Talvisodan armeija sai kouluarvosanan – Tutkija: "Tämän parempi se ei voisi olla, kun sota kuitenkin hävittiin"
HISTORIA Suomalaisilla oli selkeä laadullinen ylivoima sodassa muutoin ylivoimaista vihollista vastaa, sanoo tutkija Pasi Tuunainen.
Suomen sotilaallinen tehokkuus oli erittäin hyvällä tasolla talvisodassa, sanoo sodasta uuden tutkimuksen julkaissut sotahistorian dosentti ja historian yliopistonlehtori Pasi Tuunainen.
Tuunainen vahvistaa, että varsinkin alimmalla – taistelukentän tasolla – armeija toimi erinomaisesti, ja myös operatiivinen tehokkuus oli hyvin korkeatasoista.
Tämän ansiosta suomalaisten puolustus ei romahtanut Neuvostoliiton hyökkäyksen edessä, vaikka puna-armeija oli aseistukseltaan ja joukoiltaan huomattavasti voimakkaampi.
Tuunainen on tutkinut armeijan suoriutumista ja kenttäarmeijan taistelukykyä uudessa kirjassaan Finnish Military Effectiveness in the Winter War, 1939–1940.
Suomen armeijan suhteellinen menestys sodassa perustui Tuunaisen mukaan siihen, että suomalaisten poliittiset, strategiset, operatiiviset ja taktiset suunnitelmat tukivat toisiaan.
Yleisarvosanaksi armeijalle tutkija antaa 8,3."
Tuunainen antaa Suomen armeijan suoriutumiselle talvisodassa yleisarvosanan 8,3 eli erittäin hyvä. Arvostelussa hyödynnettiin 26 arvostelukriteeriä, jotka kattavat sodankäynnin eri tasot.
– Arvosana on niin hyvä kuin voi olla sitä taustaa vasten, että Suomi hävisi sodan. Suomalaiset onnistuivat tekemään oikeita asioita, ja suomalaisilla oli selkeä laadullinen ylivoima sodassa varustetason ongelmista huolimatta, Tuunainen arvioi.
Keskeistä Suomen armeijan sotilaallisen tehokkuuden kannalta oli, että se hyödynsi voimavarojaan tehokkaammin kuin neuvostojoukot.
– Suomalaiset käyttivät resurssejaan niin, että minimoitiin omat tappiot ja aiheutettiin vastustajalle mahdollisimman paljon haittaa. Suomalaiset osasivat hyödyntää niin yksittäistaistelijoiden vahvuuksia ja pieniä osastoja kuin maastoa ja olosuhteita tasoittaen näin voimasuhteita edukseen.
Suomalaissotilaiden koulutus oli hyvin käytännönläheistä.
Lisäksi maaseudulta tulleet sotilaat tunsivat talviset olot paremmin kuin neuvostosotilaat. Suomalaisilla oli ylivertainen suorituskyky, ja he pystyivät liikkumaan nopeasti vaikeissa oloissa, metsämaastossa ja pimeässä sekä majoittumaan erämaassa pitkiä aikoja.
Suomalaisten kehittämät aseet ja välineet toimivat lisäksi luotettavasti ankarissa oloissa.
Toimiva logistiikka ja huollon tuki auttoivat osaltaan pitämään yllä operatiivista ja taktista tehokkuutta.
Suomen armeijassa hierarkiakin muistutti tukkilaissavottoja."
– Kansalaissotilaat toivat mukanaan oman osaamisensa asevoimiin. Suomen armeijassa hierarkiakin muistutti tukkilaissavottoja. Organisatorinen innovaatio oli myös alueellinen perustamisjärjestelmä. Sen ikävä puoli oli, että tappiot saattoivat kohdistua raskaasti saman kylän miehiin, mutta toisaalta järjestelmä loi vahvaa pienryhmäkiinteyttä asevoimiin.
Tärkeänä sotilaallisessa tehokkuudessa Tuunainen pitää myös Suomen armeijan kykyä muuttaa toimintaansa, sopeutua vaihteleviin tilanteisiin ja levittää taktisia innovaatioita rintamalla.
Suomalaisten sissitoiminta ja yllätyshyökkäykset aiheuttivat pelkoa ja sekaannusta neuvostojoukoissa, jotka toimivat kaavamaisemmin.
– Suomessa oli tutkittu puna-armeijaa. Suomen asevoimat pyrittiin tekemään puna-armeijan peilikuvaksi, jotta voitiin vaikuttaa puna-armeijan heikkouksiin. Mottitaktiikka, jossa pienin osastoin tunkeuduttiin motin sisään, on yksi esimerkki suomalaisten innovatiivisesta taktiikasta.
Talvisodan hengestä ei Tuunaisen mielestä puhuta turhaan. Sisällissodan repimä kansa yhdistyi talvisodassa yhteisen tavoitteen eteen, ja suomalaisten vahva taistelumoraali sai tukea kotijoukoilta.
– Talvisota oli suomalaisille eloonjäämistaistelu. Propagandaa ei juuri tarvittu, koska tuoreella demokratialla oli selkeä syy taisteluihin. Kaikilla suomalaisilla oli jotain puolustettavaa, jopa köyhimmilläkin.
Tuunaisen kirjan on julkaissut arvostettu kansainvälinen akateeminen kustantamo Palgrave Macmillan.
HISTORIA Suomalaisilla oli selkeä laadullinen ylivoima sodassa muutoin ylivoimaista vihollista vastaa, sanoo tutkija Pasi Tuunainen.
