ak.tied
Greatest Leader
Ei viimeaikaisten tulkintojen varassa liity mitenkään mihinkään uskontoon tai terrorismiin vaan tuottaa varman diagnoosin mielenterveysongelmasta.
Terrorismi
- Viestiketjun aloittaja turska
- Aloitus PVM
Ei viimeaikaisten tulkintojen varassa liity mitenkään mihinkään uskontoon tai terrorismiin vaan tuottaa varman diagnoosin mielenterveysongelmasta.
Tuskinpa sen terveempi tai sairaampi kuin suomalainen uskovainen, siis tosiaan uskova eikä mikään tapakristitty joka käy kirkossa vain jouluna.
Terrori-iskun suunnittelusta epäilty mies on vangittu Ruotsissa – epäillään aikoneen ajaa autolla ihmisten päälle
Turvapaikanhakijana Ruotsiin saapunut mies otettiin kiinni keskiviikkona Östersundin keskustassa.
Terroristiepäillyt
16.8.2019 klo 07.31
Poliisi pysäytti holtittomasti ajaneen miehen keskiviikkona Östersundissa. Kuvituskuva.Patrik Österberg / AOP
Jussi Nurminen
Ruotsissa tuomioistuin on määrännyt vangittavaksi miehen, jota epäillään terrori-iskun suunnittelusta, kertoo uutistoimisto TT. Mahdollinen syyte on nostettava kahden viikon kuluessa.
Ruotsin viranomaiset epäilevät turvapaikanhakijana maahan saapuneen miehen valmistelleen terrori-iskua ja aikoneen ajaa autolla ihmisten päälle, uutisoi Aftonbladet(siirryt toiseen palveluun). Autolla liikkeellä ollut mies otettiin keskiviikkona kiinni Ruotsin keskiosassa sijaitsevassa Östersundissa.
Holtittomasti edestakaisin kaupungin keskustassa ajanut mies pysäytettiin Suurtorilla. Aftonbladetin haastatteleman silminnäkijän(siirryt toiseen palveluun) mukaan hän oli ennen pysäytystä ajanut jalkakäytävällä ja törmännyt muun muassa kukkalaatikkoon.
Poliisit pysäyttivät miehen aseilla uhkaamalla, ja löysivät miehen autosta tarkemmin määrittelemättömiä todisteita.
Ruotsin television SVT:n(siirryt toiseen palveluun)haastatteleman silminnäkijän mukaan autossa oli punaisia kanistereita.
Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan tällä hetkellä tapaukseen ei epäillä sekaantuneen useampia ihmisiä, uutisoi Dagens Nyheter(siirryt toiseen palveluun).
Viranomaiset ovat olleet niukkasanaisia tapauksesta tiedottaessaan.
Aftonbladetin tietojen mukaan 30-vuotias perheellinen mies on saapunut Ruotsiin turvapaikanhakijana Kazakstanista ja asunut maassa useita vuosia. Ruotsin radion SR:n tietojen mukaan(siirryt toiseen palveluun) mies olisi kotoisin Uzbekistanista.
Mediatietojen mukaan viranomaiset epäilevät, että hänellä saattaa olla yhteys Tukholman keskustassa viisi ihmistä tappaneeseen uzbekistanilaiseen Rahmat Akiloviin. Akilov sai kuorma-autolla huhtikuussa 2017 tekemästään terrori-iskusta elinkautisen vankeustuomion.
yle.fi
Turvapaikanhakijana Ruotsiin saapunut mies otettiin kiinni keskiviikkona Östersundin keskustassa.
Terroristiepäillyt
16.8.2019 klo 07.31
Poliisi pysäytti holtittomasti ajaneen miehen keskiviikkona Östersundissa. Kuvituskuva.Patrik Österberg / AOP
Jussi Nurminen
Ruotsissa tuomioistuin on määrännyt vangittavaksi miehen, jota epäillään terrori-iskun suunnittelusta, kertoo uutistoimisto TT. Mahdollinen syyte on nostettava kahden viikon kuluessa.
Ruotsin viranomaiset epäilevät turvapaikanhakijana maahan saapuneen miehen valmistelleen terrori-iskua ja aikoneen ajaa autolla ihmisten päälle, uutisoi Aftonbladet(siirryt toiseen palveluun). Autolla liikkeellä ollut mies otettiin keskiviikkona kiinni Ruotsin keskiosassa sijaitsevassa Östersundissa.
Holtittomasti edestakaisin kaupungin keskustassa ajanut mies pysäytettiin Suurtorilla. Aftonbladetin haastatteleman silminnäkijän(siirryt toiseen palveluun) mukaan hän oli ennen pysäytystä ajanut jalkakäytävällä ja törmännyt muun muassa kukkalaatikkoon.
Poliisit pysäyttivät miehen aseilla uhkaamalla, ja löysivät miehen autosta tarkemmin määrittelemättömiä todisteita.
Ruotsin television SVT:n(siirryt toiseen palveluun)haastatteleman silminnäkijän mukaan autossa oli punaisia kanistereita.
Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan tällä hetkellä tapaukseen ei epäillä sekaantuneen useampia ihmisiä, uutisoi Dagens Nyheter(siirryt toiseen palveluun).
Viranomaiset ovat olleet niukkasanaisia tapauksesta tiedottaessaan.
Aftonbladetin tietojen mukaan 30-vuotias perheellinen mies on saapunut Ruotsiin turvapaikanhakijana Kazakstanista ja asunut maassa useita vuosia. Ruotsin radion SR:n tietojen mukaan(siirryt toiseen palveluun) mies olisi kotoisin Uzbekistanista.
Mediatietojen mukaan viranomaiset epäilevät, että hänellä saattaa olla yhteys Tukholman keskustassa viisi ihmistä tappaneeseen uzbekistanilaiseen Rahmat Akiloviin. Akilov sai kuorma-autolla huhtikuussa 2017 tekemästään terrori-iskusta elinkautisen vankeustuomion.
Terrori-iskun suunnittelusta epäilty mies on vangittu Ruotsissa – epäillään aikoneen ajaa autolla ihmisten päälle
Turvapaikanhakijana Ruotsiin saapunut mies otettiin kiinni keskiviikkona Östersundin keskustassa.
yle.fi
Joka taitaa olla edelleen tavoittamattomissa..
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Hyvä @Herman30
Olet muokannut virkkeeni sanoja lainaukseesi siten, että ne muuttavat merkitystään. Et kuitenkaan kerro siitä. Pidän tällaista temppua hyvin kyseenalaisena.
Kirjoitukseni on seuraava:
Miten monen mielestä kaveri, joka uskoo tuhansien vuosien takaisten vuohipaimenten taikauskoihin ja heiluu puukon kanssa kadulla, on mieleltään terve?
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Muuten olen todellakin mieltä, että erilaiset joukkoliikkeet ovat epäterveitä, koskivat ne mitä tahansa tiedevastaista (litteät maanpiirit ja palavat hihhulit ym.) Kirkoissamme ei kuitenkaan kehoteta listimään vääräuskoisia eikä marttyyrikuolemista luvata palkaksi neitsyitä. Tuollainen pöljyys on mielenterveysongelma, mutta se ei suoraan ole rikos.
Silti on rumaa muokata sanoja lainaukseen ja antaa toisten ymmärtää, että olen kirjoittanut sanat täsmälleen tuohon muotoon.
Silti on rumaa muokata sanoja lainaukseen ja antaa toisten ymmärtää, että olen kirjoittanut sanat täsmälleen tuohon muotoon.
lukkarinapulainen
Majuri
-
Hetken ehtikin olla hiljaista...
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Yle seurasi kesän mittaan isoäitiä, joka on tavannut pääministerin ja palkannut asianajajan. Hän ei silti tiedä, miten toimia leirillä olevan perheensä puolesta.
Isis
17.8.2019 klo 07.15
Anna pitää perheeseensä yhteyttä satunnaisin tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa al-Holin leirillä puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa.Laura Hyyti / Yle
Aishi Zidan
@aishizidan
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa21
Jaa artikkeli Twitterissä
Eläkeikäinen Anna seisoo Senaatintorilla väkijoukon keskellä. Bussit pysähtyvät heinäkuisen torin laidalle ja turistiryhmät purkautuvat niistä ulos. Ihmiset poseeraavat kesäauringossa kameroille Tuomiokirkon edessä.
Anna on syntynyt konfliktialueella mutta asunut Suomessa pitkään. Nyt hän on erikoisessa tilanteessa.
Hän on tavannut Senaatintorin laidalla sijaitsevassa valtioneuvostossa Suomen valtionjohtoa pääministeri Antti Rinnettä (sd.) myöten.
Syynä ovat Annan tytär ja hänen lapsensa. He ovat kaukana Syyrian aavikolla, al-Holin leirillä.
Olot leirillä ovat kurjat. On ripulia ja aliravitsemusta. Lämpötilat kohoavat kesäaikaan yli 40 asteen.
Annan huoli lähimmäisistään on suuri. Mutta al-Holilta ei palata Suomeen noin vain.
Al-Hol on leiri, jolle on koottu terroristijärjestö Isisin alueella eläneitä naisia ja lapsia. Leirillä on noin 68 000 ihmistä(siirryt toiseen palveluun), joista 11 000 on päätynyt alueelle muualta kuin Syyriasta ja Irakista.
Al-Holilla olevat naiset ovat kertoneet Ylelle, että leirillä on 11 Suomesta lähtenyttä naista ja heidän 33 lastaan.
Annan tytär Sara on leirillä kahden lapsensa kanssa, joista toinen on taaperoikäinen. Lisäksi Sara huolehtii leirillä Syyriassa kuolleen aviomiehensä orpolapsista, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Osa Saran lapsista on kuollut Syyriassa.
Suomessa monet ovat huolissaan siitä, että äärijärjestön alueella eläneet naiset olisivat turvallisuusriski, jos heidät tuotaisiin Suomeen.
Anna on mietteliäs pääministerin tapaamisen jäljiltä.
Tapaaminen on viesti siitä, että omaisten huoli on huomattu. Nopeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa.
– Saimme kuvan, että he tekevät töitä, mutta mitään konkreettista meille ei kerrottu, Anna sanoo.
Suomi ei näytä tietävän, mitä al-Holin leirillä oleville pitäisi tehdä.
Annan mielestä terroristijärjestö Isis huijasi nuoria ja naiiveja ihmisiä.Laura Hyyti / Yle
On kulunut yli viisi vuotta siitä,kun Anna edellisen kerran näki tyttärensä Saran ja tämän lapset. Niin kauan on siitä, kun Saran perhe lähti Turkkiin. Sieltä he päätyivät rajan yli Syyriaan.
Anna kertoo meille perheen tarinan pienessä, siistissä kerrostaloasunnossaan Vantaalla. Liesituulettimen päällä on koulukuva tytöstä kavereineen. Tytöllä on leveä hymy.
Kuvan ottamisesta on jo aikaa.
Siinä hymyilevä Annan tyttärentytär on viettänyt teinivuotensa Syyriassa.
– Käyn ulkona pyöräilemässä, jotta en joutuisi ajattelemaan asiaa koko ajan. Kun tulen takaisin kotiin, ajatukset palaavat tähän. Öisin en saa unta, Anna kuvailee.
Emme kerro jutussa perheen oikeita nimiä tai tunnistettavia yksityiskohtia heidän elämästään heidän turvallisuutensa vuoksi.
Perhe on alun perin kotoisin maasta, jossa täysin sivulliset sukulaiset voisivat joutua vaikeuksiin, jos heihin kohdistuisi kielteistä huomiota.
