lukkarinapulainen
Majuri
Jos kuvateksti pitää paikkansa, niin on aika kuvottaa, että jesidilapsia käytetään tunnetärppinä muhamettilaiskurkuunleikkajien 'pelastamiseksi'.
Terrorismi
- Viestiketjun aloittaja turska
- Aloitus PVM
Helsingin koulutoimessa varaudutaan jo al-Holin leirillä olevien suomalaislasten saapumiseen – Rinne: ”Valmistautuminen ei ole huono asia”
Tänään klo 20:15
Suomessa on jo aloitettu varautuminen Syyrian Isis-alueilta mahdollisesti palaavien suomalaislasten varalta.
www.iltalehti.fi
Tänään klo 20:15
Suomessa on jo aloitettu varautuminen Syyrian Isis-alueilta mahdollisesti palaavien suomalaislasten varalta.
Helsingin koulutoimessa varaudutaan jo al-Holin leirillä olevien suomalaislasten saapumiseen – Rinne: ”Valmistautuminen ei ole huono asia”
Suomessa on jo aloitettu varautuminen Syyrian Isis-alueilta mahdollisesti palaavien suomalaislasten varalta.
www.iltalehti.fi
Aquilifer
Kenraali
Mili
Eversti
Mu... mu... mutta Suomi onnistuu kotouttamissa eikä tee muiden maiden virheitä!
Helsingin koulutoimessa varaudutaan jo al-Holin leirillä olevien suomalaislasten saapumiseen – Rinne: ”Valmistautuminen ei ole huono asia”
Tänään klo 20:15
Suomessa on jo aloitettu varautuminen Syyrian Isis-alueilta mahdollisesti palaavien suomalaislasten varalta.
Helsingin koulutoimessa varaudutaan jo al-Holin leirillä olevien suomalaislasten saapumiseen – Rinne: ”Valmistautuminen ei ole huono asia”
Suomessa on jo aloitettu varautuminen Syyrian Isis-alueilta mahdollisesti palaavien suomalaislasten varalta.
Tik, tak, tik, tak.....
Lisää kierroksia kotiutuskoneeseen by Yle..
Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"
Mikael lähti 14-vuotiaana perheensä mukana Isisin alueelle Syyriaan. Nyt, 18-vuotiaana, hän on kurdien nuorisovankilassa ja äiti al-Holin leirillä.
Isis
25.8.2019 klo 07.04
Video: Suomalainen Mikael kurdien nuorisovankilassa
Yle tapasi Suomesta lähteneen 18-vuotiaan Mikaelin, joka on kurdien ylläpitämässä nuorisolaitoksessa. Videolla Mikael kävelee portista sisään alueelle, jolla laitoksen nuoret asuvat.
Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa16
Jaa artikkeli Twitterissä
TAL MAAROUF, SYYRIA. Kun Mikael tuodaan haastateltavaksi nuorisovankilan johtajan huoneeseen, hänellä ei ole käsirautoja. Saattajalla ei ole asetta.
Ensimmäiseksi hän kysyy äidistään. Onkohan äiti elossa?
Häkellys näkyy kasvoilta, kun Mikael kuulee, että äiti ja kaksi sisarusta ovat Itä-Syyriassa al-Holin leirillä, jonne on koottu naisia ja lapsia terroristijärjestö Isisin aiemmin hallitsemalta alueelta.
Onko se varmasti hän? Mikä on nimi?
Varmistusten jälkeen Mikael uskoo.
Äidin kohtalo on ollut koko ajan mielessä, Mikael sanoo. Hän on valvonut, välillä on ollut vaikea keskittyä mihinkään.
Mikaelilla on ollut paljon aikaa ajatella. Hän on viettänyt viimeiset puolitoista vuotta tässä kurdien ylläpitämässä nuorisovankilassa Kaakkois-Syyriassa.
Viralliselta nimeltään paikka on Hourin nuorison deradikalisaatiolaitos. Sen tarkoitus on auttaa nuoria irtautumaan väkivaltaisesta ääriajattelusta.
Laitosta kutsutaan tässä jutussa myös vankilaksi, sillä osa nuorista on tuomittuja vankeja.
Mikael sanoo, ettei ole puhunut suomea sen koommin, kun hänet otettiin kiinni alkuvuodesta 2018. Hän kertoo, ettei ole sen jälkeen myöskään kuullut äidistään ja sisaruksistaan.
Mikael ei ole hänen oikea nimensä. Yle ei kerro hänen henkilöllisyyttään turvallisuussyistä.
Hourin laitos on vajaan tunninajomatkan päässä Syyrian kurdialueen epävirallisesta pääkaupungista Qamishlista. Se sijaitsee syrjäisessä pikkukylässä, jossa monet taloista vaikuttavat autioilta.
Leena Luotio, Jyrki Lyytikkä / Yle
Tänne on sijoitettu noin sata 11–18-vuotiasta poikaa ja nuorta miestä, joita laitoksessa kutsutaan kalifaatin lapsiksi. Moni heistä on päätynyt vanhempiensa kautta tekemisiin Isisin kanssa.
Osa nuorista on täällä sen takia, että heidän vanhempansa ovat vankilassa tai leireillä. Näin on etenkin ulkomaalaisten nuorten tapauksessa.
