Taloustieteellinen keskustelu

[johan6]

USA:n vaalit on pidetty ja tulokset selvillä. Jo ensitiedot kertovat että positiivisia muutoksia on tulossa. Korona-pandemian hoito tulee muuttumaan USA:ssa terveydenhuollon ammattilaisten vastuulle.
Myös pörssikurssit ovat lupaavasti nousussa, ennakoiden samalla parempien aikojen ja yhteistyön paluuta maailmantaloudessa. Biden'in johdolla voidaan odottaa että demokraattisissa markkinatalouksissa talouskehitys kääntyy keskinäisestä kilpailusta ja sokeasta protektionismista kaikkia hyödyttävään kasvuun.
- maailmantalous ei ole nollasummapeliä vaan perustuu korkealaatuisen tieteen, tutkimuksen ja kehityksen kasvuun sekä tuotannollisesti ja kaupallisesti yhteisiin pelisääntöihin.
- juuri näillä osa-alueilla on kehittyneillä länsimailla edelleenkin yhteinen ja johtava rooli maailmalaajuisesti..Kiinan aiheuttamasta vakavasta haasteesta huolimatta.

Olen varma että jo lähiviikkoina, kuukausina ja vuosina tulemme kuulemaan monenlaisista uusista tavoitteista joita ns. länsimaat lähtevät toteuttamaan aikaisempaa yhteneisempinä.
- se tarkoittaa käytännössä että myös Kiina (ja muutkin vastaavat hallinnolliset diktatuurit) joutuvat sitoutumaan aikaisempaa tiukemmin yhteisiin pelisääntöihin. Käytännössä jo pelkästään omankin etunsa vuoksi.

Varmaa on myös se että länsimaisen markkinatalouden suurempaa yhtenäisyyttä tavoittelevalle kehitykselle löytyy vastavoimansa. Se tulee näkymään myös näillä sivuilla käytävässä keskustelussa.
- itse uskon ja luotan siihen että "iso pyörä" pyörii kuitenkin oikeaan suuntaan. Joskus "pachkaa" lentää rattaille mutta tapansa mukaan se sitä sieltä myös putoaa.. Juuri näin kävi myös USA:n vaaleissa.

Kehitys kehittyy..

 

[Merten sheriffi]

Minulla ei ole rikastumista vastaan mitään, kunhan se tehdään reilusti. Jos se tehdään köyhien kustannuksella tai verorahojen kautta "Kela", niin mielestäni silloin toiminta on sikamaista.

Hurja kuva paljastaa totuuden apteekkarien jättituloista – ”Asiakkaat ja veronmaksajat rahoittavat”

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää useita apteekkeihin liittyviä keinoja, joilla voitaisiin panna kuriin kansalaisten lääkekuluja.

www.talouselama.fi

 

[Merten sheriffi]

Valoa taloustunnelissa: Suomen bruttokansantuote on lähtenyt nousemaan kevään kuopasta

Vuoden takaisesta bkt:n lasku on edelleen jyrkkä.

www.mtvuutiset.fi

 

[fulcrum]

Minulla ei ole rikastumista vastaan mitään, kunhan se tehdään reilusti. Jos se tehdään köyhien kustannuksella tai verorahojen kautta "Kela", niin mielestäni silloin toiminta on sikamaista.

Hurja kuva paljastaa totuuden apteekkarien jättituloista – ”Asiakkaat ja veronmaksajat rahoittavat”

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää useita apteekkeihin liittyviä keinoja, joilla voitaisiin panna kuriin kansalaisten lääkekuluja.

www.talouselama.fi

Onhan kriitikissä perää, toisaalta en kuitenkaan innostu myöskään toisesta äärilaidasta jossa ulkomaiset apteekkiketjut valtaavat markkinat ja hivuttavat nuo voitot jerseyläisiin veroparatiiseihin...

 

[inscout]

Onhan kriitikissä perää, toisaalta en kuitenkaan innostu myöskään toisesta äärilaidasta jossa ulkomaiset apteekkiketjut valtaavat markkinat ja hivuttavat nuo voitot jerseyläisiin veroparatiiseihin...

Kyllä meillä parempi väki on tuon aina osannut. 90-luvulla meilläkin sitten härmäläiset alkoivat samaan kun meikäläiset juristit oppivat puhumaan ulkomaankieliä ja maahan tuli yrityskauppojen kautta kansainvälisiä juristifirmoja ja pääoman siirtojen vapautuminen mahdollisti aidon "kapitalismin". Oppia voisi kysyä vaikka kaikkien aikojen halveksuttavimmalta ja kuvottavimmalta suomen passin omaajalta eli Anne Berneriltä.

 

[Merten sheriffi]

Onhan kriitikissä perää, toisaalta en kuitenkaan innostu myöskään toisesta äärilaidasta jossa ulkomaiset apteekkiketjut valtaavat markkinat ja hivuttavat nuo voitot jerseyläisiin veroparatiiseihin...

Eipä tullut edes mietittyä tätä äärilaitaa. Turusta kaatui vuosia sitten Suomen vanhin apteekki Kauppatorin laidalta. Ei se silti näköjään kaikille ole mikään rahakone.

 

[Umkhonto]

Paikallinen sopiminen tuntuu usein herättävän suuria tunteita puolin ja toisin vaikka en kyllä ainakaan tämän artikkelin perusteella ihan ymmärrä, että miksi. Toisaalta en ole koskaan ollut työpaikassa, jossa en olisi itse ollut sopimassa palkkani suuruudesta.

