Talousasiantuntija: Suomi rajussa alamäessä

Jarrua jarrua. On turhaa puhua ansaituista palkoista ja mitä kunkin pitäisi mielestään saada. Palkanmaksun lähtökohtahan on halvattu vieköön palkanmaksajan kantokyky!!!!! Ei mikään yrityskään maksa kovin pitkää palkkaa sillä periaatteella, että mitä kukin palkansaaja tahtoo tai on kuvitellut ansaitsevansa, kyllä se maksajan kassa on ihan pirun määräävä juttu. Julkisen sektorin työläiset voivat ihan aidosti olla palkkansa väärti, mutta jossain on se raja, jonka maksaja voi kustantaa. Tuo maksaja on muuten veronmaksaja eli ne tavon tallaajat, yritykset jne. Ei se julkisen sektorin raha mistään puusta tipu, se on veroja ja lainattua.

Ja ainahan on valittavissa yksityinen sektori, jos saatu palkka ei riitä....tai ryhtyy yrittäjäksi ja alkaa leipomaan hirmuhilloa. Tämä julkisen sektorin maksama palkkasumma on pakko avata, mutta ei taida sellaista puoluetta löytyä, joka lähtisi näihin talkoisiin. Nämä avataan näköjään vasta IMF:n hellässä ohjauksessa, sitten on kyyti kylmää, kuten Kreikasta kuva kertoo.
 
Nykyään tämä ongelma keskittyy lähinnä Suomessa työskenteleviin ulkomaisiin työntekijöihiin, sekä tietenkin pienemmässä mitassa ulkomailla työskenteleviin suomalaisiin. On runsaasti työntekijöitä, jotka on vakuutettu kahdessa maassa, mutta eläkettä he tulevat saamaan vain toisesta vakuutuksesta. Syynä murheisiin on erittäin epäselvä järjestelmä ja pahinta on se, että virheellisiä maksatuksia ei välttämättä pysty oikaisemaan, vaikka ne huomattaisiinkin. Koituuko ylijäämä lopulta Suomen vai esimerkiksi Viron eläkeläisten hyödyksi selviää vasta vuosien kuluttua.

Kotimaassahan homma on ollutvähemmän vinossa vuoden 2005 uudistuksen jälkeen, kun eläkettä on alkanut kertyä jo 18-vuotiaana. Aiemminhan ikäraja oli 23, mikä jätti monet työuran alkuvaiheessa ilman eläkekertymiä.

Tämä on muuten hassu juttu, kun sitä ajattelee. Erään vaiheen kautta törmäsin näihin asioihin jo 1996....eikä homma ole miksikään muuttunut.
 
Tämä on muuten hassu juttu, kun sitä ajattelee. Erään vaiheen kautta törmäsin näihin asioihin jo 1996....eikä homma ole miksikään muuttunut.

Hassuus loppuu siihen, kun rakennusliikkeelle ollaan hyvin hanakasti tarjoamassa tuhansien eurojen sakkoja siitä, että nämä muka rikollisesti rikkovat tuota säännöspuuroa. Ja ei muuta kuin perään vielä virkamies valittamaan medialle rakennusalan huonoa moraalia. Samoilta virkamiehiltä neuvoa kysyessä ei vastauksia näy eikä kuulu. Ei liene kohtuuton vaatimus, jos haluaa säännöstön, jota on edes teoriassa mahdollista noudattaa ilman juristin koulutusta.
 
Hassuus loppuu siihen, kun rakennusliikkeelle ollaan hyvin hanakasti tarjoamassa tuhansien eurojen sakkoja siitä, että nämä muka rikollisesti rikkovat tuota säännöspuuroa. Ja ei muuta kuin perään vielä virkamies valittamaan medialle rakennusalan huonoa moraalia. Samoilta virkamiehiltä neuvoa kysyessä ei vastauksia näy eikä kuulu. Ei liene kohtuuton vaatimus, jos haluaa säännöstön, jota on edes teoriassa mahdollista noudattaa ilman juristin koulutusta.