Jotkut nuorista ovat sen sijaan vankilanjohtajan Musab Mohammedin mukaan tehneet vakavia rikoksia. Tänne on tuotu myös poikia, jotka ovat tappaneet ihmisiä Isisin riveissä.
Nuorille määrättävät rangaistukset ovat pisimmillään seitsemän vuotta vankeutta.
Mohammedin mukaan nuoriin suhtaudutaan kuitenkin uhreina. Tarkoituksena on kuntouttaa heitä palaamaan normaaliin elämään.
– Äiti tai isä on tuonut heidät kalifaattiin. He eivät ole itse tulleet, Mohammed sanoo.
Kalifaatti on Isisin oma nimitys alueelle, jota terroristijärjestö hallitsi. Kesällä 2014 Isis julistiperustaneensa kalifaatin eli islamilaisen valtion Syyriaan ja Irakiin. Alue veti puoleensa eurooppalaisia vierastaistelijoita.
Isis hallitsi raa’alla väkivallalla. Maailmalle levisi kuvia teloituksista ja jesidien kansanmurhaa pakenevista ihmisistä.
Koillis-Syyriassa kurdit nousivat vastarintaan. Kurdijoukot ajoivat Isisin Kobanen kaupungista alkuvuonna 2015 länsiliittouman iskujen tuella. Syyrian sisällissodan mittaan kurdit saivat haltuunsa laajoja alueita Pohjois-Syyriassa.
Kurdien käytännössä itsenäinen hallinto ylläpitää vankiloita ja al-Holin kaltaisia leirejä yhdessä kurdien ja arabien muodostamien SDF-joukkojen kanssa.
Näkymä al-Holin leiristä 23. toukokuuta.Antti Kuronen / Yle
Suomesta lähtenyt Mikael päätyi kurdien huostaan viime vuonna, kun kurdijoukot valtasivat Isisin aluetta. Sinne Mikael oli tullut perheensä mukana.
Suurin osa Hourin nuorisolaitoksen noin sadasta nuoresta on syyrialaisia. Ulkomaalaisia on Mikaelin arvion mukaan kolmisenkymmentä.
Joukossa on hänen mukaansa muun muassa yksi ruotsalainen, ranskalainen ja amerikkalainen. Nuoria on myös esimerkiksi Indonesiasta ja Venäjältä.
Nuorisovankilan johtaja ja toinen työntekijä ovat paikalla haastattelutilanteessa. He eivät ymmärrä suomea eivätkä puutu keskusteluun. On kuitenkin mahdotonta tietää, uskaltaako Mikael puhua täysin vapaasti elämästään Syyriassa.
Hourissa nuoret asuvat makuusaleissa. Niitä ei pääse nyt katsomaan. Mikaelin huoneessa nukkuu hänen mukaansa yhteensä kymmenen poikaa.
Aamuherätys on seitsemältä, sitten on liikuntaa. Aamupäivisin yhdeksästä kahteentoista on ollut oppitunteja, mutta nyt opettajia ei ole näkynyt kahteen kuukauteen. Koulujen pitkän kesäloman lisäksi mahdollinen syy on kurdihallinnon heikko taloudellinen tilanne.
Johtaja Musab Mohammedin mukaan laitoksessa on koulun lisäksi työpajoja, joissa opetetaan esimerkiksi parturin ja suutarin ammatissa vaadittavia taitoja. Hän esittää toiveen, että Euroopan maat tukisivat laitosta, jotta opetusta voitaisiin kehittää.
– Jos olisi tietokoneet, voisimme pitää haastavampia työpajoja, hän sanoo.
Mikael sanoo, että pojat katsovat telkkaria ja elokuvia ja pelaavat jalkapalloa ja lentopalloa. He myös opettelevat kädentaitoja. Mikael näyttää tekemiään helmikoruja. Kolmesti päivässä syödään, Mikael kertoo ja kehuu ruokaa hyväksi.
Mikael esittelee helmikoruja, joita hän on tehnyt Hourin nuorisovankilassa.Antti Kuronen / Yle
Pojat myös siivoavat ja osallistuvat ruoanlaittoon, johtaja kertoo.
Tuntuuko tämä paikka vankilalta?
– Ei oikein tunnu. Niin kuin koulu, Mikael sanoo.
Samassa kurdien nuorisovankilassa ovat aiemmin vierailleet brittilehti The Telegraphin(siirryt toiseen palveluun) ja uutistoimisto AFP:n(siirryt toiseen palveluun)toimittajat. Heidät on päästetty nuorten asuin- ja opetustiloihin. Jutut valokuvineen tukevat johtajan ja Mikaelin kertomusta laitoksen toiminnasta.
Kurdialueen vankilaolot vaikuttavat olevan hyvällä tolalla verrattuna esimerkiksi naapurimaan Irakin tilanteeseen.
Irakissa Isis-vankeja pidetään oloissa, joita ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kuvannut(siirryt toiseen palveluun)alentaviksi. Vankilat ovat osin niin täynnä, että selleihin ei mahdu patjoja, joilla vangit voisivat nukkua. Kuolemantuomioita on jaettu paljon.