Synnyinmaassaan Annan tytär Sara joutui hyvin nuorena naimisiin. Avioliitossa Saralle syntyi lapsia. Ensimmäinen aviomies on kuollut jo 2000-luvulla.
Suomessa perhe asui yli vuosikymmenen ajan. Sara ja lapset ovat Suomen kansalaisia. Lapset kävivät tavallista koulua ja oppivat sujuvaa suomea.
Yksi lapsista pärjäsi isoäidin mukaan koulussa hyvin, vaikka viettikin paljon aikaa tietokoneella. Toinen taas oli taitava piirtämään. Lyijykynällä hahmoteltu autopiirros roikkuu keittiön seinällä. Lapsella oli läheinen suomalainen kaveri, jonka kanssa he yökyläilivät toistensa luona.
Sara kärsi Annan mukaan Suomessa vakavista terveysongelmista. Anna näyttää kahta valokuvaa, joissa tytär hymyilee rannalla kesämekossa.
– Hän on todella siisti ihminen. En tiedä, miten hän on kestänyt al-Holin kaaosta.
Anna on uskovainen muslimi mutta sanoo, että Isisin kaltaisille äärijärjestöille häneltä ei löydy ymmärrystä. Hänen mielestään järjestö huijasi nuoria ja naiiveja ihmisiä.
– Uskonto opettaa, että pitää käyttäytyä kunnolla ja rakastaa perhettä. Se on oikeaa islamia, Anna sanoo.
Annan tytär Sara on al-Holin leirillä kahden lapsensa kanssa. Turvallisuussyistä Anna esiintyy jutussa niin, ettei häntä voi tunnistaa.Laura Hyyti / Yle
Tarkkaa tietoa siitä, miten Sara päätyi lapsineen Syyriaan, on vaikea saada.
Annan kertomaa ei ole mahdollista vahvistaa muista lähteistä. Anna sanoo, ettei hänkään tiedä tapahtumien kulkua tarkalleen. On mahdollista, ettei isoäidille ole kerrottu kaikkea.
Eikä Annan voi välttämättä olettaa puhuvan asioita, jotka pahentaisivat perheen tilannetta entisestään.
Hän sanoo kuulleensa tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan välähdyksiä tapahtumien kulusta. Syyriasta on tullut puheluita ja nyt al-Holilta satunnaisia viestejä.
Annan mukaan Sara lähti lapsineen Turkkiin maaliskuussa 2014. Hän sanoi kaipaavansa sairautensa vuoksi lämpimään ilmastoon.
Anna sanoo, ettei hänelle tullut mieleenkään, että Sara ja lapset päätyisivät Syyriaan sodan keskelle. Hänen mukaansa mitään merkkejä radikalisoitumisesta tai suunnitelmista lähteä sota-alueelle ei ollut.
– Sara oli tehnyt juuri remonttia kodissaan. Hän käski minua pitämään perheen asunnosta kiinni, Anna kuvailee.
Hän sanoo, ettei tiedä, milloin tytär ja lapsenlapset ovat ylittäneet rajan Turkista Syyrian puolelle. Isoäidin mukaan ensin Syyriaan lähti hänen tyttärenpoikansa. Poika oli silloin teini-ikäinen.
– Ei hän ymmärtänyt, kuka ampuu ketä, Anna sanoo.
– Hän meni ikään kuin lauman mukana. Kun kaikki muutkin menivät.
On lähes mahdotonta tietää, miten perheen päätös Syyrian puolelle lähtemisestä syntyi. Sen tiedämme, että Turkin naapurimaassa Syyriassa oli jatkunut tuolloin jo kolme vuotta sisällissota.
Syyriaa oli hallinnut jo vuosikymmeniä itsevaltainen al-Assadin suku. Osa syyrialaisista nousi osoittamaan mieltään presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan arabikevään innoittamana keväällä 2011.
Al-Assad yritti tukahduttaa kansannousun väkivaltaisesti. Kansannousu muuttui aseelliseksi kapinaksi. Kapinallisten puolelle syntyi kirjava joukko erilaisia ryhmittymiä.
Vapaan Syyrian armeijan (FSA) taistelija heittää käsikranaattia Aleppossa marraskuussa 2012.Carlos Palma / EPA
Länsimaissa Syyrian kapinallisiin suhtauduttiin aluksi myönteisesti. Raa’an sodan edetessä jihadistiset ryhmät saivat kapinassa yhä suuremman roolin.
Yksi kaaosta varhaisesta vaiheesta lähtien hyödyntäneistä jihadistisista ryhmistä oli Isis, joka levittäytyi Syyriaan naapurimaan Irakin puolelta.
Keväällä 2014 Isis ei ollut vielä iskeytynyt toden teolla kansainväliseen tajuntaan julmuuksillaan. Se tapahtui vasta kesällä 2014, kun Isis julisti perustaneensa islamilaisen valtioneli kalifaatin Syyriaan ja Irakiin.
Maailmalle alkoi tulvia uutiskuvia Isisin tekemistä raakuuksista.
Terrorismitutkija Leena Malkki pitää kalifaattijulistusta eräänlaisena vedenjakajana. Ennen sitä Euroopasta Syyriaan lähteneillä ei hänen mukaansa välttämättä ole ollut ajatusta Isisiin liittymisestä tai selkeää kuvaa Syyriassa toimineista ryhmistä.
Suomalaisista naisista ainakin osa on lähtenyt Syyriaan ennen kalifaatin julistamista.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että sinne lähteminen on nähty usein kanssamuslimien auttamisena, Malkki sanoo ottamatta kantaa Saran tapaukseen.
Malkin mukaan Syyriaan lähteminen on myös nähty tilaisuutena elää konservatiivista uskontulkintaa noudattavana muslimina.
Terrorismitutkija Juha Saarinen arvioi puolestaan, että jihadistinen liikehdintä on ollut jo keväällä 2013 pääosin puoleensa vetävä tekijä Syyriaan pyrkineille ulkomaalaisille.
Kalifaatin julistamisen jälkeen lähtijöiden virta alkoi suuntautua selvemmin juuri Isisin riveihin.
Al-Holin leirillä on noin 68 000 ihmistä. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet yli 80 Syyrian ja Irakin taistelualueille lähtenyttä. Malkin ja Saarisen selvityksen mukaan(siirryt toiseen palveluun)luku saattaa olla suurempi.
Lähtijöitä on ollut monesta eri taustasta. Suurimmat ryhmät ovat olleet taustaltaan kantasuomalaisia käännynnäisiä, somalialaistaustaisia ja kurdeja. Viranomaisten mukaan yli 20 prosenttia lähtijöistä on ollut naisia.
Suomesta Syyriaan lähteneiden naisten motiiveista tiedetään suhteellisen vähän. Pelkkä äärikonservatiivinen uskontulkinta ei kerro vielä sitä, millainen lähtijöiden suhtautuminen on ollut esimerkiksi aseelliseen toimintaan.
Lähtöpäätöksessä olennaista on ollut myös elämäntilanne. Jos on herkässä vaiheessa ja avoin muutokselle, on lähteminen todennäköisempää.
– Ei tarvita edes varsinaista kriisiä tai traumaa. Voi olla, että esimerkiksi opiskelupaikka on jäänyt saamatta ja elämän suunta on ollut hakusessa, sanoo Malkki.
Pommitusten jälkiä Aleppossa huhtikuussa 2015.Syyrian valtiollinen tietotoimisto/EPA
Kun Sara lapsineen saapui Turkkiin maaliskuussa 2014, Syyrian sota heijastui naapurimaahan. Turkki oli asettunut konfliktissa syyrialaisten kapinallisten puolelle. Se piti sodan ensimmäiset vuodet rajansa auki – kapinalliset ja aktivistit saivat liikkua rajan yli melko vapaasti.
Yleisesti ottaen Malkin ja Saarisen mukaan Suomesta Syyrian sota-alueille lähteneille tuttavat ja perheenjäsenet näyttävät olleen merkittävässä roolissa lähtöpäätöksessä. Kun tuttu ihminen on lähtenyt konfliktialueelle, on ollut helpompaa lähteä sinne itsekin.
Turkissa värväystoiminta on taas ollut paljon järjestelmällisempää ja näkyvämpää kuin Suomessa.
Varmuutta ei ole, syntyikö Saran perheen päätös lähteä Syyriaan alun perin Suomessa vai vasta Turkissa.
Annan mukaan Syyriaan ensimmäisenä mennyt poika oli maanitellut äitiään ja myös isovanhempiaan tulemaan perässään, sillä sota-alueella tarvittiin monenlaista siviiliapua.
– Sanoin hänelle, että isäsikin oli aikoinaan sodassa. Että pitääkö sinunkin mennä. Hän lähetti kuvia siisteistä teistä ja kukkaistutuksista todistaakseen, ettei siellä ole vaarallista.
Isis hallitsi alueitaan Syyriassa ja Irakissa väkivallalla ja pelolla. Se perusteli hirmutekojaan sharia-lain äärimmäisillä tulkinnoilla.
Järjestö tuli tunnetuksi esimerkiksi kidutuksista, julkisista teloituksista ja siviilien käyttämisestä ihmiskilpinä. Isis vainosi ja tappoi uskonnollisia vähemmistöjä ja eri tavoin ajattelevia. Irakin puolella se toteutti vuonna 2014 jesidivähemmistön kansanmurhan, ja tuhannet jesidinaiset ja -lapset joutuivat orjiksi.
Jesidipakolaisia Erbilissä, Irakissa helmikuussa 2015. Robert Jaeger / EPA
Anna sai välillä kuulla puhelimitse tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan elämästä Isisin alueella Syyriassa.
Tyttären perhe asui Isisin epävirallisessa pääkaupungissa Raqqassa.
– He sanoivat, että eivät näe sotimista. Että taisteluita käydään muualla.
Isisin teoista he eivät Annan mukaan puhuneet. Siihen voi olla monta syytä. Perhe on voinut haluta suojella itseään ja isoäitiä. Jos viestit olisivat joutuneet vääriin käsiin, perhe olisi ollut vaarassa.
Yle ei ole pystynyt varmistamaan riippumattomista lähteistä, miten Sara tai hänen perheensä ovat Syyriassa eläneet.
Sara oli avioitunut Suomesta lähdettyään joko Turkissa tai Syyriassa. Anna sanoo, ettei tiedä Saran aviomiehestä edes kansalaisuutta, saati sitten tämän mahdollisista teoista Syyriassa.
Sen Anna tietää, että Sara sai Syyriassa lapsen.
Raskausaika oli ollut vaikea vanhojen terveysongelmien vuoksi. Sara ei ollut äitinsä mukaan kyennyt liikkumaan kuukausiin.
Annan kertoman mukaan Saran aviomies ja kaksi lasta kuolivat Syyriassa. Toinen kuolleista on Annan mukaan ensimmäisenä Syyriaan lähtenyt poika.
Tuolloin Raqqan kaupunkia pommitettiin ankarasti. Paikalliset kurdi- ja arabijoukot taistelivat Isisiä vastaan kansainvälisen liittouman tuella.
Raqqa tuhottiin taisteluissa perusteellisesti. Kuva on joulukuulta 2017.Antti Kuronen / Yle
Annan mukaan Sara olisi halunnut palata Suomeen viimeistään, kun ensimmäinen hänen lapsistaan kuoli. Lähtemisestä oli kuitenkin tullut liian vaikeaa. Turkki oli sulkenut rajansa.
Ja Isis vahti alueensa asukkaita. Lähtemistä yrittäviä tapettiin.
Viime talvena Isisin julistamasta kalifaatista oli jäljellä enää viimeiset rippeet. Järjestön taistelijat ja heidän perheensä vetäytyivät Baghuzin kaupunkiin. Sinne myös Sara lapsineen päätyi. Annan saamat viestit Syyriasta alkoivat olla yhä huolestuttavampia.
