Teloitukset Suomessa 1939-1945
- Viestiketjun aloittaja Iso-Mursu
- Aloitus PVM
Tätä karkureita (ja siis myös teloituksia) käsittelevää kirjaa voi suositella.
Käpykaartiin? 1941 - 1944 - Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana Tekijä: Kulomaa Jukka
ISBN:
Tuoteryhmä: Sotahistoria
Kustantaja:Painatuskeskus
Kieli: suomi
Painovuosi: 1995
Painos:
Sivumäärä: 510
Sidonta: Sidottu, kuvakansi
JR49
Respected Leader
Luin tämän juuri. Siinä on muun tiedon lisäksi muutama maininta tapauksista, jolloin tuomittiin teloitettavaksi.
Ehdin jo palauttaa kirjan, mutta jäi mieleen, kun joku rajajääkäri raiskasi ja tappoi 4-vuotiaan tytön. Teloitus toteutettiin.
Useinhan kuolemantuomio muutettiin kuritushuoneeksi.
Asevelisurmat Rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939-1944 tuomitutAtso Haapanen
Kenttäoikeuksien pöytäkirjoihin perustuva teos sisältää kaikki asiakirjoista löytyvät tapaukset, joissa on käsitelty rintamapalveluksessa tapahtuneita tahallisia tai tahattomia omien surmaamisia.
Kun rintamapalveluksessa oli satojatuhansia miehiä, syntyi näiden välillä myös erilaisia kahnauksia. Useimmiten selvittiin nyrkkitappeluissa aikaansaaduilla mustelmilla, mutta toisinaan seuraukset olivat vakavammat. Yhteensä sotien ja välirauhan aikana surmattiin 407 tapauksessa yksi tai useampi henkilö tahallaan tai vahingossa. Muutamassa tapauksessa uhri oli siviili. Kaikkiaan uhrimäärä nousee noin 500:aan. Koskapa uhrien lisäksi joukoista poistui myös vankilaan lähetetty tuomittu, väheni sotilaiden määrä noin tuhannella. Lisäksi useita sotilaita haavoittui tapon yrityksissä, joten myös he ja näistä teoista tuomitut olivat poissa maamme puolustuksesta.
Omien joukkojen surmat voidaan jakaa pääpiirteissään vahingonlaukauksiin, tahallisiin ampumisiin ja puukolla suoritettuihin tappoihin. Kenttäoikeuksien pöytäkirjat ovat korutonta kertomaa: varsin usein surmiin johtaneiden välikohtausten syynä oli juopumus.
Ehdin jo palauttaa kirjan, mutta jäi mieleen, kun joku rajajääkäri raiskasi ja tappoi 4-vuotiaan tytön. Teloitus toteutettiin.
Useinhan kuolemantuomio muutettiin kuritushuoneeksi.
Asevelisurmat Rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939-1944 tuomitutAtso Haapanen
Kenttäoikeuksien pöytäkirjoihin perustuva teos sisältää kaikki asiakirjoista löytyvät tapaukset, joissa on käsitelty rintamapalveluksessa tapahtuneita tahallisia tai tahattomia omien surmaamisia.
Kun rintamapalveluksessa oli satojatuhansia miehiä, syntyi näiden välillä myös erilaisia kahnauksia. Useimmiten selvittiin nyrkkitappeluissa aikaansaaduilla mustelmilla, mutta toisinaan seuraukset olivat vakavammat. Yhteensä sotien ja välirauhan aikana surmattiin 407 tapauksessa yksi tai useampi henkilö tahallaan tai vahingossa. Muutamassa tapauksessa uhri oli siviili. Kaikkiaan uhrimäärä nousee noin 500:aan. Koskapa uhrien lisäksi joukoista poistui myös vankilaan lähetetty tuomittu, väheni sotilaiden määrä noin tuhannella. Lisäksi useita sotilaita haavoittui tapon yrityksissä, joten myös he ja näistä teoista tuomitut olivat poissa maamme puolustuksesta.