Aivan. Tässä näkee juuri sen raadoimmillaan, kun byroo tekee itsestään tosi tärkeän. Suu myttyrällä mittaillaan ja ihmetellään ja jos jotain kysyt, suu menee pyöreäksi kuin hoo-moilasella ja silmät kuvastavat Gerhard Rihmakallon olemusta rummunlyönnin jälkeen.
 
Toinenkin talousasiantuntija avasi hiljattain sanaisen arkkunsa:

– Voi sanoa, että Suomi on tällä hetkellä ylikoulutettujen alisuorittajien maa. On raaka-aineita ja kokkeja, mutta arvokkain resepti, huipputekniikka, on vanhentunut, Bengt Holmström arvioi.

Alikoulutetut ylisuoriutujat kunniaan!
 
Passivoituminen on ilmanmuuta iso osa ongelmaa. Mutta on hankalaa keksiä sellaista työllistämistä joka sekä tuottaisi jotain, eikä vääristäisi yritysmarkkinoita. Puhtaanapidon hommia esimerkiksi kyllä riittää, mutta niitä pääsääntöisesti tekevät jo joko alan yritykset tai olemassaolevat julkisen sektorin työntekijät. Jotain työpajakokeilua vissiin joku aika sitten kokeiltiin, mutta taisi tulla aika kalliiksi. Tällaisissa systeemeissä on suuri riski että työllistäminen on sosialistishenkistä "maanantaina Ryhmä A kaivaa kuopan ja ryhmä B täyttää sen. Tiistaina...".


Julkisella puolella on niin hyvät palkat että osan porukasta joutaisi osa-aikaistaa. Ainakin maatalouslomituspuolella tuntuu että täysipäiväiset työsopimukset alkaa olemaan harvinaisia. Toki ihmiset vinkuu kun ei saa enää 2500€ kuussa, mutta ihanpa sama. Vinkuu ne nykyisenkin palkan pienuutta.

Toki tämäkään ei muuta julkisen sektorin pöhöttyneisyyttä, mutta ainakin jakaa yhteistä hyvää vähän isommalle osalle porukkaa. Koulututuksen hitauskaan ei ole kummoinen ongelma, kyllä noilla kohdennetuilla aikuiskoulutusprojekteilla tuntuu tehoa olevan. Tiedä sitten totuudesta, mutta ainakin sitten kun itse koulutus saadaan pyörimään niin homma on tehokasta.
 
Aivan. Tässä näkee juuri sen raadoimmillaan, kun byroo tekee itsestään tosi tärkeän. Suu myttyrällä mittaillaan ja ihmetellään ja jos jotain kysyt, suu menee pyöreäksi kuin hoo-moilasella ja silmät kuvastavat Gerhard Rihmakallon olemusta rummunlyönnin jälkeen.

Oletteko pistäneet merkille minkä koulutuksen omaavia henkilöitä valtio ja kunnat ovat alkaneet suorastaan kahmia henkilöstöönsä?

Asianajajia eli lakimiehiä ja -naisia. Se porukka on osannut lobata itsensä joka virkaan ykkössijalle, ja nyt se alkaa näkyä/tuntua: Pikkupalkoilla he eivät suostu "työskentelemään" ja parempaa pykälänikkaria & itsensä työllistäjää et löydä kuin ko. ammatin edustajat.
 
Nykyään tämä ongelma keskittyy lähinnä Suomessa työskenteleviin ulkomaisiin työntekijöihiin, sekä tietenkin pienemmässä mitassa ulkomailla työskenteleviin suomalaisiin. On runsaasti työntekijöitä, jotka on vakuutettu kahdessa maassa, mutta eläkettä he tulevat saamaan vain toisesta vakuutuksesta. Syynä murheisiin on erittäin epäselvä järjestelmä ja pahinta on se, että virheellisiä maksatuksia ei välttämättä pysty oikaisemaan, vaikka ne huomattaisiinkin. Koituuko ylijäämä lopulta Suomen vai esimerkiksi Viron eläkeläisten hyödyksi selviää vasta vuosien kuluttua.

Kotimaassahan homma on ollutvähemmän vinossa vuoden 2005 uudistuksen jälkeen, kun eläkettä on alkanut kertyä jo 18-vuotiaana. Aiemminhan ikäraja oli 23, mikä jätti monet työuran alkuvaiheessa ilman eläkekertymiä.

