Taistelu rakennetulla alueella (ent. Asutuskeskustaisteluketju)

Reservin tapahtumissa näkee paljon erkkareita :p.
Itse asiassa niitä näkee.
Kenellä sopimus loppunut.
Resevin treeneissä käy mm poliiseja, kantahenkilökuntaa ja rajavartioita käynnyt säännöllisesti treenaamassa.

Mutta ei niitä kaikissa treeneissä näe, vaan tiettyjen joukkojen/porukoiden
 

Vittumainen duuni lääkitä ja raijata haavoittunut IFVn (Warrior) tornista kesken tulitaistelun. Ymmärrän että suojasavut olisi pysäyttänyt ammuskelun, mutta eikö se olisi ollut paras päätös samalla kun jengi hakee uudet, paremmat paikat tappelun jatkamisella ja haavoittuneet olisi raijattu suojaan?
 

Miksi rakennetun alueen sodat yleensä tapahtuu maantasalla? Kun katsoo HKn torneja tulee mieleen se vertikaali-elementti ja kuinka vittumaista se on putsata yksi korkea torni, puhumattakaan kymmenistä taikka sadoista.

Teoriassa puolustaja voi pitää hallussaan yläosia, ja mahdollisesti laajentaa rakentamalla sillan naapuritaloon, vaikka alakerta olisi miehitetty. Ongelma on veden ja energian kanssa. Jos sen hanskaa niin teoreettisessa mielessä toimijat voivat olla useassa kerroksessa ja olla vaikea putsata kokonaan.

Pommittamalla torneja on mahdollista luhistaa taikka kaataa niitä. Jos ne kaatuu niin naapurit on vaarassa, ja yläpuolella oleva toimija saa uuden reitin levittää aluettaan. Käytännössä tuollaista ei varmaan koskaan tapahdu, mutta kun ajattelee sitä potenttiaalista Kiina-Taiwan mittelöä, niin tämä saattaa tulla vastaan varsinkin jos Taiwanilaiset päättävät pistää kunnolla vastaan.

Esimerkki Taipein torneista

iu


Baghdad ja Mosul, viime suurista kaupungeista oli melko matalia.

iu


Millainen helvetti on taistella kaukoidän tiheästi rakennetuissa tornikaupungeissa? Tapahtuuko sekin maan tasalla?
 
As part of Future Soldier, innovation will be given greater priority, especially in areas such as digitisation, robotics, AI and electronic warfare, all key for successful urban ops. As part of the Future Land Combat System, the Army has set a vision to be “honed for urban” and, as part of the Land Urban Roadmap, has been working with the Defence Science and Technology Laboratory (Dstl) to predict future technologies and ways of operating, helping to ensure the right doctrine and equipment is in place for the challenges of urban operations.

Part of this work is a programme known as the Contested Urban Environment (CUE) Strategic Challenge. Part of The Technical Co-operation Partnership, the multi-year CUE programme works with Five-Eyes allies and partners, as well as industry and academia, to ensure collaborative working and to identify where cutting-edge tech can benefit our forces operating in urban environments.

Technologies developed through CUE include highly distributed sensors that use AI to detect adversaries such as personnel, vehicles, and drones; technologies to enhance the situational awareness of soldiers in complex terrain such as high-rise buildings and tunnels; and tools for exploiting the many data sources available from the city itself.

Stuart Lyle leads all support to Army’s Agile Warrior programme at Dstl and is their urban operations lead. He said: “It’s critical that the Army is the principal focus because the Army is the principal service for conducting any future urban operation. The Future Land Challenges Symposium is important not only to set the tone for upcoming research, but it also highlights some of the areas which need greater understanding. The fact that an entire day has been dedicated to urban shows how seriously this subject is being taken by the Army’s leadership.

As part of Agile Warrior, the symposium looks out to 2040, but also considers nearer-term issues as well. It is not all robots and artificial intelligence. The challenges of urban operations have been growing in prominence in the UK and with partners over the last few years. We recognise that we are more likely to conduct operations in an urban environment, across the full spectrum of conflict from peacekeeping to warfighting.”

Brigadier Ollie Kingsbury is Head of Warfare Development at the Land Warfare Centre, and co-chairs the Land Domain Urban Operations Steering Group. He said: "We are sharpening the Army for success in urban environments. We will have to operate in built-up areas, and it plays to our strengths: the resilience of our junior leaders and our culture of initiative and mission command. Following a roadmap for improvement, we are now prioritising urban expertise in our current and future plans, including research and experimentation. We are updating and refining the way we work now - tactics, training, equipment, structures, and infrastructure - as well as building urban capabilities into our modernisation programmes. We're aiming to move beyond being good at urban operations if we get drawn in, to really embracing the challenges and looking for ways to exploit our expertise."

Tuon mukaan Britit ovat ajatelleet sitä vertikaali elementtiä. Kun Lontoota katsoo, niin meillä on täällä entistä enemmän korkeita torneja ja varsinkin City on tiheätä seutua, missä katujen leveys ei ole suuri. Katuja on vain niin helvetisti, ja tietyissä paikoissa se vertikaali elementti on silmin pistävä.

Vaikeaa tekee sen että yläkerroksista on helppo katsoa kauas ja jos on osaavia ampujia, niin linnoittunut jalkaväki pystyy pitämään aluetta vaarallisena, vaikka alakertoja menetettäisiin. Ongelma on huollossa.
 