Omien joukkojen surmat voidaan jakaa pääpiirteissään vahingonlaukauksiin, tahallisiin ampumisiin ja puukolla suoritettuihin tappoihin. Kenttäoikeuksien pöytäkirjat ovat korutonta kertomaa: varsin usein surmiin johtaneiden välikohtausten syynä oli juopumus.
Entä esiintyikö niskurointia?
Iso-Mursu
Respected Leader
Tämä kysymys mulle esitettiin kun tällä viikolla Hesarissa oli juttua viimesestä teloitetusta siviilistä.
Siis kuka teloitti
Erkki
Ylipäällikkö
Eikös nuo olleet sotapoliisien heiniä? Rintaman poliisi - teoksessa tuotakin aihetta sivuttiin.
Puolustusvoimat antoi määräykset siitä kuinka teloitukset piti pyrkiä järjestämään vasta vuonna 1944.
Sellainen mielikuva on minullekkin muodostunut, että rintamalla ja sen takana olleilla sotilashallinnossa olleilla alueilla teloitukset hoiti ainakin pääasiassa sotapoliisi. Sen sijaan kotirintamalla teloittajiksi saattoi päätyi ilmasuojelumiehiä tms. muita suojeluskuntapiirien käytössä olleita joukkoja ja teloituspaikkoina toimivat yleensä ampumaradat. Kotirintamallahan teloitettevat olivat pääasiassa desantteja ja vakoojia.
Yllättäen rangaistusten toimenpanoosta vastaava "vankeinhoito" tai millä nimellä se sitten satuttiin tuntemaankaan ei teloituksia laittanut toimeen. Aikalaiskuvausten mukaan vartijat säilyttivät asiallisen otteen toimissaan vaikka vankiluku kasvoikin ja ongelmia oli lähinnä niiden vartijoiden kanssa jotka oli värvätty sodan alkamisen jälkeen ja joilla oli lapualais taustaa. Pääasiassa vankiloiden vaikeudet liittyivät maassa vallinneeseen elintarvikepulaan.
Iso-Mursu
Respected Leader
Paras, tai ainakin kattavin:
Jukka Lindstedt - Kuolemaan tuomitut.
Lindstedtin väitöskirja, jota kehuttiin sekä oikeustieteiden että historiantutkimuksen puolella. Kattava, lähteisiin perehtynyt, oikeusoppinut, puolueeton. Lindstedt oli sittemmin apulaisoikeusasiamiehenä.
Haapasen kirjaa en ole lukenut, mutta Viholliset keskellämme oli luvalla sanoen heikko. Siinä käsiteltiin vakoilutapaukset sodan ajalta, mutta kirja oli pääasiassa referaatteja oikeuden päätöksistä, eikä kaikkia tapauksia edes oltu löydetty, vaikka ne ovat samoissa kansioissa kuin Haapasen esittelemät tapaukset.
Edit.
Ylikankaan kesästä 1944 kirjoittamia kirjoja ei kannata lukea, sillä niissä fakta ja fiktio ovat sekoittuneet sen verran voimakkaasti. Sen sijaan Kulomaan ja Niemisen Teloitettu totuus perustuu paremmin faktoihin. Tosin kirja on suunnattu voimakkaasti Ylikankaan teosta vastaan, joka konteksti kannattaa ottaa huomioon, mutta näistä kahdesta tuo jälkimmäinen on totuudenmukaisempi.
Viimeksi muokattu:
Joo.
Sotapoliisi oli nimensä mukaisesti armeijan poliisi ja toimi läheisessä yhteistyössä sotilasoikeuksien kanssa. Pääasiassa sotapoliisit vastasivat vankien kuljetuksista ja vartioinnista sotatoimialueella. Vankileirit ovat tietysti sitten erikseen. Sotapoliisit myös yleensä toimeenpanivat sotatoimialueen teloitukset. Kotirintamalla taas on käytetty niitä joukkoja, joita on saatavilla ollut. Juuri ilmasuojelua, suojeluskuntia yms. Teloituspaikkoina ovat toimineet ylipäänsä käyttöön sopivat syrjäiset paikat, kuten esim. soramontut, ampumaradat yms.
