Taistelu pimeässä.

RE: Miehistön kuljetus

Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Minua ei juurikaan, hyökkääjän joukot jotka kykenevät jalkauttamaan jv-taistelijat kuljetusvälineistään täydellisesti vv-varustus silmillään tulevat olemaan jatkossakin todella harvinaista herkkua! Tätä ennen ne samaiset taistelijat pitäisi saadan ehjänä valmistautuneen puolustajan läheisyyteen niiden miinoituksen, pst-aseiden/epäsuoran ohi jossa ne jalkautuvat täysin tuntemattomaan maastoon ja kaiken kukkuraksi vv-varustus silmillään joka ei todellakaan ainakaan lisää taistelijan ympäristön hahmotuskykyä. Suorastaan herkullinen tilanne puolustajalle jos valmistelut on hoidettu kuten pitää :sleepy:

Ottakaa huomioon että mitä heikoimmin puolustava joukko on varustettu, niin luonnollisesti se asemoidaan maastoon jossa puolustus on kaikista helpoin järjestää. Joukon aktiivisuus ja tehtävien vaatimustaso laajenevat luonnollisesti sen mukaan mitä paremmin se on varustettu, ihan peruskauraa.


Kovat on luulot naapurin kyvystä toimia pimeässä kuin päivänvalossa konsanaan :dodgy:


Ohjustaja perustelee kantaansa hyvin, mutta...

Itselläni on pelko, että nuo meidän paikallaan olevat joukot kierretään ja tuhotaan sitten ajan kanssa. Liikkuvuus on päivän sana taistelukentällä. Silloin meidän joukoilla ei välttämättä ole aikaa valmistella niitä asemiaan. Kun jv-miinatkin on viety pois, jää aika vähän millä valvoa etumaastoa jota ei ehkä ole ehditty raivata, esteistä puhumattakaan.

Toki vain muutamalla vv,llä varustetulla joukolla on taiteluarvoa, mutta jos/kun vihollinen tietää, ettei meillä ole kunnollista pimeätoiminta kykyä, se tietysti keskittää eforttinsa juuri yöhön. Siitä mikä Venäjän asevoimien pimeätoiminta kyky on nyt ja 10 vuoden päästä en osaa sanoa, mutta asia kyllä huolestuttaa pimeän maan asukkia.
 
RE: Miehistön kuljetus

commando kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Minua ei juurikaan, hyökkääjän joukot jotka kykenevät jalkauttamaan jv-taistelijat kuljetusvälineistään täydellisesti vv-varustus silmillään tulevat olemaan jatkossakin todella harvinaista herkkua! Tätä ennen ne samaiset taistelijat pitäisi saadan ehjänä valmistautuneen puolustajan läheisyyteen niiden miinoituksen, pst-aseiden/epäsuoran ohi jossa ne jalkautuvat täysin tuntemattomaan maastoon ja kaiken kukkuraksi vv-varustus silmillään joka ei todellakaan ainakaan lisää taistelijan ympäristön hahmotuskykyä. Suorastaan herkullinen tilanne puolustajalle jos valmistelut on hoidettu kuten pitää :sleepy:

Ai että sinua ei huoleta se ettet pysty pimeässä näkemään kuin näkevällä valolla joka paljastaa sinut. Asia pihvi! Mistä lähtee muuten tämä herkullinen ajatus että puolustaja olisi valmistautunut? Nykysodankäynnissä harmaat vaiheet ja valmistautumiset ovat kylmän sodan unelmia noottikriiseineen, meillä on hyvin vähän aikaa valmistautua, varustautua ja treenata.

No voi herranjestas! Se että heikoimmin varustetut joukot pysähtyvät vuorokauden pimeimmäksi ajaksi passiiviseen toimintaan ei vaadi mitään harmaan vaiheen valmisteluja vaan puhutaan joistain tunneista korkeintaan. Miinoitteet kuntoon ja jokaiselle taistelijalle selkeä A-sektori/etumaaston tuntemus kiintopisteineen.

commando kirjoitti:
Et ole näköjään käyttänyt valonvahvistimia kun kerrot ettei pimeänäkö lisää ympäristön hahmotuskykyä. Pimeässä sokeana oleminenhan sitä lisää... :D

Keskellä päivääkin vaunusta jalkautettava taistelija "hakee hetken aina paikkaansa", pimeys nostaa tuon tilanteen hahmottamisen monikerroin vaikeammaksi vaikka olisi mitkä okuläärit silmillä. Jos samaan aikaan tulee tulta päin ja pitää syöksyä ne okuläärit silmillä suojaan täysin tuntemattomassa maastossa, niin kyllä sillä hetkellä joku ihan muu kuin se puolustaja hyvässä suojassa asemassaan/tutussa maastossa on hätää kärsimässä!

commando kirjoitti:
Mistä muuten lähtee ajatus siitäkin että vihollinen on mekanisoitu ja ajaa aina väijytykseen. Todellisuudessa on paljon muitakin vaihtoehtoja, mm. maahanlasku ja koukkaus jalkaisin jne.

Ei ihan aina, mutta suurimmassa osassa tapauksista koska se on naapurin vahvuus ja suurimman osan joukkojen perusta.

Jos joku Pärnävän paikallisosasto jää maahanlaskua valmistelavan Spetsnaz joukkueen jalkoihin pimeässä, niin sitten se jää... Täyttä utopiaa että meidän heikoimmin varustetut joukot kykenisivät taistelemaan hyökkääjän parhaiten varustettuja osia vastaan heidän vahvuusalueellaan. Se onkin sitten ihan oma lukunsa kuinka usein viholisen parhaat osat toimivat alueella jonne meidän heikoimmat joukot on laitettu vastuuseen...


commando kirjoitti:
Niin? Onko mennyt ohi viimeisimmät pst-ase hankinnat ja niiden pimeätoimintakyky?
Yhtä helvettiähän se oli yrittää ottaa valopistoolin lyhyen kaaren aikana kessillä vaunumaalia piikille, mutta enää ei eletäkkään 90-luvulla!

commando kirjoitti:
Uusia kessejä on hankittu viimeksi, niissä ei ole pimeätähtäimiä ja eikä kiskoon kiinnitettäviä vv-tähtäimiä ole niihin jakaa vaikka itse ase mahdollistaa sen luonnollisesti nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti.