Palkat voivat nousta sopimalla yrityksissä – paikallinen sopiminen voi olla osalle työntekijöistä hyvä, mutta ei välttämättä yritykselle​

Tutkijan arvion mukaan Metsäteollisuuden päätös neuvotella vain yrityksissä ei saa laajasti seuraajia.
työehtosopimukset
15.11. 09:21 Päivitetty 15.11. 09:22

Metsäteollisuuden päätös neuvotella palkoista yrityksissä voi olla työntekijän kannalta hyvä asia. Metsäteollisuuden yrityksissä ammattiyhdistyksillä on vahva edustus. Mårten Lampén / Yle

Yrityskohtainen sopiminen näyttää tilastojen valossa johtavan Suomessa parempiin palkankorotuksiin kuin yleiskorotukset.
Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat eri aloilla erilaisia ja muun muassa taloustilanne ja valtasuhteet työpaikoilla vaikuttavat palkankorotuksiin, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) kertoi viime viikolla tutkimuksestaan, jonka mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat myös Suomessa johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Etlan mukaan eurooppalaiset tutkimukset ovat tulleet samankaltaiseen tulokseen muun muassa Espanjassa, Tanskassa, Belgiassa, Saksassa ja Portugalissa.
Tutkimuksen on rahoittanut Työsuojelurahasto, jonka hallituksessa istuu sekä palkansaajapuolen että työnantajien edustajia.

"Ei näytä palkkahajonnan todellisia eroja tai syitä"​

Työmarkkinajärjestelmiä tutkiva tutkijatohtori Paul Jonker-Hoffrén Tampereen yliopistosta ei Etlan tutkimuksen perusteella muodostaisi kantaa asiasta. Hänen mielestään sen tutkimukselliset valinnat eivät näytä tarkasti todellisia palkkahajonnan eroja tai syitä vaikkapa paperiteollisuuden ja palvelusektorin välillä.
Palkkahajonta tarkoittaa palkansaajaryhmien sisällä esiintyviä palkkaeroja.
Jonker-Hoffrénin mielestä tutkimuksessa olisi tärkeää paitsi eritellä eri alat, varsinkin kuvailla prosessi, jonka perusteella työntekijän palkka nousee. Myös vaikeasti mitattavat asiat, kuten työpaikkojen valtasuhteet ja sukupuolijakauma vaikuttavat siihen, miten palkankorotuksista työpaikoilla neuvotellaan, hän sanoo.
Hän viittaa valmisteilla olevaan artikkeliin, jonka mukaan keskitetyt sopimukset ovat yhteydessä yritysten parempaan tuottavuuteen.
– Voi olla, että paikallinen sopiminen tuottaa keskimäärin korkeampia palkankorotuksia, mutta se ei välttämättä ole niin hyvä tuottavuuden kasvun kannalta, Jonker-Hoffrén arvioi.
Hän valmistelee artikkelia Suomen työmarkkinasuhteiden mallista kollegoidensa kanssa. Se käsittelee muun muassa paikallista sopimista. Artikkeli perustuu eri tutkijoiden tutkimuksiin OECD:n datan perusteella, ja se julkaistaan näillä näkymin vuoden alussa.

Yrityskohtaisia eriä on tyypillisesti teollisuudessa​

SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila sanoo, että paikalliselle tasolle siirtyminen ei saa tarkoittaa sitä, että palkat laskisivat. Palkkaleikkuria Suomessa ei ole, mutta monissa työehtosopimuksissa on kriisilausekkeita, joissa voidaan sopia esimerkiksi lomarahojen siirtämisestä tai työaikojen järjestelemisestä kriisitilanteessa.
Hän huomauttaa että taloudellisella tilanteella on suuri vaikutus sopimusratkaisuihin.
– Palkankorotuksen määrä – on se sitten yleiskorotus, paikallista erää tai perälaudan kautta – määrittyy kierroksella jaettavissa olevien rahojen mukaan.
Tyypillisesti yrityskohtaisia eriä on teollisuudessa, kun taas palvelualoilla niitä on vähemmän. Huovilan mielestä joillekin aloille yrityskohtaiset erät sopivatkin hyvin eikä SAK vastusta niitä kategorisesti, kunhan kaikille tulee aina jotain myös yleiskorotuksena.
Hänen mukaansa on aloja, joissa on katsottu, että palkankorotusten paikallinen jakaminen ei ole mahdollista johtuen alan erityispiirteistä.
– Esimerkiksi palvelualoilla on ollut vaikeaa löytää keinoja, miten se jaettaisiin niin, ettei se menisi niin sanotusti pärstäkertoimen, vaan yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan.
Huovila tietää joitakin yksittäisiä tes-ratkaisuja, joissa yrityserä on tuottanut suuremman palkankorotuksen kuin jos korotus olisi jaettu yleiskorotuksina, mutta se on hänen mukaansa aika harvinaista.
Yrityskohtaiset erät yleistyivät 2000-luvun liittokierroksilla. Ne ovat palkankorotusten eriä, joiden kohdentamisesta voidaan sopia yritystasolla. Niihin liittyy niin sanottu perälauta, joka määrittelee korotusten vähimmäistason, jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun.

Suomen ja Hollannin mallit samankaltaisia​

Keskustelu paikallisesta sopimisesta on ottanut kierroksia sen jälkeen, kun työnantajaa edustava Metsäteollisuus päätti siirtää neuvottelut työehdoista ja palkoista kokonaan yrityksiin.
Paperiteollisuudesta ja Paperiliiton asemasta väitöskirjan tehnyt Jonker-Hoffrén ei yllättyisi, jos se jäisi ainoaksi. Hän ei usko, että Suomessa on kovin monta muuta teollisuuden alaa, jotka pystyvät tekemään samanlaisen irtioton kuin Metsäteollisuus.
– Metsäteollisuudessa jokaisessa tehtaassa on oma ammattiosasto ja tavallaan oma kupla. Siksi Metsäteollisuus pystyy tekemään sen, että neuvotellaan pelkästään paikallisesti.
Nykyinen Suomen malli ei tutkijan mukaan kovin paljon eroa esimerkiksi Hollannin mallista.
– Sielläkin on yleissitovuus. Tosin siellä on työehtosopimuksissa enemmän joustoa sopia asiat toisin, mutta vaikuttaa siltä, että Suomessakin pikkuhiljaa mennään siihen suuntaan. Tesseissä on yhä enemmän erilaisia kriisilausekkeita.
Hollannissa minimipalkka on lailla taattu. Suomen malli toimiikin Jonker-Hoffrénin mukaan hyvin silloin, kun ihmisellä on työsopimus. Jos on itsensä työllistäjä tai muuten epätyypillisessä työsuhteessa, se ei välttämättä ole paras.

https://yle.fi/uutiset/3-11648715

 

[jak]

Paikallinen sopiminen tuntuu usein herättävän suuria tunteita puolin ja toisin vaikka en kyllä ainakaan tämän artikkelin perusteella ihan ymmärrä, että miksi. Toisaalta en ole koskaan ollut työpaikassa, jossa en olisi itse ollut sopimassa palkkani suuruudesta.

