksimaalisesti ja varmistaa, että taisteluosaston komentaja on niistä hyvin perillä, sekä ottaa ne huomioon. Mihinkään perusjalkaväki kuvioonhan tullaista porukkaa ei kannata käyttää. No kovin tarkkaan noita rannikkojääkäreiden taktisia hommia ei tässä kuitenkaan saanut pohtia.

PSVK:n ja KT:n suojana on itseasiassa mielestäni varsin hyvin ilmatorjuntaa. 14 vaunua ja 6 haupitsia suojaamassa 10 itojusta... Tuolla ohjusmäärällä katetaan jo paljon neliökilometrejä. Maahanlaskun torjuntaa lentokentän alueelle helpottaisi suuresti jos siellä olisi jo valmiiksi ilmatorjuntaa. Varmastikin helpompi tuhota kuljetuskopteri sisältöineen ilmasta ohjuksella, kuin päästää porukka jalkautumaan maihin. No ilmatorjunnan käyttö ei ole komppaukon päätettävissä... mutta varmastikin mirlipiteensä saa sanoa :)

Vastaiskuun Sliten alueelle olennaisia kysymyksiä on kuinka suurella joukolla sinne tulisi lähteä ja minkälaista roolia meille on taisteluosaston komentaja suunnitellut. 1. tehtävä, Visbyn satama-alueen suojaaminen pitänee kuitenkin hoitaa. Voisiko Sliten vastaiskussa meidän (vahvistetun joukkueen?) tehtvänä olla esim. kiertää Sliten pohjoispuolelle vesitse (ilmatilaa valvomaan omia koneita, kiitos) ja aiheuttaa viholliselle päänvaivaa panssarjoukkojen tehdessä varsinaista vastaiskua. Tuo tehtävä tulisi tietenkin suunnitella ja käskyttää joukoille hyvissä ajoin. Sliteen mahdollisesti tapahtuva maihinnousu saattaa tietenkin oll vain harhautus... No kumiveneide rippeiden perusteella siellä on ainakin vihollisen tiedustelua paikalla.

Tuon ison huvijahdin tarkastamiseen voisimme osallistua kun meiltä sitä kykyä löytyy. Toki mielellään svessoneitten tykkivene kaveriksi:)
Tässä pari hajanaista ajatusta alkuun. Kommentoikaa viisaammat.
 
Jos naapuri pitää tuota saarta tärkeänä, niin pataljoonan tai 1/2 lisävahvistus olisi elintärkeätä. Ilman tätä harkitsisin joukkoni takaisin laivaamista kotimaan kamaralle. Voi tulla muuten siperian keikka, jos ainoa vastahyökkäys epäonnistuu. Voimaa kannattaa olla reilusti liikaa kuin justiinsa liian vähän.

Vaikka Visby olisi oletettavasti pääkohde, niin jos olisin maihinnousija, niin nousisin Färosundin alueella, koska satama ja pienlentokenttä. Sekä jalansijan saisi sinne helpoiten, koska oletettavasti puolustaja ryhmittyy tärkeimmän kohteen äärelle.

Tämän vuoksi "boots on the ground" joukkoja on alkutilaanteeseen nähden liian vähän, koska jos sillanpään vastustaja saa, niin sitä ei saa välttämättä ajettua enää takaisin merelle.
 
Muutamia mietteitä

Ensivaiheessa suurin uhka muodostuu erikoisjoukkojen toimiinnasta (tiedustelu, tihutyöt). Myöhemmin maahanlaskuista ja mielestäni päämaahanlaskualue voisi olla lentokentän ympäristö ja sen koillispuolella olevat peltoaukeat. Maahanlaskujoukkoja ei varmaankaan tuoda alussa vielä varsinaiselle kentälle vaan laskuvarjopudotuksin ja helikopterein peltoaukeille. Visbyn lentokenttä on korkealla prioriteettilistassa. Maihinnousut tulevat myöhemmin kohdistuen aluksi ranta-alueille ja sen jälkeen materiaalikuljetukset varmistettuihin satamiin. Lähinnä saaren itäpuolelle.

KVKRH ja RO soveltuvat erinomaisesti maahanlaskun torjuntaan varsinkin jos se tapahtuu helikoptereilla. Laskeutunut, leijuva tai hitaasti liikkuva helikopteri on helppo maali rannikko-ohjukselle. Näiden aseiden maalialueet tulisi määrittää juuri lentokentän ja sen läheisille peltoaukeille. Myös tuliasemat tulisi valmiiksi tiedustellla Sliten eteläpuoliselle alueelle josta voitaisiin torjua mahdollisia maihinnousu osastoja.

RANJK venekalustoa voidaan hyödyntää siirryttäessä vastahyökkäykseen Sliten alueelle, varsinkin tilanteessa jossa TSTOS ei kohdenna maa-ajoneuvoja RANJK käyttöön. Lähinnä tuonne Kappelshamnin alueelle (lyhin matka Sliteen).
 
Kuinka lähelle vihollista voi noilla suomalaisten veneillä ajaa?

Eli kuinka ärhäkästi maihinnousua suojaavat alukset kokeilisivat eristää maihinnousujen alueet?

