Tarkka-ampujan peruskivääri

[Kapiainen]

Millaisia TA-relevantteja harjoitteita voi suorittaa 100 tai 150 m radalla? Itse olen lähinnä vain ampunut tauluun vähän eri asennoista sekä seisaalta parempaan asentoon tiputtautuen(ikäänkuin yllättävää tilannetta ja "vihollisen" kohtaamista simuloiden), sekä vähän niitä Jeff Cooperin tyylisiä joissa ammutaan 5 tai 10 lks ja laukausten välillä juostaan kohti maalia ja/tai vaihdetaan asentoa. Tosin nuo on kaikki ehkä enempi yleistä ampumataitoa kuin varsinaista tarkka-ampujuutta.

150 metriin voi pienoiskiväärillä jo vähän harjoitella tuulen lukemista.

Kuten tuossa jo tulikin: maalin kokoa kun pienentää niin haastetta alkaa löytymään.
Huomiona tähän myös se että esim. jenkeissä poliisin TA-toiminnassa 100 jaardia (tai alle) pidetään etäisyytenä josta voimankäyttölaukaus pyritään ampumaan.
Mikä onkin ihan perusteltua sinänsä kun niissä ympyröissä osumakohta on usein hyvin pieni, mahdollisuus on vain yhteen laukaukseen ja virheeseen ei ole kertakaikkiaan varaa.
Hyviä harjoitteita on vaikka kuinka paljon myös lyhyemmille etäisyyksille JA tarkka-ammunta on paljon muutakin kuin ainoastaan ampumista kauas.

 

[MeriTJ]

Itse kanssa olen mielenkiinnolla seurannut Long Range ammunnan kasvua ja kiinnostuksen lisääntymistä ensin maailmalla ja nyt myös meillä kotimaassa. Olisi hienoa jos se toisi meille enemmän pitkiä ratoja käyttöön, mutta jo tuollainen puoli kilometriäkin alkaa olemaan ihan kiitettävä matka mitä on tarjolla siluettiradoilla muutamassa paikkaa. Siihen asti ennen kuin pääsee isolla pyssyllä pitkälle, lyhyemmälle matkalle pieniä maaleja on hyvä treeni sekin. Maalin ei aina tarvitse olla paperinen ympyrä, esim haulikonhylsyjä voi hyvin kierrättää satasen radalla jos vain ratasäännöt sen sallivat ja olen kuullut kaverini ampuneen kisassa noin 80m matkalla veitsen terää josta piti saada luoti hajoamaan molemmin puolin saadakseen pisteet rastilta. Melko haastavia siis voi tehdä ilman sitä kiitoradanmittaista baanaakin.

 

[Pandahki]

Voisiko liikkuvaksi maaliksi ottaa hirvitaulun? Otaksun että kaikki TA:n maalit eivät pysy minuuttikaupalla samassa paikassa tähtäiltävänä.

Mikä ettei - kaikki ammunta kehittää, kunhan sen tekee ajatuksella (eli treenaa). Kelkkaan voi ehkä kiinnittää muutakin kuin sen hirvenkuvan, ettei aina tartte partaa ampua, ja jos rata sallii muitakin ampumapaikkoja kun sen kahvinkeittimellä varustetun lämpimän kopin, aina paranee.

 

[arix]

Voisiko liikkuvaksi maaliksi ottaa hirvitaulun? Otaksun että kaikki TA:n maalit eivät pysy minuuttikaupalla samassa paikassa tähtäiltävänä.

Tuossa kannattaisi treenata ruotsalaista ampumatestiä, eka laukaus näkyvissä olevaan maaliin jolloin se lähtee liikkeelle ja ammutaan toinen liikkuvaan maaliin ennen piiloon menoa.
Perinteinen ammuntaharjoittelu radalla tuppaa olemaan turhan staattista...

 

[Mili]

Alueelle tasainen alue jossa reunat ja muutama tiili. Vapautetaan alueelle robottipölynimuri jossa ilmapallo tai muu maali tikunnokassa ja yritetään ampua kun se pyörii alueella mielipuolisesti.

 

[Nhhk]

Tuossa kannattaisi treenata ruotsalaista ampumatestiä, eka laukaus näkyvissä olevaan maaliin jolloin se lähtee liikkeelle ja ammutaan toinen liikkuvaan maaliin ennen piiloon menoa.
Perinteinen ammuntaharjoittelu radalla tuppaa olemaan turhan staattista...

Kyllä tätä reenataan kotomaassakin ja kisojakin on järjestetty.

