Tarkka-ampujan peruskivääri

[Bushmaster]

Millä ammuit? Ja jos tuossa oli ~90% ammutuista laukauksista, niin hyvähän tuo tulos epäilemättä on. Ei sinne ihminen sekaan mahdu.

Ketjun aiheesta johtuen pitänee kysyä, että osuitko ekalla, vai jouduitko hakemaan maalia?


Niin, ja ei kukaan sattumoisin omista tuota X7 mallia? Kysyn ihan siltä varalta, että joku olisi sortunut mainontaan ja osaisi kertoa.

Siihen on ampunut useampikin kaveri pitkin päivää mut ite ammun .308 kiväärillä mutta näillä on siihen ammuttu:
223 rem. 6.5 x55, .308 win, .300 win mag, 338 Lämäri ect niin että hittiä on rauta saanut

Kyllä tuolle matkalle osuu ekalla..

 

[winsu]

Missäs te käytte ampumassa?

 

[Bushmaster]

Missäs te käytte ampumassa?

edit.
MPK:n kursseilla pääse ampumaan hyvin ja pitkälle ... Oma ase pitää olla kun PV:ltä ei tule ase eikä ammus- tukea.... Ja kun ampuu ja harjoittelee omalla aseella, tähtäimellä ja itse lataamillaan patruunoilla, joiden lähtönopeus, lentorata/ballistiikka on vuosien tuhtaamisen kanssa hallussa, niin alkaa osumat olemaan tarkoituksellisia eikä vaan "sattumia"

Eri MKP:n koulutuspiirit ampuvat eri paikoissa kuka missäkin järjestää kursseja. Ammunnat on aina PV:n varoupseerin alaisuudessa ja koulutuksen / kaiken muun kurssiin liittyvät asiat hoitaa MPK:n kouluttajat.

Pitkälle pääsee ampumaan mutta nekin paikat ovat kortilla... Santis, pohjankangas, sotinpuro, säkylä, Hätilä, lohtaja jne...

 

[SJ]

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2055

Oletan tämän aloitteen kiinnotavan tämän ketjun lukijoita. Laittakaa jakoon sen mitä kerkeätte ja pystytte.

 

[MeriTJ]

Havaintoja eiliseltä pitkältä radalta ihan perus metsästyskiväärein (Sako/Tikka) ja peruspatruunoin (.308win, 30-06 ja 6.5x55): Kaikilla yllä olevilla pystyi Sako Range/vastaavilla keveillä & halvoilla tehdaspatruunoilla ampumaan toistettavasti osumia 300m A4 kokoiselle alueelle kiikarista huolimatta (huonoin optiikka oli 2-7x32 T(Pasko)asco vuodelta miekka ja kirves). Kaikki aseet alkuun kohdistettiin @100m. 300m kaikki aseet ja ampujat ampui hyviä osumia runsaasti. Tästä eteenpäin alkoi näillä keveillä rataluodeilla loppua puhti kun siirryttiin 85m kauemmas ja lentorata alkoi olemaan suhteellisen kaareva. Niillä aseilla joissa ei ollut ristikossa ennakkopisteitä yms oli tuo 300m mihin pystyi ampumaan järkevästi koskematta naksuihin. Naksuilla saatiin kuitenkin osunta edelleen onnistumaan tuolle matkalle mutta siitä pidemmälle tuli kevyen luodin kyvyt vastaan täysin eikä 385m pidemmälle ollut enää mielekästä hakea toistettavaa osuntaan.

Mukana oli myös arska. Pienin, ei perinteinen metsäpyssy (AR-15 Heavy Barrel) .223:n piti myös osumat SRA-taulun A-alueella vielä nopean tahtisella ammunnallakin. 300m oli myös .223:n pisin käytännön matka kevyellä match patruunalla (52gr) jonka jälkeen osunta olisi ollut mahdollista enää ilman naksujen ottoa kiikarilla jossa BDC vst ristikko seuraavat about 50m, ennakon ollessa 385m kohdalla jo parin metrin luokkaa. Näilläkin tempuilla käytännön matkana muille kuin .223 joka hyytyi käytännössä heti kolmensadan jälkeen oli 385m kohdalla tarvittava ennakko oli suunnilleen jo sama kuin kiikarin näkökenttä suurimmalla suurennoksella tuolla matkalla.
Muistin varassa 6.5x55 kyseisellä luodilla kaipasi jo yli 40 naksua koroa 385m matkalle. Tuon jälkeen oltiin jo vahvasti näkökentän ulkopuolella osumapisteestä ilman naksuja kaikissa.