Ja millähän perusteilla meillä ei ole jakaa kesseihin tahi NLAW:hin niihin tarvittaessa kiinnitettäviä pimeätähtäimiä? Onko uusimmat pimeänäkö hankinnatkin menneet ohi?

commando kirjoitti:
Ohjusalustoissa on pimeätoimintakykyä mutta ohjuksilla ei ammuta jalkautuvaa vihollista märissä dildo-miesten unissakaan. Nykyaikainen jalkaväki ja sen taistelu on paljon muutakin kuin panssaroituja ajoneuvoja, valopistoolilla valaisua ja teltassa kamiinan lämmittelyä.


Naapurin jalkaväki nyt vaan on erittäin pitkälle juuri noita panssaroituja ajoneuvoja.

Kovat on luulot naapurin kyvystä toimia pimeässä kuin päivänvalossa konsanaan :dodgy:

commando kirjoitti:
Kyllä on, olemmehan mekin hankkineet kivääreihimme sieltä valonvahvistimia aikoinaan. Lisäksi Venäjällä modernisoidaan samaan aikaan armeijaa kovaa vauhtia kun täällä sitä ajetaan alas.

On se jännä että kun Venäjä supistaa joukkojaan ja uusiin kalustoa, niin se on modernisointia, mutta kun me teemme niin se on armeijan alasajoa :dodgy:
 
RE: Miehistön kuljetus

Niin, monimuotoiseksi ajatukset lähtevät, jos arvioidaan, mitä sota on vuonna 2025? Onko se panssarisotaa Pälkäneellä vai jotain muuta?

Venäläisillä on varmasti tiettyjä vahvuuksia ns. epätyypillisen sodankäynnin alttarilla, he ovat jauhaneet sitä teemaa vuodesta -79 lähtien katkeamatta näihin päiviin asti ns. pehmeän vatsan alueella. Venäläisiä voi jokainen arvioida miten haluaa, mutta mitään oppimattomia tollukoita he eivät ole.

Muodosteilla olevaa heko-armeijaa olisi vaarallista aliarvioida, ei sitä suun mauksi osteta yli tuhatta uutta kopteria, suun mauksi ei myöskään rekrytoida noita joukkoja ns. ekana jonosta saa ottaa ja messevä osa vielä soppariväkeä. Kopterijoukkojen käyttäminen tilanteessa, jossa on ensin hankittu ilmaherruus....oikein kylmiä väreitä kulkee hikisessä nahkassa, kun tuota ajattelee. Toivottavasti Ohjustaja on oikeassa siinä, että meidän hepep-joukkomme eivät joutuisi mittelöön moisten kanssa vaan paikalla kornottaa aina vimpan päälle varustettu jääkäripataljoona....pataljoona, joita ei saatana tule olemaan organisaatiossa levitellä asti.

Huomaa, että commandon ja ohjustajan arvioissa puhutaan aivan eri mittaluokista, ohjustaja perustaa edelleen satojen tuhansien sotilaiden joukkoja, niin että perkin ovet ryskäävät ja commando maltillisesti olettaa, että ns. parhaat osat kattanevat luokkaa 30-40 tuhassa sotilasta. En viitsi kirjoittaa, kumpi mielestäni on lähempänä totuutta, sikäli kuin varsinaista totuutta edes onkaan.
 
RE: Miehistön kuljetus

Raveni kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Mitä tulee ko. Asiaan niin mikäli pimeätoiminta kyvystä halutaan tinkiä ja vastaavasti oletettu vihollinen siihen panostaa, tarkoittaa se väistämättä sitä että olemme altavastaajia. Toki puolustajalla on omat etunsa joka tapauksessa mutta se etu pienenee lisäksi armeija pienee ja on jo pienentynyt niin että taistelun tulee olla aktiivista jos ratkaisuja halutaan saada aikaiseksi.

a) Millä perusteella meillä ei muka olla panostettu pimeätoimintakykyyn?
b) Mihin tämä luulo Venäjän armeijan suunnattomasta teknisestä edistyksestä oikeen perustuu? Onko naapurilla suhteessa enemmän paremmalla pimeätoimintakyvyllä varustettuja joukkoja kuin meillä? Turha tästä on vääntää jos kaikki pelkkää oletusta ja perustuu naapurin liturgisiin hehkutuksiin tulevaisuuden visioista.

Raveni kirjoitti:
Maailma ja uudet asejärjestelmät ovat yksinkertaisesti ajaneet jäykän, passiivisen puolustuksen ohi. Armeijalla on oltava edes kohtuullinen hyökkäyskyky jolla aiheuttaa viholliselle tappioita.

Uudessa tst-tavassa on erilaisia joukkoja, erilaisella suorituskyvyllä, eikä läheskään kaikkien kyky tuottaa tappioita perustu hyökkäyskykyyn.

a) Meillä on panostettu ryhmänjohtaja tasolle saakka! Riittääkö se että ryhmänjohtaja tietää ja näkee vihollisen muiden ollessa lähinnä muiden aistien kuin näköaistin varassa?

Tavoite oli kylläkin vv-laite per partio (3 vv per ryhmä), alueellisten joukkojen ns. pimeätoimintakykyiselle osalle. Muualla tuo voinee olla lähellä totuutta.
Kuten todettua, tärkeintä on se että avainasejärjestelmät ovat pimeätoimintakykyisiä. En usko että puhtaasti jv-taistelijoilla kyetään kovinkaan kummoisella onnistumisprosentilla pimeässä vyöryttämään vähääkään valmistellut puolustajan asemat, se on vaan yksinkertaisesti tekemätön paikka saada toiminta samalle tasolle kuin päivänvalossa vaikka olisi mitkä okuläärit käytössä. Ääriesimerkit toki erikseen...

Raveni kirjoitti:
Valaisua voidaan aina käyttää mutta rakennetulla ja metsä maastossa silläkin on omat ongelmansa. Eikä se tue kovinkaan aktiivista toimintaa.

Se että heikoimmin varustetut joukot pysähtyvät vuorokauden pimeimmäksi ajaksi passiiviseen toimintaan ei tarkoita sitä että joukon tarvisi toimia valoisallakin samaan tapaan.