Palkat voivat nousta sopimalla yrityksissä – paikallinen sopiminen voi olla osalle työntekijöistä hyvä, mutta ei välttämättä yritykselle​

Tutkijan arvion mukaan Metsäteollisuuden päätös neuvotella vain yrityksissä ei saa laajasti seuraajia.
työehtosopimukset
15.11. 09:21 Päivitetty 15.11. 09:22

Paikallisesti sopien noin 1500e työnantajalle vuodessa.

 

[johan6]

Trumpin johdolla aloitettu protektionismi tarjoaa muulle maailmalle erinomaisen tilaisuuden kehittää globaalia ja vapaata markkinataloutta moniarvoisempaan suuntaan. Suurin häviäjä tulee olemaan USA jossa tukeudutaan yhä enemmän vain omalle sisämarkkina-alueelle. Toki se tarkoittaa että Amerikka näyttää edelleenkin omille kansalaisilleen suurelta (=MAGA). Mutta samalla se tarkoittaa sitä että globaaleilla markkinoilla amerikkalaisten tuotteiden ja tuotemerkkien näkyvyys vähenee.. Käytännössä maailmantalous muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän ns. "moninapaisemmaksi".

Aasiaan syntyi maailman suurin vapaakauppa-alue – Kiina vahvistuu, Yhdysvallat jää entistä enemmän syrjään​

Aasian alueen vapaakauppasopimuksessa (RCEP) ovat mukana muiden muassa Kiina, Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti.
Sopimuksen piirissä on yli kaksi miljardia ihmistä. Se kattaa 30 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja on sillä mittarilla maailman suurin vapaakauppasopimus.

https://yle.fi/uutiset/3-11648687

Jokainen joka ymmärtää hiemankin markkinataloudesta tietää että kilpailua käydään käydään ja voittajat löytyy nimenomaan niistä jotka menestyvät kuluttajamarkkinoilla..

Pienellä Suomella on oma paikkansa EU:n yhteydessä. Mutta edelleenkin jää nähtäväksi kuinka Unioni pelaa omat korttinsa vapaan markkinatalouden ja maailmankaupan kehityksessä. Aasian vapaakauppa-alueen esimerkki pakottaa myös EU:n huomioimaan yhä monitahoisempaan suuntaan tapahtuvan kehityksen.

Käytännössä on selvää että EU:n tulee jatkossa sopia yhteisistä pelisäännöistä Aasian vapaakauppa-alueen kanssa. Se tulee olemaan välttämätöntä kaikille jäsenmaille ja erityisesti Saksan kaltaiselle maalle jonka koko kansantalous perustuu vientiteollisuuden menestymiselle. Suomi seuraa siinä perässä.

 

[inscout]

Trumpin johdolla aloitettu protektionismi tarjoaa muulle maailmalle erinomaisen tilaisuuden kehittää globaalia ja vapaata markkinataloutta moniarvoisempaan suuntaan. Suurin häviäjä tulee olemaan USA jossa tukeudutaan yhä enemmän vain omalle sisämarkkina-alueelle. Toki se tarkoittaa että Amerikka näyttää edelleenkin omille kansalaisilleen suurelta (=MAGA). Mutta samalla se tarkoittaa sitä että globaaleilla markkinoilla amerikkalaisten tuotteiden ja tuotemerkkien näkyvyys vähenee.. Käytännössä maailmantalous muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän ns. "moninapaisemmaksi".


https://yle.fi/uutiset/3-11648687

Jokainen joka ymmärtää hiemankin markkinataloudesta tietää että kilpailua käydään käydään ja voittajat löytyy nimenomaan niistä jotka menestyvät kuluttajamarkkinoilla..

Pienellä Suomella on oma paikkansa EU:n yhteydessä. Mutta edelleenkin jää nähtäväksi kuinka Unioni pelaa omat korttinsa vapaan markkinatalouden ja maailmankaupan kehityksessä. Aasian vapaakauppa-alueen esimerkki pakottaa myös EU:n huomioimaan yhä monitahoisempaan suuntaan tapahtuvan kehityksen.

Käytännössä on selvää että EU:n tulee jatkossa sopia yhteisistä pelisäännöistä Aasian vapaakauppa-alueen kanssa. Se tulee olemaan välttämätöntä kaikille jäsenmaille ja erityisesti Saksan kaltaiselle maalle jonka koko kansantalous perustuu vientiteollisuuden menestymiselle. Suomi seuraa siinä perässä.

Pelisäännöt pitää tosiaan sopia.

Jokainen, joka tietää mitään vapaakaupan historiasta tietää, että rajoittamaton vapaakauppa on tuhoisaa kehittyneemmälle yhteiskunnalle. Orjien kanssa kilpaileminen työn hinnasta vie meidät takaisin 1800-luvulle ja tuhoaa yhteiskunnallisen kehityksen.

Mitä nopeammin Aasian tuonnille asetetaan samat rajoitukset työolosuhteita ja ympäristövaatimuksia koskien kuin Euroopassa ja USA:ssa, sitä pienemmillä vaurioilla me selviämme. Tämä kehitys on etu myös Aasialaisille kansalaisille koska se pakottaa sijoittajat maksamaan palkkoja myös siellä ja vauraus alkaa kasvamaan myös siellä päin maailmaa.

Nykytilanteesta hyötyvät vain ja ainoastaan suursijoittajat ja lyhyellä tähtäimellä ne, jotka tätä kauppaa suoraan tekevät. Häviäjiä ovat kaikki muut.

Valitettavasti näin ei tulla tekemään, koska liian moni suuren rahan toimija menettäisi odotettuja voittojaan, joten "kilpajuoksu pohjalle" tulee jatkumaan kiihtyvällä tahdilla.