 

[vastarannankiiski]

Maalin ei aina tarvitse olla paperinen ympyrä, esim haulikonhylsyjä voi hyvin kierrättää satasen radalla jos vain ratasäännöt sen sallivat ja olen kuullut kaverini ampuneen kisassa noin 80m matkalla veitsen terää josta piti saada luoti hajoamaan molemmin puolin saadakseen pisteet rastilta. Melko haastavia siis voi tehdä ilman sitä kiitoradanmittaista baanaakin.

Lätkäkiekot ovat hyviä maaleja. Niitä saa vielä kahta kokoa, hinta ei päätä paina ja ne saa paukkupullolla maalattua minkä väriseksi haluaa. Kestävät osumia parhaiten nimenomaan kiväärikalipereilla ja reagoivat osumaan herkästi.

Ainoa vaan, että yhä useampi rata kieltää nimenomaan minkään muun ampumisen, kun "paperisen tai pahvisen taulun". Eli radan johtosääntöihin kannattaa aina tutustua ennen soveltavien maalien ampumista.

 

[SJ]

Lätkäkiekot ovat hyviä maaleja. Niitä saa vielä kahta kokoa, hinta ei päätä paina ja ne saa paukkupullolla maalattua minkä väriseksi haluaa. Kestävät osumia parhaiten nimenomaan kiväärikalipereilla ja reagoivat osumaan herkästi.

Ainoa vaan, että yhä useampi rata kieltää nimenomaan minkään muun ampumisen, kun "paperisen tai pahvisen taulun". Eli radan johtosääntöihin kannattaa aina tutustua ennen soveltavien maalien ampumista.

Itse kuulin jonkun harjoitelleen ampumista kaverinsa kanssa seuraavasti:

Kiinnitetään savikiekko johonkin, niin että kiekko on kiinni keskeltä ja reunat on vapaana. Tämän jälkeen ammutaan vuorotellen kiekkoon niin, että napsitaan paloja kiekon reunasta. Reunaan osumasta saa pisteen ja ohilaukaus vaan jättää seuraavalle enemmän ammuttavaa. Jos laukaus rikkoo kiekon keskustan, niin "peli" loppuu ja lasketaan pisteet. Mahdollisesit keskustan rikkomisesta saa myös jonkinlaisen rangaistuksen, mutta kuuntelin kertomusta vain sivusta.

 

[SJ]

Hei! Keksin justiinsa yhden asian mitä ei olla täällä käsitelty: Eli ne sellaiset perälevyt, esim. Limbsaver. Jossakin olin näkevinäni maininnan että nuo vähentäisi tunnettua rekyyliä 70%, niin halusin tietää mitä se tarkoittaa noin ampumisen kannalta? Eli helpottaako esim. seuraavan laukauksen ampumisessa tai heikentääkö ehkä tarkkuutta, kun onhan se vähemmän jäykkä kuin se tukki muuten ja siis mahdollisesti sallii aseen liikkua enemmän laukauksen johdosta.

 

[Nhhk]

Hei! Keksin justiinsa yhden asian mitä ei olla täällä käsitelty: Eli ne sellaiset perälevyt, esim. Limbsaver. Jossakin olin näkevinäni maininnan että nuo vähentäisi tunnettua rekyyliä 70%, niin halusin tietää mitä se tarkoittaa noin ampumisen kannalta? Eli helpottaako esim. seuraavan laukauksen ampumisessa tai heikentääkö ehkä tarkkuutta, kun onhan se vähemmän jäykkä kuin se tukki muuten ja siis mahdollisesti sallii aseen liikkua enemmän laukauksen johdosta.

Nyt en osaa sanoa täydellistä faktaa, mutta jostain syystä ampujat jotka oikeasti treenaa ampumista niin eivät käytä. ( haulikko ampujilla esim on mahdollisimman kovasta ja liukkaasta materiaalista tehdyt perälevyt.
Ja kivääri puolellakin suositaan ns, jäykkää perää.

 

[Erik]

Hei! Keksin justiinsa yhden asian mitä ei olla täällä käsitelty: Eli ne sellaiset perälevyt, esim. Limbsaver. Jossakin olin näkevinäni maininnan että nuo vähentäisi tunnettua rekyyliä 70%, niin halusin tietää mitä se tarkoittaa noin ampumisen kannalta? Eli helpottaako esim. seuraavan laukauksen ampumisessa tai heikentääkö ehkä tarkkuutta, kun onhan se vähemmän jäykkä kuin se tukki muuten ja siis mahdollisesti sallii aseen liikkua enemmän laukauksen johdosta.