Raveni kirjoitti:
Lisäksi ryhmän ja joukkeen viestintä tapahtuu joko huutaen tai singahdellen joista kumpikin on vähän huono ja hidas tapa. Niin saadaan ainakin omat asemat hyvin paljastettua. Eli kyllä henkilökohtaisiin viestimiin tulisi myös panostaa ja reilusti. Tilannetietoisuus yksittäisen sotilaan tasalle nostaisi taistelu tehoa ainakin omasta mielestäni huomattavasti.

Jos pysähdytään passiiviseen puolustukseen/toimitaan muuten valmistellun kaavan mukaan niin jokaiselle taistelijalle voidaan määrittää aika tarkka rooli jota hän noudattaa, ei siellä silloin pitäisi olla kovinkaan paljon asiaa naapuri partiolle jne. kesken taistelun. Pointti on siis se että se ei ole mikään maailmanloppu vaikka kaikkia joukkoja ei varustetakkaan viimeisen päälle. Haasteet ovat tasanvarmasti korkeammalla kuin joukkueen sisäisessä viestiliikenteessä!

Raveni kirjoitti:
Itse olen ymmärtänyt uudesta taistelutavasta että jokaisen joukon, huoltoa myöten on kyettävät tarpeenvaatiessa aktiiviseen taisteluun?

Ei se nyt ihan noin mene! On lähinnä korostettu että esim. huoltopuolen joukotkin voivat joutua entistä todennäköisemmin viholliskosketukseen, siinä ollaan vielä aika kaukana siitä että soppatykki pitäisi pystyä vaihtamaan lennosta sinkoon ja hönkiä panssareita vastaan...

Raveni kirjoitti:
Hajautetusta sotimisessa se on mielestäni jopa elinehto että joukkojen on oltava yhtäläisesti varustettuja (ja koulutettuja) koska selkeää puolustettavaa linjaa ei enään ole vaan taistelu ja tuhominen tapahtuu syvyydessä, vihollista kuluttamalla.

No kun pv on nimenomaan korostanut että ihan taistelevatkin osat räätälöidään nimenomaan erilaisiin tehtäviin, osa puolustaa, osa hyökkää, osa toimii hajautetusti. Porukka tuntuu vähän ylireagoivan tähän uuteen tst-tapaan, ei kaikki toiminta jatkossakaan tapahdu syvyydessä hajautettuna, osa toimii edelleen enemmän tai vähemmän perinteisesti koska tietyt perusperiaatteet jotka liittyvät hyökkääjän päähyökkäyslinjoihin/painopisteisiin eivät poistu mihinkään.

Raveni kirjoitti:
Tällöin on mahdollista että se soppakauhaakin heiluttava sotilas joutuu osallistumaan varsinaisiin taistelutoimiin suuremmissa määrin kuin nykyisin tai oikeammin ennen. Vihollisen toimet kun eivät ole täysin ennustettavissa, tosin eivät ole koskaan olleet.

Totta, mutta kyseessä ei todellakaan ole mikään tst-tavan perusta vaan suurempi riski sille että huolto voi joutua puolustamaan itseään.
 
RE: Miehistön kuljetus

Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
No voi herranjestas! Se että heikoimmin varustetut joukot pysähtyvät vuorokauden pimeimmäksi ajaksi passiiviseen toimintaan ei vaadi mitään harmaan vaiheen valmisteluja vaan puhutaan joistain tunneista korkeintaan. Miinoitteet kuntoon ja jokaiselle taistelijalle selkeä A-sektori/etumaaston tuntemus kiintopisteineen.

Saanen huomauttaa että miten kauan vuorokaudessa on auringonvaloa riippuu vuodenajasta. Juhannus on nykyään suomalaisten lempivuodenaika, koska aurinko paistaa kun taas jouluna rukoillaan pimeässä Jeesukselta valonvahvistimia. Miinoitteet kuntoon, miten? Esimerkiksi sakaramiinat vei meiltä punahiuksinen noita-akka, jotka hidastaisivat ja ohjaisivat vihollisen liikettä.

Keskellä päivääkin vaunusta jalkautettava taistelija "hakee hetken aina paikkaansa", pimeys nostaa tuon tilanteen hahmottamisen monikerroin vaikeammaksi vaikka olisi mitkä okuläärit silmillä. Jos samaan aikaan tulee tulta päin ja pitää syöksyä ne okuläärit silmillä suojaan täysin tuntemattomassa maastossa, niin kyllä sillä hetkellä joku ihan muu kuin se puolustaja hyvässä suojassa asemassaan/tutussa maastossa
on hätää kärsimässä!

Vain aloittelijat hakevat paikkaansa, lisäksi jos lähdetään leikkiin mukaan että vihollinen on mekanisoitu vihollinen niin ainoastaan osumaa ottavat vaunut ja etummaiset tulitusalueella olevat eivät jalkauta vaan kauempana olevat joissa miehistö saa rauhassa purkaantua ulos, muodostaa tilannekuvan ja lähteä koukkaamaan väijyttäjiä. Puolustajalla on tottakai aina etu väijytyksessä mutta puolustajan etu vaihtuu sankarikuolemaan jos maastoa ei pystytä tarkkailemaan ja käsiaseilla jalkautuvaa vihollista ampumaan pimeännäkötoiminnan puutteen vuoksi. Luonnollisesti vihollinen tietää mihin taktiikkaan meidän pimeännäkölaitteet riittävät ja oletettavissa ei ole mitään Raatteentien taistelua ja panssarikolonnia valmistelluille tieurille.

Jos joku Pärnävän paikallisosasto jää maahanlaskua valmistelavan Spetsnaz joukkueen jalkoihin pimeässä, niin sitten se jää... Täyttä utopiaa että meidän heikoimmin varustetut joukot kykenisivät taistelemaan hyökkääjän parhaiten varustettuja osia vastaan heidän vahvuusalueellaan. Se onkin sitten ihan oma lukunsa kuinka usein viholisen parhaat osat toimivat alueella jonne meidän heikoimmat joukot on laitettu vastuuseen...

Luonnollisesti myös vihollinen haluaa ja tulee valitsemaan kohteensa.