Lopulta perhe pakeni Baghuzista alkukeväällä al-Holin leirille. Yksi Saran pojista on päätynyt kurdien alaikäisille tarkoitettuun vankilaan.
Leena Luotio / Yle
Suomessa Anna aloitti ponnistelut perheensä pelastamiseksi Syyriasta jo syksyllä 2018 tuttavansa avulla. He ottivat yhteyttä Suomen ulkoministeriöön. Siellä he ovat tavanneet konsuliyksikön väkeä.
Anna kehuu, että suomalaiset viranomaiset ovat suhtautuneet häneen ystävällisesti. Hän kertoo arvostavansa kovasti suomalaista oikeusvaltiota.
– En ole kokenut pelkoa tai uhkaa, Anna sanoo.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat kuunnelleet, mitään ei ole tapahtunut.
Anna sanoo, ettei ole juuri ollut tekemisissä muiden al-Holilla olevien omaisten kanssa. Hän on tavannut heidät vain kerran pääministerin vastaanotolla. Hänellä on käsitys, että osa omaisista pitää yhteyttä. Leirillä olevien Suomen kansalaisten joukko on kirjava, eivätkä omaiset ole tiivis ryhmä.
– Leirillä naiset ovat keskenään tekemisissä, mutta täällä olevat omaiset eivät niinkään, Anna sanoo.
Isisin väkivaltaisen valtiokokeilun jäljiltä kurdeilla, kansainvälisellä yhteisöllä ja Suomella on käsissään hankala kysymys. Syyriassa kurdijoukkojen hallussa on tuhansia Isisin taistelijoita ja heidän perheenjäseniään.
Leiriä ylläpitävien kurdien resurssit ovat rajalliset, eikä Syyrian tilanne ole vakaa. Paikallinen kurdihallinto ei ole valtiollinen taho, mikä tekee asioimisen sen kanssa Suomen kannalta vaikeaksi.
Suomessa kesän alussa työnsä aloittanut Rinteen hallitus näyttää pelaavan aikaa. Minkä tahansa ratkaisun se tekee, asiasta nousee todennäköisesti poliittinen myrsky.
Pääministeri Antti Rinne linjasi kesäkuussa, ettei Suomi aio hakea suomalaisia al-Holilta.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) antoi pian sen jälkeen ymmärtää Twitterissä, että tilannetta yhä selvitetään.
Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Hallitus on ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) suulla todennut Kauppalehdelle(siirryt toiseen palveluun), että naiset saavat tulla lapsineen Suomeen, jos he kykenevät matkustamaan esimerkiksi Irakin Kurdistaniin Erbiliin.
Käytännössä on epätodennäköistä, että naisilla olisi mahdollisuutta tehdä 300 kilometrin kallis ja hankala matka omin avuin. Naisten pitäisi ylittää matkallaan Syyrian ja Irakin välinen raja, eikä heillä todennäköisesti ole passeja. Pelkästään al-Holin leiriltä poistuminen on hankalaa.
Haavisto on toisaalta sanonut myös, ettei al-Holin leiri ei voi olla pysyvä ratkaisu. Ulkoministerin mukaan tilanteen ratkaiseminen voi viedä kuukausia.
Al-Holista on tullut kuuma poliittinen kysymys monissa Euroopan maissa. Näkökulmia keskustelussa riittää.
Totta on, että naiset ovat matkustaneet Suomesta sota-alueelle vapaaehtoisesti. He ovat eläneet siellä terroristijärjestö Isisin alueella. Naisten tekemisistä Syyriassa tiedetään tutkijoiden mukaan oikeastaan melko vähän.
Naisen tärkein rooli Isisin äärikonservatiivisessa yhteiskunnassa on ollut kotona. Mutta esimerkiksi sosiaalinen media on tarjonnut myös naisille uudenlaisia toimintamahdollisuuksia jihadistisessa liikehdinnässä. Kahden suomalaisen naisen tiedetään esiintyneen Isisin propagandassa.
Leirillä olevien naisten tilanteet ovat yksilöllisiä, eikä oikeusvaltiossa ole tapana rangaista ketään ryhmänä tai kohdella ihmisiä syyllisinä ilman oikeudenkäyntiä.
Toisaalta sota-alueella tapahtuneiden asioiden selvittäminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa.
Selvittää kuitenkin pitäisi. Isisillä on Syyriassa ja Irakissa uhreja, joiden pitäisi saada oikeutta.
Al-Holin leirillä tehdään kauppaa pienellä torilla. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Evakuointeja vastustavat vetoavat usein turvallisuuteen. Isis on tehnyt terrori-iskuja (siirryt toiseen palveluun)lähes 20 maassa. Suojelupoliisin mukaan on mahdollista(siirryt toiseen palveluun), että osa palaajista voi levittää radikaalia ideologiaa ja vahvistaa radikaaleja verkostoja, vaikka he eivät itse muodostaisi suoraa terrori-iskun uhkaa.
Terrorismitutkija Leena Malkki tunnistaa tämän riskin. Samalla hän toteaa, että on vielä liian aikaista arvioida, miten leirillä olevat naiset suhtautuvat jihadismiin. He ovat asuneet Isisin alueella ja sittemmin al-Holilla hyvin äärimmäisessä ympäristössä.
– Siellä on vielä tilanne päällä. He eivät voi puhua asioista avoimesti monista eri syistä. Eihän tässä ole ollut tilaa miettiä asioita, Malkki sanoo.
– Osa on todella edistänyt Isisin progandaa aktiivisesti, osa voi olla hyvin pettyneitä kokemustensa vuoksi. Emme tiedä, mitä he ajattelevat. Jos he tulevat Suomeen itse tai noudettuina, viranomaisten on tarkkailtava heitä, terrorismitutkija Juha Saarinen sanoo.
Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta on selvää, ettei Suomi voi estää kansalaisiaan palaamasta kotimaahansa, jos he omin avuin tänne pääsevät. Toinen kysymys on, onko Suomi velvollinen auttamaan kansalaisensa pois al-Holilta.
Joukko arvostettuja oikeusoppineita kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa(siirryt toiseen palveluun), että Suomen on autettava konsulipalvelulain nojalla konfliktialueella hädässä olevia kansalaisiaan. Konsuliapua ei saa kieltää rangaistuksena.
Malkin mielestä asiaa pitäisi miettiä oikeusvaltio edellä. Turvallisuusajattelu ei saa mennä syyttömyysolettaman edelle.
– Kaikessa terrorismintorjunnassa pitäisi pitää mielessä, mitä ollaan suojelemassa. Ettei tehtäisi omia maaleja.
Ja sitten on humanitaarinen puoli
.
Näkymä al-Holin leiriltä 23. toukokuuta 2019.Antti Kuronen / Yle
Useiden järjestöjen mukaan al-Holin leirin olosuhteet ovat hyvin vaikeat. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kuvailee(siirryt toiseen palveluun), miten leirin ulkokäymälät tulvivat yli, juomavesisäiliöissä on matoja ja jätevesi vuotaa telttoihin.
Leirin lasten raajat ovat riutuneita ja vatsat turvonneita. Järjestön mukaan lapsia on kuollut ripuliin ja flunssan kaltaisiin infektioihin.
YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)al-Holille on saatu nyt rakennettua uusia vesipisteitä, ja aliravitsemustapausten määrä on laskemaan päin. Mutta olot ovat yhä vaaralliset.
Näissä oloissa on suomalaisia lapsia, jotka ovat todennäköisesti kokeneet kovia jo ennen leirille päätymistään. He eivät ole syyllisiä siihen, että ovat Syyriassa.
Lasten oikeudet ovat painava Suomea velvoittava asia.
Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo, että kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen mukaan Suomen pitää asettaa lasten etu muun edelle. Sopimuksen velvoitteita ei hänen mukaansa pystytä täyttämään al-Holin leirin olosuhteissa.
Hetemäki huomauttaa, että suomalaisia on leirillä vähän. Hän uskoo, että lapsia voidaan parhaiten auttaa Suomessa, jossa on hyvin kehittynyt lastensuojelujärjestelmä. Hetemäki arvostelee hallituksen hidasta toimintaa.
– Viivytteleminen ei ole millään tavalla lasten oikeuksien sopimuksen toteuttamista, vaan rikkomista, hän sanoo.
Muun muassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on todennut, että Suomen on kunniotettava lasten oikeuksia ja tehtävä kaikkensa, jotta lapset saataisiin turvaan.
Elokuussa Annan toiveikkuus perheen tilanteen ratkeamisesta on vaihtunut jälleen turhautumiseen.Laura Hyyti / Yle
Anna pitää perheeseensä yhteyttä tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa, sillä puhelimet ovat al-Holilla kiellettyjä.
Viestejä tuleekin satunnaisesti. Välillä mitään ei kuulu päiviin.
Annalla ei ole tarkkaa tietoa perheensä voinnista. Hänen mukaansa Sara väistelee sellaisia kysymyksiä tai jättää kokonaan vastaamatta. Anna epäilee, ettei tytär halua huolestuttaa äitiään.
– Hän sanoo, ettei sellaista saa kysyä.
Lastenlastensa puolesta Anna on surullisin. Hänen elossa olevat vanhemmat lapsenlapsensa ovat viettäneet teinivuotensa Syyriassa.
– He ovat menettäneet lapsuutensa siellä. Aina kun ajattelen sitä, tulee huono olo.
Kysyn, miten Anna itse jaksaa.
– Jatkuvan stressin alla ihminen pärjää jotenkin. Uskon, että näen oman terveydentilani vasta sitten, kun näen heidät.
Anna ei usko, että hänen tyttärensä olisi syyllistynyt mihinkään rikolliseen.
– Jos nämä naiset ovat tehneet jotain, se leiri on jo ollut todellinen rangaistus.
Ylen kesäkuussa tekemän kyselyn mukaan vain neljännes suomalaisista ajattelee, että Suomen pitäisi järjestää naisille palauttaminen. Lasten palauttamista tuki yli puolet kansalaisista.
Kysyn, mitä Anna ajattelee siitä, ettei kaikkien mielestä al-Holilla olevia pitäisi auttaa. Hän katselee hetken eteensä.
– Ihminen voi erehtyä nuoressa iässä, hän sanoo.
– Kenelläkään ei ole varmuutta, ettei elämässä tapahdu jotain kamalaa.
Muutaman viikon kuluttua tapaamme Annan jälleen hänen kotonaan. Rappukäytävässä on hiljaista iltapäivällä.
Kukaan Annan naapureista ei tiettävästi tiedä perheen tilanteesta.
Senaatintorin laidalla heinäkuun auringossa istuessaan Anna oli jopa hieman toiveikas. Nyt on elokuu, ja toiveikkuus on vaihtunut jälleen turhautumiseen.
Uusia uutisia Suomen viranomaisilta ei ole tullut. Anna puuhastelee keittiössä hieman hermostuneesti.
Saksassa berliiniläinen tuomioistuin linjasi heinäkuussa, että Saksan on haettava epäillyn Isis-taistelijan saksalainen vaimo ja kolme lasta al-Holin leiriltä. Perheen omaiset olivat haastaneet ulkoministeriön oikeuteen.
Tuomioistuin perusteli päätöstään valtion takaamalla suojeluvelvollisuudella. Päätös ei ole lainvoimainen.
Myös Anna on hankkinut asianajajan tuekseen.
Hän ei ole kuitenkaan varma, mikä olisi oikea tapa toimia. Hän pelkää pahentavansa perheensä tilannetta, jos ajaa asiaa liian aktiivisesti.
– Olen vain odotellut. Keneltä minä edes kysyisin apua?