Pehmeät perälevyt sekä muovautuvat hieman, että niissä on kitkaa paljon enempi kuin paljaassa teräksessä(RK62, sotilaskiväärit jne.) --> perä myös pysyy paikallaan. Tuolta osin jo RK62M:m muoviperä hammastuksin on parannus. Kokemusta niistä varsinaisista paksuista limbsavereista ei ole, mutta luulisin aika monen aseen muuttuvan niillä ylipitkiksi jos tukista ei samalla leikata pituutta.

 

[Deleted member 2762]

Hei! Keksin justiinsa yhden asian mitä ei olla täällä käsitelty: Eli ne sellaiset perälevyt, esim. Limbsaver. Jossakin olin näkevinäni maininnan että nuo vähentäisi tunnettua rekyyliä 70%, niin halusin tietää mitä se tarkoittaa noin ampumisen kannalta? Eli helpottaako esim. seuraavan laukauksen ampumisessa tai heikentääkö ehkä tarkkuutta, kun onhan se vähemmän jäykkä kuin se tukki muuten ja siis mahdollisesti sallii aseen liikkua enemmän laukauksen johdosta.

Itse oon vaihtanut kaikkiin aseisiini Hi-Vizin perälevyt. Paljon mukavampaa ampua, omasta mielestä ampuma-asento pysyy paremmin kasassa kun pinta on tahkea. Haulikoissa taas ampuminen huomattavasti miellyttävämpää...erityisesti kun vertaa lähtötilanteeseen missä oli vain umpikumiperälevy.

 

[BarrelNut]

Kanadalaisten uusi tarkkuuskivääri:

FIRST LOOK: Colt Canada's C20 Sniper Rifle -

A couple of weeks ago at DSEI 2019, in London, I had the chance to take a look at Colt Canada's latest offering, a 7.62x51mm semi-automatic precision rifle developed for the Canadian Army - the C20 Semi-Automatic Sniper Weapon.

www.thefirearmblog.com

C20

www.coltcanada.com

 

[pstsika]

Tässä esimerkki 7.52x53R sotilaskivääriä alustana käyttäen. Perusteet juuri tälle kiväärimallille ja kaliiperille ovat


- Tunnetut ja yleisesti saatavilla olevat ulkoballistiset tekijät ihan jo kotimaisen tarkka-ampujakoulutuksen ja kirjallisuuden osalta ilman, että aloittelevan harrastajan tarvitsee välttämättä laskea kaikkea itse.
- Edullista ja hyvälaatuista kotimaista patruunaa yleisesti saatavilla asekaupoista. Sako ja Lapua lataavat molemmat tähän kaliiperiin patruunoita.
- Yhteensopiva patruuna Puolustusvoimien ja ryssien kanssa. Vaikka harjoituspatruuna olisi Sako Range, niin harrastajan on mahdollista tehdä ballistiikkakortit Puolustusvoimien D166 luodilla olevalle patruunalle ja venäläiselle LPS patruunalle. Patruunan vaihtoon riittää tähtäimen kohdistus 100 metriin.



Kuvan mukainen sportterisoitu 7.62x53R sotilaskivääri 250.00€

Kiväärit « Käytetyt aseet « Aseliike Rantanen

Timney laukaisukoneisto Mosin Nagant 139.00€

Eräliike Riistamaa

Aseet, varusteet ja erätarvikkeet

www.riistamaa.fi

Promag Archangel Mosin-Nagant tukki, musta 246.00€

Promag Archangel Mosin-Nagant tukki, musta - asetarvike.com verkkokauppa

www.asetarvike.com

Promag Archangel lipas 7,62x54R Mosinin tukkiin 10 patruunaa 28.00€

Promag Archangel lipas 7,62x54R Mosinin tukkiin 10 patruunaa - asetarvike.com verkkokauppa

www.asetarvike.com

Vortex Diamondpack Tactical 4-16x44 EBR-2C FFP MRAD 399.00€

Vortex Diamondback Taktikal 4-16x44 FFP

Vortexin uusi Diamondback taktikal FFP sarja.Yksiosainen kestävä alumiini runko. Multi päällystetyt linssit ja erinomainen optiikka tuottaa kirkkaan kuvan. Käyttö tarkoitus: Taktical ammunta / metsästys Ristikko: EBR-2C MRAD Paino: 654g Pituus: 35.5cm 30 vuoden takuu

www.nebraska.fi

Sako Optilock Tikka jalusta sinistetty 59.00€

SAKO OPTILOCK TIKKA SINISTETTY JALUSTA

SAKO OPTILOCK TIKKA SINISTETTY JALUSTA

www.nebraska.fi

Sako Optilock rengas 30 mm medium 59.00€

SAKO OPTILOCK RENGAS SINISTETTY 30 mm MEDIUM

SAKO OPTILOCK RENGAS SINISTETTY 30 mm MEDIUM

www.nebraska.fi

Särmä TST 2P-RK Pikasäädettävä kiväärinhihna 25.00€

Varusteleka 2P-RK pikasäädettävä asehihna - Varusteleka.com

Yksinkertainen ja luotettava pikasäädettävä kaksipistehihna.