Ja millähän perusteilla meillä ei ole jakaa kesseihin tahi NLAW:hin niihin tarvittaessa kiinnitettäviä pimeätähtäimiä? Onko uusimmat pimeänäkö hankinnatkin menneet ohi?

Kerro toki mikä tähtäin laitetaan uuteen kessiin kiinni ja paljonko niitä on hankittu?

On se jännä että kun Venäjä supistaa joukkojaan ja uusiin kalustoa, niin se on modernisointia, mutta kun me teemme niin se on armeijan alasajoa :dodgy:

Täytyy ottaa huomioon että Venäjällä ns. armeija on käsittänyt kaikenlaista, aina konduktööreistä lähtien. Kun yksityinen sektori ottaa yhä enemmän vastuuta sotimista tukevista asioista niin armeijaa voidaan supistaa juurikin lopettamalla näitä jonninjoutavia junajoukkoja tms. jotka eivät muutenkaan osallistuisi millään tavalla konfliktiin. Täytyy myös huomata se, että Suomessa pienennetään budjettia, Venäjälle suurennetaan.
 
RE: Miehistön kuljetus

kimmo.j kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Minua ei juurikaan, hyökkääjän joukot jotka kykenevät jalkauttamaan jv-taistelijat kuljetusvälineistään täydellisesti vv-varustus silmillään tulevat olemaan jatkossakin todella harvinaista herkkua! Tätä ennen ne samaiset taistelijat pitäisi saadan ehjänä valmistautuneen puolustajan läheisyyteen niiden miinoituksen, pst-aseiden/epäsuoran ohi jossa ne jalkautuvat täysin tuntemattomaan maastoon ja kaiken kukkuraksi vv-varustus silmillään joka ei todellakaan ainakaan lisää taistelijan ympäristön hahmotuskykyä. Suorastaan herkullinen tilanne puolustajalle jos valmistelut on hoidettu kuten pitää :sleepy:

Ottakaa huomioon että mitä heikoimmin puolustava joukko on varustettu, niin luonnollisesti se asemoidaan maastoon jossa puolustus on kaikista helpoin järjestää. Joukon aktiivisuus ja tehtävien vaatimustaso laajenevat luonnollisesti sen mukaan mitä paremmin se on varustettu, ihan peruskauraa.


Kovat on luulot naapurin kyvystä toimia pimeässä kuin päivänvalossa konsanaan :dodgy:


Ohjustaja perustelee kantaansa hyvin, mutta...

Itselläni on pelko, että nuo meidän paikallaan olevat joukot kierretään ja tuhotaan sitten ajan kanssa. Liikkuvuus on päivän sana taistelukentällä.

Toistan nyt vähän itseäni, mutta:
Jos heikoiten varustetut joukot pysähtyvät passiiviseen toimintaan pimeimmäksi ajaksi vuorokautta, niin kommentti "ajan´kanssa" ei mielestäni päde enää alkuunkaan.

kimmo.j kirjoitti:
Silloin meidän joukoilla ei välttämättä ole aikaa valmistella niitä asemiaan. Kun jv-miinatkin on viety pois, jää aika vähän millä valvoa etumaastoa jota ei ehkä ole ehditty raivata, esteistä puhumattakaan.

ps-miinoitus on kaiken A ja O, tokkopa viuhkapanoksiaakaan turhaan on ollut hankintalistoilla... Asemien valmistelu ei aina tarkoita syvälle maansisään porautumista, homma voidaan tehdä paljon kevyemminkin. Enkä malta olla toistamatta sitä tosiseikkaa että heikoimmin varustetut joukot asemoidaan varmasti kartalle sellasiin paikkoihin joissa liike ei ole niin suuressa roolissa jne.

kimmo.j kirjoitti:
Toki vain muutamalla vv,llä varustetulla joukolla on taiteluarvoa, mutta jos/kun vihollinen tietää, ettei meillä ole kunnollista pimeätoiminta kykyä, se tietysti keskittää eforttinsa juuri yöhön.


Osalla on, osalla ei... Onko vihollisen läheskään kaikilla joukoilla kykyä hyökätä yöllä? Epäilen hyvin vahvasti!

kimmo.j kirjoitti:
Siitä mikä Venäjän asevoimien pimeätoiminta kyky on nyt ja 10 vuoden päästä en osaa sanoa, mutta asia kyllä huolestuttaa pimeän maan asukkia.

Eipä se meilläkään ole 10v päästä enää sama kuin nyt!
 
RE: Miehistön kuljetus

baikal kirjoitti:
Niin, monimuotoiseksi ajatukset lähtevät, jos arvioidaan, mitä sota on vuonna 2025? Onko se panssarisotaa Pälkäneellä vai jotain muuta?

Venäläisillä on varmasti tiettyjä vahvuuksia ns. epätyypillisen sodankäynnin alttarilla, he ovat jauhaneet sitä teemaa vuodesta -79 lähtien katkeamatta näihin päiviin asti ns. pehmeän vatsan alueella. Venäläisiä voi jokainen arvioida miten haluaa, mutta mitään oppimattomia tollukoita he eivät ole.

Hyvinpä oli opit hallussa kun seuraavan kerran Tshetseniassa niitä lähdettiin kokeilemaan... En vaan kertakaikkiaan ymmärrä naapurin ylenpalttista ylistämistäkään, Georgian konfliktikin oli kovin perinteistä ja kankeaa toimintaa raskaalla raudalla, ei kyllä paljon mykistänyt ainakaan meikäläistä millään uudella ja mullistavalla!

baikal kirjoitti:
Muodosteilla olevaa heko-armeijaa olisi vaarallista aliarvioida, ei sitä suun mauksi osteta yli tuhatta uutta kopteria, suun mauksi ei myöskään rekrytoida noita joukkoja ns. ekana jonosta saa ottaa ja messevä osa vielä soppariväkeä. Kopterijoukkojen käyttäminen tilanteessa, jossa on ensin hankittu ilmaherruus....oikein kylmiä väreitä kulkee hikisessä nahkassa, kun tuota ajattelee.