Johtopäätökset yleisellä tasolla: 300m menee heittäen millä tahansa "perussetillä" radalla kun ampuja hoitaa osansa ilman että kiikariin tarvitsee koskea. Tarvittavat ennakot on "tupakkiaskin tai kahden verran" ylös tuolta matkalta (kaikista nussuimmallakin eli .223:lla kun tähtäin kuva SRA-taulun "otsassa" niin osumat on keskellä "rintaa" nätissä nipussa A-alueella. Tuon matkan jälkeen kevyestä luodista loppui "puhti" kaikista kun siirryttiin 385m matkalle. Dramaattisimmin tuolla välillä hyytyi kevein .223.

Eli johtopäätökset kokeilusta otsikon mukaisella "jokaressuntarkkuskiväärillä": mikä tahansa kohtalaisella piipulla varustettu "hirvikivääri" soveltuu 300m tarkkuustyöhön perus "hinnat alkaen" kiikarilla ja "laadukkaan merkin" hinnat alkaen patruunoilla ilman suurempia ameriikan temppuja tai edes naksujen ottoa kiikarista. Tästä eteenpäin ensimmäisenä tarpeena tulee vastaan painavemmat luodit jotta voimaa riittää tuon 300m jälkeen eikä lentorata ole kuin vanhan miehen virtsaus. Myös kallistettu kisko kiikarille tuosta eteenpäin jotta saadaan riittävät napsut otettua sujuvasti on ihan perusteltua vaikkakin tämä ei niin dramaattinen kuin kevyillä luodeilla. Näillä lääkkeillä ollaan mielestäni jo vahvasti 4-500m kalustossa ilman edes peukalonreikä yms snipertukkeja joista kyllä toki on apua kovasti. Kiikarina melkein kaikki paitsi edellä mainittu "pasko" on ihan ok, varmasti silläkin vielä voi ampua mutta nautinnollisempaa se tuolla 10x ja yli suurennoksella toki on. Kyseisessä kiikarissa näkymän on sellaista harmaata suttua jonka läpi tähystäen koitetaan nähdä maalin reunat (ehkä vähän liioiteltua mutta saatte pointin).

Edellä oleva ei ole mikään "tieteellinen testi", lähinnä vain havaintoja liittyen tähän mitä tarvitaan otsikon mukaiseen rata-ammunnan alkuun ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Toki jos kasvatetaan maalia SRA-taulun kokoiseksi niin matka kasvaa mutta tuollainen A4 tai 30cm pallo lienee sellainen hyvä indikaattori riittävästä tarkkudesta noille matkoille. Tässä ei ollut tarkoitus ampua varsinaista tarkka-ammuntaa vaan lähinnä kokeilla mille matkalle metsästysaseella voi vielä menestyksekkäästi ampua suht tarkasti. Kaikki ampujat oli aktiivimetsästäjiä tai muuten urheiluampujia muttei tarkka-ampujia yksikään. Ajattelin että tällainen yhteenveto voisi olla jollekin pohtijalle avuksi vaikkei sitä tehneet "oikeat tarkka-ampujat" eikä se ollut pointtina.

Edit: lisänä tarkennukseksi kun on nuo omat kirjailijan kyvyt rajalliset:

"Ottoville kirjoitti: ↑
http://www.sra-ammunta.fi/lataus/rasti13.pdf

Tällainen ammuttiin laina/järjestäjän aseella.
Joku ”Amerikan ihme”, etujalat, kunnon kiikari ja cal.223
(Taulukko luodin lentoradasta oli kyllä nähtävissä.)

Mutta satuin kuulemaan neuvon sivusta ” 300m tähtää pellin alalaitaan, 400 keskelle ja 500 pallon verran yli.” (kohdistus etäisyys oli 400m)
Hyvin osui aivan oudolla aseella.

Kannattaa huomata että luodin putoamaan vaikuttaa eniten ballistinen keroin ei kaliberi.
308 putoaa lähes saman verran kuin 223 kun taasen 6,5 käy yli 100mm ylemmäs 400m.