 

[johan6]

Sopimuksella nimenomaan sovitaan niistä edellytyksistä ja ehdoista joilla sopijapuolet toimivat yhteisellä markkina-alueella.
- selvää on että kaikki osapuolet hyötyvät. Muuten ei olisi ollut lähtökohtaisia edellytyksiä sopimiselle.

Voidaan olla varmoja siitä että myös EU:ssa joudaan neuvottelemaan kaupankäyntiin liittyvistä ehdoista RCEP:n jäsenmaiden kanssa.
- kysymys ei ole pelkästään siitä minkälaisia rajoituksia EU:ssa asetetaan RCEP-maista tapahtuvalle tuonnille.
- kun huomioidaan markkina-alueiden koko (EU n. 500 milj. asukasta vs. RCEP n. 2 miljardia asukasta) sekä potentiaali niin enemmänkin on kysymys siitä millä edellytyksillä EU-maiden vientiteollisuus pääsee Aasian merkkinoille.
- toisekseen asiaan vaikuttaa myös markkina-alueiden keksinäisen kaupan volyymit jne.
- tuskinpa kummallakaan puolella (EU tai RCEP) on erityisemmin halua lähteä rajoittamaan kaupankäyntiä mihinkään suuntaan.

Tottakai kapitalistit ja suurpääoma hyötyy vapaasta markkinataloudesta ja yhteisistä pelisäännöistä maailmankaupassa..
- mutta toisaalta vapaassa maailmassa meistä jokaisesta voi tulla kapitalisteja..hienoa että tämä mahdollisuus on olemassa, myös suomalaisille (esim. Supercell ym. jotka toimivat myös Aasian markkinoilla)

Se että erilaiset sosialistit, jossain määrin myös Venäjä sekä viime vuosina jopa USA/Trump haluaisivat rajoittaa (osin erilaisista syistä ja lähtökohdista) tai säädellä vapaata kaupankäyntiä on ihan oma juttunsa.
Toisaalta kyseisessä RCEP-sopimuksessa on kysymys nimenomaan kauppasopimuksesta..
- työlainsäädöksistä, ilmastoasioista, turvallisuuspolitiikasta jne. saattaa olla parempi sopia jossain toisessa yhteydessä.

Mutta, kehitys kehittyy. Kauppa käy hyvin ja ihmisille riittää työtä ja toimeentuloa.

 

[inscout]

Sopimuksella nimenomaan sovitaan niistä edellytyksistä ja ehdoista joilla sopijapuolet toimivat yhteisellä markkina-alueella.
- selvää on että kaikki osapuolet hyötyvät. Muuten ei olisi ollut lähtökohtaisia edellytyksiä sopimiselle.

Voidaan olla varmoja siitä että myös EU:ssa joudaan neuvottelemaan kaupankäyntiin liittyvistä ehdoista RCEP:n jäsenmaiden kanssa.
- kysymys ei ole pelkästään siitä minkälaisia rajoituksia EU:ssa asetetaan RCEP-maista tapahtuvalle tuonnille.
- kun huomioidaan markkina-alueiden koko (EU n. 500 milj. asukasta vs. RCEP n. 2 miljardia asukasta) sekä potentiaali niin enemmänkin on kysymys siitä millä edellytyksillä EU-maiden vientiteollisuus pääsee Aasian merkkinoille.
- toisekseen asiaan vaikuttaa myös markkina-alueiden keksinäisen kaupan volyymit jne.
- tuskinpa kummallakaan puolella (EU tai RCEP) on erityisemmin halua lähteä rajoittamaan kaupankäyntiä mihinkään suuntaan.

Tottakai kapitalistit ja suurpääoma hyötyy vapaasta markkinataloudesta ja yhteisistä pelisäännöistä maailmankaupassa..
- mutta toisaalta vapaassa maailmassa meistä jokaisesta voi tulla kapitalisteja..hienoa että tämä mahdollisuus on olemassa, myös suomalaisille (esim. Supercell ym. jotka toimivat myös Aasian markkinoilla)

Se että erilaiset sosialistit, jossain määrin myös Venäjä sekä viime vuosina jopa USA/Trump haluaisivat rajoittaa (osin erilaisista syistä ja lähtökohdista) tai säädellä vapaata kaupankäyntiä on ihan oma juttunsa.
Toisaalta kyseisessä RCEP-sopimuksessa on kysymys nimenomaan kauppasopimuksesta..
- työlainsäädöksistä, ilmastoasioista, turvallisuuspolitiikasta jne. saattaa olla parempi sopia jossain toisessa yhteydessä.

Mutta, kehitys kehittyy. Kauppa käy hyvin ja ihmisille riittää työtä ja toimeentuloa.

Ensin pieni käsitteellinen korjaus: Kaikista ei voi markkinataloudessa tulla kapitalisteja. Se on käsitteellinen mahdottomuus. Yhteiskunta, jossa kaikki ovat kapitalisteja (=omistavat tuotannontekijöitä) on kommunistinen yhteiskunta. Luonnollisesti myöskään yhteiskunta, jossa kaikki ovat omistajia ei voi toimia, koska lisäarvo syntyy vain työstä.

Maailma on tuskin yhtään sopimusta josta "kaikki" hyötyvät. Ns. vapaakauppasopimuksista sellaisia ei ole eikä ole koskaan ollut yksikään.

EU on markkinana paljon tärkeämpi Kiinalle kuin toisinpäin. Kuten varmaan tiedät, Kiina rajoittaa tuontia voimakkaasti. Mikään ei viittaa siihen, että Kiina, jonka koko talous perustuu vientiin, olisi muuttamassa tätä suhtautumistaan. Trump oli ensimmäinen joka alkoi puuttumaan tähän asiantilaan, joka hänelle suureksi ansioksi merkittäköön. Tosiasiassa ei muutenkaan ole olemassa mitään vapaakauppaa. Kiina samoin kuin muut Aasian maat ovat äärimmäisen protektionistisia.