Aikuisten Isis-vankien kohtelusta Syyrian kurdialueella tiedetään vähemmän kuin nuorten kohtelusta. Esimerkiksi Human Rights Watchin tutkija Letta Taylerkertoo Ylelle sähköpostitse, ettei ole päässyt vierailemaan aikuisten pidätyskeskuksissa. Hänen tietojensa mukaan ulkomaalaisten pidätyskeskuksiin on ylipäänsä vierailijoilta pääsy kielletty.
Yle ei saanut lupaa vierailla kurdialueella sijaitsevassa aikuisten vankilassa, jossa tiettävästi pidetään Suomesta Isisin alueelle lähtenyttä miestä. Vankilan ulkopuolelle kuitenkin tuotiin ruotsalainen mies kahlittuna Ylen haastateltavaksi.
Mies kertoi, ettei tullut paikalle vapaaehtoisesti, eikä hän halunnut antaa haastattelua.
Sanomalehti Washington Post(siirryt toiseen palveluun) on käynyt kurdialueen epävirallisessa pääkaupungissa Qamishlissa vankilassa, jossa pidetään jo oikeusistuimessa tuomion saaneita aikuisia Isis-vankeja. Kurdit eivät käy oikeutta ulkomaalaisia vankeja vastaan, joten vankilan asukkaiden voi päätellä olevan syyrialaisia.
Lehden mukaan vangit saavat laitoksessa muun muassa taideterapiaa.
Human Rights Watchin Tayler arvioi Washington Postissa, että kurdit pyrkivät osoittamaan oikeusjärjestelmänsä olevan reilu ja kansainvälisten standardien mukainen myös siinä toivossa, että he saisivat apua ulkomailta.
Mikael sanoo tulleensa Syyriaan 14-vuotiaana. Antti Kuronen / Yle
Mikael sanoo olleensa 14-vuotias,kun hän päätyi perheensä mukana Syyriaan. Yle ei ole voinut vahvistaa hänen kertomaansa riippumattomista lähteistä.
Perhe on alun perin kotoisin konfliktialueelta, mutta asui Suomessa yli kymmenen vuotta. Mikael, hänen äitinsä ja sisaruksensa ovat Suomen kansalaisia.
Emme kerro jutussa tunnistettavia yksityiskohtia perheestä heidän turvallisuutensa vuoksi. He ovat lähtöisin maasta, jossa sivulliset sukulaiset voisivat joutua vaikeuksiin, jos heihin kohdistuisi kielteistä huomiota.
Mikael kertoo muuttaneensa äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomesta ensin Turkkiin kesken kuudennen luokan. Isä oli kuollut jo vuosia aiemmin. Isoäiti jäi Suomeen, ja Mikaelin mukaan äiti sanoi, että vuoden päästä palattaisiin takaisin.
Mikaelin mukaan äiti oli perustellut Turkkiin lähtöä sairaudellaan ja sillä, että lapset voisivat opiskella arabian kieltä.
– Oltiin siellä noin kolme kuukautta, niin äiti meni naimisiin siellä. Sitten äidin mies toi meidät tänne, Mikael sanoo.
– Mä olin pieni, en tajunnut mitään. Kun me tultiin Syyriaan, mä luulin, että me oltiin vielä Turkissa. Sitten mä ymmärsin.
Yle on haastatellut aiemminMikaelin isoäitiä. Mikaelin kuvaus Syyriaan päätymisestä on osin erilainen kuin se, jonka hänen isoäitinsä on kertonut.
Isoäidin mukaan aloitteellisin asiassa olisi ollut Mikaelin isoveli, joka olisi maanitellut muuta perhettä seuraamaan perässään. Isoäidin käsitys perheen vaiheista perustuu satunnaisiin yhteyksiin, joita hänellä on ollut tyttärensä perheeseen.
Mikael sanoo, että äidin uusi mies ei antanut heidän lähteä Syyriasta. Mikaelin mukaan mies kuoli vuonna 2017 Isisin epävirallisen pääkaupungin Raqqan alueella, mutta sen jälkeen perhe ei enää päässyt pois. Isis esti ihmisiä pakenemasta alueeltaan, ja salakuljettajien taksoihin perheellä ei ollut varaa.
Isisin entinen pääkaupunki Raqqa tuhoutui pääosin länsiliittouman vapautusoperaatiossa. Myös Isisin miinat ja pommit aiheuttivat mittavaa tuhoa. Isis ajettiin Raqqasta lokakuun lopussa 2017. Antti Kuronen / Yle
Mikaelin mukaan hänen äitinsä mies oli Isisin taistelija, ja myös isoveli soti Isisin puolesta. Veljellä ei ollut valinnanvaraa, koska pojat pakotettiin tietyssä iässä mukaan, Mikael sanoo.
Isoveli kuoli Mikaelin mukaan amerikkalaisten ilmapommituksessa. Veljen motiiveja on mahdotonta tarkistaa, eikä Ylellä ole riippumatonta tietoa hänen toiminnastaan Syyriassa.
Mikael sanoo, että ei ole tehnyt rikoksia eikä ollut mukana taisteluissa.
– Olin kotona, autoin perhettä, koska siellä naiset ei pystyneet lähtemään esimerkiksi helposti kauppaan. Äiti oli kotona ja antoi mun lähteä ostamaan tavaroita.