www.varusteleka.fi

2x Magpul QD Sling Swivel a' 23.00€

Magpul QD Sling Swivel

Painonapilla irtoava hihnan pikakiinnike 30-milliselle remmille.

www.varusteleka.fi

Tällä paketilla yhteishinta 1251.00€.


Lisälippaat, bipodi ja vaimennin sitten erikseen, mutta tuohon on koottu välttämättömät eli
1. Toimintakuntoinen ja edes jossain määrin ergonominen ase käyttökelpoisella varmistimella
2. Toimiva kiinnitys tähtäimelle eli lukonkehykseen asennettu Tikka kisko sekä teräksiset jalat ja renkaat.
3. Ns. Entry level käyttöön erinomaisesti sopiva kiikaritähtäin, jossa
- Retikkeli ensimmäisellä polttotasolla , jolloin se kasvaa käytettävän suurennuksen myötä mahdollistaen tarkemman ja helpomman etäisyydenarvioinnin tähtäimen avulla.
- MRAD-säädöt avoimissa torneissa. Koron säätövara yhdellä täydellä kierroksella 6 milliradiaania, joka riittää patruunasta ja kohdistusetäisyydestä riippuen ainakin 650 metriin ilman, että retikkeliä tarvitsee käyttää koron korjaamiseen.
-Mildot perustainen retikkeli etäisyyksien arviointiin ja ennakon ottamiseen.



Tässä tosiaan ajatus budjettikivääristä, jossa on otettu laadukkaat ja riittävät osat ja varusteet pakettiin joskaan ei kalleimmat mahdolliset tai ei-välttämättömät. Tuo ei ole paras eikä välttämättä edes kustannustehokkain harrastusase teholuokassaan.

Yksi vaihtoehto on säästää hieman enemmän ja ostaa esimerkiksi käytetty Tikka kivääri ja laittaa se mieluisaksi tai säästää vähän enemmän ja maksaa samantein 2-3 k€ aseesta ja toinen mokoma tähtäimestä, mutta mikäli kaliiperin haluaa olevan x53R juurikin sen sodan aikaisen saatavuuden tai miehityksen aikana, niin vaihtoehtoja on paljon rajallisemmin.

 

[vastarannankiiski]

Tässä esimerkki 7.52x53R sotilaskivääriä alustana käyttäen. Perusteet juuri tälle kiväärimallille ja kaliiperille ovat

Mä suhtautuisin tietyllä varauksella noihin Mosin-Nagant pohjaisiin entisiin sotilaskivääreihin ja niiden muuntamiseen TA-käyttöön harrastusaseiksi. Perusteluna se, että ne usein perustuvat aseena vanhan sotilaskiväärin hyödyntämiseen metsästysaseeksi ja näissä piippu on usein alkuperäinen. Siis alkuperäinen piippu, jota on sodassa pidetty. Ja alun perinkään piippu ei ole ollut mikään kovin tarkkakäyntinen vaan jalkaväenkiväärin piipuksi valmistettu.

Monessa noista, kuten tässä kuvan mukaisessa aseessa, on todennäköisesti M91-30 piippu. Käynti saattaa siis olla 3-5 MOA luokkaa, eli ei mitenkään optimaalinen TA-kiväärin aihioksi. Kannattaa muistaa että noita vanhoja sotilaskivääreitä ei aikoinaan muutettu mehtuuaseiksi sen vuoksi että ne olisivat olleet siihen erinomaisia vaihtoehtoja, vaan siksi että niitä oli paljon saatavilla ja ne olivat halpoja köyhälle kansalle.

Käytetyt aseet pitäisi saada koeampua jos niistä TA-aseita haluaa muokata. Muuten ostaa sian säkissä. Se saattaa olla hyvä, tai sitten ei. Todennäköisesti ei. Tai käynti on hyvä, mutta ainoastaan jollain tietyllä marginaalilatauksella. Muuten on riskinä, että ostaa aihioksi tuon käynniltään 3-5 MOA kiväärin, modaa sitä tonnilla, ja lopulta toteaa että kaikista virityksistä huolimatta käynti ei muuksi muutu ja yli tonni on mennyt rahaa. Ja lopputuloksena on ase joka ei käy suunniteltuun käyttöön ja jota kukaan ei halua ainakaan kokonaisena ostaa pois. Ja kaupasta olisi saanut uuden kiväärin hintaan 800€, jonka hintaisia Tikan T3:t ovat.