MeriTJ:Olet aivan oikeassa. Tässä kohtaa kyseinen S&B Match 52gr .223 oli suhteessa kevein ja heikoin myös ballistiselta kertoimeltaan. Esim 69gr muuten vastaavan mallinen S&B:n HPBT olisi pyyhkinyt iloisesti pidemmälle puhumattakaan jostain itseladatusta 77gr sukkapuikoista. En osannut kirjoittaa tuota ilmeisesti taaskaan kerran ymmärrettävästi, tarkoitin että kaikki ns keveät tehdaspatruunat hyytyi mutta .223 ammutuista latauksista hyytyi ekana."

 

[Rauhantekijä]

Edellä oleva ei ole mikään "tieteellinen testi", lähinnä vain havaintoja liittyen tähän mitä tarvitaan otsikon mukaiseen rata-ammunnan alkuun ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Ajattelin että tällainen yhteenveto voisi olla jollekin pohtijalle avuksi vaikkei sitä tehneet "oikeat tarkka-ampujat" eikä se ollut pointtina.

Hyvää pohdintaa - juuri näin. Keskustelun eräänä tarkoituksena onkin herättää lajin kiinnostusta niiden keskuudessa, jotka ylipäätään ovat harkinneet ammunnan harrastuksen aloittamista maanpuolustukselliselta näkökulmalta.
Jostain pitää aloittaa ja eteneminen selviää sitten jokaisen kohdalla erikseen. Lisäksi kommenttina noihin patruunoihin, että toki kevyemmillä luodeilla olevat patruunat täyttävät keskustelussa olevia "edullisuuden kriteereitä", mutta on tietenkin hyvä samalla ymmärtää niiden rajallisuus etäisyyden suhteen. Itsellä samanlaisia kokemuksia kuten MeriTJ kuvaa.

Ehkä edullisuudella on jokin rajansakin; en voi olla mainitsematta, että jättäkää ne PPU Partizanin paukut suosiolla sinne kauppaan kun tarkoituksena on treenata pitkää matkaa. 300m on jo luvatonta hajontaa .308:lle ja saattaa tuntua että vika on aseessa. Sako, Lapua, Norma merkeissä tyytyväisempiä osumia.

.

 

[MeriTJ]

Ehkä edullisuudella on jokin rajansakin; en voi olla mainitsematta, että jättäkää ne PPU Partizanin paukut suosiolla sinne kauppaan kun tarkoituksena on treenata pitkää matkaa. 300m on jo luvatonta hajontaa .308:lle ja saattaa tuntua että vika on aseessa. Sako, Lapua, Norma merkeissä tyytyväisempiä osumia.

.

Kiitoksia mukavasta palautteesta! . Juu, suosittelen kanssa jättämään sen kaikista "hinnat alkaen" paukun hyllyyn ellei kyseessä ole ns lähimättötreenit. Erot näkyvät jo 100m kasoissa puhumattakaan 300m matkalle. Olen eräänkin halvan paukun kanssa käynyt pettymässä. Jos haluaa positiivisia yllätyksiä niin ostaa niitä halpoja paukkuja lähimättötreeniin oletuksena huono käynti ja jos se jossain sitten yllättää niin käyttää sitä sitten siinä aseessa soveltuvin osin muuhunkin. Itselleni ei ole vielä tallaisia onnenkantamoisia juurikaan tullut vaan edullisimmat hyvän käynnin paukut olleet tuo S&B Match .223 ja .30:ssä Sakon Range ollut sellainen "good enough omiin touhuihin" hintaansa peilaten.

 

[Samses]

Varmasti herrat ovat aivan oikeassa siinä, että yleissääntönä ne ihan halvimmat paukut useimmiten eivät anna parasta mahdollista kuvaa aseesta ja ampujasta, eivätkä ole myöskään TA-touhujen oppimisen kannalta ihanteellisia (koska osumien toistettavuus voi olla hakusessaan). Kuitenkin, poikkeuksiakin on sillä aseet ovat yksilöitä, ja minusta ainakin tuntuu että nimenomaan halpismerkeissä myös patruunaerien välillä voi olla jonkun verran eroja (lähde: kokemusperäinen mutu).