Muodosteilla olevaa heko-armeijaa kannattanee arvioida siinä vaiheessa kun jotain alkaa hahmottumaan ihan konkreettisesti. Jos sieltä sellainen taivaan pimentävä armeija joskus alkaa oikeasti hahmottumaan, niin olisiko silloin fiksumpi alkaa varustaa meidän heikompia joukkoja sellaiselle tasolle että noita vastaan kyetään järkevästi toimimaan vai ruilauttaa joukot jo hyvissä ajoin luiskaan koska ei me mitään kuitenkaan niille voida (vaikka mitään ei vielä edes ole olemassa)?

baikal kirjoitti:
Toivottavasti Ohjustaja on oikeassa siinä, että meidän hepep-joukkomme eivät joutuisi mittelöön moisten kanssa vaan paikalla kornottaa aina vimpan päälle varustettu jääkäripataljoona....pataljoona, joita ei saatana tule olemaan organisaatiossa levitellä asti.

Kumpi parempi, ei joukkoja ollenkaan vai joku porukka laittamassa sentään kapuloita rattaisiin / antamassa ainakin hälyn siitä mitä on meneillään? Huomioikaa että ilmakuljetteiset joukot ovat aina niin kevyesti varustettuja että niitä vastaan ei esim. tarvita välttämättä viimeistä huutoa olevaa pst-aseistusta. Noita vastaan kyetään aina toimimaan jollain tapaa vanhemmallakin kalustolla, toisin kuin raskaasti mekanisoitua vastastustajaa vastaan.
 
RE: Miehistön kuljetus

commando kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
No voi herranjestas! Se että heikoimmin varustetut joukot pysähtyvät vuorokauden pimeimmäksi ajaksi passiiviseen toimintaan ei vaadi mitään harmaan vaiheen valmisteluja vaan puhutaan joistain tunneista korkeintaan. Miinoitteet kuntoon ja jokaiselle taistelijalle selkeä A-sektori/etumaaston tuntemus kiintopisteineen.

Saanen huomauttaa että miten kauan vuorokaudessa on auringonvaloa riippuu vuodenajasta. Juhannus on nykyään suomalaisten lempivuodenaika, koska aurinko paistaa kun taas jouluna rukoillaan pimeässä Jeesukselta valonvahvistimia. Miinoitteet kuntoon, miten? Esimerkiksi sakaramiinat vei meiltä punahiuksinen noita-akka, jotka hidastaisivat ja ohjaisivat vihollisen liikettä.

Uralle ps-miinoitus ja metsään asemien etumaastoon viuhkapanokset. Sakaramiinat olivat aikamoinen muinaismuisto isoa kuviota ajatellen, niiden pääasiallinen tehtävä oli estää ps-miinoitteiden käsin raivaus, saman homman kykenee hoitamaan yksittäinen pimeänäöllä varustettu tulenjohtaja tai rk-mies. Ja sakaramiinat jos jotkut olivat kankea ja hidas tapa suojata omia asemia kun ottaa huomioon että paikoilleen ei tosiaa hirveästi haluta jämähtää -> miettikää nyt mikä homma olisi levittää/roudata noita maasto täyteen esim. kerran vrk:ssa?

Keskellä päivääkin vaunusta jalkautettava taistelija "hakee hetken aina paikkaansa", pimeys nostaa tuon tilanteen hahmottamisen monikerroin vaikeammaksi vaikka olisi mitkä okuläärit silmillä. Jos samaan aikaan tulee tulta päin ja pitää syöksyä ne okuläärit silmillä suojaan täysin tuntemattomassa maastossa, niin kyllä sillä hetkellä joku ihan muu kuin se puolustaja hyvässä suojassa asemassaan/tutussa maastossa
on hätää kärsimässä!

commando kirjoitti:
Vain aloittelijat hakevat paikkaansa, lisäksi jos lähdetään leikkiin mukaan että vihollinen on mekanisoitu vihollinen niin ainoastaan osumaa ottavat vaunut ja etummaiset tulitusalueella olevat eivät jalkauta vaan kauempana olevat joissa miehistö saa rauhassa purkaantua ulos, muodostaa tilannekuvan ja lähteä koukkaamaan väijyttäjiä.

Jaahas ja ammattilainen on aina kartalla ja toimii kuin tietokonepelissä ylempää ohjattuna kun jalkautuu vaunusta täysin tuntemattomaaan maastoon okuläärit silmillään tulen alle :dodgy:

Hehhee... mistä lähtien väijyt on täytynyt rakentaa siten että kaikki väijyttäjät pakkautuvat kärkivaunun kohdalle?

commando kirjoitti:
Puolustajalla on tottakai aina etu väijytyksessä mutta puolustajan etu vaihtuu sankarikuolemaan jos maastoa ei pystytä tarkkailemaan ja käsiaseilla jalkautuvaa vihollista ampumaan pimeännäkötoiminnan puutteen vuoksi.

Käytäntö ei ole ihan noin yksioikoinen, siellä on kovin äkkiä valoa ilmassa muodossa tai toisessa (kärkivaunu palaa, valopistoolit paukkuu jne), täysin säkkipimeitä tilanteita ei tulle vastaan kuin jossain sissimäisissä pienosasto toiminnoissa. +Tuskin mikään taisteleva joukko jää jatkossa vaille yhtäkään vv-laitella tms. Tilanne ei tietenkään ole paras mahdollinen, mutta kyllä sen kanssa kyetään elämään kun muut puitteet pyritään vielä rakentamaan varustuksen mukaan.

commando kirjoitti:
Luonnollisesti vihollinen tietää mihin taktiikkaan meidän pimeännäkölaitteet riittävät ja oletettavissa ei ole mitään Raatteentien taistelua ja panssarikolonnia valmistelluille tieurille.

Meillä on jatkossa monentyyppisiä joukkoja, monentyyppisellä varustuksella, siinähän sitten arpoo kuinka ronskisti uskaltaa lähteä metsän kautta koukkaamaan kun ei ne kuitenkaan mitään näe tai kuule, ei ainakaan ole kerenneet mitään valmistelemaan. Yllätys voi löytyä myös siinä muodossa että ei ne mitään tosiaan nähneet tai kuuleet, valmisteluista puhumattakaan kun ei siellä 15-20min koukun jälkeen enää ketään paikalla ollutkaan :a-rolleyes: Älkää nyt yrittäkö tehdä tästä väkisin vastustajallekkaan apukoulutason toimintaa.