Kauppasopimuksessa ei voida ohittaa työlainsäädäntöä, ilmastoasioita jne. koska ne kuuluvat olennaisena osana kilpailun rakenteeseen. Jokainen ymmärtää tämän. Turvallisuuspolitiikka on sitten eri asia.

Kehitys kehittyy, totta. Lienet tietoinen, että nykyinen maailmankaupan järjestelmä on täysin kestämättömässä tilassa? On aivan selvää, että tilanne ei voi jatkua tällaisena enää pitkään. Tämän ymmärtää jokainen, joka vaivautuu katsomaan kauppataseiden jakaumaa ja siitä seuraavaa vaihtotaseiden kestämätöntä kehitystä ja globaalia velkaantumista jolla tätä järjetöntä tilannetta ylläpidetään.

No. Ei mitään uutta maailmassa. Aina löytyy niitä, jotka kuvittelevat ikiliikkujan syntyneen. Kun sitten systeemi romahtaa, he hiljenevät pariksi vuosikymmeneksi kunnes asiat saadaan korjattua sääntelyllä. Ilmestyäkseen taas savun hälvennyttyä puhumaan "laissez-faire"-talouden autuudesta oppimatta tapahtuneista mitään.

 

[johan6]

Turha näistä on kiistellä. Asiat etenee omalla tavallaan. Kehityksen kilpailussa hyvät ratkaisut voittaa huonot. Kauppasopimukset, kuten kaikki muutkin tehdään juuri sellaisiksi kuin sopijapuolet haluavat ja hyväksi näkevät. Jos sellainen ei jollekin kelpaa niin tehköönä sitten toisin. Jos osapuolet eivät halua samaan pakettiin työlainsäädäntöä tai ilmastoa niin sitten ei haluta.

Minun mielestäni maailmankaupan tilanne ei ole mitenkään kestämätön. Kasvu tulee jatkumaan tällä vuosisadalla ja varmasti seuraavillakin. Kauppaa on käyty jo kivikaudella ja ehkä sitä ennenkin. Niin tullaan tekemään jatkossakin. Loppuviimeksi kapitalismi sekä vapaa markkinatalous säätelee itse itseään ja siihen kuuluu, erilaisista syistä johtuen niin hyvät, kuin huonot ajat. Lamat ja nousukaudet.
- historia opettaa että pitkässä juoksussa kehitys kuitenkin kulkee ihmislajin ja kansalaisten kannalta parempaan suuntaan.
- ilmastokin on välillä lämmentynyt ja toisinaan taas viilentynyt jopa ilman mitään sopimuksia.
- kun voidaan niin nautitaan näistä mukavista ajoista.

Aikojen alusta lähtien on ollut maailmanlopun ennustajia..ja niitä riittää varmasti myös tulevaisuudessa. Heilläkin on oma tehtävänsä ihmiskunnan evoluutiossa. Joten tulkoon hekin onnelliseksi omassa uskossaan.

 

[johan6]

Aasian vapaakauppasopimus on antanut miettimisen aihetta myös Saulille...
https://www.verkkouutiset.fi/sauli-...sopimus-antaa-ajattelemisen-aihetta/#e84c297f

RCEP:n piirissä on lähes kolmannes maailmasta sekä väkiluvulla että bruttokansantuotteella mitattuna.
– Mutta määrääkin merkittävämpää on se, että kymmenen ASEAN-maan ja Kiinan rinnalla samassa sopimuksessa ovat myös Australia, Etelä-Korea, Japani ja Uusi-Seelanti. Intia joukosta vielä puuttuu, mutta senkin liittymiselle ovi jätettiin selvästi raolleen, presidentti sanoo.
Hän huomauttaa, että listalla on demokratioita, joita on totuttu pitämään osana maantieteestä irroitettua ”länttä”.

Itse olen huomattavasti oikeistolaisempi vapaakaupan kannattaja kuin Niinistö..ehkä juuri siksi näen kyseisen sopimuksen erittäin toivottavana avauksena..
- siinä keskitytään sopimaan nimenomaan kaupan esteiden vähentämisestä.
- jätetään poliittiset sekä ideologiset kysymykset vapaakauppasopimuksen ulkopuolelle.
- tottakai ilmasto ja muut poliittisesti ratkaistavat asiakokonaisuudet tarvitsevat omat kansainväliset sopimuksensa. Niistä voi sopia vaikka Pariisissa.

Toki aina voidaan nähdä asiat negatiivisena. Usein näin tapahtuu myös tarkoituksella. Niin haluttaessa löytyy myös monia syitä sille ettei edes haluta vapaata kaupankäyntiä. Esim.
- nähdään uhkana Kiinan lisääntyvä vientikauppa..tottakai se on uhka mutta siihen tulee osata vastata oikealla tavalla.
- yhtälailla voidaan ajatella asiaa kiinalaisten näkökulmasta. He voivat nähdä uhkia siinä että avaavat oman miljardin asukkaan ja potentiaalisen kotimarkkinansa myös ulkomaisille sopimuskumppaneille.
- USA:lla on tiedossa mielenkiintoinen valinta siinä mihin suuntaan he haluavat kehittää omia kotimarkkinoitaan sekä amerikkalaisten yritysten osallistumista maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään.
- toisaalta esim. Venäjä jää globaalien kauppajärjestelmien mittakaavassa mitättömäksi kääpiöksi. Siksi Putin haluaisi mieluummin nostaa esille Venäjän merkitystä sotilaallisena suurvaltana.

Vapaakauppa ja pääsy suurelle markkina-alueelle tarjoaa suhteellisesti eniten mahdollisuuksia sekä hyötyä pienille maille. Erityisesti Suomelle.

RCEP-sopimus on hieno avaus. Mutta jää vielä nähtäväksi miten asiat tulevat kehittymään jatkossa.

 

[johan6]

Jokainen, joka tietää mitään vapaakaupan historiasta tietää, että rajoittamaton vapaakauppa on tuhoisaa kehittyneemmälle yhteiskunnalle. Orjien kanssa kilpaileminen työn hinnasta vie meidät takaisin 1800-luvulle ja tuhoaa yhteiskunnallisen kehityksen.

Tällainen näkemys on täydellisen väärä. Totuus on juuri päinvastainen.