– Ja pari kertaa äidin mies otti mut mukaan kuukaudeksi tai kahdeksi.
Mikaelin mukaan äidin mies työskenteli Raqqassa paikassa, jossa valmistettiin pommeja. Tämä halusi, että Mikael tulee mukaan katsomaan, miten työtä tehdään.
Mikael sanoo, ettei itse osallistunut vaan katsoi sivusta.
– En halunnut edes mennä, mutta hän sanoi, että sinut pitää opettaa.
Miten on mahdollista, että teini-ikäinen Mikael sai olla Isisin alueella rauhassa?
Mikael toistaa moneen kertaan viettäneensä paljon aikaa kotona.
– Olin eniten kotona, että ne eivät ottaisi mitenkään mukaan mua.
Mikaelin kertomaa ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
Hän kuvaa Isisiä "kauheaksi asiaksi". Islamilainen poliisi valvoi elämää: naiset eivät voineet liikkua ilman peittäviä vaatteita, esimerkiksi farkut oli kielletty, varkaudesta rangaistiin katkaisemalla käsi, hän kertoo.
Mikael sanoo nähneensä itse pari kertaa, kun joltakulta leikattiin käsi. Hän tiesi myös julkisista teloituksista ja näki sellaisen kerran. Pommituksia oli usein.
Äidin mies oli hänen mukaansa sanonut, että Syyriassa elettäisiin islamin mukaan.
– Me ei nähty mitään islamia siellä.
Mies seisoi tuhoutuneen kotitalonsa katolla Syyrian Raqqassa joulukuussa 2017.Antti Kuronen / Yle
Mikael sanoo, että kurdit ottivat hänet kiinni Syyrian Deir ez-Zorin maakunnassa helmikuussa 2018.
Isisin epävirallinen pääkaupunki Raqqa oli jo vallattu, ja perhe oli siirretty lähemmäs Irakin rajaa. Kurdijohtoiset SDF-joukot valtasivat Isisiltä kylän toisensa perään länsiliittouman ilmaiskujen tukemana.
Mikael sanoo, että kurdit saartoivat yöllä talon, jossa hän yöpyi poikien ja miesten kanssa.
– Ne sanoivat, että luovuttakaa. Luovutettiin.
Mikaelin mukaan hänen äitinsä nukkui toisessa talossa Isisin sääntöjen takia, eikä hän siksi tiennyt, mitä äidille ja sisaruksille tapahtui.
Mikael arvioi, että hänet tuotiin Hourin nuorisovankilaan noin viikko kiinnioton jälkeen. Hän oli silloin 17-vuotias.
Vankilanjohtaja Musab Mohammedin mukaan Mikael ei aluksi uskaltanut tai halunnut edes katsoa laitoksen naisopettajia. Kuukaudessa hän oli tottunut normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Johtaja sanoo, että Mikael on käyttäytynyt hyvin ja osallistunut opetukseen ja muuhun toimintaan aktiivisesti.
– Hän on hyvä, nuori mies.
Haastattelun yhteydessä Mikael esittää itsekin johtajalle kysymyksiä. Hän ei näytä pelkäävän johtajaa tai muuta laitoksen henkilökuntaa.
Mikael sanoo, että heti kiinniottonsa jälkeen hän sai soittaa kahdesti isoäidilleen Suomeen, mutta siinä vaiheessa äidin kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Sen jälkeen puheluita ei ole sallittu.
Jatkuu..
yle.fi
Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"
Mikael lähti 14-vuotiaana perheensä mukana Isisin alueelle Syyriaan. Nyt, 18-vuotiaana, hän on kurdien nuorisovankilassa ja äiti al-Holin leirillä.
Isis
25.8.2019 klo 07.04
Video: Suomalainen Mikael kurdien nuorisovankilassa
Yle tapasi Suomesta lähteneen 18-vuotiaan Mikaelin, joka on kurdien ylläpitämässä nuorisolaitoksessa. Videolla Mikael kävelee portista sisään alueelle, jolla laitoksen nuoret asuvat.
Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa16
Jaa artikkeli Twitterissä
TAL MAAROUF, SYYRIA. Kun Mikael tuodaan haastateltavaksi nuorisovankilan johtajan huoneeseen, hänellä ei ole käsirautoja. Saattajalla ei ole asetta.
Ensimmäiseksi hän kysyy äidistään. Onkohan äiti elossa?
Häkellys näkyy kasvoilta, kun Mikael kuulee, että äiti ja kaksi sisarusta ovat Itä-Syyriassa al-Holin leirillä, jonne on koottu naisia ja lapsia terroristijärjestö Isisin aiemmin hallitsemalta alueelta.
Onko se varmasti hän? Mikä on nimi?
Varmistusten jälkeen Mikael uskoo.
Äidin kohtalo on ollut koko ajan mielessä, Mikael sanoo. Hän on valvonut, välillä on ollut vaikea keskittyä mihinkään.
Mikaelilla on ollut paljon aikaa ajatella. Hän on viettänyt viimeiset puolitoista vuotta tässä kurdien ylläpitämässä nuorisovankilassa Kaakkois-Syyriassa.