Itse en yleensä ammu radalla yli 200 metriin, mutta se mitä itse olen pulttilukkoisillani ampunut, niin .308:ssa Sakon Range toimii hyvin kuten herrat mainitsivatkin, Lapua myös, Norma menee minne sattuu. .223:ssa Norma menee vielä enemmän päin helvettiä kuin .308:ssa, Sako Range toimii OK, Federal toimii hyvin ja kaikkein parhaiten, ylivoimaisesti pienintä kasaa ampuu... rummunpärinää... PPU Partizan. Selitys .223:ni patruunapreferenssille on, että aseessa on jyrkkä 8'' rihlanousu ja Partisaanin HPBT:ssä on noista .223:n patruunoista raskain luoti.

Eli pointti tässä yrittää olla se, että loppupeleissä tietylle aseelle sopivinta tehdaspatruunaa/latausta ei löydä muuten kuin kokeilemalla.

 

[chigeen'a]

Eli pointti tässä yrittää olla se, että loppupeleissä tietylle aseelle sopivinta tehdaspatruunaa/latausta ei löydä muuten kuin kokeilemalla.

Tismalleen. Laukaisun jälkeen jäljelle jää hylsy ja niiden laatueroja voidaan tarkastella jos haluaa. Yllä mainitut S&B ja Partizan hylsyt kuuluu kategoriaan; en käytä uudelleenlatauskomponenttina. Eli kertakäyttö kamaa. Sakon hylsyt tulee talteen mutta en mielelläni niitäkään käytä. Osaltaan tähän on syynä henk.koht. kokemukset tämän kotimaisen firman ammusten laadusta ja suhtautumisesta asiakaspalautteeseen. Sakon tehdaspaukkuja oli tullut minulle jostain laatikollinen kaliiberissa 9.3x74r. Hirvi meni menojaan kun kaksoisluodikon liipaisimen painallus tuotti vain vaimean tussahduksen. Hylsystä oli Sakolla unohtunut porata nallireikä auki!!! Ko asetta käytän myös karhu- ja villisika jahtiin joten niitä kotimaisia tehdaspatruunoita ei enää kaislikosta järven pohjasta löydä kukaan. Asiasta Sakolle soittaessani vastaus oli; no voi voi. Emme kyllä kompensoi tai maksa postituskuluja, mutta voithan sen hylsyn meille lähettää jos nyt jotain haluat tehdä.

Lapua hylsyt on ok, mutta metsästysluodit ainakin männävuosina murheellisia kaikenmaailman megoineen. Hämmerhiitin veroinen elinluovuttaja. Lapuan Naturalis on kanssa mielestäni yliarvostettu tuote. Normaan olen ollut tyytyväinen jopa siinä määrin että en aina laiskuuttani jaksa itse latailla kaikkia vaan ostan vuositasolla muutaman laatikon paukkuja ihan kaupasta. Norman Oryx on luotina toki aika jäykkä ohut nahkaisille mutta esim. hirvelle luuosumissa yksi parhaista markkinoilla olevista lyijy-ydin luodeista.

Eli kuten sanottu. Tarkkuus on mielestäni enemmän aseesta kuin patruunasta kiinni eli että mistä mikäkin ase tykkää, mutta hylsyjen uusiokäyttö ja erityisesti luodin toiminta maalissa tekee suuria valmistajakohtaisia eroja. Tässä kotimainen tuotanto omien kokemusteni valossa laahaa kyllä perässä lukuun ottamatta noita Lapuan hylsyjä.

Koska tämä keskustelu on omistettu ta touhulle jätän nämä metsästysluoti pohdinnat tähän.

 

[baikal]

. Norman Oryx

Niin on.

 

[MeriTJ]

.223:ssa Norma menee vielä enemmän päin helvettiä kuin .308:ssa, Sako Range toimii OK, Federal toimii hyvin ja kaikkein parhaiten, ylivoimaisesti pienintä kasaa ampuu... rummunpärinää... PPU Partizan. Selitys .223:ni patruunapreferenssille on, että aseessa on jyrkkä 8'' rihlanousu ja Partisaanin HPBT:ssä on noista .223:n patruunoista raskain luoti.

Ootko kokeillut Sellierin raskaampaa Match.223:sta? Siinä 69gr luoti ja latauslaatu noissa match-sarjan paukuissa ainakin oman kokemuksen valossa erittäin tasaista. Oot ihan oikeassa tuosta ase/patruuna-parin löytämisestä. Oma Howa .223 (12 nousu rihlassa, myyjä silti neuvoi kokeillemaan raskasta luotia...) ei voinut sietää Partizania ja ekaa kertaa jouduin palauttamaan liikkeeseen ostamani erän 6 laukauksen jälkeen kun iskemät oli poikittain ja 2/6 hylsyä piti naputella puhdistuspuikolla pesästä veks ehjästä aseesta. Tasan ei mene aina nallekarkit!