 

[Deleted member 2762]

Mä suhtautuisin tietyllä varauksella noihin Mosin-Nagant pohjaisiin entisiin sotilaskivääreihin ja niiden muuntamiseen TA-käyttöön harrastusaseiksi. Perusteluna se, että ne usein perustuvat aseena vanhan sotilaskiväärin hyödyntämiseen metsästysaseeksi ja näissä piippu on usein alkuperäinen. Siis alkuperäinen piippu, jota on sodassa pidetty. Ja alun perinkään piippu ei ole ollut mikään kovin tarkkakäyntinen vaan jalkaväenkiväärin piipuksi valmistettu.

Monessa noista, kuten tässä kuvan mukaisessa aseessa, on todennäköisesti M91-30 piippu. Käynti saattaa siis olla 3-5 MOA luokkaa, eli ei mitenkään optimaalinen TA-kiväärin aihioksi. Kannattaa muistaa että noita vanhoja sotilaskivääreitä ei aikoinaan muutettu mehtuuaseiksi sen vuoksi että ne olisivat olleet siihen erinomaisia vaihtoehtoja, vaan siksi että niitä oli paljon saatavilla ja ne olivat halpoja köyhälle kansalle.

Käytetyt aseet pitäisi saada koeampua jos niistä TA-aseita haluaa muokata. Muuten ostaa sian säkissä. Se saattaa olla hyvä, tai sitten ei. Todennäköisesti ei. Tai käynti on hyvä, mutta ainoastaan jollain tietyllä marginaalilatauksella. Muuten on riskinä, että ostaa aihioksi tuon käynniltään 3-5 MOA kiväärin, modaa sitä tonnilla, ja lopulta toteaa että kaikista virityksistä huolimatta käynti ei muuksi muutu ja yli tonni on mennyt rahaa. Ja lopputuloksena on ase joka ei käy suunniteltuun käyttöön ja jota kukaan ei halua ainakaan kokonaisena ostaa pois. Ja kaupasta olisi saanut uuden kiväärin hintaan 800€, jonka hintaisia Tikan T3:t ovat.

Hyvin kirjoitettu. Hyviä aihioita saa uutena suht halvalla ja mitä todennäköisimmin käytetty T3 on myös ihan käypänen peli. Mosin-Nagantissa on nostalgiaa, mutta en itse viitsisi siitä lähteä rakentamaan TA-asetta. Mutta toisaalta sitä jokainen saa pistää rahansa kiinni mihin tykkää, allekirjoittaneellakin on outo tapa ostaa vanhoja autoja korjatakseen niitä kalliilla

 

[JR49]

Erittäin vaatimattoman mielipiteeni mukaan tässä on tarkan ampumisen harjoitteluun soveltuva peruspaketti:
https://www.sissos.fi/metsastys/tikka-t3x-tac-a1-308-win/p/TF1T29181B5/
Höylää Visaa sen verran, niin pääsee heti radalle, eikä tarvitse rakennella sen suurempia. Ehkä tämä on sellaisen keski-ikäisen laiskuutta.
Tai elämänkokemusta. Jotain tuossa rakentelussa menisi kuitenkin pieleen, että tarvitsisi sen kaverin/asesepän apua. Ja jos ABC:n pullapöytä vie joskus voiton ampumaradasta, niin pääsee nopeasti ja helposti Tikasta eroon. Olen huomannut, että vanhoilla metsästäjillä on paljon myynnissä noita vanhoja sotilaskiväärin pohjia, mutta huonosti menevät kaupaksi.
Vuoden sisältä on kokemusta Tikka M55:sta, tehtaan testiammunnan jäljiltä olevasta pakasta vedetystä Ukko-Pekasta ja Tac A1:sta, ja ei kahta sanaakaan, mihin satsaan pelimerkit.
En ole tarkka-ampuja, en tiedä olenko edes tarkka ampuja, mutta ammunnan harjoittelu 300 metriltä kiinnostaa ja on meneillään.

 

[g21.45acp]

Alueelle tasainen alue jossa reunat ja muutama tiili. Vapautetaan alueelle robottipölynimuri jossa ilmapallo tai muu maali tikunnokassa ja yritetään ampua kun se pyörii alueella mielipuolisesti.

Joskus tuota ideaa varten ostettiin radio-ohjattavia autoja, kaasuilmapalloja narun jatkoksi.