Anna tuo pöytään suolaista syötäväksi. Keskustelu al-Holista tuskin vaimenee syksyllä. Annan odotus jatkuu.
Annan ja hänen tyttärensä nimet on muutettu jutussa turvallisuussyistä.
yle.fi
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Yle seurasi kesän mittaan isoäitiä, joka on tavannut pääministerin ja palkannut asianajajan. Hän ei silti tiedä, miten toimia leirillä olevan perheensä puolesta.
Isis
17.8.2019 klo 07.15
Anna pitää perheeseensä yhteyttä satunnaisin tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa al-Holin leirillä puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa.Laura Hyyti / Yle
Aishi Zidan
@aishizidan
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa21
Jaa artikkeli Twitterissä
Eläkeikäinen Anna seisoo Senaatintorilla väkijoukon keskellä. Bussit pysähtyvät heinäkuisen torin laidalle ja turistiryhmät purkautuvat niistä ulos. Ihmiset poseeraavat kesäauringossa kameroille Tuomiokirkon edessä.
Anna on syntynyt konfliktialueella mutta asunut Suomessa pitkään. Nyt hän on erikoisessa tilanteessa.
Hän on tavannut Senaatintorin laidalla sijaitsevassa valtioneuvostossa Suomen valtionjohtoa pääministeri Antti Rinnettä (sd.) myöten.
Syynä ovat Annan tytär ja hänen lapsensa. He ovat kaukana Syyrian aavikolla, al-Holin leirillä.
Olot leirillä ovat kurjat. On ripulia ja aliravitsemusta. Lämpötilat kohoavat kesäaikaan yli 40 asteen.
Annan huoli lähimmäisistään on suuri. Mutta al-Holilta ei palata Suomeen noin vain.
Al-Hol on leiri, jolle on koottu terroristijärjestö Isisin alueella eläneitä naisia ja lapsia. Leirillä on noin 68 000 ihmistä(siirryt toiseen palveluun), joista 11 000 on päätynyt alueelle muualta kuin Syyriasta ja Irakista.
Al-Holilla olevat naiset ovat kertoneet Ylelle, että leirillä on 11 Suomesta lähtenyttä naista ja heidän 33 lastaan.
Annan tytär Sara on leirillä kahden lapsensa kanssa, joista toinen on taaperoikäinen. Lisäksi Sara huolehtii leirillä Syyriassa kuolleen aviomiehensä orpolapsista, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Osa Saran lapsista on kuollut Syyriassa.
Suomessa monet ovat huolissaan siitä, että äärijärjestön alueella eläneet naiset olisivat turvallisuusriski, jos heidät tuotaisiin Suomeen.
Anna on mietteliäs pääministerin tapaamisen jäljiltä.
Tapaaminen on viesti siitä, että omaisten huoli on huomattu. Nopeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa.
– Saimme kuvan, että he tekevät töitä, mutta mitään konkreettista meille ei kerrottu, Anna sanoo.
Suomi ei näytä tietävän, mitä al-Holin leirillä oleville pitäisi tehdä.
Annan mielestä terroristijärjestö Isis huijasi nuoria ja naiiveja ihmisiä.Laura Hyyti / Yle
On kulunut yli viisi vuotta siitä,kun Anna edellisen kerran näki tyttärensä Saran ja tämän lapset. Niin kauan on siitä, kun Saran perhe lähti Turkkiin. Sieltä he päätyivät rajan yli Syyriaan.
Anna kertoo meille perheen tarinan pienessä, siistissä kerrostaloasunnossaan Vantaalla. Liesituulettimen päällä on koulukuva tytöstä kavereineen. Tytöllä on leveä hymy.
Kuvan ottamisesta on jo aikaa.
Siinä hymyilevä Annan tyttärentytär on viettänyt teinivuotensa Syyriassa.
– Käyn ulkona pyöräilemässä, jotta en joutuisi ajattelemaan asiaa koko ajan. Kun tulen takaisin kotiin, ajatukset palaavat tähän. Öisin en saa unta, Anna kuvailee.
Emme kerro jutussa perheen oikeita nimiä tai tunnistettavia yksityiskohtia heidän elämästään heidän turvallisuutensa vuoksi.
Perhe on alun perin kotoisin maasta, jossa täysin sivulliset sukulaiset voisivat joutua vaikeuksiin, jos heihin kohdistuisi kielteistä huomiota.
Synnyinmaassaan Annan tytär Sara joutui hyvin nuorena naimisiin. Avioliitossa Saralle syntyi lapsia. Ensimmäinen aviomies on kuollut jo 2000-luvulla.
Suomessa perhe asui yli vuosikymmenen ajan. Sara ja lapset ovat Suomen kansalaisia. Lapset kävivät tavallista koulua ja oppivat sujuvaa suomea.
Yksi lapsista pärjäsi isoäidin mukaan koulussa hyvin, vaikka viettikin paljon aikaa tietokoneella. Toinen taas oli taitava piirtämään. Lyijykynällä hahmoteltu autopiirros roikkuu keittiön seinällä. Lapsella oli läheinen suomalainen kaveri, jonka kanssa he yökyläilivät toistensa luona.
Sara kärsi Annan mukaan Suomessa vakavista terveysongelmista. Anna näyttää kahta valokuvaa, joissa tytär hymyilee rannalla kesämekossa.
– Hän on todella siisti ihminen. En tiedä, miten hän on kestänyt al-Holin kaaosta.
Anna on uskovainen muslimi mutta sanoo, että Isisin kaltaisille äärijärjestöille häneltä ei löydy ymmärrystä. Hänen mielestään järjestö huijasi nuoria ja naiiveja ihmisiä.
– Uskonto opettaa, että pitää käyttäytyä kunnolla ja rakastaa perhettä. Se on oikeaa islamia, Anna sanoo.
Annan tytär Sara on al-Holin leirillä kahden lapsensa kanssa. Turvallisuussyistä Anna esiintyy jutussa niin, ettei häntä voi tunnistaa.Laura Hyyti / Yle
Tarkkaa tietoa siitä, miten Sara päätyi lapsineen Syyriaan, on vaikea saada.
Annan kertomaa ei ole mahdollista vahvistaa muista lähteistä. Anna sanoo, ettei hänkään tiedä tapahtumien kulkua tarkalleen. On mahdollista, ettei isoäidille ole kerrottu kaikkea.
Eikä Annan voi välttämättä olettaa puhuvan asioita, jotka pahentaisivat perheen tilannetta entisestään.
Hän sanoo kuulleensa tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan välähdyksiä tapahtumien kulusta. Syyriasta on tullut puheluita ja nyt al-Holilta satunnaisia viestejä.
Annan mukaan Sara lähti lapsineen Turkkiin maaliskuussa 2014. Hän sanoi kaipaavansa sairautensa vuoksi lämpimään ilmastoon.
Anna sanoo, ettei hänelle tullut mieleenkään, että Sara ja lapset päätyisivät Syyriaan sodan keskelle. Hänen mukaansa mitään merkkejä radikalisoitumisesta tai suunnitelmista lähteä sota-alueelle ei ollut.
– Sara oli tehnyt juuri remonttia kodissaan. Hän käski minua pitämään perheen asunnosta kiinni, Anna kuvailee.
Hän sanoo, ettei tiedä, milloin tytär ja lapsenlapset ovat ylittäneet rajan Turkista Syyrian puolelle. Isoäidin mukaan ensin Syyriaan lähti hänen tyttärenpoikansa. Poika oli silloin teini-ikäinen.
– Ei hän ymmärtänyt, kuka ampuu ketä, Anna sanoo.
– Hän meni ikään kuin lauman mukana. Kun kaikki muutkin menivät.
On lähes mahdotonta tietää, miten perheen päätös Syyrian puolelle lähtemisestä syntyi. Sen tiedämme, että Turkin naapurimaassa Syyriassa oli jatkunut tuolloin jo kolme vuotta sisällissota.
Syyriaa oli hallinnut jo vuosikymmeniä itsevaltainen al-Assadin suku. Osa syyrialaisista nousi osoittamaan mieltään presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan arabikevään innoittamana keväällä 2011.
Al-Assad yritti tukahduttaa kansannousun väkivaltaisesti. Kansannousu muuttui aseelliseksi kapinaksi. Kapinallisten puolelle syntyi kirjava joukko erilaisia ryhmittymiä.
Vapaan Syyrian armeijan (FSA) taistelija heittää käsikranaattia Aleppossa marraskuussa 2012.Carlos Palma / EPA
Länsimaissa Syyrian kapinallisiin suhtauduttiin aluksi myönteisesti. Raa’an sodan edetessä jihadistiset ryhmät saivat kapinassa yhä suuremman roolin.
Yksi kaaosta varhaisesta vaiheesta lähtien hyödyntäneistä jihadistisista ryhmistä oli Isis, joka levittäytyi Syyriaan naapurimaan Irakin puolelta.
Keväällä 2014 Isis ei ollut vielä iskeytynyt toden teolla kansainväliseen tajuntaan julmuuksillaan. Se tapahtui vasta kesällä 2014, kun Isis julisti perustaneensa islamilaisen valtioneli kalifaatin Syyriaan ja Irakiin.
Maailmalle alkoi tulvia uutiskuvia Isisin tekemistä raakuuksista.
Terrorismitutkija Leena Malkki pitää kalifaattijulistusta eräänlaisena vedenjakajana. Ennen sitä Euroopasta Syyriaan lähteneillä ei hänen mukaansa välttämättä ole ollut ajatusta Isisiin liittymisestä tai selkeää kuvaa Syyriassa toimineista ryhmistä.
Suomalaisista naisista ainakin osa on lähtenyt Syyriaan ennen kalifaatin julistamista.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että sinne lähteminen on nähty usein kanssamuslimien auttamisena, Malkki sanoo ottamatta kantaa Saran tapaukseen.
Malkin mukaan Syyriaan lähteminen on myös nähty tilaisuutena elää konservatiivista uskontulkintaa noudattavana muslimina.
Terrorismitutkija Juha Saarinen arvioi puolestaan, että jihadistinen liikehdintä on ollut jo keväällä 2013 pääosin puoleensa vetävä tekijä Syyriaan pyrkineille ulkomaalaisille.
Kalifaatin julistamisen jälkeen lähtijöiden virta alkoi suuntautua selvemmin juuri Isisin riveihin.
Al-Holin leirillä on noin 68 000 ihmistä. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet yli 80 Syyrian ja Irakin taistelualueille lähtenyttä. Malkin ja Saarisen selvityksen mukaan(siirryt toiseen palveluun)luku saattaa olla suurempi.
Lähtijöitä on ollut monesta eri taustasta. Suurimmat ryhmät ovat olleet taustaltaan kantasuomalaisia käännynnäisiä, somalialaistaustaisia ja kurdeja. Viranomaisten mukaan yli 20 prosenttia lähtijöistä on ollut naisia.
Suomesta Syyriaan lähteneiden naisten motiiveista tiedetään suhteellisen vähän. Pelkkä äärikonservatiivinen uskontulkinta ei kerro vielä sitä, millainen lähtijöiden suhtautuminen on ollut esimerkiksi aseelliseen toimintaan.
Lähtöpäätöksessä olennaista on ollut myös elämäntilanne. Jos on herkässä vaiheessa ja avoin muutokselle, on lähteminen todennäköisempää.
– Ei tarvita edes varsinaista kriisiä tai traumaa. Voi olla, että esimerkiksi opiskelupaikka on jäänyt saamatta ja elämän suunta on ollut hakusessa, sanoo Malkki.