Eläkkeet ovat ongelma. Moneltakin kannalta. Mutta omat kokemukset ovat kolmesta järjestelmästä:

1) Suomen järjestelmästä muistuvat mieleen lähinnä eläkeiän nostot, jotka lykkäsivät ”maaliviivaa” kohti horisonttia kutakuinkin ikääntymisen tahdissa.

2) Suomesta kertyneen työeläkkeen siirtäminen ulkomaille ei sekään aina ongelmitta onnistu. Onnistuneen siirron jälkeen jää pohdittavaksi, ottaako eläkkeen käteisenä (alle 10 v. työsuhde) vai sinnitteleekö eläkeikään asti.

3) Ulkomaisista järjestelmistä yksinkertaisin on ”käteiseläke”: kun työsuhde päättyy, työnantaja maksaa eläkkeen kertakorvauksena, joka määräyy peruspalkan ja työvuosien perusteella.

Jokaisella järjestelmällä on puolensa, mutta kolmonen on ylivoimaisesti yksinkertaisin.
 
Eläkkeet ovat ongelma. Moneltakin kannalta. Mutta omat kokemukset ovat kolmesta järjestelmästä:

1) Suomen järjestelmästä muistuvat mieleen lähinnä eläkeiän nostot, jotka lykkäsivät ”maaliviivaa” kohti horisonttia kutakuinkin ikääntymisen tahdissa.

2) Suomesta kertyneen työeläkkeen siirtäminen ulkomaille ei sekään aina ongelmitta onnistu. Onnistuneen siirron jälkeen jää pohdittavaksi, ottaako eläkkeen käteisenä (alle 10 v. työsuhde) vai sinnitteleekö eläkeikään asti.

3) Ulkomaisista järjestelmistä yksinkertaisin on ”käteiseläke”: kun työsuhde päättyy, työnantaja maksaa eläkkeen kertakorvauksena, joka määräyy peruspalkan ja työvuosien perusteella.

Jokaisella järjestelmällä on puolensa, mutta kolmonen on ylivoimaisesti yksinkertaisin.


Kaikissa on tosiaan puolensa. Onhan nykymallissa sekin puute, että esimerkiksi ennenaikaisen kuoleman kohdatessa elinikäinen eläkesäästäminen menee muiden hyväksi. Olisi kohtuullista laittaa perikunnalle jakoon ainakin vakuutetun itsensä rahoittama osuus tuottoineen.
 
Oletteko pistäneet merkille minkä koulutuksen omaavia henkilöitä valtio ja kunnat ovat alkaneet suorastaan kahmia henkilöstöönsä?

Asianajajia eli lakimiehiä ja -naisia. Se porukka on osannut lobata itsensä joka virkaan ykkössijalle, ja nyt se alkaa näkyä/tuntua: Pikkupalkoilla he eivät suostu "työskentelemään" ja parempaa pykälänikkaria & itsensä työllistäjää et löydä kuin ko. ammatin edustajat.

Suomessa lappaa jos minkälaisista korkeakouluista väkeä, jolle ei kertakaikkiaan riitä mestoja yksityisellä sektorilla. Yhteiskuntalupaus takaa koulutetulle hyväpalkkaisen duunin, vaikka se raha revittäisiin tuohen ja peruskallion välistä. Kuntien ja valtion suhde on kohta kyllä niin monimutkainen, että siihen selvittämiseen tarvitaan varmasti prikaatillinen laki-ihmisiä. Hienoa, lanttulaatikkohirviö, joka ruokkii itseään.
 
Nykyään tämä ongelma keskittyy lähinnä Suomessa työskenteleviin ulkomaisiin työntekijöihiin, sekä tietenkin pienemmässä mitassa ulkomailla työskenteleviin suomalaisiin. On runsaasti työntekijöitä, jotka on vakuutettu kahdessa maassa, mutta eläkettä he tulevat saamaan vain toisesta vakuutuksesta. Syynä murheisiin on erittäin epäselvä järjestelmä ja pahinta on se, että virheellisiä maksatuksia ei välttämättä pysty oikaisemaan, vaikka ne huomattaisiinkin. Koituuko ylijäämä lopulta Suomen vai esimerkiksi Viron eläkeläisten hyödyksi selviää vasta vuosien kuluttua.