 

[SJ]

Johtopäätökset yleisellä tasolla: 300m menee heittäen millä tahansa "perussetillä" radalla kun ampuja hoitaa osansa ilman että kiikariin tarvitsee koskea. Tarvittavat ennakot on "tupakkiaskin tai kahden verran" ylös tuolta matkalta (kaikista nussuimmallakin eli .223:lla kun tähtäin kuva SRA-taulun "otsassa" niin osumat on keskellä "rintaa" nätissä nipussa A-alueella. Tuon matkan jälkeen kevyestä luodista loppui "puhti" kaikista kun siirryttiin 385m matkalle. Dramaattisimmin tuolla välillä hyytyi kevein .223.

Pieni huomio: 300 metrin matkallehan pitäisi ainakin teoriassa osua RK-62:llakin. Ja taisi olla se uusi taistelijanopas, jossa on ne kuviot rynkyn patruunan pyyhkäisyaloista, joten siitä voi miettiä miten vaikeaa se osuminen olisi, jos rynkyssä olisi suurentava tähtäin päällä. Mitä taas tulee tarkka-ammuntaan, niin 300 metriä kuullostaa siltä, että tuota lähempää ei pitäisi TA:n alkaa välttämättä edes ampumaan, vaan pyrkiä nimenomaan kauemmas. Syy tähän tuli varmaankin selväksi tuosta kirjoituksestasi.

Mutta satuin kuulemaan neuvon sivusta ” 300m tähtää pellin alalaitaan, 400 keskelle ja 500 pallon verran yli.” (kohdistus etäisyys oli 400m)
Hyvin osui aivan oudolla aseella.

Tulipahan mieleen kysyä, että tietääkö kukaan että mikä mahtaa olla tyypillisen Duplex -hiusristikon mitoitus? Sattuisiko niin hyvin, että sellaisella pärjäisi aina 500 metriin asti ilman säätöjä, jos kohdistus on tehty 400 metriin?

 

[Rauhantekijä]

Mitä taas tulee tarkka-ammuntaan, niin 300 metriä kuulostaa siltä, että tuota lähempää ei pitäisi TA:n alkaa välttämättä edes ampumaan, vaan pyrkiä nimenomaan kauemmas.

Suomalaisessa maasto-olosuhteissa kaiketi 300-800m on keskeisin matka johon pitkän matkan tarkkuusammunta kannattaa harjoitella. Sama matka (aina 1000m saakka) on myös PV:n koulutusohjelman mukaista.
Peruskiväärillä 500 m on jo aloittelijalle jonkin verran aikaavievä tavoite vaikka toki ruokahalu kasvaa syödessä. Tosin kyllä 500m kelpaa treenimatkana monelle pidempäänkin harjoitelleelle, intopinkeenä näyttävät tapahtumissa olevan.

 

[pstsika]

Hyvää pohdintaa - juuri näin. Keskustelun eräänä tarkoituksena onkin herättää lajin kiinnostusta niiden keskuudessa, jotka ylipäätään ovat harkinneet ammunnan harrastuksen aloittamista maanpuolustukselliselta näkökulmalta.
Jostain pitää aloittaa ja eteneminen selviää sitten jokaisen kohdalla erikseen. Lisäksi kommenttina noihin patruunoihin, että toki kevyemmillä luodeilla olevat patruunat täyttävät keskustelussa olevia "edullisuuden kriteereitä", mutta on tietenkin hyvä samalla ymmärtää niiden rajallisuus etäisyyden suhteen. Itsellä samanlaisia kokemuksia kuten MeriTJ kuvaa.

Ehkä edullisuudella on jokin rajansakin; en voi olla mainitsematta, että jättäkää ne PPU Partizanin paukut suosiolla sinne kauppaan kun tarkoituksena on treenata pitkää matkaa. 300m on jo luvatonta hajontaa .308:lle ja saattaa tuntua että vika on aseessa. Sako, Lapua, Norma merkeissä tyytyväisempiä osumia.

.