 

[pstsika]

Mä suhtautuisin tietyllä varauksella noihin Mosin-Nagant pohjaisiin entisiin sotilaskivääreihin ja niiden muuntamiseen TA-käyttöön harrastusaseiksi. Perusteluna se, että ne usein perustuvat aseena vanhan sotilaskiväärin hyödyntämiseen metsästysaseeksi ja näissä piippu on usein alkuperäinen. Siis alkuperäinen piippu, jota on sodassa pidetty. Ja alun perinkään piippu ei ole ollut mikään kovin tarkkakäyntinen vaan jalkaväenkiväärin piipuksi valmistettu.

Monessa noista, kuten tässä kuvan mukaisessa aseessa, on todennäköisesti M91-30 piippu. Käynti saattaa siis olla 3-5 MOA luokkaa, eli ei mitenkään optimaalinen TA-kiväärin aihioksi. Kannattaa muistaa että noita vanhoja sotilaskivääreitä ei aikoinaan muutettu mehtuuaseiksi sen vuoksi että ne olisivat olleet siihen erinomaisia vaihtoehtoja, vaan siksi että niitä oli paljon saatavilla ja ne olivat halpoja köyhälle kansalle.

Käytetyt aseet pitäisi saada koeampua jos niistä TA-aseita haluaa muokata. Muuten ostaa sian säkissä. Se saattaa olla hyvä, tai sitten ei. Todennäköisesti ei. Tai käynti on hyvä, mutta ainoastaan jollain tietyllä marginaalilatauksella. Muuten on riskinä, että ostaa aihioksi tuon käynniltään 3-5 MOA kiväärin, modaa sitä tonnilla, ja lopulta toteaa että kaikista virityksistä huolimatta käynti ei muuksi muutu ja yli tonni on mennyt rahaa. Ja lopputuloksena on ase joka ei käy suunniteltuun käyttöön ja jota kukaan ei halua ainakaan kokonaisena ostaa pois. Ja kaupasta olisi saanut uuden kiväärin hintaan 800€, jonka hintaisia Tikan T3:t ovat.

Olet aivan oikeassa siinä, että vanhaa elvytettäessä ja varsinkin sodan aikaisten aseiden hankkimisessa tulee tarkastaa aseen kunto ja sen ampumaominaisuudet mahdollisuuksien mukaan. Huonoilla piipuilla olevia sotilaskivääreitä on paljon. Milloin on suukartiota, milloin pahoja syöpymiä. Kuitenkin myös T1 luokiteltuja ja tulkattuja rautoja on saatavilla ja niiden kunto tai ampumaominaisuudet ovat kiistatta riittävät.

Sportterisoimattoman hyväkuntoisen sotilaskiväärin ottaminen rakennusaihioksi on lisäksi historiallinen häväistys. Lähtökohtaisesti sodan käyneet kiväärit tulisi säilyttää alkuperäiskunnossaan ja niiden omin rooli on perinnekivääriammunnat.

Kuitenkin tuo modifiointi tai pikemminkin sen loppuun saattaminen on varsin perusteltua, mikäli esimerkiksi perikunnan haltuun jää vaarivainajan hyväkuntoinen jo kertaalleen "pilattu" sotilaskivääri, jolla ei ole asehistoriallista arvoa.

Mitä kuvan kivääriin tulee, niin en tiedä aseesta enempää kuin mitä aseliike kertoo. Jos kyseessä on 91-30 piippu, niin vähintääkin se on lyhennetty ja siihen on asennettu uusi etutähtäin. Tuossahan ei ole rengastähtäintä. On täysin mahdollista, että piippu on vaihdettu sporterisoinnin yhteydessä, sillä tukkikin on vaihtunut. Yleisesti noihin on vaihdettu joka tapauksessa LS ja Maxim ym piippuja menneisyydessä ja vaikka lukkorunko ja lukko olisivat sodan aikaisia, niin piiput eivät. Sodassa horopiipuiksi muuttuneiden ongelmaa metsästykseen muutetuissa kivääreissä on korjattu alusta alkaen, sillä -50 luvun metsästäjäkään ei tehnyt yhtään mitään 5 MOA:n käynnillä olevalla lintukiväärillä.

Ei myöskään ole uskottavaa, että sporterisoinnin teettänyt henkilö olisi vienyt huonokuntoisen ja käyntitarkkuudeltaan vanhanmalliseen hirvikokeeseen kelvottoman kiväärin asesepälle, jossa sodan aikainen piippu olisi katkaistu, tukki uusittu ja lukon kehykseen asennettu tähtäinkisko sekä laitettu päälle kiikaritähtäin. Väitänkin, että horopiippuja esiintyy sporterisoituja enemmän alkuperäisessä kunnossa säilyneiden osalta, joissa on nimenomaan sodan käyneet piiput.