Kotimaassahan homma on ollutvähemmän vinossa vuoden 2005 uudistuksen jälkeen, kun eläkettä on alkanut kertyä jo 18-vuotiaana. Aiemminhan ikäraja oli 23, mikä jätti monet työuran alkuvaiheessa ilman eläkekertymiä.

No aika marginaalisen ja olemattomanesimerkin keksit. Esimerkkisi koskee lähinnä ei eu/eta maita ja niitä joiden kanssa suomella ei ole voimassa olevaa sosiaaliturvasopimusta jollointuplamaksut ovat mahdollisia mutta tällöin voi myös olla oikeutettu eläkkeseen usemmasta maasta ilman yhteensovituksia.

Esimerkilläsi ei ole oikeastaanmitään tekemistä alkuperäisen viestini kanssa.
 
Kaikissa on tosiaan puolensa. Onhan nykymallissa sekin puute, että esimerkiksi ennenaikaisen kuoleman kohdatessa elinikäinen eläkesäästäminen menee muiden hyväksi. Olisi kohtuullista laittaa perikunnalle jakoon ainakin vakuutetun itsensä rahoittama osuus tuottoineen.

Jos näin tehtäisiin niin eläkemaksut nousisivat vääjäämättä. Osinhan nuo rahat "palautetaan" perhe-eläkkeiden muodossa.
 
No aika marginaalisen ja olemattomanesimerkin keksit. Esimerkkisi koskee lähinnä ei eu/eta maita ja niitä joiden kanssa suomella ei ole voimassa olevaa sosiaaliturvasopimusta jollointuplamaksut ovat mahdollisia mutta tällöin voi myös olla oikeutettu eläkkeseen usemmasta maasta ilman yhteensovituksia.

Vähäinen asia meidän herrakansan jäsenten mielestä?
 
Ylisuuret palkat ärsyttää, mutta talouden kannalta olennaista on, että mihin ne käytetään. Jos poliisi käyttää kaikki rahansa paikalliseen baariin, syö ulkona, käy teatterissa, palkkaa kotiin siivoojan tai lastenhoitajan yms, niin kaikki se raha jää sinne alueelle.

Mutta kun sairaanhoitaja kuljettaa rahansa Thaimaahan tai ostaa kalliin (ei A-mersu) auton, niin tarvitaan 100 ihmistä tienaamaan ne rahat takaisin.

Näin näkisin tämän hetken tilanteen. Kun aikanaan työttömyys laskee, niin sitten tärkeintä alkaa olla tuottavuus. Mutta nyt tärkeintä on kotimainen oma kysyntä.
 
Julkisella puolella on niin hyvät palkat että osan porukasta joutaisi osa-aikaistaa. Ainakin maatalouslomituspuolella tuntuu että täysipäiväiset työsopimukset alkaa olemaan harvinaisia. Toki ihmiset vinkuu kun ei saa enää 2500€ kuussa, mutta ihanpa sama. Vinkuu ne nykyisenkin palkan pienuutta.

Palkkakehitys on julkisella sektorilla ollut hiukan hitaampaa:
"2000-luvulla ovat keskiansiot nousseet liki tuhannella eurolla kuussa. Jos tarkastellaan vain säännöllisen ajan keskiansioita, niin yksityisellä sektorilla nousu on ollut suurin, 48 prosenttia. Valtiolla on ollut tyytyminen 47 prosenttiin ja kunnissa 41 prosenttiin."
Tai näin oli tilanne ainakin 2010, en tähän hätään uudempaa vertailua löytänyt.
Työtahti ei kunnallisella puolella näytä minun silmiini myöskään mitenkään löysältä, se kyllä on tullut mieleen että tarvitaanko joka jannua. Paljonhan siellä on tosiaan sellaisia jotka työllistävät toinen toisiaan. Jokaisella uudella viralla on 'flow-down' efekti, kun henkilöstö niin myös hallinto kasvaa, samaten tilakustannukset, ylläpito...