Vai voisiko noilla suomalaisten veneillä ajaa piirivartijaa? Ajaisivat tärkeiden kohteiden väliä pillurallinna. Välillä jäisivät maihin, välillä siirtysivät kuorma-autoilla jne. Eli ennen mahdollista maihinnousua vihollusella ei olisi kuvaa ihan tarkkaan siitä missä kohassa rantaa olisi torjuntavoimaa.

Edit. Siis ajelu tapahtus joukkueen kokoisina yksiköinä
 
Komentajan päätös: mahdollisesti meriteitse hyökkäävää joukkoa tulee kuluttaa mahdollisimman paljon ennen maihinnousua. RANNJK:n päällikön tulee sopia taistelusuunnitelman yksityiskohdista taisteluosaston esikuntaan sijoitetun 3. Sjöstridflottiljenin yhdysupseerin kanssa.

-Hej, det här är Soome Marori

Toivomukseni on, että 3. Sjöstridflottiljen priorisoi maaleikseen suuret Mistralin kaltaiset maihinnousualukset, venäläiset ro-ro -alukset sekä ilmatyynyalukset - tässä järjestyksessä. Rannikkojääkärikomppaniallamme on käytettävissään muutamia rannikko-ohjuksia, mutta niiden taistelukärki on luultavasti riittämätön isoa tai erittäin nopeaa alusta vastaan - on hyvin mahdollista, että tällainen alus ehtii rantaan ennen uppoamistaan.

Komentajan päätös: Rannikko-ohjuksia tulee käyttää keskitetymmin muodostaen selkeä painopiste 1) Visbyn satamaan kohdistuvaa maihinnousua vastaan ja 2) valmistautumalla Sliten satamaan kohdistuvan maihinnousun torjuntaan. Ohjuspartioille tulee valmistella useita vaihtoehtoisia tuliasemia ja joukkueen liikkuvuus merellä tulee hyödyntää täysimittaisesti.

Yes, Sir, yes!

Meillä on kylläkin käytettävissä pelkkä rannikko-ohjusryhmä, ei joukkue. Ryhmä liikkukoon Visbyn alueella mönkijöillä ja Sliten päässä Vallevikenissä olevilla veneillä.

Suunnitelmani tuliasemien sijainnista:

Visby

ro03 visby – Kopio.jpg

Slite

RO03 – Kopio.jpg

Komentajan päätös: komentaja hyväksyy nämä ryhmitykset. Tarkennettu taistelusuunnitelma tulee esittää tilanneilmoituksen 18.4. klo 22.00 liitteenä.

TUKIJ:n kranaattikonekivääriryhmät, KNTOJ, HJ ja 2. ja 3 RANNJJ majoittuvat/asettautuvat sinisellä kuvatulle alueelle lentokentän lounaispuolelle. TUKIJ:n KRH-ryhmät majoittuvat ja valmistelevat tuliasemansa puistoalueelle pari kilometriä Visbyn satamasta itään. 1. RANNJJ majoittuu parhaan harkintansa mukaan Villevikenissä.

2. ja 3. rannikkojääkärijoukkue valmistelevat asemat kartassa punaisilla viivoilla kuvatuille alueille (satamasta ulos johtavat väylät). Lisäksi punaisella ympyröidyt liikenteen solmukohdat Delta-Hotel maalitetaan kranaatinheittimille ja niihin valmistellaan asemat jalkaväkeä varten. Solmukohdat soveltuvat sekä satamasta lentokentälle että lentokentältä satamaan hyökkäävän vihollisen kuluttamiseen. Asemien valmistelun jälkeen joukkueiden johtajat ilmoittautuvat komppanianpäällikölle ja saavat uudet määräykset ruotsalaisen vartiokomppanian tukemisesta.

Satama-alueelle viritetään lisäksi sissikiukaita passikoppeihin ym. pientä jäynää. Pioneeriryhmä kantaa päävastuun tästä ja sopii yksityiskohdista muiden alueella toimivien joukkojen kanssa kanssa.

Satama-alueen itäpuolelle asetetaan yksi kranaattikonekivääriryhmä hyvään tuliasemaan, josta KRKK:lla voidaan vaikuttaa koko satama-alueelle. Päätehtävänä on yllättävän erikoisjoukkotoiminnan estäminen. Kolmea KRKK-ryhmää kierrätetään tehtävässä 8 tunnin jaksoissa.

visby tstsuun – Kopio – Kopio.jpg

Komentajan päätös: ilmavoimat ovat valmistautuneet tukemaan vastahyökkäystä Sliteen hävittäjäparven lentosuorituksilla K+2h. Merivoimien tuesta komppanianpäällikön tulee sopia yhdysupseerin kanssa. Seuraavaan tilanneilmoitukseen mennessä komppanianpäällikön tulee esittää tarkempi suunnitelma vaihtoehtoineen komppanian vastahyökkäyksestä Sliten alueelle. Erityisesti tulee huomioida eri vaihtoehdot ja erittäin tärkeänä kohteena harhauttaminen. Taistelusuunnitelmassa tulle käydä ilmi myös ROJ:n käyttö.