Umpimähkään valitun ex-sotilaskiväärin valinta tarkkuuskivääriä hankittaessa ei ole mikään itseisarvo ja sokkona ostetaessa siihen sisältyy suuri riski siitä, että lopputulos ei ole tyydyttävä.

Erittäin vaatimattoman mielipiteeni mukaan tässä on tarkan ampumisen harjoitteluun soveltuva peruspaketti:
https://www.sissos.fi/metsastys/tikka-t3x-tac-a1-308-win/p/TF1T29181B5/
Höylää Visaa sen verran, niin pääsee heti radalle, eikä tarvitse rakennella sen suurempia. Ehkä tämä on sellaisen keski-ikäisen laiskuutta.
Tai elämänkokemusta. Jotain tuossa rakentelussa menisi kuitenkin pieleen, että tarvitsisi sen kaverin/asesepän apua. Ja jos ABC:n pullapöytä vie joskus voiton ampumaradasta, niin pääsee nopeasti ja helposti Tikasta eroon. Olen huomannut, että vanhoilla metsästäjillä on paljon myynnissä noita vanhoja sotilaskiväärin pohjia, mutta huonosti menevät kaupaksi.
Vuoden sisältä on kokemusta Tikka M55:sta, tehtaan testiammunnan jäljiltä olevasta pakasta vedetystä Ukko-Pekasta ja Tac A1:sta, ja ei kahta sanaakaan, mihin satsaan pelimerkit.
En ole tarkka-ampuja, en tiedä olenko edes tarkka ampuja, mutta ammunnan harjoittelu 300 metriltä kiinnostaa ja on meneillään.

Vanhasta ei saa uutta, vaikka kuinka modifioisi. Sotilaskivääri on ennenkaikkea budjettiratkaisu. Esittämäni vaihtoehto on valmiina pakettina hinnaltaan 1250€. Se vastaa kysymykseen "tonnin kivääristä".

Olen samaa mieltä siitä, että yksittäisen taistelijan kannattaa säästää lisää. Ostaa esimerkiksi mainitsemasi Tikka T3 TAC A1 ja harrastaa sillä ilman, että alkaa rakennuspuuhiin tietämättä tarkalleen mitä tekee tai mikä aihion todellinen kunto on. Kuitenkin pakkatuore T3 TAC A1 on itse aseen osalta 4 kertaa kalliimpi ja sen monipuolisemmat kaliiperi- ja tehdaspatruunavaihtoehdot mahdollistavat ampumisen pidemmälle kuin x53R patruunoiden yleisesti saatavilla olevat tehdaspatruunat. Tuolloin myös optiikan hinta kasvaa luonnollisesti, koska miksi ostaa runsaan 600 metrin rajoitukset asettava kiikaritähtäin jos patruuna mahdollistaa ampumisen 900 metriin. Itselläni on tuo hankintalistalla tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti olen varautunut siihen, että oma pakettini maksaa noin 4000€. Melkoinen hintaero sporterisoituun MN aktiolla olevaan kivääriin, joka sekin ampuu alle kulmaminuutin kasaa.

 

[JR49]

Olet aivan oikeassa siinä, että vanhaa elvytettäessä ja varsinkin sodan aikaisten aseiden hankkimisessa tulee tarkastaa aseen kunto ja sen ampumaominaisuudet mahdollisuuksien mukaan. Huonoilla piipuilla olevia sotilaskivääreitä on paljon. Milloin on suukartiota, milloin pahoja syöpymiä. Kuitenkin myös T1 luokiteltuja ja tulkattuja rautoja on saatavilla ja niiden kunto tai ampumaominaisuudet ovat kiistatta riittävät.

Sportterisoimattoman hyväkuntoisen sotilaskiväärin ottaminen rakennusaihioksi on lisäksi historiallinen häväistys. Lähtökohtaisesti sodan käyneet kiväärit tulisi säilyttää alkuperäiskunnossaan ja niiden omin rooli on perinnekivääriammunnat.

Kuitenkin tuo modifiointi tai pikemminkin sen loppuun saattaminen on varsin perusteltua, mikäli esimerkiksi perikunnan haltuun jää vaarivainajan hyväkuntoinen jo kertaalleen "pilattu" sotilaskivääri, jolla ei ole asehistoriallista arvoa.