Alkuperäisestä listauksesta vielä, se tuntuu saaneen laajalti kannatusta puheissa mutta lauman mukana on aina helppo ulvoa. Veikkaan että moni niistä jotka nyt allekirjoittaisivat Koskenkylän listan "joo kaikki yritystuet pois vaan" olivat vähän aiemmin vaatimassa Vapaavuoren päätä vadille kun STX:n laivatilaus kaatui tukien puutteeseen...
 
Palkkakehitys on julkisella sektorilla ollut hiukan hitaampaa:
"2000-luvulla ovat keskiansiot nousseet liki tuhannella eurolla kuussa. Jos tarkastellaan vain säännöllisen ajan keskiansioita, niin yksityisellä sektorilla nousu on ollut suurin, 48 prosenttia. Valtiolla on ollut tyytyminen 47 prosenttiin ja kunnissa 41 prosenttiin."
Tai näin oli tilanne ainakin 2010, en tähän hätään uudempaa vertailua löytänyt.
Työtahti ei kunnallisella puolella näytä minun silmiini myöskään mitenkään löysältä, se kyllä on tullut mieleen että tarvitaanko joka jannua. Paljonhan siellä on tosiaan sellaisia jotka työllistävät toinen toisiaan. Jokaisella uudella viralla on 'flow-down' efekti, kun henkilöstö niin myös hallinto kasvaa, samaten tilakustannukset, ylläpito...

Alkuperäisestä listauksesta vielä, se tuntuu saaneen laajalti kannatusta puheissa mutta lauman mukana on aina helppo ulvoa. Veikkaan että moni niistä jotka nyt allekirjoittaisivat Koskenkylän listan "joo kaikki yritystuet pois vaan" olivat vähän aiemmin vaatimassa Vapaavuoren päätä vadille kun STX:n laivatilaus kaatui tukien puutteeseen...

Sellainen havainto on itselle tullut julkiselta puolelta, että ainakin uudet hankkeet osataan viedä läpi niin, että hinta nousee taatusti tappiin. Ovathanhan työergonomia yms. viihtyvyystekijät toki tärkeitä, ei siinä mitään, mutta kohtuus kaikessa. Jostain syystä normiyrityksen normikonttorilla pärjätään paljonkin vaatimattomammissa puitteissa, kuin monissa virastoissa, jotka tuovat mieleen lähinnä vakuutus- ja rahoituslaitokset. Jollain verisesti kilpaillulla alalla toimiva yritys ei ikimaailmassa voisi miehittää ja ylläpitää sellaista koneistoa, joka virastoissa pyörii. Siinä on iso ero, maksetaanko laskut yritystoiminnan tuotoista, vai verovaroista. Ei tietenkään pitäisi olla, mutta tuo lienee inhimillistä.

Ja vaikka miten haluaisi ymmärtää ja empatisoida, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun Feng Shui-konsultti tulee mukaan viraston sisustussuunnittelupalaveriin, pitäisi hälytyskellojen soida :D
 
Tässä on varmaan paikkakunnallisia eroja...itse olen nähnyt lähinnä ahtaita ja ankeita toimistotiloja parhaaseen 70-luvun tyyliin. Ainoa Feng Shui on se alipalkattu kiinalainen joka on kasannut halvat konttorituolit Shenzenissä.
Muuten tällä paikkakunnalla osataan kyllä pistää rahaa sileäksi, mutta törsäysvimma kohdistuu isompiin projekteihin :)
 
Tässä on varmaan paikkakunnallisia eroja...itse olen nähnyt lähinnä ahtaita ja ankeita toimistotiloja parhaaseen 70-luvun tyyliin. Ainoa Feng Shui on se alipalkattu kiinalainen joka on kasannut halvat konttorituolit Shenzenissä.
Muuten tällä paikkakunnalla osataan kyllä pistää rahaa sileäksi, mutta törsäysvimma kohdistuu isompiin projekteihin :)

Omat kokemukset ovat pääkaupunkiseudulta ja kyllähän täälläkin näkyy, että ne virastot, joille on osunut tyhjä arpa, saattavat toimia hyvinkin vanhoissa ja ankeissa tiloissa. Remontitikin tehdään tyypillisesti ylikorostetun kevyinä pintaremontteina. Työpaikka valtiolla ei todellakaan takaa loisteliaita työtiloja, paitsi onnekkaille.
 
Back
Top