Jos joku Pärnävän paikallisosasto jää maahanlaskua valmistelavan Spetsnaz joukkueen jalkoihin pimeässä, niin sitten se jää... Täyttä utopiaa että meidän heikoimmin varustetut joukot kykenisivät taistelemaan hyökkääjän parhaiten varustettuja osia vastaan heidän vahvuusalueellaan. Se onkin sitten ihan oma lukunsa kuinka usein viholisen parhaat osat toimivat alueella jonne meidän heikoimmat joukot on laitettu vastuuseen...

commando kirjoitti:
Luonnollisesti myös vihollinen haluaa ja tulee valitsemaan kohteensa.

No siinähän valitsee jos Pärnävä tuntuu houkuttelevimmalta kohteelta...

Ja millähän perusteilla meillä ei ole jakaa kesseihin tahi NLAW:hin niihin tarvittaessa kiinnitettäviä pimeätähtäimiä? Onko uusimmat pimeänäkö hankinnatkin menneet ohi?

commando kirjoitti:
Kerro toki mikä tähtäin laitetaan uuteen kessiin kiinni ja paljonko niitä on hankittu?

Määrät ovat varmasti hys, hys osastoa. NLAWiin menee vv3x vahvistin, eiköhän se tai joku muu käytössä oleva käy myös uuteen kessiin.

Ihan yhtälailla voin alkaa kyselemään sinulta dataa Venäläisten joukkojen vv-varustuksesta ja viiden lukumääristä, kerro toki jos tiedät?
 
RE: Miehistön kuljetus

Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Uralle ps-miinoitus ja metsään asemien etumaastoon viuhkapanokset. Sakaramiinat olivat aikamoinen muinaismuisto isoa kuviota ajatellen, niiden pääasiallinen tehtävä oli estää ps-miinoitteiden käsin raivaus, saman homman kykenee hoitamaan yksittäinen pimeänäöllä varustettu tulenjohtaja tai rk-mies. Ja sakaramiinat jos jotkut olivat kankea ja hidas tapa suojata omia asemia kun ottaa huomioon että paikoilleen ei tosiaa hirveästi haluta jämähtää -> miettikää nyt mikä homma olisi levittää/roudata noita maasto täyteen esim. kerran vrk:ssa?

On suuri ero siinä että joudutaanko ps-miinoitteen käsinraivaukseen sitomaan yksittäinen taistelija ja lisäksi hänelle tukeva henkilöstö kuin että se voitaisiin hoitaa miinoitteella miinoita ja unohda -periaatteella (tosin kartta olisi hyvä piirtää ja jonnekin ylemmäs toimittaa). Lisäksi kun otetaan huomioon erilaiset maastoskenaariot niin yksittäinen taistelija ei pysty vastaamaan käsinpurkamisen estämisestä johtuen ihan etäisyyksistä ellei tavoitteena ole itsemurha. Sakaramiinoilla on oma paikkansa eikä niitä voi korvata muilla välineillä, ei ainakaan samalla henki- tai kustannustasolla.

Jaahas ja ammattilainen on aina kartalla ja toimii kuin tietokonepelissä ylempää ohjattuna kun jalkautuu vaunusta täysin tuntemattomaaan maastoon okuläärit silmillään tulen alle :dodgy:

No yllätys on yllätys mutta tietyt perusmallit täytyvät tulla selkärangasta ja vaununjohtajan antaa tarvittavat komennot jonka jälkeen harjoitettuna haetaan suojaa eikä jäädä oviaukkoihin tukoiksi miettimään kuten suomalaiset valmiusjoukkolaiset.

Hehhee... mistä lähtien väijyt on täytynyt rakentaa siten että kaikki väijyttäjät pakkautuvat kärkivaunun kohdalle?

Riippunee aivan letkan pituudesta ja välimatkoista miten muihin kuin kärkeen pystytään vaikuttamaan.

Käytäntö ei ole ihan noin yksioikoinen, siellä on kovin äkkiä valoa ilmassa muodossa tai toisessa (kärkivaunu palaa, valopistoolit paukkuu jne), täysin säkkipimeitä tilanteita ei tulle vastaan kuin jossain sissimäisissä pienosasto toiminnoissa. +Tuskin mikään taisteleva joukko jää jatkossa vaille yhtäkään vv-laitella tms. Tilanne ei tietenkään ole paras mahdollinen, mutta kyllä sen kanssa kyetään elämään kun muut puitteet pyritään vielä rakentamaan varustuksen mukaan.

Valopistoolin käyttäminen valaisuun sitoo sitä käyttävän taistelijan pois itse taistelusta, koska se valaisee liian lyhyen ajan ja koko ajan joutuu lataamaan ja ampumaan, paljastaa valaisijan olinpaikan, ei toimi kovin tiheälatvaisessa metsässä, sisätiloissa ym. Lisäksi valopistoolilla ei voida tähystää huomaamatta ja valoammuksia ei pysty kuljettamaan niin paljon kuin olisi tarvetta. Valopistooli oli ihan kiva kapistus kun "ryssä" hyökkäsi "uraa" huutaen v. 1940 alussa.
 
RE: Miehistön kuljetus

commando kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Uralle ps-miinoitus ja metsään asemien etumaastoon viuhkapanokset. Sakaramiinat olivat aikamoinen muinaismuisto isoa kuviota ajatellen, niiden pääasiallinen tehtävä oli estää ps-miinoitteiden käsin raivaus, saman homman kykenee hoitamaan yksittäinen pimeänäöllä varustettu tulenjohtaja tai rk-mies. Ja sakaramiinat jos jotkut olivat kankea ja hidas tapa suojata omia asemia kun ottaa huomioon että paikoilleen ei tosiaa hirveästi haluta jämähtää -> miettikää nyt mikä homma olisi levittää/roudata noita maasto täyteen esim. kerran vrk:ssa?