Torni-asiaa voinee pohtia sitä kautta että mitä sinne pömpeliin linnottautumalla saavuttaa. Ellei kyseinen paikka satu olevan ns. kriittinen infra (hallintorakennus, vesi-, sähkö-, televisio-,radiolaitos), mitkä yleensä ovat vähän toisen muotoisissa rakennuksissa ainakin kriisiaikana, voi hyökkääjä vaan kohauttaa niskojaan ja ajella ohi. Jos sieltä alkaa enemmän heittelemään vaikka sinkotavaraa ohiajajien niskaan on kirjaimellisesti tikun nokassa. Sen jälkeen suorasuuntaus, laserohjaus tai esimerkiksi syöksyt helikopterilla/hävittäjillä todennäköisesti tekevät tornisissin elon kovin ikäväksi.

Referenssiksi voi katsoa Groznyin lanauksen, ei siinä ihan joka murkula osunut taistelijoiden käytössä oleviin rakennuksiin.
 

Miksi rakennetun alueen sodat yleensä tapahtuu maantasalla? Kun katsoo HKn torneja tulee mieleen se vertikaali-elementti ja kuinka vittumaista se on putsata yksi korkea torni, puhumattakaan kymmenistä taikka sadoista.

Sodassa korkean talon siivous ei ole ongelma. Tulta alle ja yläkerrat hiljenee. Ongelmia tulee, kun ollaan kevennetyssä sodassa tai poliisioperaation kaltaisessa tilanteessa ja infraa ja sivullisia yritetään säästää.

Yksittäinen korkea talo on alttiimpi vaikutukselle kun keskimääräinen talo. Korkeelta näkee kauas, mutta sinne myös näkee kaukaanta. Valvottavan pinta-alan epäsymmetria on ympäristön eduksi. Toki sodankäyntiä kevyemmin menetelmin toimittaessa ongelmat on osin toisinpäin. Maamerkin valtaus halvaannuttaa normaalitoiminnan laajalla alueella.

Hyvin korkeat rakennukset myös junttaavat raunionsa astetta tiiviimmäksi paketiksi. Ei jää vastaavaa puolustukselle edullista rauniomaastoa.
 
Jos tarkoitat palokuntaa.

En tarkoita. On eri asia jos on varautunut siihen että palo syttyy kuin että se tapahtuu vahinkossa. Sprikler systeemi on melko vanha keksintö, ja kerran kärähtänyttä kerrosta on hankala sytyttää uudestaan kun se materiaali on jo palanut.
 
En tarkoita. On eri asia jos on varautunut siihen että palo syttyy kuin että se tapahtuu vahinkossa. Sprikler systeemi on melko vanha keksintö, ja kerran kärähtänyttä kerrosta on hankala sytyttää uudestaan kun se materiaali on jo palanut.
Jos alakerta on hallussa, niin sitten varmaan voi vedenkin estää. Sähköstä puhumattakaan.
 
Jos alakerta on hallussa, niin sitten varmaan voi vedenkin estää. Sähköstä puhumattakaan.

Sähkö riippuu systeemeistä ja jos virtaa tarvitsee niin etelän puolelle asennettu paneli taikka viisi antaa sitä. Veden katkaisuun voi varautua. Kuten sanoin ongelma on huollossa.
 
Torni palosta myös, vaikka asun Grenfellin vieressä niin katsoin itse tornitalossa kärvähtynyt asuntoa omin silmin. Ei se kauan palanut, kaasut oli mustia ja palo oli tukahtunut ennenkuin se levisi muihin asuntoihin, vaikka kyse ei ollutkaan kaikkein hienoimmasta tornista, ja palokunta oli vasta saapunut paikalle.
 
Minkälaisesta skenariosta tässä nyt keskustellaan kun yksi kirjoittaa aurinkopaneleista? Minulla mielessä Beirut/Berliini/Grozny eli sodan tuhoama kaupunki. Onko muilla joku matala-instensiivisempi polisiäärinen skenario?
 
iu

Mosul, Irak

iu

Homs, Syyria. Tuossa kuvassa kauempana olevan tornin alakerta on palanut. Silti torni on käytettävissä.

iu

Beirut, Libanon sen räjähdyksen jälkeen.
 
Torni-asiaa voinee pohtia sitä kautta että mitä sinne pömpeliin linnottautumalla saavuttaa. Ellei kyseinen paikka satu olevan ns. kriittinen infra (hallintorakennus, vesi-, sähkö-, televisio-,radiolaitos), mitkä yleensä ovat vähän toisen muotoisissa rakennuksissa ainakin kriisiaikana, voi hyökkääjä vaan kohauttaa niskojaan ja ajella ohi. Jos sieltä alkaa enemmän heittelemään vaikka sinkotavaraa ohiajajien niskaan on kirjaimellisesti tikun nokassa. Sen jälkeen suorasuuntaus, laserohjaus tai esimerkiksi syöksyt helikopterilla/hävittäjillä todennäköisesti tekevät tornisissin elon kovin ikäväksi.

Referenssiksi voi katsoa Groznyin lanauksen, ei siinä ihan joka murkula osunut taistelijoiden käytössä oleviin rakennuksiin.
Korkeasta rakennuksesta on hyvä johtaa tulta.
Ammuskelu ei ehkä ole järkevää jos ei ole hyvää poistumisreittiä.
 
iu

Mosul, Irak

iu

Homs, Syyria. Tuossa kuvassa kauempana olevan tornin alakerta on palanut. Silti torni on käytettävissä.

iu

Beirut, Libanon sen räjähdyksen jälkeen.
Kun tuollaiseen hajalle ammuttuun torniin tekee riittävän ison nuotion alle, leviää savu koko rakennukseen. ei tarvita liekkejä. Noissa ei ole enää toimivaa sprinklausta. Toki kun savu on haihtunut voidaan raunita taas käyttää, sodassa kun ei tarvitse välittää joka paikassa olevista myrkyistä jota myös noeksi kutsutaan.
 
Back
Top