PPU:n 7.62x54R saattaa käydä ihan yllättävänkin tarkasti, mutta toisaalta jopa joka kymmenes patruuna voi olla laukeamaton. Viimeisen erän jälkeen minulle iski syvä epäluottamus näihin ja nyt loput saavat odottaa yhdistelmää toimintamonttu&M/39 kivääri.

 

[MeriTJ]

Pieni huomio: 300 metrin matkallehan pitäisi ainakin teoriassa osua RK-62:llakin. Ja taisi olla se uusi taistelijanopas, jossa on ne kuviot rynkyn patruunan pyyhkäisyaloista, joten siitä voi miettiä miten vaikeaa se osuminen olisi, jos rynkyssä olisi suurentava tähtäin päällä.

Me RUK:ssa testattiin ihan perus RK:lla avoilla ampua 300m matkalle. Kyllä osuminen siltä matkalta oli enempi vähempi sattumanvaraista kaikilta ampujilta siihen "isoon intin 1-10pist ratatauluun" vaikka porukassa oli ihan ok ampujiakin varusjantteriksi. Sanoisin että 300m osuminen RK:lla avotähtäimellä esim A4-kokoiseen maaliin on enemmän teoriaa kuin käytäntöä normaali ressun käsissä, mahdollista muttei kovinkaan varmaa. Toki kyllä siellä vastapuolen päädyssä menee munat todella tiukasti turpeeseen vaikka vähän huonompikin ampuja tuolta matkalta avotähtäin RK:lla somottaa. Sama porukka RUK:ssa samana päivänä napsi TaKi-85:lla oikein näppäriä osumia tuolta matkalta. Parhaat kasat 3lks TaKilla mahtui kahden euron kolikon alle tuolla matkalla vielä. Kyseinen ratapäivä oli monelle upseerioppilaalle joilla ei aiempaa ampumakokemusta aika silmät avaava "ylivoimaisen RK:n" ja optiikalla varustetun kiväärin välillä mitä juteltiin.

Hivenen suurentavalla optiikalla, varsinkin sellaisella jossa olisi valmiit ennakkopisteet käytettävälle patruunalle (esim joku ACOG-tyyppinen ratkaisu) ei tuolla matkalla osuminen taas ole mitenkään mahdotonta RK-alustalla perusteet osaavalle ampujalle. Asehan on itsessään hyvin tarkka.

 

[Rauhantekijä]

PPU:n 7.62x54R saattaa käydä ihan yllättävänkin tarkasti.

Täytyypä kokeilla vanhalla kiväärillä joskus. Nyt ovat liikkuneet piipusta vain nuo .308 . Ajattelin säästää loput halvat PPU:t siihen kun joku tuttu "ei harrastaja" haluaa kokeilla, niin ampukoon sitten noita pois jollain 100-200m koepätkällä jotta saavan hieman tuntumaa.
Mutta tosiaan kuten sanottua, aseet ovat käynniltään erilaisia ja kullekin sopivin paukku löytyy kokeilemalla. Itselle riittää kaupan tavara, kun ei aikaa ja intoa ole kuitenkaan niin paljoa että viittis alkaa itse lataamaan.

 

[Samses]

Ootko kokeillut Sellierin raskaampaa Match.223:sta?

Enpä ole kokeillut, voisi olla ihan hyvä paukku. Tuo Partisaanin HPBT on 75-graininen. Jos joskus löydän jostain vielä raskaamman, kokeilen ilman muuta.

 

[SJ]

Me RUK:ssa testattiin ihan perus RK:lla avoilla ampua 300m matkalle. Kyllä osuminen siltä matkalta oli enempi vähempi sattumanvaraista kaikilta ampujilta siihen "isoon intin 1-10pist ratatauluun" vaikka porukassa oli ihan ok ampujiakin varusjantteriksi. Sanoisin että 300m osuminen RK:lla avotähtäimellä esim A4-kokoiseen maaliin on enemmän teoriaa kuin käytäntöä normaali ressun käsissä, mahdollista muttei kovinkaan varmaa. Toki kyllä siellä vastapuolen päädyssä menee munat todella tiukasti turpeeseen vaikka vähän huonompikin ampuja tuolta matkalta avotähtäin RK:lla somottaa. Sama porukka RUK:ssa samana päivänä napsi TaKi-85:lla oikein näppäriä osumia tuolta matkalta. Parhaat kasat 3lks TaKilla mahtui kahden euron kolikon alle tuolla matkalla vielä. Kyseinen ratapäivä oli monelle upseerioppilaalle joilla ei aiempaa ampumakokemusta aika silmät avaava "ylivoimaisen RK:n" ja optiikalla varustetun kiväärin välillä mitä juteltiin.