Vankeinhoito ei vastannut rangaistusten toimeenpanosta, sillä se ei kuulunut vankeinhoidon tehtäviin. Kirves-Koljosen, eli Toivo Koljosenkin, joka oli viimeinen siviilirikoksista teloitettu, teloitti Turun suojeluskunta, vaikka tuomion antoi siviilioikeus.
Hautaus riippui tapauksesta ja teloittavasta porukasta. Osa haudattiin teloituspaikalle tai sen välittömään läheisyyteen, osa teloituspaikkakunnalle hautausmaahan tai muuhun sopivaan paikkaan ja osa lähetettiin kotipaikkakunnalleen. Yleensä pyrittiin varmistamaan, ettei teloitettua haudata sankarihautausmaahan, mutta näin taisi joissakin tapauksissa päästä käymään.
kimmo.j
Respected Leader
Onko mahdollista selvittää kuka nuo teloitukset suoritti?
Palokuntamme veteraanit nimittäin vaikenivat toimistaan sodanaikana. Ilmasuojelussa ovat oleet, mutta asiakirjoissa on selvä puutos ennenen sotaa versus sotaaika ja sen jälkeinen aika.
Ajasta veteraanit eivät ikinä suostuneet puhumaan, tämä oli selkeä linja kaikilla.
Olen miettynyt olisiko syynä mahdollisesti toimiminen teloituskomppaniassa. Saattaa olla traumaattista, puhumattakaan koston pelosta sodan jälkeen.
Valvontaosaston ja sotapoliisin (ilmeisesti myös ilmasuojelunkin) asiakirjoja hävitettiin laajalti syksyllä 1944.
Lisäksi ainakin osassa maata ilmasuojelujoukot kävivät aika kuumina varsinkin jatkosodan alkuvaiheessa ja esim. kotietsintöjä suoritettiin menetelmin, joita edes aikalaiset eivät pitäneet ammatillisesti hyväksyttävinä.
Ehkä on, tai sitten ei. Jos yksikön asiakirjat ovat säilyneet, on mahdollista selvittää kuka on kuulunut mihinkin ryhmään. Tämän jälkeen voisi mahdollisesti löytyä käsky/sotapäiväkirja tms., jossa mainitaan, että jokin joukkue tai ryhmä on ollut suorittamassa teloituksia. Kuitenkin on jälkikäteen mahdotonta aukottomasti selvittää, ketä oikeasti on ollut osallisena teloituksissa, sillä yksi on ovinut olla hakemassa aliupseereille maitoa, toinen sairaana, kolmas lomalla jne. Onpa mahdollista, että tällaisessa tehtävässä on muodostettu sekaryhmiä, eli joko valittu "luotettavimpia"/"kestävimpiä" mukaan tai sitten otettu vapaaehtoisia.
Ensimmäisenä kannattaa selvittää, onko paikkakunnalla tapahtunut teloituksia ja jos on, niin selvittää ihan kirjallisuuden avulla, mikä porukka teloituksia on suorittanut. Sitten voi ryhtyä Kansallisarkiston tietokannasta etsimään asiakirja-aineistoa.
kimmo.j
Respected Leader
Toiminta-alueella(Helsinki) teloitettiin ilmeisesti useampi ihminen.
Ongelmana on, että emme tiedä tarkasti yksiköä. Toiminnassa on ollut ilmeisesti päällekkäin sotilas- ja palokuntaorganisaatio. Meillä olevissa paperiessa ei muistaakseni mainita sotilasyksikön nimeä/tunnusta.
No veraanit ovat jo poistuneet sammuttamaan taivaallisia paloja, joten kiirettä ei enää ole.
Ongelmana on, että emme tiedä tarkasti yksiköä. Toiminnassa on ollut ilmeisesti päällekkäin sotilas- ja palokuntaorganisaatio. Meillä olevissa paperiessa ei muistaakseni mainita sotilasyksikön nimeä/tunnusta.
No veraanit ovat jo poistuneet sammuttamaan taivaallisia paloja, joten kiirettä ei enää ole.