Ruotsalaisen Swedbankin tuoreen katsauksen mukaan Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen (bkt) jatkaa reipasta nousuaan 2020-luvulla kun Ruotsi, Norja ja Tanska saavat julkisen velkansa nousun taittumaan varsin kohtuulliselle tasolle. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on selvästi korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
Julkinen velka myös kasvaa meillä selvästi muita Pohjoismaita nopeammin. Swedbankin Suomen pääekonomistin Heidi Schaumanin Twitterissä julkaisema graafi herätti vilkkaan keskustelun.
Swedbankin tilanteesta esittämä kuva on hätkähdyttävä. Mikä meillä on talouspolitiikassa mennyt tai on menossa pahasti pieleen? Julkisen velan suhteessa bkt:hen on tietysti kaksi vaikuttavaa asiaa: velan määrä ja bkt:n kehitys. Velkasuhteeseen voidaan vaikuttaa positiivisesti hillitsemällä velan ottamista ja avittamalla bruttokansantuotetta kasvamaan.
Suomen julkisen velkaantumisen nousukulma pidemmälle 2020-luvulle mentäessä on todella huolestuttava kun muistetaan millaisia rankkoja haasteita meillä on edessämme. Keskeisin ongelma on väestön ikärakenteen raju muutos. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa nopeasti samaan aikaan kun työikäisten määrä vähenee.
Terveydenhoidon ja muiden palveluiden tarve lisääntyy ja potentiaalisten veronmaksajien joukko supistuu. Julkisen talouden haasteet nousevat tasolle, jota Suomessa ei ole aiemmin nähty.
Onko julkisen velan nousu suhteessa bkt:hen nyt sellaisessa kulmassa, että se pystytään taittamaan tasolle, jolla selviämme vuoteen 2030 ja siitä eteenpäin? Nyt ei oikein siltä näytä.
Koronaelvytyksen oloissakin tärkeitä talouspoliittisia päätöksiä ei saisi lykätä. Velan ottamisen ohella pitäisi jo nyt olla uskottava vakauttamisohjelma julkiselle taloudelle. Taloudellista aktiviteettia on tuettava kaikin keinoin. Työllisyyttä pitäisi saada ylös tässä ja nyt. Työn tekemiselle ja yrittämiselle tulisi luoda lisää kannustimia.
Käytännön mallia voi hakea kääntämällä katseen läntiseen naapurimaahamme Ruotsiin. Ruotsin sosiaalidemokraattinen finanssiministeri Magdalena Andersson tiivisti maansa hallituksen talouspolitiikan kolmeen sanaan: työtä, työtä ja työtä. Ruotsin koronaelvytystoimiin sisältyi myös veronalennuksia, joiden seurauksena palkansaajille jää enemmän rahaa käteen. Ero Suomen työllisyys- ja talouspolitiikkaan on selkeä.
Suomi ei selviä talouden haasteista, jos julkisen velan kasvua ei saada aisoihin. Julkisen talouden vakauttamissuunnitelmalla on nyt kiire. Kiirettä pitää myös tehokkailla työllisyystoimilla. Hallituksen on ryhdyttävä tekemään työllisyyspäätöksiä, jos työmarkkinaosapuolet eivät saa aikaan kunnon esityksiä. Koronaelvytyksellä ja siihen liittyvillä suorilla tukitoimilla on aikansa, mutta varsin pian Suomessa olisi päästävä talouden aktivointiin markkinatalouden perinteisillä keinoilla.
Suomen velkasuhde täytyy vakauttaa pohjoismaiselle tasolle.
JUHA KESKINEN