Suomen sotilaallinen tehokkuus oli erittäin hyvällä tasolla talvisodassa, sanoo sodasta uuden tutkimuksen julkaissut sotahistorian dosentti ja historian yliopistonlehtori Pasi Tuunainen.
Tuunainen vahvistaa, että varsinkin alimmalla – taistelukentän tasolla – armeija toimi erinomaisesti, ja myös operatiivinen tehokkuus oli hyvin korkeatasoista.
Tämän ansiosta suomalaisten puolustus ei romahtanut Neuvostoliiton hyökkäyksen edessä, vaikka puna-armeija oli aseistukseltaan ja joukoiltaan huomattavasti voimakkaampi.
Tuunainen on tutkinut armeijan suoriutumista ja kenttäarmeijan taistelukykyä uudessa kirjassaan Finnish Military Effectiveness in the Winter War, 1939–1940.
Suomen armeijan suhteellinen menestys sodassa perustui Tuunaisen mukaan siihen, että suomalaisten poliittiset, strategiset, operatiiviset ja taktiset suunnitelmat tukivat toisiaan.
Yleisarvosanaksi armeijalle tutkija antaa 8,3."
Tuunainen antaa Suomen armeijan suoriutumiselle talvisodassa yleisarvosanan 8,3 eli erittäin hyvä. Arvostelussa hyödynnettiin 26 arvostelukriteeriä, jotka kattavat sodankäynnin eri tasot.
– Arvosana on niin hyvä kuin voi olla sitä taustaa vasten, että Suomi hävisi sodan. Suomalaiset onnistuivat tekemään oikeita asioita, ja suomalaisilla oli selkeä laadullinen ylivoima sodassa varustetason ongelmista huolimatta, Tuunainen arvioi.
Keskeistä Suomen armeijan sotilaallisen tehokkuuden kannalta oli, että se hyödynsi voimavarojaan tehokkaammin kuin neuvostojoukot.
– Suomalaiset käyttivät resurssejaan niin, että minimoitiin omat tappiot ja aiheutettiin vastustajalle mahdollisimman paljon haittaa. Suomalaiset osasivat hyödyntää niin yksittäistaistelijoiden vahvuuksia ja pieniä osastoja kuin maastoa ja olosuhteita tasoittaen näin voimasuhteita edukseen.
Suomalaissotilaiden koulutus oli hyvin käytännönläheistä.
Lisäksi maaseudulta tulleet sotilaat tunsivat talviset olot paremmin kuin neuvostosotilaat. Suomalaisilla oli ylivertainen suorituskyky, ja he pystyivät liikkumaan nopeasti vaikeissa oloissa, metsämaastossa ja pimeässä sekä majoittumaan erämaassa pitkiä aikoja.
Suomalaisten kehittämät aseet ja välineet toimivat lisäksi luotettavasti ankarissa oloissa.
Toimiva logistiikka ja huollon tuki auttoivat osaltaan pitämään yllä operatiivista ja taktista tehokkuutta.
Suomen armeijassa hierarkiakin muistutti tukkilaissavottoja."
– Kansalaissotilaat toivat mukanaan oman osaamisensa asevoimiin. Suomen armeijassa hierarkiakin muistutti tukkilaissavottoja. Organisatorinen innovaatio oli myös alueellinen perustamisjärjestelmä. Sen ikävä puoli oli, että tappiot saattoivat kohdistua raskaasti saman kylän miehiin, mutta toisaalta järjestelmä loi vahvaa pienryhmäkiinteyttä asevoimiin.
Tärkeänä sotilaallisessa tehokkuudessa Tuunainen pitää myös Suomen armeijan kykyä muuttaa toimintaansa, sopeutua vaihteleviin tilanteisiin ja levittää taktisia innovaatioita rintamalla.
Suomalaisten sissitoiminta ja yllätyshyökkäykset aiheuttivat pelkoa ja sekaannusta neuvostojoukoissa, jotka toimivat kaavamaisemmin.
– Suomessa oli tutkittu puna-armeijaa. Suomen asevoimat pyrittiin tekemään puna-armeijan peilikuvaksi, jotta voitiin vaikuttaa puna-armeijan heikkouksiin. Mottitaktiikka, jossa pienin osastoin tunkeuduttiin motin sisään, on yksi esimerkki suomalaisten innovatiivisesta taktiikasta.
Talvisodan hengestä ei Tuunaisen mielestä puhuta turhaan. Sisällissodan repimä kansa yhdistyi talvisodassa yhteisen tavoitteen eteen, ja suomalaisten vahva taistelumoraali sai tukea kotijoukoilta.
– Talvisota oli suomalaisille eloonjäämistaistelu. Propagandaa ei juuri tarvittu, koska tuoreella demokratialla oli selkeä syy taisteluihin. Kaikilla suomalaisilla oli jotain puolustettavaa, jopa köyhimmilläkin.
Tuunaisen kirjan on julkaissut arvostettu kansainvälinen akateeminen kustantamo Palgrave Macmillan.
!! Yllätti varmasti.. Suomussalmella päälle tuli kyllä vain yksi divisioona, toki yllättävästi ja pääosin väärästä kohdasta. Toinenhan lähetettiin perään auttamaan. 
Suunnilleen jokainen kiillotuskirjaileva kenraalihan on ollut linnunradan paras alallaan ja ne "veljet" sitten munineet huolella. Voitot olivat silkkaa omaa ansiota ja tappiot muiden munattomuutta, osaamattomuutta tai muutoin vain onnettomien tähtien alla syntyneitä tapahtumaketjuja. En tiedä saanko pahemman kohtauksen pähkinästä vai kiillotuskirjasta?