Mitä kuvan kivääriin tulee, niin en tiedä aseesta enempää kuin mitä aseliike kertoo. Jos kyseessä on 91-30 piippu, niin vähintääkin se on lyhennetty ja siihen on asennettu uusi etutähtäin. Tuossahan ei ole rengastähtäintä. On täysin mahdollista, että piippu on vaihdettu sporterisoinnin yhteydessä, sillä tukkikin on vaihtunut. Yleisesti noihin on vaihdettu joka tapauksessa LS ja Maxim ym piippuja menneisyydessä ja vaikka lukkorunko ja lukko olisivat sodan aikaisia, niin piiput eivät. Sodassa horopiipuiksi muuttuneiden ongelmaa metsästykseen muutetuissa kivääreissä on korjattu alusta alkaen, sillä -50 luvun metsästäjäkään ei tehnyt yhtään mitään 5 MOA:n käynnillä olevalla lintukiväärillä.

Ei myöskään ole uskottavaa, että sporterisoinnin teettänyt henkilö olisi vienyt huonokuntoisen ja käyntitarkkuudeltaan vanhanmalliseen hirvikokeeseen kelvottoman kiväärin asesepälle, jossa sodan aikainen piippu olisi katkaistu, tukki uusittu ja lukon kehykseen asennettu tähtäinkisko sekä laitettu päälle kiikaritähtäin. Väitänkin, että horopiippuja esiintyy sporterisoituja enemmän alkuperäisessä kunnossa säilyneiden osalta, joissa on nimenomaan sodan käyneet piiput.

Umpimähkään valitun ex-sotilaskiväärin valinta tarkkuuskivääriä hankittaessa ei ole mikään itseisarvo ja sokkona ostetaessa siihen sisältyy suuri riski siitä, että lopputulos ei ole tyydyttävä.



Vanhasta ei saa uutta, vaikka kuinka modifioisi. Sotilaskivääri on ennenkaikkea budjettiratkaisu. Esittämäni vaihtoehto on valmiina pakettina hinnaltaan 1250€. Se vastaa kysymykseen "tonnin kivääristä".

Olen samaa mieltä siitä, että yksittäisen taistelijan kannattaa säästää lisää. Ostaa esimerkiksi mainitsemasi Tikka T3 TAC A1 ja harrastaa sillä ilman, että alkaa rakennuspuuhiin tietämättä tarkalleen mitä tekee tai mikä aihion todellinen kunto on. Kuitenkin pakkatuore T3 TAC A1 on itse aseen osalta 4 kertaa kalliimpi ja sen monipuolisemmat kaliiperi- ja tehdaspatruunavaihtoehdot mahdollistavat ampumisen pidemmälle kuin x53R patruunoiden yleisesti saatavilla olevat tehdaspatruunat. Tuolloin myös optiikan hinta kasvaa luonnollisesti, koska miksi ostaa runsaan 600 metrin rajoitukset asettava kiikaritähtäin jos patruuna mahdollistaa ampumisen 900 metriin. Itselläni on tuo hankintalistalla tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti olen varautunut siihen, että oma pakettini maksaa noin 4000€. Melkoinen hintaero sporterisoituun MN aktiolla olevaan kivääriin, joka sekin ampuu alle kulmaminuutin kasaa.

Budjettiratkaisu, näin juuri. Esitänkin, että tuo ammoin annettu raja tonnin kivääristä päivitettäisiin parin tonnin kivääriksi.
Minulla on erittäin hyväkuntoinen M39, enkä suurin surminkaan tekisi sille mitään muuta kuin mitä nyt ulkoilutan 300 metrin radalla. Minulle on tarjottu ostettavaksi kapiaiselle aikanaan lahjaksi koottua, käsinpoimitulla huippupiipulla varustettua ratatukilla olevaa Pystykorvaa. Vaikka se on vähän ammuttu, niin siltikään ei viitsi vain rakennella. Vaikka sekin kyllä mielessä kävi. Kun kuitenkin sain kokeiltavaksi kaverin TAC:in, niin se oli rakkautta ensikokemalta. Hylkäsin kaikki muut vaihtoehdot, sillä vaikka iäkkäitä metsästäjiä on tiedossani useampia, joilta saisi vanhoja sotilaskiväärejä ja Tikkoja aihioiksi, niin annoin olla.
Minulla on ammunnasta kiinnostunutta jälkikasvua, ja pääasiassa heitä varten olen hommannut Tikka T1:n ja 308 Tikka M55 on myös heille omiaan. Lisähankinnat saavat nyt vähän aikaa odottaa, sillä kolme kivääriä omaksi alle vuoteen on selkeästi vaimon maksimikynnys. Mutta ootellaan ny vähän aikaa...