Viralliselta nimeltään paikka on Hourin nuorison deradikalisaatiolaitos. Sen tarkoitus on auttaa nuoria irtautumaan väkivaltaisesta ääriajattelusta.
Laitosta kutsutaan tässä jutussa myös vankilaksi, sillä osa nuorista on tuomittuja vankeja.
Mikael sanoo, ettei ole puhunut suomea sen koommin, kun hänet otettiin kiinni alkuvuodesta 2018. Hän kertoo, ettei ole sen jälkeen myöskään kuullut äidistään ja sisaruksistaan.
Mikael ei ole hänen oikea nimensä. Yle ei kerro hänen henkilöllisyyttään turvallisuussyistä.
Hourin laitos on vajaan tunninajomatkan päässä Syyrian kurdialueen epävirallisesta pääkaupungista Qamishlista. Se sijaitsee syrjäisessä pikkukylässä, jossa monet taloista vaikuttavat autioilta.
Leena Luotio, Jyrki Lyytikkä / Yle
Tänne on sijoitettu noin sata 11–18-vuotiasta poikaa ja nuorta miestä, joita laitoksessa kutsutaan kalifaatin lapsiksi. Moni heistä on päätynyt vanhempiensa kautta tekemisiin Isisin kanssa.
Osa nuorista on täällä sen takia, että heidän vanhempansa ovat vankilassa tai leireillä. Näin on etenkin ulkomaalaisten nuorten tapauksessa.
Jotkut nuorista ovat sen sijaan vankilanjohtajan Musab Mohammedin mukaan tehneet vakavia rikoksia. Tänne on tuotu myös poikia, jotka ovat tappaneet ihmisiä Isisin riveissä.
Nuorille määrättävät rangaistukset ovat pisimmillään seitsemän vuotta vankeutta.
Mohammedin mukaan nuoriin suhtaudutaan kuitenkin uhreina. Tarkoituksena on kuntouttaa heitä palaamaan normaaliin elämään.
– Äiti tai isä on tuonut heidät kalifaattiin. He eivät ole itse tulleet, Mohammed sanoo.
Kalifaatti on Isisin oma nimitys alueelle, jota terroristijärjestö hallitsi. Kesällä 2014 Isis julistiperustaneensa kalifaatin eli islamilaisen valtion Syyriaan ja Irakiin. Alue veti puoleensa eurooppalaisia vierastaistelijoita.
Isis hallitsi raa’alla väkivallalla. Maailmalle levisi kuvia teloituksista ja jesidien kansanmurhaa pakenevista ihmisistä.
Koillis-Syyriassa kurdit nousivat vastarintaan. Kurdijoukot ajoivat Isisin Kobanen kaupungista alkuvuonna 2015 länsiliittouman iskujen tuella. Syyrian sisällissodan mittaan kurdit saivat haltuunsa laajoja alueita Pohjois-Syyriassa.
Kurdien käytännössä itsenäinen hallinto ylläpitää vankiloita ja al-Holin kaltaisia leirejä yhdessä kurdien ja arabien muodostamien SDF-joukkojen kanssa.
Näkymä al-Holin leiristä 23. toukokuuta.Antti Kuronen / Yle
Suomesta lähtenyt Mikael päätyi kurdien huostaan viime vuonna, kun kurdijoukot valtasivat Isisin aluetta. Sinne Mikael oli tullut perheensä mukana.
Suurin osa Hourin nuorisolaitoksen noin sadasta nuoresta on syyrialaisia. Ulkomaalaisia on Mikaelin arvion mukaan kolmisenkymmentä.
Joukossa on hänen mukaansa muun muassa yksi ruotsalainen, ranskalainen ja amerikkalainen. Nuoria on myös esimerkiksi Indonesiasta ja Venäjältä.
Nuorisovankilan johtaja ja toinen työntekijä ovat paikalla haastattelutilanteessa. He eivät ymmärrä suomea eivätkä puutu keskusteluun. On kuitenkin mahdotonta tietää, uskaltaako Mikael puhua täysin vapaasti elämästään Syyriassa.
Hourissa nuoret asuvat makuusaleissa. Niitä ei pääse nyt katsomaan. Mikaelin huoneessa nukkuu hänen mukaansa yhteensä kymmenen poikaa.
Aamuherätys on seitsemältä, sitten on liikuntaa. Aamupäivisin yhdeksästä kahteentoista on ollut oppitunteja, mutta nyt opettajia ei ole näkynyt kahteen kuukauteen. Koulujen pitkän kesäloman lisäksi mahdollinen syy on kurdihallinnon heikko taloudellinen tilanne.
Johtaja Musab Mohammedin mukaan laitoksessa on koulun lisäksi työpajoja, joissa opetetaan esimerkiksi parturin ja suutarin ammatissa vaadittavia taitoja. Hän esittää toiveen, että Euroopan maat tukisivat laitosta, jotta opetusta voitaisiin kehittää.
– Jos olisi tietokoneet, voisimme pitää haastavampia työpajoja, hän sanoo.
Mikael sanoo, että pojat katsovat telkkaria ja elokuvia ja pelaavat jalkapalloa ja lentopalloa. He myös opettelevat kädentaitoja. Mikael näyttää tekemiään helmikoruja. Kolmesti päivässä syödään, Mikael kertoo ja kehuu ruokaa hyväksi.