Hivenen suurentavalla optiikalla, varsinkin sellaisella jossa olisi valmiit ennakkopisteet käytettävälle patruunalle (esim joku ACOG-tyyppinen ratkaisu) ei tuolla matkalla osuminen taas ole mitenkään mahdotonta RK-alustalla perusteet osaavalle ampujalle. Asehan on itsessään hyvin tarkka.

Tuota minä pitkälti ajoin takaakin. Se, että jollakin jonkun metsästyskiväärillä pystytään ampumaan 300 metriin ei tee siitä TA-kivääriä, siihen pystyy varustetulla rynkylläkin. TA kivääriltä tulee odottaa enemmän.

 

[Samses]

Tuota minä pitkälti ajoin takaakin. Se, että jollakin jonkun metsästyskiväärillä pystytään ampumaan 300 metriin ei tee siitä TA-kivääriä, siihen pystyy varustetulla rynkylläkin. TA kivääriltä tulee odottaa enemmän.

Ymmärrän ja olen samaa mieltä, että niin pitää. Kuitenkin, teknisesti TA-kivääri on ihan tavallinen pulttilukkoinen kivääri - se ei aseteknisesti poikkea hirvikivääristä mitenkään. Usein ne myös ovat sama asia - siviilien TRG-22:t on Suomessa yleensä luvitettu metsästysperusteella.

Kaliiperi, patruunavalinta, optiikka ja jossain määrin piipun pituus (unohdinko jotain?) sitten sanelevat sen mikä on tehollinen maksimikantama. Ja kuten sanottua niin kyllä, ehdottomasti jos joku haluaa itseään nimittää tarkkariksi ja asettaan TA-kivääriksi, niin kyllä sinne noin 800 metriin vähintään pitänee ampua mihin ammutaan Tkiv-85:llakin; joka taas teknisesti on ihan se sama 7,62x53R Mosin-Nagant kuin mitä Suomessa on maaseudun pappojen asekaapit täynnä, menneiden vuosien hirvikoetarrat tukkeja koristaen.

Siis pointtini on, että metsästyskivääri oikealla varustelulla ja patruunavalinnalla on TA-kivääri, ja päinvastoin. EDIT edellyttäen että piippu on tarpeeksi pitkä TA-hommiin - 45-senttinen puskapyssyn piippu ei riitä - ja edellyttäen että kaliiperi on soveltuva.

 

[SJ]

Ymmärrän ja olen samaa mieltä, että niin pitää. Kuitenkin, teknisesti TA-kivääri on ihan tavallinen pulttilukkoinen kivääri - se ei aseteknisesti poikkea hirvikivääristä mitenkään. Usein ne myös ovat sama asia - siviilien TRG-22:t on Suomessa yleensä luvitettu metsästysperusteella.

Kaliiperi, patruunavalinta, optiikka ja jossain määrin piipun pituus (unohdinko jotain?) sitten sanelevat sen mikä on tehollinen maksimikantama. Ja kuten sanottua niin kyllä, ehdottomasti jos joku haluaa itseään nimittää tarkkariksi ja asettaan TA-kivääriksi, niin kyllä sinne noin 800 metriin vähintään pitänee ampua mihin ammutaan Tkiv-85:llakin; joka taas teknisesti on ihan se sama 7,62x53R Mosin-Nagant kuin mitä Suomessa on maaseudun pappojen asekaapit täynnä, menneiden vuosien hirvikoetarrat tukkeja koristaen.

Siis pointtini on, että metsästyskivääri oikealla varustelulla ja patruunavalinnalla on TA-kivääri, ja päinvastoin. EDIT edellyttäen että piippu on tarpeeksi pitkä TA-hommiin - 45-senttinen puskapyssyn piippu ei riitä - ja edellyttäen että kaliiperi on soveltuva.

Kaikesta päätellen se suurin pullonkaula olisi varmaankin se optiikka. Patruunoita on, sopivan kaliberin aseita on, mutta optiikka jättää usein toivomisen varaa.