vastarannankiiski
Kenraali
Ja yleensä suurimmat puoliautomaattien "haitat" metsästystä ajatellen ovat puoliautomaattien yleensä korkeammat hinnat aseina, suurempi paino vs pulttilukko ja hankalampi lupaprosessi noin periaatteessa.
Tarkka-ampujan peruskivääri
- Viestiketjun aloittaja Rauhantekijä
- Aloitus PVM
Ja yleensä suurimmat puoliautomaattien "haitat" metsästystä ajatellen ovat puoliautomaattien yleensä korkeammat hinnat aseina, suurempi paino vs pulttilukko ja hankalampi lupaprosessi noin periaatteessa.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Samoin karhulle eikä se hirvihommassakaan huono juttu ole jos saa nopean paikon jos menee pusikossa kiireiseksi touhuksi. Enhän minä huti ammu, mutta jos joskus sattuu se eka kerta.Mielummin ottaisin puolarin villisikajahtiin kuin pulttilukon..
Samoin karhulle eikä se hirvihommassakaan huono juttu ole jos saa nopean paikon jos menee pusikossa kiireiseksi touhuksi. Enhän minä huti ammu, mutta jos joskus sattuu se eka kerta.
Peruskivääri voi kuitenkin olla se pulttilukko. Varsinkin jos opettelee ampumaan, itselataava toimii hyvin tukiroolissa mutta TA toimintaa pulttilukko. Jos aloittelee itselataavalla niin mieli ei opi kärsivällisyytta ja ammunnan seurausta. Pulttilukolla tulee välttämättä ajateltua sitä "One Shot, One Kill" metodia.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Sikäli olet oikeassa ihan oikeassa että vaatii käyttäjältään älliä ja perusteet metsästykseen hyvä opetella muuten (itse ampumataitoon käy molemmat). Vaikea ajatella ihan vasta-alkajaa kun yli neljännesvuosisata metsästystä takana.
Nhhk
Kenraali
Jostain syystä itselle ei tuo puolari niin kauheasti sytytä metsästys hommissa, mieluummin sitten se rinnakkainen suurriistakivääri. Ja on tuolla kampi toimisella ainakin vielä kerinnyt, yks vipulukkokin löytyisi kaapista mutta harvoin sitä tulee ulkoilutettua vaikka painaa murto-osan tuon pulttilukon painosta.Samoin karhulle eikä se hirvihommassakaan huono juttu ole jos saa nopean paikon jos menee pusikossa kiireiseksi touhuksi. Enhän minä huti ammu, mutta jos joskus sattuu se eka kerta.
Kait siinä on jokin taika kun tuon pultin on rakennellut/teettänyt suurinpiirtein mieleisekseen niin sillä on mukavampi ampua.
Nhhk
Kenraali
Parhaat ( en todellakaan minä) aloittavat harjoittelun ilmakiväärillä. Ja tämä siis tauluun ei eläimeen.Vaikea ajatella ihan vasta-alkajaa kun yli neljännesvuosisata metsästystä takana.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Ainoa homma mihin lähtee aina puolari ennen pulttia kantoon (jos sen verran lääniä että voi yleensäkin keskisytytteisellä ampua) on pienpetokyttäykseen. Joskus on AR:llä saanut tuplasupit paikasta jossa olisi kampivehkeellä jäänyt vaan toiseen. Itselläkin suurriistahommissa pultti kannossa, mutta olen alkanut miettimään että kyllä olisi joissain tilanteissa mukavaa jos olisi seuraava namu suoraan valmiina töihin. Vipulukkoon en ole oppinut, tosin rajoittuu ihan muutamaan laukaukseen radalla. Eihän näissä yhtä oikeaa olekaan, makuasia sanoi koira kun muniaan nuoli.
Minä käytän AR:ää lähinnä jäljitysmetsästyksessä (villisika ja kauris/peura) jolloin eteen tulee nopeita ampumatilanteita pusikossa tai muuten peitteisessä maastossa. AR:n ergonomia sopii hyvin tuollaisiin ampumatilanteisiin. Toki löytyy muitakin tuohon sopivia aseita, mutta sattuneesta syystä "sotilasasetyyppinen" ase istuu noissa tilanteissa meikäläisen käteen paremmin.
Pulttilukko on sitten käytössä kun odottelen/kyttään passissa = valmistellussa tuliasemassa jos tätä TA-hommaan peilaa.
Viimeksi muokattu:
Mielummin ottaisin puolarin villisikajahtiin kuin pulttilukon..
Mutta et sinä tarvitse liian tulivoimaista puoliautomaattia.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Tuo on ihan validi pointti, itsestä tuntui tyhmältä seistä muu-kuin-AR-tyyppinen kivääri kourassa metsässä kun sellaisella tulee käytyä niin taktisia kursseja kuin ammuttua kilpaakin. Tuttu ergonomia ja muutenkin "selkäytimessä olevat hallintalaitteet" olisi poikaa silloin kun kiire. Kyllähän ne pultinkin nappulat ja kammet on kovasti tuttuja mutta harvemmin tulee ammuttua pulttilukolla äksiisin-omaisesti satoja laukauksia hermottaakseen toimintoja ukkeliin.