Mikael esittelee helmikoruja, joita hän on tehnyt Hourin nuorisovankilassa.Antti Kuronen / Yle
Pojat myös siivoavat ja osallistuvat ruoanlaittoon, johtaja kertoo.
Tuntuuko tämä paikka vankilalta?
– Ei oikein tunnu. Niin kuin koulu, Mikael sanoo.
Samassa kurdien nuorisovankilassa ovat aiemmin vierailleet brittilehti The Telegraphin(siirryt toiseen palveluun) ja uutistoimisto AFP:n(siirryt toiseen palveluun)toimittajat. Heidät on päästetty nuorten asuin- ja opetustiloihin. Jutut valokuvineen tukevat johtajan ja Mikaelin kertomusta laitoksen toiminnasta.
Kurdialueen vankilaolot vaikuttavat olevan hyvällä tolalla verrattuna esimerkiksi naapurimaan Irakin tilanteeseen.
Irakissa Isis-vankeja pidetään oloissa, joita ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kuvannut(siirryt toiseen palveluun)alentaviksi. Vankilat ovat osin niin täynnä, että selleihin ei mahdu patjoja, joilla vangit voisivat nukkua. Kuolemantuomioita on jaettu paljon.
Aikuisten Isis-vankien kohtelusta Syyrian kurdialueella tiedetään vähemmän kuin nuorten kohtelusta. Esimerkiksi Human Rights Watchin tutkija Letta Taylerkertoo Ylelle sähköpostitse, ettei ole päässyt vierailemaan aikuisten pidätyskeskuksissa. Hänen tietojensa mukaan ulkomaalaisten pidätyskeskuksiin on ylipäänsä vierailijoilta pääsy kielletty.
Yle ei saanut lupaa vierailla kurdialueella sijaitsevassa aikuisten vankilassa, jossa tiettävästi pidetään Suomesta Isisin alueelle lähtenyttä miestä. Vankilan ulkopuolelle kuitenkin tuotiin ruotsalainen mies kahlittuna Ylen haastateltavaksi.
Mies kertoi, ettei tullut paikalle vapaaehtoisesti, eikä hän halunnut antaa haastattelua.
Sanomalehti Washington Post(siirryt toiseen palveluun) on käynyt kurdialueen epävirallisessa pääkaupungissa Qamishlissa vankilassa, jossa pidetään jo oikeusistuimessa tuomion saaneita aikuisia Isis-vankeja. Kurdit eivät käy oikeutta ulkomaalaisia vankeja vastaan, joten vankilan asukkaiden voi päätellä olevan syyrialaisia.
Lehden mukaan vangit saavat laitoksessa muun muassa taideterapiaa.
Human Rights Watchin Tayler arvioi Washington Postissa, että kurdit pyrkivät osoittamaan oikeusjärjestelmänsä olevan reilu ja kansainvälisten standardien mukainen myös siinä toivossa, että he saisivat apua ulkomailta.
Mikael sanoo tulleensa Syyriaan 14-vuotiaana. Antti Kuronen / Yle
Mikael sanoo olleensa 14-vuotias,kun hän päätyi perheensä mukana Syyriaan. Yle ei ole voinut vahvistaa hänen kertomaansa riippumattomista lähteistä.
Perhe on alun perin kotoisin konfliktialueelta, mutta asui Suomessa yli kymmenen vuotta. Mikael, hänen äitinsä ja sisaruksensa ovat Suomen kansalaisia.
Emme kerro jutussa tunnistettavia yksityiskohtia perheestä heidän turvallisuutensa vuoksi. He ovat lähtöisin maasta, jossa sivulliset sukulaiset voisivat joutua vaikeuksiin, jos heihin kohdistuisi kielteistä huomiota.
Mikael kertoo muuttaneensa äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomesta ensin Turkkiin kesken kuudennen luokan. Isä oli kuollut jo vuosia aiemmin. Isoäiti jäi Suomeen, ja Mikaelin mukaan äiti sanoi, että vuoden päästä palattaisiin takaisin.
Mikaelin mukaan äiti oli perustellut Turkkiin lähtöä sairaudellaan ja sillä, että lapset voisivat opiskella arabian kieltä.
– Oltiin siellä noin kolme kuukautta, niin äiti meni naimisiin siellä. Sitten äidin mies toi meidät tänne, Mikael sanoo.
– Mä olin pieni, en tajunnut mitään. Kun me tultiin Syyriaan, mä luulin, että me oltiin vielä Turkissa. Sitten mä ymmärsin.
Yle on haastatellut aiemminMikaelin isoäitiä. Mikaelin kuvaus Syyriaan päätymisestä on osin erilainen kuin se, jonka hänen isoäitinsä on kertonut.
Isoäidin mukaan aloitteellisin asiassa olisi ollut Mikaelin isoveli, joka olisi maanitellut muuta perhettä seuraamaan perässään. Isoäidin käsitys perheen vaiheista perustuu satunnaisiin yhteyksiin, joita hänellä on ollut tyttärensä perheeseen.