Pommitusten jälkiä Aleppossa huhtikuussa 2015.Syyrian valtiollinen tietotoimisto/EPA
Kun Sara lapsineen saapui Turkkiin maaliskuussa 2014, Syyrian sota heijastui naapurimaahan. Turkki oli asettunut konfliktissa syyrialaisten kapinallisten puolelle. Se piti sodan ensimmäiset vuodet rajansa auki – kapinalliset ja aktivistit saivat liikkua rajan yli melko vapaasti.
Yleisesti ottaen Malkin ja Saarisen mukaan Suomesta Syyrian sota-alueille lähteneille tuttavat ja perheenjäsenet näyttävät olleen merkittävässä roolissa lähtöpäätöksessä. Kun tuttu ihminen on lähtenyt konfliktialueelle, on ollut helpompaa lähteä sinne itsekin.
Turkissa värväystoiminta on taas ollut paljon järjestelmällisempää ja näkyvämpää kuin Suomessa.
Varmuutta ei ole, syntyikö Saran perheen päätös lähteä Syyriaan alun perin Suomessa vai vasta Turkissa.
Annan mukaan Syyriaan ensimmäisenä mennyt poika oli maanitellut äitiään ja myös isovanhempiaan tulemaan perässään, sillä sota-alueella tarvittiin monenlaista siviiliapua.
– Sanoin hänelle, että isäsikin oli aikoinaan sodassa. Että pitääkö sinunkin mennä. Hän lähetti kuvia siisteistä teistä ja kukkaistutuksista todistaakseen, ettei siellä ole vaarallista.
Isis hallitsi alueitaan Syyriassa ja Irakissa väkivallalla ja pelolla. Se perusteli hirmutekojaan sharia-lain äärimmäisillä tulkinnoilla.
Järjestö tuli tunnetuksi esimerkiksi kidutuksista, julkisista teloituksista ja siviilien käyttämisestä ihmiskilpinä. Isis vainosi ja tappoi uskonnollisia vähemmistöjä ja eri tavoin ajattelevia. Irakin puolella se toteutti vuonna 2014 jesidivähemmistön kansanmurhan, ja tuhannet jesidinaiset ja -lapset joutuivat orjiksi.
Jesidipakolaisia Erbilissä, Irakissa helmikuussa 2015. Robert Jaeger / EPA
Anna sai välillä kuulla puhelimitse tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan elämästä Isisin alueella Syyriassa.
Tyttären perhe asui Isisin epävirallisessa pääkaupungissa Raqqassa.
– He sanoivat, että eivät näe sotimista. Että taisteluita käydään muualla.
Isisin teoista he eivät Annan mukaan puhuneet. Siihen voi olla monta syytä. Perhe on voinut haluta suojella itseään ja isoäitiä. Jos viestit olisivat joutuneet vääriin käsiin, perhe olisi ollut vaarassa.
Yle ei ole pystynyt varmistamaan riippumattomista lähteistä, miten Sara tai hänen perheensä ovat Syyriassa eläneet.
Sara oli avioitunut Suomesta lähdettyään joko Turkissa tai Syyriassa. Anna sanoo, ettei tiedä Saran aviomiehestä edes kansalaisuutta, saati sitten tämän mahdollisista teoista Syyriassa.
Sen Anna tietää, että Sara sai Syyriassa lapsen.
Raskausaika oli ollut vaikea vanhojen terveysongelmien vuoksi. Sara ei ollut äitinsä mukaan kyennyt liikkumaan kuukausiin.
Annan kertoman mukaan Saran aviomies ja kaksi lasta kuolivat Syyriassa. Toinen kuolleista on Annan mukaan ensimmäisenä Syyriaan lähtenyt poika.
Tuolloin Raqqan kaupunkia pommitettiin ankarasti. Paikalliset kurdi- ja arabijoukot taistelivat Isisiä vastaan kansainvälisen liittouman tuella.
Raqqa tuhottiin taisteluissa perusteellisesti. Kuva on joulukuulta 2017.Antti Kuronen / Yle
Annan mukaan Sara olisi halunnut palata Suomeen viimeistään, kun ensimmäinen hänen lapsistaan kuoli. Lähtemisestä oli kuitenkin tullut liian vaikeaa. Turkki oli sulkenut rajansa.
Ja Isis vahti alueensa asukkaita. Lähtemistä yrittäviä tapettiin.
Viime talvena Isisin julistamasta kalifaatista oli jäljellä enää viimeiset rippeet. Järjestön taistelijat ja heidän perheensä vetäytyivät Baghuzin kaupunkiin. Sinne myös Sara lapsineen päätyi. Annan saamat viestit Syyriasta alkoivat olla yhä huolestuttavampia.
Lopulta perhe pakeni Baghuzista alkukeväällä al-Holin leirille. Yksi Saran pojista on päätynyt kurdien alaikäisille tarkoitettuun vankilaan.
Leena Luotio / Yle
Suomessa Anna aloitti ponnistelut perheensä pelastamiseksi Syyriasta jo syksyllä 2018 tuttavansa avulla. He ottivat yhteyttä Suomen ulkoministeriöön. Siellä he ovat tavanneet konsuliyksikön väkeä.
Anna kehuu, että suomalaiset viranomaiset ovat suhtautuneet häneen ystävällisesti. Hän kertoo arvostavansa kovasti suomalaista oikeusvaltiota.
– En ole kokenut pelkoa tai uhkaa, Anna sanoo.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat kuunnelleet, mitään ei ole tapahtunut.
Anna sanoo, ettei ole juuri ollut tekemisissä muiden al-Holilla olevien omaisten kanssa. Hän on tavannut heidät vain kerran pääministerin vastaanotolla. Hänellä on käsitys, että osa omaisista pitää yhteyttä. Leirillä olevien Suomen kansalaisten joukko on kirjava, eivätkä omaiset ole tiivis ryhmä.
– Leirillä naiset ovat keskenään tekemisissä, mutta täällä olevat omaiset eivät niinkään, Anna sanoo.
Isisin väkivaltaisen valtiokokeilun jäljiltä kurdeilla, kansainvälisellä yhteisöllä ja Suomella on käsissään hankala kysymys. Syyriassa kurdijoukkojen hallussa on tuhansia Isisin taistelijoita ja heidän perheenjäseniään.
Leiriä ylläpitävien kurdien resurssit ovat rajalliset, eikä Syyrian tilanne ole vakaa. Paikallinen kurdihallinto ei ole valtiollinen taho, mikä tekee asioimisen sen kanssa Suomen kannalta vaikeaksi.
Suomessa kesän alussa työnsä aloittanut Rinteen hallitus näyttää pelaavan aikaa. Minkä tahansa ratkaisun se tekee, asiasta nousee todennäköisesti poliittinen myrsky.
Pääministeri Antti Rinne linjasi kesäkuussa, ettei Suomi aio hakea suomalaisia al-Holilta.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) antoi pian sen jälkeen ymmärtää Twitterissä, että tilannetta yhä selvitetään.
Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Hallitus on ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) suulla todennut Kauppalehdelle(siirryt toiseen palveluun), että naiset saavat tulla lapsineen Suomeen, jos he kykenevät matkustamaan esimerkiksi Irakin Kurdistaniin Erbiliin.
Käytännössä on epätodennäköistä, että naisilla olisi mahdollisuutta tehdä 300 kilometrin kallis ja hankala matka omin avuin. Naisten pitäisi ylittää matkallaan Syyrian ja Irakin välinen raja, eikä heillä todennäköisesti ole passeja. Pelkästään al-Holin leiriltä poistuminen on hankalaa.
Haavisto on toisaalta sanonut myös, ettei al-Holin leiri ei voi olla pysyvä ratkaisu. Ulkoministerin mukaan tilanteen ratkaiseminen voi viedä kuukausia.
Al-Holista on tullut kuuma poliittinen kysymys monissa Euroopan maissa. Näkökulmia keskustelussa riittää.
Totta on, että naiset ovat matkustaneet Suomesta sota-alueelle vapaaehtoisesti. He ovat eläneet siellä terroristijärjestö Isisin alueella. Naisten tekemisistä Syyriassa tiedetään tutkijoiden mukaan oikeastaan melko vähän.
Naisen tärkein rooli Isisin äärikonservatiivisessa yhteiskunnassa on ollut kotona. Mutta esimerkiksi sosiaalinen media on tarjonnut myös naisille uudenlaisia toimintamahdollisuuksia jihadistisessa liikehdinnässä. Kahden suomalaisen naisen tiedetään esiintyneen Isisin propagandassa.
Leirillä olevien naisten tilanteet ovat yksilöllisiä, eikä oikeusvaltiossa ole tapana rangaista ketään ryhmänä tai kohdella ihmisiä syyllisinä ilman oikeudenkäyntiä.
Toisaalta sota-alueella tapahtuneiden asioiden selvittäminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa.
Selvittää kuitenkin pitäisi. Isisillä on Syyriassa ja Irakissa uhreja, joiden pitäisi saada oikeutta.
Al-Holin leirillä tehdään kauppaa pienellä torilla. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Evakuointeja vastustavat vetoavat usein turvallisuuteen. Isis on tehnyt terrori-iskuja (siirryt toiseen palveluun)lähes 20 maassa. Suojelupoliisin mukaan on mahdollista(siirryt toiseen palveluun), että osa palaajista voi levittää radikaalia ideologiaa ja vahvistaa radikaaleja verkostoja, vaikka he eivät itse muodostaisi suoraa terrori-iskun uhkaa.
Terrorismitutkija Leena Malkki tunnistaa tämän riskin. Samalla hän toteaa, että on vielä liian aikaista arvioida, miten leirillä olevat naiset suhtautuvat jihadismiin. He ovat asuneet Isisin alueella ja sittemmin al-Holilla hyvin äärimmäisessä ympäristössä.
– Siellä on vielä tilanne päällä. He eivät voi puhua asioista avoimesti monista eri syistä. Eihän tässä ole ollut tilaa miettiä asioita, Malkki sanoo.
– Osa on todella edistänyt Isisin progandaa aktiivisesti, osa voi olla hyvin pettyneitä kokemustensa vuoksi. Emme tiedä, mitä he ajattelevat. Jos he tulevat Suomeen itse tai noudettuina, viranomaisten on tarkkailtava heitä, terrorismitutkija Juha Saarinen sanoo.
Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta on selvää, ettei Suomi voi estää kansalaisiaan palaamasta kotimaahansa, jos he omin avuin tänne pääsevät. Toinen kysymys on, onko Suomi velvollinen auttamaan kansalaisensa pois al-Holilta.
Joukko arvostettuja oikeusoppineita kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa(siirryt toiseen palveluun), että Suomen on autettava konsulipalvelulain nojalla konfliktialueella hädässä olevia kansalaisiaan. Konsuliapua ei saa kieltää rangaistuksena.
Malkin mielestä asiaa pitäisi miettiä oikeusvaltio edellä. Turvallisuusajattelu ei saa mennä syyttömyysolettaman edelle.
– Kaikessa terrorismintorjunnassa pitäisi pitää mielessä, mitä ollaan suojelemassa. Ettei tehtäisi omia maaleja.
Ja sitten on humanitaarinen puoli
.
Näkymä al-Holin leiriltä 23. toukokuuta 2019.Antti Kuronen / Yle
Useiden järjestöjen mukaan al-Holin leirin olosuhteet ovat hyvin vaikeat. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kuvailee(siirryt toiseen palveluun), miten leirin ulkokäymälät tulvivat yli, juomavesisäiliöissä on matoja ja jätevesi vuotaa telttoihin.
Leirin lasten raajat ovat riutuneita ja vatsat turvonneita. Järjestön mukaan lapsia on kuollut ripuliin ja flunssan kaltaisiin infektioihin.
YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)al-Holille on saatu nyt rakennettua uusia vesipisteitä, ja aliravitsemustapausten määrä on laskemaan päin. Mutta olot ovat yhä vaaralliset.
Näissä oloissa on suomalaisia lapsia, jotka ovat todennäköisesti kokeneet kovia jo ennen leirille päätymistään. He eivät ole syyllisiä siihen, että ovat Syyriassa.
Lasten oikeudet ovat painava Suomea velvoittava asia.
Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo, että kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen mukaan Suomen pitää asettaa lasten etu muun edelle. Sopimuksen velvoitteita ei hänen mukaansa pystytä täyttämään al-Holin leirin olosuhteissa.
Hetemäki huomauttaa, että suomalaisia on leirillä vähän. Hän uskoo, että lapsia voidaan parhaiten auttaa Suomessa, jossa on hyvin kehittynyt lastensuojelujärjestelmä. Hetemäki arvostelee hallituksen hidasta toimintaa.
– Viivytteleminen ei ole millään tavalla lasten oikeuksien sopimuksen toteuttamista, vaan rikkomista, hän sanoo.
Muun muassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on todennut, että Suomen on kunniotettava lasten oikeuksia ja tehtävä kaikkensa, jotta lapset saataisiin turvaan.
Elokuussa Annan toiveikkuus perheen tilanteen ratkeamisesta on vaihtunut jälleen turhautumiseen.Laura Hyyti / Yle
Anna pitää perheeseensä yhteyttä tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa, sillä puhelimet ovat al-Holilla kiellettyjä.
Viestejä tuleekin satunnaisesti. Välillä mitään ei kuulu päiviin.
Annalla ei ole tarkkaa tietoa perheensä voinnista. Hänen mukaansa Sara väistelee sellaisia kysymyksiä tai jättää kokonaan vastaamatta. Anna epäilee, ettei tytär halua huolestuttaa äitiään.
– Hän sanoo, ettei sellaista saa kysyä.
Lastenlastensa puolesta Anna on surullisin. Hänen elossa olevat vanhemmat lapsenlapsensa ovat viettäneet teinivuotensa Syyriassa.
– He ovat menettäneet lapsuutensa siellä. Aina kun ajattelen sitä, tulee huono olo.
Kysyn, miten Anna itse jaksaa.
– Jatkuvan stressin alla ihminen pärjää jotenkin. Uskon, että näen oman terveydentilani vasta sitten, kun näen heidät.
Anna ei usko, että hänen tyttärensä olisi syyllistynyt mihinkään rikolliseen.
– Jos nämä naiset ovat tehneet jotain, se leiri on jo ollut todellinen rangaistus.
Ylen kesäkuussa tekemän kyselyn mukaan vain neljännes suomalaisista ajattelee, että Suomen pitäisi järjestää naisille palauttaminen. Lasten palauttamista tuki yli puolet kansalaisista.
Kysyn, mitä Anna ajattelee siitä, ettei kaikkien mielestä al-Holilla olevia pitäisi auttaa. Hän katselee hetken eteensä.
– Ihminen voi erehtyä nuoressa iässä, hän sanoo.
– Kenelläkään ei ole varmuutta, ettei elämässä tapahdu jotain kamalaa.
Muutaman viikon kuluttua tapaamme Annan jälleen hänen kotonaan. Rappukäytävässä on hiljaista iltapäivällä.
Kukaan Annan naapureista ei tiettävästi tiedä perheen tilanteesta.
Senaatintorin laidalla heinäkuun auringossa istuessaan Anna oli jopa hieman toiveikas. Nyt on elokuu, ja toiveikkuus on vaihtunut jälleen turhautumiseen.
Uusia uutisia Suomen viranomaisilta ei ole tullut. Anna puuhastelee keittiössä hieman hermostuneesti.
Saksassa berliiniläinen tuomioistuin linjasi heinäkuussa, että Saksan on haettava epäillyn Isis-taistelijan saksalainen vaimo ja kolme lasta al-Holin leiriltä. Perheen omaiset olivat haastaneet ulkoministeriön oikeuteen.
Tuomioistuin perusteli päätöstään valtion takaamalla suojeluvelvollisuudella. Päätös ei ole lainvoimainen.
Myös Anna on hankkinut asianajajan tuekseen.
Hän ei ole kuitenkaan varma, mikä olisi oikea tapa toimia. Hän pelkää pahentavansa perheensä tilannetta, jos ajaa asiaa liian aktiivisesti.
– Olen vain odotellut. Keneltä minä edes kysyisin apua?
Anna tuo pöytään suolaista syötäväksi. Keskustelu al-Holista tuskin vaimenee syksyllä. Annan odotus jatkuu.
Annan ja hänen tyttärensä nimet on muutettu jutussa turvallisuussyistä.
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Yle seurasi kesän mittaan isoäitiä, joka on tavannut pääministerin ja palkannut asianajajan. Hän ei silti tiedä, miten toimia leirillä olevan perheensä puolesta.
Mielipiteitämme muokataan sopivaksi hyväksymään meille tuleva joululahja..Hetken ehtikin olla hiljaista...
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Yle seurasi kesän mittaan isoäitiä, joka on tavannut pääministerin ja palkannut asianajajan. Hän ei silti tiedä, miten toimia leirillä olevan perheensä puolesta.
Isis
17.8.2019 klo 07.15
Anna pitää perheeseensä yhteyttä satunnaisin tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa al-Holin leirillä puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa.Laura Hyyti / Yle
Aishi Zidan
@aishizidan
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa21
Jaa artikkeli Twitterissä
Eläkeikäinen Anna seisoo Senaatintorilla väkijoukon keskellä. Bussit pysähtyvät heinäkuisen torin laidalle ja turistiryhmät purkautuvat niistä ulos. Ihmiset poseeraavat kesäauringossa kameroille Tuomiokirkon edessä.
Anna on syntynyt konfliktialueella mutta asunut Suomessa pitkään. Nyt hän on erikoisessa tilanteessa.
Hän on tavannut Senaatintorin laidalla sijaitsevassa valtioneuvostossa Suomen valtionjohtoa pääministeri Antti Rinnettä (sd.) myöten.
Syynä ovat Annan tytär ja hänen lapsensa. He ovat kaukana Syyrian aavikolla, al-Holin leirillä.
Olot leirillä ovat kurjat. On ripulia ja aliravitsemusta. Lämpötilat kohoavat kesäaikaan yli 40 asteen.
Annan huoli lähimmäisistään on suuri. Mutta al-Holilta ei palata Suomeen noin vain.
Al-Hol on leiri, jolle on koottu terroristijärjestö Isisin alueella eläneitä naisia ja lapsia. Leirillä on noin 68 000 ihmistä(siirryt toiseen palveluun), joista 11 000 on päätynyt alueelle muualta kuin Syyriasta ja Irakista.
Al-Holilla olevat naiset ovat kertoneet Ylelle, että leirillä on 11 Suomesta lähtenyttä naista ja heidän 33 lastaan.
Annan tytär Sara on leirillä kahden lapsensa kanssa, joista toinen on taaperoikäinen. Lisäksi Sara huolehtii leirillä Syyriassa kuolleen aviomiehensä orpolapsista, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Osa Saran lapsista on kuollut Syyriassa.
Suomessa monet ovat huolissaan siitä, että äärijärjestön alueella eläneet naiset olisivat turvallisuusriski, jos heidät tuotaisiin Suomeen.
Anna on mietteliäs pääministerin tapaamisen jäljiltä.
Tapaaminen on viesti siitä, että omaisten huoli on huomattu. Nopeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa.
– Saimme kuvan, että he tekevät töitä, mutta mitään konkreettista meille ei kerrottu, Anna sanoo.
Suomi ei näytä tietävän, mitä al-Holin leirillä oleville pitäisi tehdä.
Annan mielestä terroristijärjestö Isis huijasi nuoria ja naiiveja ihmisiä.Laura Hyyti / Yle
On kulunut yli viisi vuotta siitä,kun Anna edellisen kerran näki tyttärensä Saran ja tämän lapset. Niin kauan on siitä, kun Saran perhe lähti Turkkiin. Sieltä he päätyivät rajan yli Syyriaan.
Anna kertoo meille perheen tarinan pienessä, siistissä kerrostaloasunnossaan Vantaalla. Liesituulettimen päällä on koulukuva tytöstä kavereineen. Tytöllä on leveä hymy.
Kuvan ottamisesta on jo aikaa.
Siinä hymyilevä Annan tyttärentytär on viettänyt teinivuotensa Syyriassa.
– Käyn ulkona pyöräilemässä, jotta en joutuisi ajattelemaan asiaa koko ajan. Kun tulen takaisin kotiin, ajatukset palaavat tähän. Öisin en saa unta, Anna kuvailee.
Emme kerro jutussa perheen oikeita nimiä tai tunnistettavia yksityiskohtia heidän elämästään heidän turvallisuutensa vuoksi.
Perhe on alun perin kotoisin maasta, jossa täysin sivulliset sukulaiset voisivat joutua vaikeuksiin, jos heihin kohdistuisi kielteistä huomiota.
Synnyinmaassaan Annan tytär Sara joutui hyvin nuorena naimisiin. Avioliitossa Saralle syntyi lapsia. Ensimmäinen aviomies on kuollut jo 2000-luvulla.
Suomessa perhe asui yli vuosikymmenen ajan. Sara ja lapset ovat Suomen kansalaisia. Lapset kävivät tavallista koulua ja oppivat sujuvaa suomea.
Yksi lapsista pärjäsi isoäidin mukaan koulussa hyvin, vaikka viettikin paljon aikaa tietokoneella. Toinen taas oli taitava piirtämään. Lyijykynällä hahmoteltu autopiirros roikkuu keittiön seinällä. Lapsella oli läheinen suomalainen kaveri, jonka kanssa he yökyläilivät toistensa luona.
Sara kärsi Annan mukaan Suomessa vakavista terveysongelmista. Anna näyttää kahta valokuvaa, joissa tytär hymyilee rannalla kesämekossa.
– Hän on todella siisti ihminen. En tiedä, miten hän on kestänyt al-Holin kaaosta.
Anna on uskovainen muslimi mutta sanoo, että Isisin kaltaisille äärijärjestöille häneltä ei löydy ymmärrystä. Hänen mielestään järjestö huijasi nuoria ja naiiveja ihmisiä.
– Uskonto opettaa, että pitää käyttäytyä kunnolla ja rakastaa perhettä. Se on oikeaa islamia, Anna sanoo.
Annan tytär Sara on al-Holin leirillä kahden lapsensa kanssa. Turvallisuussyistä Anna esiintyy jutussa niin, ettei häntä voi tunnistaa.Laura Hyyti / Yle
Tarkkaa tietoa siitä, miten Sara päätyi lapsineen Syyriaan, on vaikea saada.
Annan kertomaa ei ole mahdollista vahvistaa muista lähteistä. Anna sanoo, ettei hänkään tiedä tapahtumien kulkua tarkalleen. On mahdollista, ettei isoäidille ole kerrottu kaikkea.
Eikä Annan voi välttämättä olettaa puhuvan asioita, jotka pahentaisivat perheen tilannetta entisestään.
Hän sanoo kuulleensa tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan välähdyksiä tapahtumien kulusta. Syyriasta on tullut puheluita ja nyt al-Holilta satunnaisia viestejä.
Annan mukaan Sara lähti lapsineen Turkkiin maaliskuussa 2014. Hän sanoi kaipaavansa sairautensa vuoksi lämpimään ilmastoon.
Anna sanoo, ettei hänelle tullut mieleenkään, että Sara ja lapset päätyisivät Syyriaan sodan keskelle. Hänen mukaansa mitään merkkejä radikalisoitumisesta tai suunnitelmista lähteä sota-alueelle ei ollut.