Kaikkein kehittyneemmät ja parhaiten jalostetut tuotteet ovat aina olleet parasta kauppatavaraa. Niille löytyy halukkaita ostajia kaikkialta.
- ymmärrettävästi tämä heijastuu myös niitä kehittäviin ja tuottaviin yhteiskuntiin sekä valtioihin. Esimerkki käytännöstä:
- ei ole sattumaa että saksalaisilla koneilla ja laitteilla on aina ollut kova kysyntä maailman markkinoille.
- niiden menestyksen taustalta löytyy saksalainen insinööritaito, tuotekehitys ja huippuluokkaa oleva tuotantotalous.

Kehityksen myötä yhä keskeisimmiksi kauppatavaroiksi ovat tulleet erilaiset immateriaalituotteet (ohjelmistot, patentit, palvelut jne.)
- näiden tuottaminen (ja tietysti taloudellinen hyödyntäminen = kauppa) edellyttää yrityksiä ja yhteiskuntia joissa on panostettu hyvään koulutustasoon, tieteelliseen tutkimukseen. Siis yleisesti ottaen varsin kehittynyttä yhteiskuntaa.
- tällaisten tuotteiden (kansainvälisessä)kaupassa korostuu luotettavien oikeus- ja sopimusjärjestelmien merkitys.
- käytännössä niiden taloudellinen hyödyntäminen on mahdolista vain sopimuspohjaisesti ja yhteisesti hyväksytyllä tavalla.

Kiinaa (ja aikaisemmin myös Japania) on syytetty väärinkäytöksistä ja kaikenlaisista teollisuusvakoilu sekä kopiointirikoksista.
- selvää on että tällaista on tapahtunut ja sitä tapahtuu jossain määrin edelleen.
- tuotemerkkirikollisuus ei kuitenkaan ole enää hyödyksi kiinalaisillekaan. Väärinkäytösten estämien onnistuu parhaiten luotettavan oikeus- ja sopimujärjestemän myötä.
- toisekseen kehitys on johtanut yhä enemmän myös siihen suuntaan että Kiina (kuten Japani, Etelä-Korea, jne.) haluavat itse turvata omien yrityksiensä tavaramerkit, patentit, tuotekehityksen jne.

Käytännössä vain täydelliset rikollisvaltiot kuten Venäjä, Pohjois-Korea eräiden muiden ohella, haluavat toimillaan romuttaa kansainvälistä oikeus- ja sopimusjärjeslmää.
- kyseisten roistovaltioiden toimille on omat lähtökohtansa. Ne pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa voimapolitiikalla, rikollisella painostuksella, sotimalla, uhkailemalla jne..

Trmp'in kaudella USA:n johtava rooli on hämärtynyt ja heikentynyt. Toisaalta amerikkalaiset yritykset toimivat kuten aikaisemminkin. Siihen ei Trump'illa ole jollut juurikaan sanomista.
- varsinkin aikaisemmin USA:n republikaanit olivat suurimpia vapaan markkinatalouden ja globaalin kaupankäynnin kannattajia sekä edistäjiä.

Onko Trump kääntänyt heidän kelkkansa pysyästi? Sitä en usko. Olen varma että "money talks and bullshit walks", eikä tähän muutokseen ole enää kuin pari kuukautta.
- Kiinan globaalin merkityksen/vaikutuksen lisääntymiseen ei ole juurikaan mahdollista vaikuttaa protektionismia lisäämällä ja sisämarkkinoita sulkemalla.
- totuus on että "aidat on olleet jo pitkään auki, hevoset karanneet" ja kaiken lisäksi amerikkalaiset yritykset ovat itse olleet luomassa sekä pohjustamassa Kiinan talouskehitystä.
- lukuisat amerikkalaiset suuryritykset toimivat Kiinassa ja kaikkialla Aasiassa. Eikä niillä ole mitään aikomusta vähentää toimintaansa kyseisella markkina-alueella.

Ennustan jatkossa selkeää muutosta USA:n kauppapolitiikkaan. Biden on fiksu markkinatalouden kannattaja. Hänen on helppo saada myös konservatiivit tukemaan muutoksia Trump'in sekoittamaan kauppapolitiikkaan.
- USA:n taloudellista asemaa ei todellakaan voida puolustaa käpertymällä omaan pesään tullimuurin taakse.
- kaikki tietävät että jenkeillä on riittävästi vaikutusvaltaa, sitä pitää vain osata käyttää.
- ja, sitä voi käyttää parhaiten neuvottelemalla sekä sopimalla asioista.

Presidentti Biden on tässä tehtävässä erittäin sopiva ja diplomaattinen johtaja.

 

[johan6]

Tässä on hyvä esimerkki täydellisestä typeryydestä:
"Donald Trump confirms the government is considering banning TikTok due to national security concerns: “We’re looking at TikTok, we’re thinking about making a decision.”

Jokainen tälläinen blokkaus maalaa Yhdysvaltojen hallintoa yhä syvemmälle omaan nurkkaukseensa.
- vähentää luottamusta, samalla kuin se erottaa jenkkejä muun maailman markkinoilta.
- pieniä asioita, joilla yksistään ei ole juuri merkitystä mutta ne ohjaavat kehityksen suuntaa amerikkalaisten osalta yhä suljetumpaan yhteiskuntaan..

Onko se sitten se MAGAa? - Sopii epäillä. Itse rakentamiensa muurien taakse sulkeutuminen ei todellakaan tee Amerikasta suurempaa.

Joka tapauksessa koko muu vapaa maailma kulkee vääjäämättä toisenlaiseen suuntaan. Globaalissa maailmantaloudessa menestytään tiedolla taidolla, ja osaamisella. Jos niin sanotut "länsimaat" eivät kykene kilpailemaan näillä osa-alueilla niin millä sitten?
- typeryys, osaamattimuus ja pakeneminen suljettujen ovien taakse ei johda kovin hyvään tulevaisuuteen.