Mikael sanoo, että äidin uusi mies ei antanut heidän lähteä Syyriasta. Mikaelin mukaan mies kuoli vuonna 2017 Isisin epävirallisen pääkaupungin Raqqan alueella, mutta sen jälkeen perhe ei enää päässyt pois. Isis esti ihmisiä pakenemasta alueeltaan, ja salakuljettajien taksoihin perheellä ei ollut varaa.
Isisin entinen pääkaupunki Raqqa tuhoutui pääosin länsiliittouman vapautusoperaatiossa. Myös Isisin miinat ja pommit aiheuttivat mittavaa tuhoa. Isis ajettiin Raqqasta lokakuun lopussa 2017. Antti Kuronen / Yle
Mikaelin mukaan hänen äitinsä mies oli Isisin taistelija, ja myös isoveli soti Isisin puolesta. Veljellä ei ollut valinnanvaraa, koska pojat pakotettiin tietyssä iässä mukaan, Mikael sanoo.
Isoveli kuoli Mikaelin mukaan amerikkalaisten ilmapommituksessa. Veljen motiiveja on mahdotonta tarkistaa, eikä Ylellä ole riippumatonta tietoa hänen toiminnastaan Syyriassa.
Mikael sanoo, että ei ole tehnyt rikoksia eikä ollut mukana taisteluissa.
– Olin kotona, autoin perhettä, koska siellä naiset ei pystyneet lähtemään esimerkiksi helposti kauppaan. Äiti oli kotona ja antoi mun lähteä ostamaan tavaroita.
– Ja pari kertaa äidin mies otti mut mukaan kuukaudeksi tai kahdeksi.
Mikaelin mukaan äidin mies työskenteli Raqqassa paikassa, jossa valmistettiin pommeja. Tämä halusi, että Mikael tulee mukaan katsomaan, miten työtä tehdään.
Mikael sanoo, ettei itse osallistunut vaan katsoi sivusta.
– En halunnut edes mennä, mutta hän sanoi, että sinut pitää opettaa.
Miten on mahdollista, että teini-ikäinen Mikael sai olla Isisin alueella rauhassa?
Mikael toistaa moneen kertaan viettäneensä paljon aikaa kotona.
– Olin eniten kotona, että ne eivät ottaisi mitenkään mukaan mua.
Mikaelin kertomaa ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
Hän kuvaa Isisiä "kauheaksi asiaksi". Islamilainen poliisi valvoi elämää: naiset eivät voineet liikkua ilman peittäviä vaatteita, esimerkiksi farkut oli kielletty, varkaudesta rangaistiin katkaisemalla käsi, hän kertoo.
Mikael sanoo nähneensä itse pari kertaa, kun joltakulta leikattiin käsi. Hän tiesi myös julkisista teloituksista ja näki sellaisen kerran. Pommituksia oli usein.
Äidin mies oli hänen mukaansa sanonut, että Syyriassa elettäisiin islamin mukaan.
– Me ei nähty mitään islamia siellä.
Mies seisoi tuhoutuneen kotitalonsa katolla Syyrian Raqqassa joulukuussa 2017.Antti Kuronen / Yle
Mikael sanoo, että kurdit ottivat hänet kiinni Syyrian Deir ez-Zorin maakunnassa helmikuussa 2018.
Isisin epävirallinen pääkaupunki Raqqa oli jo vallattu, ja perhe oli siirretty lähemmäs Irakin rajaa. Kurdijohtoiset SDF-joukot valtasivat Isisiltä kylän toisensa perään länsiliittouman ilmaiskujen tukemana.
Mikael sanoo, että kurdit saartoivat yöllä talon, jossa hän yöpyi poikien ja miesten kanssa.
– Ne sanoivat, että luovuttakaa. Luovutettiin.
Mikaelin mukaan hänen äitinsä nukkui toisessa talossa Isisin sääntöjen takia, eikä hän siksi tiennyt, mitä äidille ja sisaruksille tapahtui.
Mikael arvioi, että hänet tuotiin Hourin nuorisovankilaan noin viikko kiinnioton jälkeen. Hän oli silloin 17-vuotias.
Vankilanjohtaja Musab Mohammedin mukaan Mikael ei aluksi uskaltanut tai halunnut edes katsoa laitoksen naisopettajia. Kuukaudessa hän oli tottunut normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Johtaja sanoo, että Mikael on käyttäytynyt hyvin ja osallistunut opetukseen ja muuhun toimintaan aktiivisesti.
– Hän on hyvä, nuori mies.
Haastattelun yhteydessä Mikael esittää itsekin johtajalle kysymyksiä. Hän ei näytä pelkäävän johtajaa tai muuta laitoksen henkilökuntaa.
Mikael sanoo, että heti kiinniottonsa jälkeen hän sai soittaa kahdesti isoäidilleen Suomeen, mutta siinä vaiheessa äidin kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Sen jälkeen puheluita ei ole sallittu.
Jatkuu..
Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"
Mikael lähti 14-vuotiaana perheensä mukana Isisin alueelle Syyriaan. Nyt, 18-vuotiaana, hän on kurdien nuorisovankilassa ja äiti al-Holin leirillä.
yle.fi
MeriTJ
Ylipäällikkö
Tuossa lainauksessa mielestäni artikkelin olennaisin anti. Faktaa on ainoastaan se että se kertoo yhden tarinan jonka kertoja on arvioinut itselleen sopivimmaksi kertoa suomalaiselle toimittajalle itsestään. Jos ihmiset olisi oikeasti tuollaisia pyhimyksiä kuin jutun Mikael (koitapa lukea vaihtamalla nimeksi Mustafa niin ei ole mielikuvaa pellavapäisestä suomenruotsalaisesta nimen myötä), ei siellä olisi mitään konfliktia ollutkaan. Minusta on vaikea kuvitella vangitun suurimman toiveen olevan saada lisää koulutusvaroja vankilalle, jokin tuossa tekstissä haisee minun nenääni täysin teenäiseltä. En haluaisi olla epäluuloinen ja kyyninen, mutta propagandan lukeminen soi omassa takaraivossa alusta loppuun. Olenko hakoteillä vai tuliko jollekin muullekin olo tekstistä että joku nyt vähän rasvaa tarinassa kulmia että sujahtaa sisään paremmin?
Sama lausehan on ollut muissakin "uutisjutuissa" tuolta.
Isis-joukkomurhasta syytetyt kaksoset taas syytetyn penkille – oikeus kuulee nimettömiä todistajia videoyhteydellä Irakista
www.ess.fi
Isis-joukkomurhasta syytetyt kaksoset taas syytetyn penkille – oikeus kuulee nimettömiä todistajia videoyhteydellä Irakista
Irakilaiskaksosten joukkomurhajuttua aletaan käsitellä Turun hovioikeudessa huomenna.
www.ess.fi
arix
Respected Leader
Tuolta saattaa vielä löytyä mielenkiintoisia propagandafilmejä joten saas nähdä...
tulikomento
Supreme Leader
Oikein kunnon nyyhkytarina. Pikkasen vaikeata kuvitella etteivät olisi ottaneet osaa tähän puuhaan.
Lapinukko
Respected Leader
YLE-Today on haastatellut "Mikaelin" isoäitiä? Mummolassa Marokossa?
oltu hyvä suojasatama, monikulttuurisuuden tuotoksia.
oltu hyvä suojasatama, monikulttuurisuuden tuotoksia.
skärdis
Greatest Leader
Ei ole ainakaan radikaalius loiventunuyt isis-Minnalta, kun Ylen toimittajallekin tuollaista suoltaa.
Mitä sitten lieneekään oikeauskoisten keskuudessa.
yle.fi
Mitäpä se tietysti muuttumaankaan kun on kerran oikeassa uskossa ja muut ovat vääräuskoisia.
Mitä sitten lieneekään oikeauskoisten keskuudessa.
Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan
Leirin naiset ovat huolissaan lastensa terveydestä, asiantuntijoita huolettaa mahdollinen radikalisoituminen. Ylen Antti Kuronen kävi Syyrian al-Holissa toista kertaa. Juttu on julkaistu alun perin 31.8.2019.
yle.fi
Mitäpä se tietysti muuttumaankaan kun on kerran oikeassa uskossa ja muut ovat vääräuskoisia.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Älkäämme pakottako heitä tänne vääräuskoisten keskelle, sharia-valtiossa on heidän paljon parempi olla. Ps. Täällä jouluruuan keskiössäkin on sian peräpäätä, ei ole vannoutuneelle oikeamieliselle muslimille oikein joutua tuota riettautta katsomaanEi ole ainakaan radikaalius loiventunuyt isis-Minnalta, kun Ylen toimittajallekin tuollaista suoltaa.
Mitä sitten lieneekään oikeauskoisten keskuudessa.
Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan
Leirin naiset ovat huolissaan lastensa terveydestä, asiantuntijoita huolettaa mahdollinen radikalisoituminen. Ylen Antti Kuronen kävi Syyrian al-Holissa toista kertaa. Juttu on julkaistu alun perin 31.8.2019.
Mitäpä se tietysti muuttumaankaan kun on kerran oikeassa uskossa ja muut ovat vääräuskoisia.
.
skärdis
Greatest Leader
Mitäs mediasta, kunhan valtiojohto tuon ymmärtäisi ja antaisi Minnan elää kalifaatissaan.
Pahaa pelkään, että yrittävät kaikkensa saadakseen heidät "kotiin".
Pisteet kyllä Ylelle, kun ovat tuollaisen päästäneet läpi. Toimittaja voi kyllä joutua kollegojensa herjaamaksi.
Tästä on hyvä alkaa kotouttamaan suomalaista Minnaa..
Syyriassa ja Irakissa valtaa pitänyt Isis teki myös hyvin järkyttäviä asioita. Raakoja väkivallantekoja, kuvasi mestauksia. Oliko se Minnasta oikeutettua?
– Se on sharia-lakien mukaista. Jos on sharia-lain mukaan tuomittu, se on oikeutettua. Jos se menee sharia-lakia vastaan, se ei ole oikeutettua.
Syyriassa ja Irakissa valtaa pitänyt Isis teki myös hyvin järkyttäviä asioita. Raakoja väkivallantekoja, kuvasi mestauksia. Oliko se Minnasta oikeutettua?
– Se on sharia-lakien mukaista. Jos on sharia-lain mukaan tuomittu, se on oikeutettua. Jos se menee sharia-lakia vastaan, se ei ole oikeutettua.