– Sara oli tehnyt juuri remonttia kodissaan. Hän käski minua pitämään perheen asunnosta kiinni, Anna kuvailee.
Hän sanoo, ettei tiedä, milloin tytär ja lapsenlapset ovat ylittäneet rajan Turkista Syyrian puolelle. Isoäidin mukaan ensin Syyriaan lähti hänen tyttärenpoikansa. Poika oli silloin teini-ikäinen.
– Ei hän ymmärtänyt, kuka ampuu ketä, Anna sanoo.
– Hän meni ikään kuin lauman mukana. Kun kaikki muutkin menivät.
On lähes mahdotonta tietää, miten perheen päätös Syyrian puolelle lähtemisestä syntyi. Sen tiedämme, että Turkin naapurimaassa Syyriassa oli jatkunut tuolloin jo kolme vuotta sisällissota.
Syyriaa oli hallinnut jo vuosikymmeniä itsevaltainen al-Assadin suku. Osa syyrialaisista nousi osoittamaan mieltään presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan arabikevään innoittamana keväällä 2011.
Al-Assad yritti tukahduttaa kansannousun väkivaltaisesti. Kansannousu muuttui aseelliseksi kapinaksi. Kapinallisten puolelle syntyi kirjava joukko erilaisia ryhmittymiä.
Vapaan Syyrian armeijan (FSA) taistelija heittää käsikranaattia Aleppossa marraskuussa 2012.Carlos Palma / EPA
Länsimaissa Syyrian kapinallisiin suhtauduttiin aluksi myönteisesti. Raa’an sodan edetessä jihadistiset ryhmät saivat kapinassa yhä suuremman roolin.
Yksi kaaosta varhaisesta vaiheesta lähtien hyödyntäneistä jihadistisista ryhmistä oli Isis, joka levittäytyi Syyriaan naapurimaan Irakin puolelta.
Keväällä 2014 Isis ei ollut vielä iskeytynyt toden teolla kansainväliseen tajuntaan julmuuksillaan. Se tapahtui vasta kesällä 2014, kun Isis julisti perustaneensa islamilaisen valtioneli kalifaatin Syyriaan ja Irakiin.
Maailmalle alkoi tulvia uutiskuvia Isisin tekemistä raakuuksista.
Terrorismitutkija Leena Malkki pitää kalifaattijulistusta eräänlaisena vedenjakajana. Ennen sitä Euroopasta Syyriaan lähteneillä ei hänen mukaansa välttämättä ole ollut ajatusta Isisiin liittymisestä tai selkeää kuvaa Syyriassa toimineista ryhmistä.
Suomalaisista naisista ainakin osa on lähtenyt Syyriaan ennen kalifaatin julistamista.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että sinne lähteminen on nähty usein kanssamuslimien auttamisena, Malkki sanoo ottamatta kantaa Saran tapaukseen.
Malkin mukaan Syyriaan lähteminen on myös nähty tilaisuutena elää konservatiivista uskontulkintaa noudattavana muslimina.
Terrorismitutkija Juha Saarinen arvioi puolestaan, että jihadistinen liikehdintä on ollut jo keväällä 2013 pääosin puoleensa vetävä tekijä Syyriaan pyrkineille ulkomaalaisille.
Kalifaatin julistamisen jälkeen lähtijöiden virta alkoi suuntautua selvemmin juuri Isisin riveihin.
Al-Holin leirillä on noin 68 000 ihmistä. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet yli 80 Syyrian ja Irakin taistelualueille lähtenyttä. Malkin ja Saarisen selvityksen mukaan(siirryt toiseen palveluun)luku saattaa olla suurempi.
Lähtijöitä on ollut monesta eri taustasta. Suurimmat ryhmät ovat olleet taustaltaan kantasuomalaisia käännynnäisiä, somalialaistaustaisia ja kurdeja. Viranomaisten mukaan yli 20 prosenttia lähtijöistä on ollut naisia.
Suomesta Syyriaan lähteneiden naisten motiiveista tiedetään suhteellisen vähän. Pelkkä äärikonservatiivinen uskontulkinta ei kerro vielä sitä, millainen lähtijöiden suhtautuminen on ollut esimerkiksi aseelliseen toimintaan.
Lähtöpäätöksessä olennaista on ollut myös elämäntilanne. Jos on herkässä vaiheessa ja avoin muutokselle, on lähteminen todennäköisempää.
– Ei tarvita edes varsinaista kriisiä tai traumaa. Voi olla, että esimerkiksi opiskelupaikka on jäänyt saamatta ja elämän suunta on ollut hakusessa, sanoo Malkki.
Pommitusten jälkiä Aleppossa huhtikuussa 2015.Syyrian valtiollinen tietotoimisto/EPA
Kun Sara lapsineen saapui Turkkiin maaliskuussa 2014, Syyrian sota heijastui naapurimaahan. Turkki oli asettunut konfliktissa syyrialaisten kapinallisten puolelle. Se piti sodan ensimmäiset vuodet rajansa auki – kapinalliset ja aktivistit saivat liikkua rajan yli melko vapaasti.
Yleisesti ottaen Malkin ja Saarisen mukaan Suomesta Syyrian sota-alueille lähteneille tuttavat ja perheenjäsenet näyttävät olleen merkittävässä roolissa lähtöpäätöksessä. Kun tuttu ihminen on lähtenyt konfliktialueelle, on ollut helpompaa lähteä sinne itsekin.
Turkissa värväystoiminta on taas ollut paljon järjestelmällisempää ja näkyvämpää kuin Suomessa.
Varmuutta ei ole, syntyikö Saran perheen päätös lähteä Syyriaan alun perin Suomessa vai vasta Turkissa.
Annan mukaan Syyriaan ensimmäisenä mennyt poika oli maanitellut äitiään ja myös isovanhempiaan tulemaan perässään, sillä sota-alueella tarvittiin monenlaista siviiliapua.
– Sanoin hänelle, että isäsikin oli aikoinaan sodassa. Että pitääkö sinunkin mennä. Hän lähetti kuvia siisteistä teistä ja kukkaistutuksista todistaakseen, ettei siellä ole vaarallista.
Isis hallitsi alueitaan Syyriassa ja Irakissa väkivallalla ja pelolla. Se perusteli hirmutekojaan sharia-lain äärimmäisillä tulkinnoilla.
Järjestö tuli tunnetuksi esimerkiksi kidutuksista, julkisista teloituksista ja siviilien käyttämisestä ihmiskilpinä. Isis vainosi ja tappoi uskonnollisia vähemmistöjä ja eri tavoin ajattelevia. Irakin puolella se toteutti vuonna 2014 jesidivähemmistön kansanmurhan, ja tuhannet jesidinaiset ja -lapset joutuivat orjiksi.
Jesidipakolaisia Erbilissä, Irakissa helmikuussa 2015. Robert Jaeger / EPA
Anna sai välillä kuulla puhelimitse tyttäreltään ja lapsenlapsiltaan elämästä Isisin alueella Syyriassa.
Tyttären perhe asui Isisin epävirallisessa pääkaupungissa Raqqassa.
– He sanoivat, että eivät näe sotimista. Että taisteluita käydään muualla.
Isisin teoista he eivät Annan mukaan puhuneet. Siihen voi olla monta syytä. Perhe on voinut haluta suojella itseään ja isoäitiä. Jos viestit olisivat joutuneet vääriin käsiin, perhe olisi ollut vaarassa.
Yle ei ole pystynyt varmistamaan riippumattomista lähteistä, miten Sara tai hänen perheensä ovat Syyriassa eläneet.
Sara oli avioitunut Suomesta lähdettyään joko Turkissa tai Syyriassa. Anna sanoo, ettei tiedä Saran aviomiehestä edes kansalaisuutta, saati sitten tämän mahdollisista teoista Syyriassa.
Sen Anna tietää, että Sara sai Syyriassa lapsen.
Raskausaika oli ollut vaikea vanhojen terveysongelmien vuoksi. Sara ei ollut äitinsä mukaan kyennyt liikkumaan kuukausiin.
Annan kertoman mukaan Saran aviomies ja kaksi lasta kuolivat Syyriassa. Toinen kuolleista on Annan mukaan ensimmäisenä Syyriaan lähtenyt poika.
Tuolloin Raqqan kaupunkia pommitettiin ankarasti. Paikalliset kurdi- ja arabijoukot taistelivat Isisiä vastaan kansainvälisen liittouman tuella.
Raqqa tuhottiin taisteluissa perusteellisesti. Kuva on joulukuulta 2017.Antti Kuronen / Yle
Annan mukaan Sara olisi halunnut palata Suomeen viimeistään, kun ensimmäinen hänen lapsistaan kuoli. Lähtemisestä oli kuitenkin tullut liian vaikeaa. Turkki oli sulkenut rajansa.
Ja Isis vahti alueensa asukkaita. Lähtemistä yrittäviä tapettiin.
Viime talvena Isisin julistamasta kalifaatista oli jäljellä enää viimeiset rippeet. Järjestön taistelijat ja heidän perheensä vetäytyivät Baghuzin kaupunkiin. Sinne myös Sara lapsineen päätyi. Annan saamat viestit Syyriasta alkoivat olla yhä huolestuttavampia.
Lopulta perhe pakeni Baghuzista alkukeväällä al-Holin leirille. Yksi Saran pojista on päätynyt kurdien alaikäisille tarkoitettuun vankilaan.
Leena Luotio / Yle
Suomessa Anna aloitti ponnistelut perheensä pelastamiseksi Syyriasta jo syksyllä 2018 tuttavansa avulla. He ottivat yhteyttä Suomen ulkoministeriöön. Siellä he ovat tavanneet konsuliyksikön väkeä.
Anna kehuu, että suomalaiset viranomaiset ovat suhtautuneet häneen ystävällisesti. Hän kertoo arvostavansa kovasti suomalaista oikeusvaltiota.
– En ole kokenut pelkoa tai uhkaa, Anna sanoo.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat kuunnelleet, mitään ei ole tapahtunut.
Anna sanoo, ettei ole juuri ollut tekemisissä muiden al-Holilla olevien omaisten kanssa. Hän on tavannut heidät vain kerran pääministerin vastaanotolla. Hänellä on käsitys, että osa omaisista pitää yhteyttä. Leirillä olevien Suomen kansalaisten joukko on kirjava, eivätkä omaiset ole tiivis ryhmä.
– Leirillä naiset ovat keskenään tekemisissä, mutta täällä olevat omaiset eivät niinkään, Anna sanoo.
Isisin väkivaltaisen valtiokokeilun jäljiltä kurdeilla, kansainvälisellä yhteisöllä ja Suomella on käsissään hankala kysymys. Syyriassa kurdijoukkojen hallussa on tuhansia Isisin taistelijoita ja heidän perheenjäseniään.
Leiriä ylläpitävien kurdien resurssit ovat rajalliset, eikä Syyrian tilanne ole vakaa. Paikallinen kurdihallinto ei ole valtiollinen taho, mikä tekee asioimisen sen kanssa Suomen kannalta vaikeaksi.
Suomessa kesän alussa työnsä aloittanut Rinteen hallitus näyttää pelaavan aikaa. Minkä tahansa ratkaisun se tekee, asiasta nousee todennäköisesti poliittinen myrsky.
Pääministeri Antti Rinne linjasi kesäkuussa, ettei Suomi aio hakea suomalaisia al-Holilta.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) antoi pian sen jälkeen ymmärtää Twitterissä, että tilannetta yhä selvitetään.
Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Hallitus on ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) suulla todennut Kauppalehdelle(siirryt toiseen palveluun), että naiset saavat tulla lapsineen Suomeen, jos he kykenevät matkustamaan esimerkiksi Irakin Kurdistaniin Erbiliin.
Käytännössä on epätodennäköistä, että naisilla olisi mahdollisuutta tehdä 300 kilometrin kallis ja hankala matka omin avuin. Naisten pitäisi ylittää matkallaan Syyrian ja Irakin välinen raja, eikä heillä todennäköisesti ole passeja. Pelkästään al-Holin leiriltä poistuminen on hankalaa.
Haavisto on toisaalta sanonut myös, ettei al-Holin leiri ei voi olla pysyvä ratkaisu. Ulkoministerin mukaan tilanteen ratkaiseminen voi viedä kuukausia.
Al-Holista on tullut kuuma poliittinen kysymys monissa Euroopan maissa. Näkökulmia keskustelussa riittää.
Totta on, että naiset ovat matkustaneet Suomesta sota-alueelle vapaaehtoisesti. He ovat eläneet siellä terroristijärjestö Isisin alueella. Naisten tekemisistä Syyriassa tiedetään tutkijoiden mukaan oikeastaan melko vähän.
Naisen tärkein rooli Isisin äärikonservatiivisessa yhteiskunnassa on ollut kotona. Mutta esimerkiksi sosiaalinen media on tarjonnut myös naisille uudenlaisia toimintamahdollisuuksia jihadistisessa liikehdinnässä. Kahden suomalaisen naisen tiedetään esiintyneen Isisin propagandassa.
Leirillä olevien naisten tilanteet ovat yksilöllisiä, eikä oikeusvaltiossa ole tapana rangaista ketään ryhmänä tai kohdella ihmisiä syyllisinä ilman oikeudenkäyntiä.
Toisaalta sota-alueella tapahtuneiden asioiden selvittäminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa.
Selvittää kuitenkin pitäisi. Isisillä on Syyriassa ja Irakissa uhreja, joiden pitäisi saada oikeutta.
Al-Holin leirillä tehdään kauppaa pienellä torilla. Kuva on Ylen käynniltä leirillä toukokuussa 2019.Antti Kuronen / Yle
Evakuointeja vastustavat vetoavat usein turvallisuuteen. Isis on tehnyt terrori-iskuja (siirryt toiseen palveluun)lähes 20 maassa. Suojelupoliisin mukaan on mahdollista(siirryt toiseen palveluun), että osa palaajista voi levittää radikaalia ideologiaa ja vahvistaa radikaaleja verkostoja, vaikka he eivät itse muodostaisi suoraa terrori-iskun uhkaa.
Terrorismitutkija Leena Malkki tunnistaa tämän riskin. Samalla hän toteaa, että on vielä liian aikaista arvioida, miten leirillä olevat naiset suhtautuvat jihadismiin. He ovat asuneet Isisin alueella ja sittemmin al-Holilla hyvin äärimmäisessä ympäristössä.
– Siellä on vielä tilanne päällä. He eivät voi puhua asioista avoimesti monista eri syistä. Eihän tässä ole ollut tilaa miettiä asioita, Malkki sanoo.
– Osa on todella edistänyt Isisin progandaa aktiivisesti, osa voi olla hyvin pettyneitä kokemustensa vuoksi. Emme tiedä, mitä he ajattelevat. Jos he tulevat Suomeen itse tai noudettuina, viranomaisten on tarkkailtava heitä, terrorismitutkija Juha Saarinen sanoo.
Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta on selvää, ettei Suomi voi estää kansalaisiaan palaamasta kotimaahansa, jos he omin avuin tänne pääsevät. Toinen kysymys on, onko Suomi velvollinen auttamaan kansalaisensa pois al-Holilta.
Joukko arvostettuja oikeusoppineita kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa(siirryt toiseen palveluun), että Suomen on autettava konsulipalvelulain nojalla konfliktialueella hädässä olevia kansalaisiaan. Konsuliapua ei saa kieltää rangaistuksena.
Malkin mielestä asiaa pitäisi miettiä oikeusvaltio edellä. Turvallisuusajattelu ei saa mennä syyttömyysolettaman edelle.
– Kaikessa terrorismintorjunnassa pitäisi pitää mielessä, mitä ollaan suojelemassa. Ettei tehtäisi omia maaleja.
Ja sitten on humanitaarinen puoli
.
Näkymä al-Holin leiriltä 23. toukokuuta 2019.Antti Kuronen / Yle
Useiden järjestöjen mukaan al-Holin leirin olosuhteet ovat hyvin vaikeat. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kuvailee(siirryt toiseen palveluun), miten leirin ulkokäymälät tulvivat yli, juomavesisäiliöissä on matoja ja jätevesi vuotaa telttoihin.
Leirin lasten raajat ovat riutuneita ja vatsat turvonneita. Järjestön mukaan lapsia on kuollut ripuliin ja flunssan kaltaisiin infektioihin.
YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)al-Holille on saatu nyt rakennettua uusia vesipisteitä, ja aliravitsemustapausten määrä on laskemaan päin. Mutta olot ovat yhä vaaralliset.
Näissä oloissa on suomalaisia lapsia, jotka ovat todennäköisesti kokeneet kovia jo ennen leirille päätymistään. He eivät ole syyllisiä siihen, että ovat Syyriassa.
Lasten oikeudet ovat painava Suomea velvoittava asia.
Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo, että kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen mukaan Suomen pitää asettaa lasten etu muun edelle. Sopimuksen velvoitteita ei hänen mukaansa pystytä täyttämään al-Holin leirin olosuhteissa.
Hetemäki huomauttaa, että suomalaisia on leirillä vähän. Hän uskoo, että lapsia voidaan parhaiten auttaa Suomessa, jossa on hyvin kehittynyt lastensuojelujärjestelmä. Hetemäki arvostelee hallituksen hidasta toimintaa.
– Viivytteleminen ei ole millään tavalla lasten oikeuksien sopimuksen toteuttamista, vaan rikkomista, hän sanoo.
Muun muassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on todennut, että Suomen on kunniotettava lasten oikeuksia ja tehtävä kaikkensa, jotta lapset saataisiin turvaan.
Elokuussa Annan toiveikkuus perheen tilanteen ratkeamisesta on vaihtunut jälleen turhautumiseen.Laura Hyyti / Yle
Anna pitää perheeseensä yhteyttä tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa, sillä puhelimet ovat al-Holilla kiellettyjä.
Viestejä tuleekin satunnaisesti. Välillä mitään ei kuulu päiviin.
Annalla ei ole tarkkaa tietoa perheensä voinnista. Hänen mukaansa Sara väistelee sellaisia kysymyksiä tai jättää kokonaan vastaamatta. Anna epäilee, ettei tytär halua huolestuttaa äitiään.
– Hän sanoo, ettei sellaista saa kysyä.
Lastenlastensa puolesta Anna on surullisin. Hänen elossa olevat vanhemmat lapsenlapsensa ovat viettäneet teinivuotensa Syyriassa.
– He ovat menettäneet lapsuutensa siellä. Aina kun ajattelen sitä, tulee huono olo.
Kysyn, miten Anna itse jaksaa.
– Jatkuvan stressin alla ihminen pärjää jotenkin. Uskon, että näen oman terveydentilani vasta sitten, kun näen heidät.
Anna ei usko, että hänen tyttärensä olisi syyllistynyt mihinkään rikolliseen.
– Jos nämä naiset ovat tehneet jotain, se leiri on jo ollut todellinen rangaistus.
Ylen kesäkuussa tekemän kyselyn mukaan vain neljännes suomalaisista ajattelee, että Suomen pitäisi järjestää naisille palauttaminen. Lasten palauttamista tuki yli puolet kansalaisista.
Kysyn, mitä Anna ajattelee siitä, ettei kaikkien mielestä al-Holilla olevia pitäisi auttaa. Hän katselee hetken eteensä.
– Ihminen voi erehtyä nuoressa iässä, hän sanoo.
– Kenelläkään ei ole varmuutta, ettei elämässä tapahdu jotain kamalaa.
Muutaman viikon kuluttua tapaamme Annan jälleen hänen kotonaan. Rappukäytävässä on hiljaista iltapäivällä.
Kukaan Annan naapureista ei tiettävästi tiedä perheen tilanteesta.
Senaatintorin laidalla heinäkuun auringossa istuessaan Anna oli jopa hieman toiveikas. Nyt on elokuu, ja toiveikkuus on vaihtunut jälleen turhautumiseen.
Uusia uutisia Suomen viranomaisilta ei ole tullut. Anna puuhastelee keittiössä hieman hermostuneesti.
Saksassa berliiniläinen tuomioistuin linjasi heinäkuussa, että Saksan on haettava epäillyn Isis-taistelijan saksalainen vaimo ja kolme lasta al-Holin leiriltä. Perheen omaiset olivat haastaneet ulkoministeriön oikeuteen.
Tuomioistuin perusteli päätöstään valtion takaamalla suojeluvelvollisuudella. Päätös ei ole lainvoimainen.
Myös Anna on hankkinut asianajajan tuekseen.
Hän ei ole kuitenkaan varma, mikä olisi oikea tapa toimia. Hän pelkää pahentavansa perheensä tilannetta, jos ajaa asiaa liian aktiivisesti.
– Olen vain odotellut. Keneltä minä edes kysyisin apua?
Anna tuo pöytään suolaista syötäväksi. Keskustelu al-Holista tuskin vaimenee syksyllä. Annan odotus jatkuu.
Annan ja hänen tyttärensä nimet on muutettu jutussa turvallisuussyistä.
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Yle seurasi kesän mittaan isoäitiä, joka on tavannut pääministerin ja palkannut asianajajan. Hän ei silti tiedä, miten toimia leirillä olevan perheensä puolesta.
Norjan moskeija-ampumisesta epäilty myönsi hyökkäyksen ja siskonsa tapon https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006207476.html?share=fc9b0410434a09cc283512b833432320
Erkki
Ylipäällikkö
Jep. Tuota kampanjointia on jatkunut jo tovin.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Hetken ehtikin olla hiljaista...
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä
Yle seurasi kesän mittaan isoäitiä, joka on tavannut pääministerin ja palkannut asianajajan. Hän ei silti tiedä, miten toimia leirillä olevan perheensä puolesta.
Olin aika kaheli, kun vilkaisin silloin niitä näiden ihmisoikeussankareiden töitä ISIS-propagandavideoilla. Yhdessä lapset teloittivat kirkkaisiin vankikaapuihin puettuja pistooleilla. Yhdessä vankirivissä olevien kauloihin kiedottiin yhteinen räjähtävä tulilanka, jolla päät paukautettiin irti että humps. Yhdessä vankeja upotettiin häkissä veteen. Oli nosturi ja kaikki. Kun häkki nostettiin, irvistävät raadot olivat yrittäneet sulloutua kattoon. Yhdeltä huomasi, että sydän löi vielä ja suusta tuli vettä.
En oikein pääse näihin valtiomme radion fiiliksiin sen enempää kuin veteraanit pääsivät Reporadion aikana.
Viimeksi muokattu:
Kävin uudestaan. Sai jopa kokeilla .50 cal konekiväärisimulaatiota.
Rekyyl oli aika olematon. Maaleina oli Hind koptereita sekä 50 luvun hävittäjiä. Siis jos puhumme samasta.Kävin uudestaan. Sai jopa kokeilla .50 cal konekiväärisimulaatiota.
Lapinukko
Respected Leader
YLE-Today!
arix
Respected Leader
Paras propaganda on valtiollinen propaganda!
Kyllä pitäisi mutta vasemmistolaista väkivaltaa ei missään nimessä.
T: pöpipää