Soome Majori olettaa saavansa tiedon satamaan kohdistuvasta uhasta TSTOS:n esikunnasta. Tärkeää on tietää myös, mihin satamaan uhka kohdistuu ja tuleeko se pohjoisesta vai etelästä. Tällöin myös kuljetuskomppania varataan käyttöömme, mikäli uhka kohdistuu Sliten satamaan. Lisäksi ilmavoimia informoidaan tilanteesta.

Rannikko-ohjusryhmä(t) siirtyy välittömästi asemiinsa mönkijöitä apunaan käyttäen. Mikäli yksi tuliasema sijoitetaan saareen Sliten lähistölle, saa rannikko-ohjusryhmä tällöin kyydin Villevikenistä käsin Jurmolla.

Loppu komppania odottaa kuorma-autojen saapumista (1 h) ja siirtyy sitten kertasiirtona Villevikeniin. 1. rannikkojääkärijoukkuetta informoidaan tilanteesta radioitse, jotta alukset ovat valmiina odottamassa, kun loppu komppania siirtyy alueelle.

Reitiksi ehdotan tie 149 - tie 690 - tie 689 Lärbron risteyksen välttämiseksi. Saattueen kärjessä kulkee mp-tiedustelija. Tarvittaessa poiketaan etelämmäs tielle 148, mikäli tiellä 149 esiintyy miinoja.

Toissijaisesti voidaan harkita suorempaa reittiä hyödyntäen tietä 148 kiertäen kuitenkin Lärbron risteyksen pohjoispuolelta. Tällä reitillä vihollistoiminta on kuitenkin luultavasti aktiivisempaa, joten suosisin ensiksi mainittua.

Kolmantena vaihtoehtona on veneiden hylkääminen ja hyökkäys Sliten kuorma-autoilla.

Neljäs vaihtoehto, mutta kenties liian ilmiselvä, olisi siirtää veneet Gothemin tai Angan seudulle tien 146 itäpuolisen rikkonaisen rannikon suojaan. Ajomatka tänne olisi Visbystä lyhyempi kuin Villevikeniin, ja tiestöä olisi runsaammin.

Harhautusvaihtoehtona esitän, että miehille hankitaan polkupyörät. Niillä tarvitaan vain vähän ilmasuojaa, ja ne ovat käytettävissä heti. Pari kuorma-autoa varataan välttämättömimmän kaluston siirtämiseen, ja loput voidaan lähettää ajamaan kolonnana pitkin Gotlannin itärannikkoa (harhautus).

Onko komppanianpäälliköllä tässä vaiheessa esityksiä ylemmälle johtoportaalle?
Aiheuttaako yleistilanne muutoksia taisteluajatuksessa?
Miten komppanianpäällikkö suosittelee toimittavan kohti Visbytä purjehtivan huvijahdin kanssa?

Tässä vaiheessa joudun kysymään yleistilanteesta: Millainen ROE tällä saarella vallitsee? Onko siviilejä evakuoitu? Millaisia rajoituksia epäsuoran tulen käytölle on? Millaista vahinkoa saa aiheuttaa asemien valmistelussa ym.?

Esitän pyynnön saada komppanian käyttöön polkupyörät. Ne helpottaisivat liikkumista Visbyssä sekä olisivat täydentävä vaihtoehto kuorma-autoille.

Huvijahti olisi syytä tarkastaa, mutta pitää huomioida, että kansainvälisillä vesillä sitä ei voi tehdä ilman Cayman-saarten viranomaisia. Mikäli huvijahti kuitenkin tulee Ruotsin aluevesille, on alus silloin vapaata riistaa, ja se tulee tarkastaa. On varauduttava siihen, että kyse on pelkästä harhautuksesta. On kuitenkin myös syytä pitää mielessä, että alus voi käyttäytyä agressiivisesti - alus tulee tarkastaa sillä edellytyksellä, että saatavilla on riittävä tulituki. Pelkkä tiedusteluryhmä ei voi ajattaa Jurmoa jahdin rinnalle ja kavuta kyytiin.
 
Viimeksi muokattu:
Prkl huomasin nyt vasta harjoituksen.
Pitää huomenna paneutua asiaan kun oluen vaikutus alkaa häviämään

Muistakaa katsoa jahdin "alle", tuon kokoinen paatti pystyy helposti hinaamaan piensukellusvenettä kohde alueelle.
 
Viimeksi muokattu:
@RPG83 Muutama huomio

-Yleensä tärkeysjärjestys merimaaleissa on raivaajat, maihinnousuveneet (myös ilmatyynyalukset) ja sitten muut. Jos veneitä on laskettu vesille niin ne ovat se vaarallisin elementti ennen vesillelaskua ne isot maihinnousualukset.
-RO (SPIKE-ER) suorituskyky riittää kaikkiin merimaaleihin ohjautuvuutensa puolesta. Osittain jopa ilmamaaleihinkin (HEKO).
-1.RANJJ ja pääryhmityksen (VISBY) välille tulee 30-40 km etäisyys. Viestiyhteydet?
 
Back
Top