On suuri ero siinä että joudutaanko ps-miinoitteen käsinraivaukseen sitomaan yksittäinen taistelija ja lisäksi hänelle tukeva henkilöstö kuin että se voitaisiin hoitaa miinoitteella miinoita ja unohda -periaatteella (tosin kartta olisi hyvä piirtää ja jonnekin ylemmäs toimittaa). Lisäksi kun otetaan huomioon erilaiset maastoskenaariot niin yksittäinen taistelija ei pysty vastaamaan käsinpurkamisen estämisestä johtuen ihan etäisyyksistä ellei tavoitteena ole itsemurha. Sakaramiinoilla on oma paikkansa eikä niitä voi korvata muilla välineillä, ei ainakaan samalla henki- tai kustannustasolla.

Muistelen, että jo vuosia sitten todettiin, että miinoja ei voi jättää mihinkään valvomattomaksi, eli sinällään sakaramiina ei ollut välttämätön. Hyödyllinen, mutta itse laskisin putkimiinan menetyksen vieläkin suuremmaksi vahingoksi. Ja nykyisin käsinraivaaminen on käytännössä mahdotonta, koska telluihinkin on hankittu raivaamisenestopanoksia.
 
RE: Miehistön kuljetus

commando kirjoitti:
Käytäntö ei ole ihan noin yksioikoinen, siellä on kovin äkkiä valoa ilmassa muodossa tai toisessa (kärkivaunu palaa, valopistoolit paukkuu jne), täysin säkkipimeitä tilanteita ei tulle vastaan kuin jossain sissimäisissä pienosasto toiminnoissa. +Tuskin mikään taisteleva joukko jää jatkossa vaille yhtäkään vv-laitella tms. Tilanne ei tietenkään ole paras mahdollinen, mutta kyllä sen kanssa kyetään elämään kun muut puitteet pyritään vielä rakentamaan varustuksen mukaan.

Valopistoolin käyttäminen valaisuun sitoo sitä käyttävän taistelijan pois itse taistelusta, koska se valaisee liian lyhyen ajan ja koko ajan joutuu lataamaan ja ampumaan, paljastaa valaisijan olinpaikan, ei toimi kovin tiheälatvaisessa metsässä, sisätiloissa ym. Lisäksi valopistoolilla ei voida tähystää huomaamatta ja valoammuksia ei pysty kuljettamaan niin paljon kuin olisi tarvetta. Valopistooli oli ihan kiva kapistus kun "ryssä" hyökkäsi "uraa" huutaen v. 1940 alussa.

Onko joku kieltänyt krh:n valoammusten käytön? Kumma kyllä, mutta yllättävän usein kun näkyy jossakin jenkkisotilaat sotimassa pimeällä, niin taivaalla tuppaa näkymään valoammuksia, oli ne IP:aa tai näkyvää valoa.
 
Herkullinen vänkäys siirretty omaksi ketjukseen Miehistön kuljetus -ketjusta.

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=762

-Setämies-
 
SJ kirjoitti:
Onko joku kieltänyt krh:n valoammusten käytön? Kumma kyllä, mutta yllättävän usein kun näkyy jossakin jenkkisotilaat sotimassa pimeällä, niin taivaalla tuppaa näkymään valoammuksia, oli ne IP:aa tai näkyvää valoa.

Valonvahvistimet vahvistavat valoa, siksi jotain valoa on aina oltava vaikkapa tähdistä. Valopistooleilla voidaan toki merkata erilaisia paikkoja kavereille kuten savuillakin valoisaan. Kukaan ei ole kieltänyt krh:n valoammusten käyttöä mutta jotta niitä voidaan käyttää se pitää valmistella erikseen ja hyvissä ajoin sekä niitä ei voida luonnollisesti käyttää sisätiloissa. Mitään pikatilanteiden juttuja ne eivät ole ja kranaatinheittimiäkin pitäisi olla lähellä. Kranaatinheittimen valoammus on kivempi juttu kuin valopistooli mutta molempien hyöty yksilölle muussa kuin hyvin valmistellussa puolustustaistelussa on aika lähelle nollaa.
 
Yksittäisen sotilaan puuttuva pimeätoimintakyky ei ole millään tavoin korvattavissa sillä siunaamalla, kun hän sitä eniten tarvitsee. Voidaan toki sopeuttaa omia toimintoja siten, että edes ko. joukolla on jonniinlainen pimeätoimintakyky, mutta mutta. Yksittäisen taistelijan pimeätoimintakyky on tätä päivää, ei sitä mikään muuksi muuta. Voidaan toki juosta vaikka tuohisoihtu kädessä pitkin rintamaa ja todeta, että pimeätoimintakyky on kunnossa...tai että joo, ohan se joukkueenjohtajalla wild pig kotelossa, kunnossa on, mutta mutta. Erityisolosuhdelöpinä jatkuu virallisissa puitteissa ihan entiseen malliin, ei pidä harhautua luulemaan, että se kaikki on eksaktia realitya.

Tulenavausjoukoiksi suunnitellut joukot varmasti saavat ihan hyvän varustuksen. Siitä sitten pähkii perskarvojen asennon mukaan, mitä tarkoittaa lkm tulenavausjoukot.
 
Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että valonvahvistimen tulisi kuulua jokaisen jv-sotilaan varustukseen... ja ihan yhtä varma, että tuo 1-2/ryhmä on seuraavan kymmenen vuoden aikana sellainen realistinen odotus...

Valaisu sopii parhaiten puolustustaisteluun, mutta nykyään ollaan liikeellä koko ajan; valaisua tulisi pystyä käyttämään suoraan liikkeestä.
Ryhmän joutuessa siirtymään pimeässä kärkeen laitetaan kk-mies jolla on yönäkö, muut kompuroivat perässä valkoiset laput kypärissään. Törmättäessä viholliseen kk-mies ampuu valojuovia kohti vihollista, valaisija 1 (varajohtaja) ampuu kädessään valmiina olleella valopistoolilla paukun samaan suuntaan, valaisija 2 ampuu käsivalaisuraketin, valaisija 3 valmistautuu tarvittaessa ampumaan toisen raketin. Kaikki muut ampuvat vihollista piiput kuumina, valopistoolilla paukuttelua jatketaan kunnes valaisuraketit syttyvät, tarvittaessa tämän jälkeenkin.
Ajoneuvoilla liikuttaessa toimitaan periaatteessa samalla tavalla, ensin tietysti jalkaudutaan. Kuljettaja ja tähystäjä joutuvat tietysti tappelemaan ainoasta yönäkölaitteesta. Säkkipimeässä tai nopeuden ratkaistessa vv annetaan kuskille, jos kuski näkee jotenkuten körötellä ilman valoa, niin tähystäjälle. Käytännössä jonkinlaisia valoja joudutaan ajaessa varmaan käyttämään.