Ihan mielenkiinnosta, mitä ja miten te harjoittelette? Kävin itse eilen radalla, patikulutus 250, kaikki puolarilla. Ammuin 5 ja 10 lks kasoja, kuten yleensä. Itsehän olen aika aloittelija mutta tykkään puolarista, koska minun ei täydy laukausten välillä rikkoa ampuma-asentoa lainkaan lukon veivaamiseen tai patruunan syöttöön. Ainakin omasta mielestäni se auttaa minua paljon toistamaan laukaukset mahdollisimman samankaltaisina. Sitten lipasta vaihtaessa mies ylös, alas ja ampuma-asennon etsiminen uusiksi.
Gyllis1
Respected Leader
Taitaa tässä nimenomaisessa tapauksessa harjoittelu rajoittua lähinnä yt-videoiden katseluun.
Jos puhutaan TA-hommien harjoittelusta niin omissa treeneissä laukausmäärä on kymmenissä/treenikerta. Joskus vain 10 laukausta, 50 on jo todella paljon.
Pointti on ampua huolellisesti jokainen laukaus, oli se sitten millaiseen harjoitteeseen tahansa ammuttu laukaus. TA- hommassa kuitenkin jokainen laukaus on tärkeä ja itse ammun jokaisen laukauksen sillä mielellä että se on se ainoa jonka voi tilanteeseen ampua.
Toki ammunnan perustekniikkaakin on aika-ajoin treenattava ja silloin on hyvä ampua isojakin laukausmääriä. Ne harjoitteet ammun pääsääntöisesti ilmakiväärillä, piakkarilla tai firman RK:lla - ihan jo kustannussyistäkin.
Siinäkin pidän tärkeänä että jokainen laukaus on huolellisesti ja keskittyen ammuttu. Minulle 100 laukausta on tässäkin jo todella iso määrä treenikertaa kohden.
Toiminnalliset ammunnat ja niiden harjoitteet ovat sitten vähän eri asia, mutta "roiskaistuja" laukauksia vailla keskittymistä pyrin välttämään siinäkin viimeiseen asti. Huolimattomia suorituksia ei mielestäni kannata treeneissä tehdä - oli laji sitten mikä tahansa.
Joku muu voi nähdä asian toisinkin, mutta omissa treeneissä olen toteuttanut tuota huolellisuus- ja keskittymisperiaatetta.
Millaisia TA-relevantteja harjoitteita voi suorittaa 100 tai 150 m radalla? Itse olen lähinnä vain ampunut tauluun vähän eri asennoista sekä seisaalta parempaan asentoon tiputtautuen(ikäänkuin yllättävää tilannetta ja "vihollisen" kohtaamista simuloiden), sekä vähän niitä Jeff Cooperin tyylisiä joissa ammutaan 5 tai 10 lks ja laukausten välillä juostaan kohti maalia ja/tai vaihdetaan asentoa. Tosin nuo on kaikki ehkä enempi yleistä ampumataitoa kuin varsinaista tarkka-ampujuutta.
150 metriin voi pienoiskiväärillä jo vähän harjoitella tuulen lukemista.
Voit helposti harjoitella pienimmän kasan saamista kolmella, viidellä ja kymmenellä patruunalla. Hanki tauluja missä kohde on pieni ja yritä saada osumat kohteeseen. Kehottaisin pidemmälle matkalle ampumista kuitenkin, ja varsinkin parin (spotteri) kanssa. Voit myös harjoitella ampumista epämielyttävissä asennoissa.
Perusammuntaa, eli pientä kasaa. Jokainen laukaus sama kuin edeltävä. Radan sääntöjen puitteissa voi myös simuloida erilaisia asentoja, esim ikkunankarmiin tuettu polviasento, istuma-asentojen variaatiot, jne. mitä nyt sattuu mieleen tulemaan. Piekkarilla voi tosiaan tuulta harjoitella, ja jos on sellainen rata missä voi tauluja ripustella eri matkoille, vähän koron lukua voi myös opetella. Tähän treeniin kuitenkin parempi omasta mielestä on se kuuluisa mökkilutku, jos ei aitoa pitkää rataa löydy. Laitat taulun 20-50m päähän (et mittaa) ja yrität osua mahdollisimman vähillä laukauksilla. Uusi matka ja toistat harjoitteen.
Mitä tulee ampumaharjoitteluun Suomessa, eniten kaipaisin juuri pitkän matkan ratoja (1000m+) ja niihin pysyvästi asennettuja metallipleitti-maaleja. Myös lyhyemmät toimintaradat pleiteillä olisi pop. Jos joskus peltoa omistan, tälläisen ampumapaikan itselleni virittelen...toki virallisesti se tulee olemaan tilalla tarvittavan maa-aineksen varasto, jossa kasat on tehty U-malliseksi siksi, että läjän kokoa olisi helpompi säädellä.