P.S.
Kiinan poliittista järjestelmää ei muuteta yksittäisen valtion julistamalla protektionismilla, vaikka kyseessä olisikin USA. Siinä kilpailussa Kiina ja sen asukasmäärä (=sisämarkkinat) on aivan liian suuri. Mutta vapaa markkinatalous ja sen myötä väistämättä kulkeva informaatio, tieto, viestit ja esimerkki vapaudesta, yrittäjyydestä, kansalaisten oikeuksista jne. jne. tulee aikanaan muuttamaan myös Kiinan kommunistisen hallinnon. Se ottaa tietysti aikansa mutta se tulee väistämättä tapahtumaan. Aivan samalla tavalla kuin murtuu diktatuurit, niin Venäjällä, Pohjois-Koreassa kuin muuallakin.

 

[inscout]

Tällainen näkemys on täydellisen väärä. Totuus on juuri päinvastainen.

Kaikkein kehittyneemmät ja parhaiten jalostetut tuotteet ovat aina olleet parasta kauppatavaraa. Niille löytyy halukkaita ostajia kaikkialta.
- ymmärrettävästi tämä heijastuu myös niitä kehittäviin ja tuottaviin yhteiskuntiin sekä valtioihin. Esimerkki käytännöstä:
- ei ole sattumaa että saksalaisilla koneilla ja laitteilla on aina ollut kova kysyntä maailman markkinoille.
- niiden menestyksen taustalta löytyy saksalainen insinööritaito, tuotekehitys ja huippuluokkaa oleva tuotantotalous.

Kehityksen myötä yhä keskeisimmiksi kauppatavaroiksi ovat tulleet erilaiset immateriaalituotteet (ohjelmistot, patentit, palvelut jne.)
- näiden tuottaminen (ja tietysti taloudellinen hyödyntäminen = kauppa) edellyttää yrityksiä ja yhteiskuntia joissa on panostettu hyvään koulutustasoon, tieteelliseen tutkimukseen. Siis yleisesti ottaen varsin kehittynyttä yhteiskuntaa.
- tällaisten tuotteiden (kansainvälisessä)kaupassa korostuu luotettavien oikeus- ja sopimusjärjestelmien merkitys.
- käytännössä niiden taloudellinen hyödyntäminen on mahdolista vain sopimuspohjaisesti ja yhteisesti hyväksytyllä tavalla.

Kiinaa (ja aikaisemmin myös Japania) on syytetty väärinkäytöksistä ja kaikenlaisista teollisuusvakoilu sekä kopiointirikoksista.
- selvää on että tällaista on tapahtunut ja sitä tapahtuu jossain määrin edelleen.
- tuotemerkkirikollisuus ei kuitenkaan ole enää hyödyksi kiinalaisillekaan. Väärinkäytösten estämien onnistuu parhaiten luotettavan oikeus- ja sopimujärjestemän myötä.
- toisekseen kehitys on johtanut yhä enemmän myös siihen suuntaan että Kiina (kuten Japani, Etelä-Korea, jne.) haluavat itse turvata omien yrityksiensä tavaramerkit, patentit, tuotekehityksen jne.

Käytännössä vain täydelliset rikollisvaltiot kuten Venäjä, Pohjois-Korea eräiden muiden ohella, haluavat toimillaan romuttaa kansainvälistä oikeus- ja sopimusjärjeslmää.
- kyseisten roistovaltioiden toimille on omat lähtökohtansa. Ne pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa voimapolitiikalla, rikollisella painostuksella, sotimalla, uhkailemalla jne..

Trmp'in kaudella USA:n johtava rooli on hämärtynyt ja heikentynyt. Toisaalta amerikkalaiset yritykset toimivat kuten aikaisemminkin. Siihen ei Trump'illa ole jollut juurikaan sanomista.
- varsinkin aikaisemmin USA:n republikaanit olivat suurimpia vapaan markkinatalouden ja globaalin kaupankäynnin kannattajia sekä edistäjiä.

Onko Trump kääntänyt heidän kelkkansa pysyästi? Sitä en usko. Olen varma että "money talks and bullshit walks", eikä tähän muutokseen ole enää kuin pari kuukautta.
- Kiinan globaalin merkityksen/vaikutuksen lisääntymiseen ei ole juurikaan mahdollista vaikuttaa protektionismia lisäämällä ja sisämarkkinoita sulkemalla.
- totuus on että "aidat on olleet jo pitkään auki, hevoset karanneet" ja kaiken lisäksi amerikkalaiset yritykset ovat itse olleet luomassa sekä pohjustamassa Kiinan talouskehitystä.
- lukuisat amerikkalaiset suuryritykset toimivat Kiinassa ja kaikkialla Aasiassa. Eikä niillä ole mitään aikomusta vähentää toimintaansa kyseisella markkina-alueella.

Ennustan jatkossa selkeää muutosta USA:n kauppapolitiikkaan. Biden on fiksu markkinatalouden kannattaja. Hänen on helppo saada myös konservatiivit tukemaan muutoksia Trump'in sekoittamaan kauppapolitiikkaan.
- USA:n taloudellista asemaa ei todellakaan voida puolustaa käpertymällä omaan pesään tullimuurin taakse.
- kaikki tietävät että jenkeillä on riittävästi vaikutusvaltaa, sitä pitää vain osata käyttää.
- ja, sitä voi käyttää parhaiten neuvottelemalla sekä sopimalla asioista.

Presidentti Biden on tässä tehtävässä erittäin sopiva ja diplomaattinen johtaja.

Valitettavasti sinä olet väärässä.

Ongelma on siinä, että sinä kuvittelet vientiyritysten mikrotaloudellisten etujen olevan synonyymi positiiviselle makrotaloudelliselle kehitykselle. Kommenttisi immateriaalioikeuksista ja tuotemekerkeistä osoittaa sen hyvin. Niillä kun ei ole mitään merkitystä makrotalouden kannalta.

Halpatuotantomaiden aiheuttamat ongelmat on tunnistettu jo noin 2000 vuoden ajan. Seurauksena niiden tuonnin vapauttamisesta on aina taloudellinen romahdus kehittyneessä yhteiskunnassa. Näin on tapahtumassa sekä Euroopassa että USA:ssa. Luvut osoittavat asian täysin selkeästi.