Eihän tällainen tietenkään ratkaise yönäkölaiteongelmaa, mutta on ainakin jonkinlainen toimintamalli yllätysten varalta. Tärkeintä on, että valoa saadaan heti eikä hetken päästä; maastosta ja omasta asemasta saadaan jonkinlainen kuva, hyvällä tuurilla vastustajan valonvahvistimet sammuvat hetkeksi ja saadaan aikaa irtaantua parempiin maisemiin. Harjoittelematta ei tietenkään toimi.

Vielä aprikoin sitä, että löytyisikö jostain päin maailmaa (kiinalaiselta ilotulitetehtaalta?) kevyempiä käsivalaisuraketteja? Teho ja kantama valopistoolin luokkaa, syttyy lähes heti, paloaika vähän pidempi. Raketteja voisi jakaa joka ukolle, valaisua saataisiin heti eikä oltaisi ainoan valopistoolin varassa.
 
Valaisuraketteja ja niiden ampumalaitteita löytyy maailmalta erilaisia ja erinomaisia lähes joka lähtöön paitsi pv:n käyttöön.

Muun muassa rvl:n repertuaariin kuuluu valopistoolin valaisuraketteja, joiden korkeuskantama on 150m ja valaisuteho Ikaroksen (43KäValRak) -luokkaa. Kranaattipistooleihin ja -ampumalaitteisiin löytyy valaisuraketteja ja -ammuksia. Pv:n omasta arsenaalista löytyy 45ValRak eli valaisuraketti, jonka korkeuskantama 1000 metriä ja valaisuteho 3x Ikaros. Koskaan eikä missään niitä vain tunnuta käytettavän (kauhia vaarailmoituksen teko lennonjohtoon yms. verukkeena) vaan sen sijaan ne toimitetaan Ähtärin asevarikolle hävitettäviksi...

Valaisuammuksia löytyy myös kranaatinheittimistön sekä tykistön repertuaarista. Käyttö melko vähäistä.
 
Itse on aikoinaan tullut käytettyä niitä putkesta laukaistavia raketteja sekä pistoolia mutta aina optimi olosuhteissa: Lähes pilvetön taivas, puolustus ryhmityksessä rinteen päällä, avoimella paikalla. Miten nuo mahtavat toimia metsässä? Ja rakennetulla alueella? Koska sinne ne taistelut tulevat keskittymään. Kauas on jääneet ne ajat jolloin ryhmityttiin puolustukseen pellon reunamien metsiin ja pusikoihin. Noihin kun nykyään asemasi laitat niin noutaja tulee...
 
Ohjus-tiedustelija on esittänyt useita hyviä huomioita tässä ketjussa ja niistä olen samaa mieltä.

Minun nähdäkseni osassa ketjun kommenteista ei oteta huomioon puolustavan jalkaväen nykyistä tulivoimaa. Valonvahvistimen putkinäöllä on puolestaan hyvin hidasta kurkistella ympärille. Nämä kaksi asiaa muodostavat tappavan yhdistelmän hyökkääjän kannalta. Liike tyssää, kun hyökkääjällä on suuria vaikeuksia hahmottaa jopa hyökkäyssuuntaa ja lähimpien miesten sijaintia. Pikaisella kurkistuksella mättään takaa ei ehdi näkemään mitään ja pidempään tarkasteluun ei ole varaa puolustajan tulessa. Tähän vielä ylimääräiseksi riesaksi piikkilankaa, muutama putkimiina, puolustajaa tukevat heittimet ja puolustajan suorittama valaisu. Muutamassa minuuttissa hyökkäys muuttuu sekavaksi kohellukseksi.

Tällaisesta rauhallisesta haahuilusta aukealla ei ole edes toivoa vähänkin osaavampaa vastustajaa vastaan:


Kannattaa myös huomata kameran kapea näkökenttä, joka on ilmeisesti seurausta valonvahvistimesta?

Valonvahvistimia toki tarvitaan. Yksi tai kaksi tulisi olla jakaa jokaiselle ryhmälle, jotta vartiointi pimeässä onnistuu. Ampuminen onnistuu puolustajalta ilmankin. Ryhmän valonvahvistimella varustettu taistelija ampuu tähdättyjä laukauksia. Muut rappaavat ennalta valitun tulialueen puitteissa ja valaisun turvin.

Pienempiä osastoja on syytä varustaa kokonaan pimeänäöllä. Tällaisten joukkojen rooliksi näen öisen partioinnin ja paineen luomisen vihollisen suuntaan. Pientä kiusantekoa tilaisuuden tullen. Varsinaisia hyökkäyksiä tulee välttää, ellei sitten vihollinen ole selkeästi laiminlyönyt varmistusta. Ensisijaisesti tulee ylläpitää tietoa vihollisen sijainnista ja vihollisesta vapaista alueista.

Pimeänäöllä on roolinsa taistelukentällä, mutta sitä ei pidä yliarvioida.
 
Last edited by a moderator:
Tämä nyt menee nyt aivan siihen kuin kertoisi että niin ja niin pieni osuus tappioista on aiheutettu rynnäkkökivääreille joten siitä voisi vetää johtopäätöksen ettei kaikille tarvitse jakaa edes sitäkään...
 
commando kirjoitti:
Tämä nyt menee nyt aivan siihen kuin kertoisi että niin ja niin pieni osuus tappioista on aiheutettu rynnäkkökivääreille joten siitä voisi vetää johtopäätöksen ettei kaikille tarvitse jakaa edes sitäkään...

Aivan. Läväkkä JOINT ja tiukka suunnittelu takaavat tappiot viholliselle. Rynnäkkökiväärimies lienee turhake. Tosin pistinten kärjissä on tenhovoimaa silloin, kun katsotaan kuka hallitsee lopun viimein tst-aluetta. Tai elintärkeää kohdetta tms.
 
Back
Top