On sinänsä huvittavaa puhua yleensäkkään vapaakaupasta Kiinan suhteen. Kyseessä kun on äärimmäisen protektionistinen maa. Ja ainoa keino tasata tilannetta on joko a)pakottaa Kiina noudattamaan samoja sääntöjä kuin muut tai b)sulkea se yksinkertaisesti ulos markkinoilta. Kumpaakaan ei tehdä, koska se osuisi suuryritysten investointeihin. Seurauksena tulee olemaan tasainen kurjistuminen meillä.

On sinänsä huvittavaa, että jo Trumpin vähäiset toimenpiteet saivat aikaan jonkin verran tuotannon siirtymistä takaisin USA:han. tämä on hyvä esimerkki siitä, että toiminta oli oikean suuntaista. Luonnollisesti globalistit vastustavat sitä raivokkaasti, koska se vähentää heidän eturyhmiensä ulkomaisten investointien arvoa.

 

[johan6]

Kymmenien vuosien ajan mm. vienti- ja tuontikauppaa käyneenä yrittäjänä edustan todennäköisesti myös täysin väärää ideologiaa..

Maailmassa on aina riittänyt kurjistumisen ja maailmanlopun ennustajia. Näin myös meillä Suomessa.
- vähintäänkin jo siitä alkaen kun punikit hävisivät kapinansa 1918, eikä meistä tullutkaan onnellisia neuvostokansalaisia.

Koetetaan nyt kuitenkin sinnitellä eteenpäin..vosikymmenien aikana kertyneen kurjuuden keskellä.

 

[inscout]

Kymmenien vuosien ajan mm. vienti- ja tuontikauppaa käyneenä yrittäjänä edustan todennäköisesti myös täysin väärää ideologiaa..

Maailmassa on aina riittänyt kurjistumisen ja maailmanlopun ennustajia. Näin myös meillä Suomessa.
- vähintäänkin jo siitä alkaen kun punikit hävisivät kapinansa 1918, eikä meistä tullutkaan onnellisia neuvostokansalaisia.

Koetetaan nyt kuitenkin sinnitellä eteenpäin..vosikymmenien aikana kertyneen kurjuuden keskellä.

En tunne sinua joten en ota kantaa sen enempää ideologisiin näkemyksiisi kuin esittämäsi kokemuspohjan todenperäisyyteen.

Olen vain pyyteettömästi osoittanut ajattelusi kapea-alaisuuden. Sinun ei pidä mitenkään hävetä asiaa. Monet fiksutkin ihmiset sekoittavat mikro- ja makrotalouden realiteetit keskenään. Välillä hämmästyttää esimerkiksi miten vaikea joillekkin on ymmärtää niinkin yksinkertainen asia kuin rahan ero mikrotalouden ja makrotalouden näkökulmasta.

Ja rohkaisun sana. Uskovathan jotkut edelleenkin Euron olevan hyvä asia suomen ja euroopan taloudelle. Viime vuosina on kuitenkin ilahduttavasti näkynyt jopa isojen yritysjohtajien piirissä ymmärryksen lisääntymistä. Taloustieteilijät jo ovatkin aika pitkälti kantansa muuttaneet.

Ei ole siis minkäänlainen häpeä olla väärässä.

 

[johan6]

Ymmärrän hyvin eron erilaiseen ideologiaan perustuvassa näkemyksessä. Mutta, kokemuksen ja toteutuneen kehityksen myötä tiedetään mitkä ovat olleet oikeita ja vääriä valintoja.
EU- jäsenyys ja Euro ovat olleet meille suomalaisille erittäin hyviä ratkaisuja. Kaikkein suurin hyöty on koitunut vientiteollisuudelle ja välillisesti monelle muullekin sektorille.
- toteutuneesta menestyksestä on helppo ennustaa hyviä aikoja myös tulevaisuudessa.

Tässä näkyy varsin hyvin Suomen talouskasvu 50 vuoden aikana..

Ja toivottavasti talouden suhdanteet kehittyy Suomen osalta samalla tavalla myös tulevaisuudessa. Tottakai on ollut lasku- ja nouskausia mutta keskimäärin kuitenkin paljon enemmän nousua..

Kaiken lisäksi nykään ei kannata ajatella talouden kehitystä pelkästään Suomeen rajoittuen. Meidän sisämarkkinamme kattavat EU:n myötä jo n. 500 miljonaa asukasta/kuluttajaa.
- varsinkin nuorille valtioiden rajat eivät muodosta minkäänlaisia esteitä tulevaisuuden suunnitelmille. Kaikilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä niin työntekijöinä kuin yrittäjinä koko EU:n kotimarkkinoilla.
- aasianmaiden kauppasopimus tarjoaa lisää yhteistä markkina-aluetta myös EU:lle, kunhan osataan ja ymmärretään sopia yhteisistä säännöistä.
- toki kauppasuhteet on useimpien ko. maiden kanssa jo entuudestaan hyvässä hoidossa.

Ymmärrettävästi jäsenyys EU:ssa tarjoaa yksittäisille kansalaisille hyvän vaihtoehdon myös siinä tapauksessa jos taloudelliset edellytykset ja kehitys Suomessa ei pysy muun maailman tasolla/vauhdissa.
- Ihmisten vapaa liikkuminen on ihan oikeasti jonkinlainen haaste myös Suomen hallitukselle, nyt ja tulevaisuudessa.

Mutta, kuten olen jo toistanut monta kertaa niin uskon myös Suomen hyvään tulevaisuuteen. Se ei kuitenkaaan onnistu käpertymällä omaan nurkkaan ja jättäytymällä muun maailman yhteisten rakenteiden (= EU:n yhteinen talous ja NATO:n turvallisuus) ulkopuolelle.
- Suomi näet sijaitsee muuhun Eurooppaan nähden kaukana meren takana sekä enemmän ja vähemmän Venäjän sekä Pietarin kainalossa.

Suomella (varsinkin vientiteollisuudella ja yrityksillä) on siis asiat hyvin, jos ja kun meidän omat poliitikkomme osaavat hoitaa oman ruutunsa.