Tieteen pikku-uutisia

Kryostaatti.

Kvanttitietokoneiden ennustetaan mullistavan laskennan, ja jäähdyttimet niihin tehdään Pitäjänmäellä: ”Missään muualla kuin Suomessa ei osata valmistaa välttämätöntä osaa yhtä taitavasti”

MIEHEN kokoisesta Blueforsin lieriömäisestä jäähdyttimestä on tullut valokuvissa usein näkyvä kvanttitietokoneen symboli. Lieriön sisällä on kvanttitietokoneen ydin eli kvanttibitit tai kubitit. Toimiakseen niiden tulee olla viilennettynä mahdollisimman lähelle absoluuttista nollapistettä.

Clelandin mukaan vaihtoehtoa Blueforsin jäähdyttimelle ei käytännössä juuri ole. ”Laitteita jonotetaan puoli vuotta, ne maksavat puoli miljoonaa ja niitä lähtee Suomesta lähinnä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin yksi päivässä”, Cleland sanoo. Clelandin mukaan varsinkin kiinalaiset haluaisivat pystyä valmistamaan suomalaisjäähdyttimien kaltaisia laitteita itse, mutta niiden käänteinen suunnittelu, niin sanottu reverse engineering, on liki mahdotonta.

Chicagon yliopiston Andrew Cleland rakensi kvanttitietokoneensa 2010, mutta hänen mukaansa monia haasteita ratkotaan edelleen.

”Maailmanlaajuinen painopiste on tällä hetkellä kvanttitietokoneiden algoritmien ja ohjelmistojen kehittäminen”, Cleland sanoo.

Suomessa professori Cleland kertoo vierailevansa usein. Tärkeä yhteistyökumppani on Aalto-yliopiston professori Jukka Pekolan johtama Suomen kvanttiteknologian huippuyksikkö.
Klikkaa laajentaaksesi...

Bluefors
■ Valmistaa Helsingissä kvanttitietokoneissa käytettäviä laimennusjäähdyttimiä.
■ Liikevaihto viime vuonna 60 miljoonaa euroa.
■ Liiketulos viime vuonna 13,4 miljoonaa euroa.
■ Perustamisvuosi 2008.
■ Henkilöstöä 235.
■ Toimitusjohtaja Rob Blaauwgeers, joka myös toinen omistajista Pieter Vorselmanin kanssa.
■ Sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon vuonna 2016.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006552063.html
 
ER kirjoitti:
Suomen pitäisi aktivoitua tässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki. Kvanttifysiikka ja koneoppisalgoritmit eivät vaan ole jokapojan huveja tai harrastuksia. Vähäväkisestä kansasta löytyy verrattain harvoja (huippu)lahjakkuuksia näille aloille.

Toisaalta “kisa” on ehkä väärä sana kuvaamaan tieteen edistystä. Sputnikin voi laukaista ensimmäisenä kiertoradalle ja Neil Armstrongin lennättää ensimmäisenä Kuuhun, mutta “tekoälyvallankumous” koostuu pienistä askelista eri askareissa.

Jos tekoälytutkimusta kutsuttaisiin tilastotieteeksi, voitaisiin puhua tilastotieteen herruudesta.
 
Tieteestä teknologiaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on listannut Suomen tulevaisuuden ”viisi eksponentiaalisen toivon alaa”, joiden uskotaan luovan työpaikkoja, parantavan kilpailukykyä ja tukea kestävää kasvua.

Alat ovat järjestyksessä biotekninen ruoantuotanto, kvanttiteknologia, pienet ydinreaktorit, muovin kemiallinen kierrätys ja materiaalien käytön optimointi.

– Eksponentiaalinen tarkoittaa, että toimiala mahdollistaa perustavanlaatuisen muutoksen ja eksponentiaalisen kasvun. Ala perustuu teknologioihin, jotka muuttavat systeemejä toisiksi ja tuottavat sitä kautta aitoja tuottavuus- ja kestävyysloikkia, VTT:n Antti Vasara sanoo.

Yksityiskohtaiset selitykset kaikkien alojen mahdollisuuksista löytyvät täältä.

https://www.verkkouutiset.fi/naille-viidelle-alalle-ennustetaan-eksponentiaalista-kasvua/#d7166c24
Klikkaa laajentaaksesi...

Eksponentiaalisen kasvun ajurit: bio- ja kvanttiteknologia, miniydinreaktorit, kemiallinen kierrätys sekä materiaalitekniikka.
 
Synteettinen maakaasu ilmasta.

”Biopolttoaineilla ei pystytä riittävän nopeasti ja riittävissä määrin vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Raaka-aineita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi maailmassa”, Anttonen sanoo.

Anttonen on ollut biopolttoaineiden puolestapuhuja, mutta nyt hän kommentoi asiaa klassikolla.

”Tieto lisää tuskaa”, Anttonen toteaa.

Sen sijaan Mika Anttonen kertoo haastattelussa uskovansa yhden uuden ratkaisun voimaan. Seuraa miniluento:

”Ainoa aidosti skaalautuva energiaratkaisu on power-to-x, jossa tehdään uusiutuvalla sähköllä vedestä vetyä ja kaapataan hiilidioksia joko suoraan päästölähteistä tai ilmakehästä. Yhdistetään vety ja hiilidioksidi, josta saadaan synteettistä maakaasua, josta puolestaan voidaan jalostaa synteettisiä polttoaineita”, hän sanoo.

St1-pomon mukaan kyse on systeemisestä ratkaisusta, jota kohden koko maailman energiateollisuus on menossa.

”Tämä on täysin skaalautuva ratkaisu. Tällä voidaan korvata kaikki fossiilinen”, Anttonen kertoo.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...a-tuskaa/c5585550-2200-4046-b44e-5e1be9448c73
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole ilmaista.
 
Kiveä kovempi.

TIMANTTI on kovimpia tunnettuja aineita. Nyt se on saamassa yhtä kovan tai kovemman kilpailijan. Se on alkuperältään myös samaa ainetta kuin timantti eli hiiltä.

Japanilaiset tutkijat selvittivät tietokoneen mallinnuksilla, että keinotekoisesti puristettu pentatimantti olisi yhtä kova kuin kuuluisa jalokivi, mutta samalla yhtä kevyt kuin grafiitti. Siis aine, jota on tavallisissa lyijykynissä.

Pentatimanttia voitaisiin käyttää tutkijoiden mukaan esimerkiksi valon ohjailuun tietokoneissa, joissa dataa liikkuu valon muodossa. Tällaisia optisia tietokoneita kehitellään jo.
Pentatimantin atomirakenne sopisi myös esimerkiksi kaasujen varastointiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006561283.html
 
Black Lives Matter.

Eläintieteilijät selvittivät mustaakin mustempien kalalajien ihon ominaisuuksia. Selvisi, että kalojen erikoislaatuinen iho imee jopa 99,5 prosenttia valosta. Löytö voi tarjota ihmisillekin konsteja naamioitumiseen.

VALTAMERTEN syvissä vesissä elää erikoisia kalalajeja, joita yhdistää hämmentävä ominaisuus: ultramusta, lähes kaiken valon imevä iho. Nyt mustia kaloja on tutkittu tarkasti Smithsonianin kansallisessa luonnontieteellisessä museossa Yhdysvalloissa. Kaikki tutkitut 18 kalalajia ovat hyvin mustanpuhuvia. Maan päällä eläville ne näyttävät paitsi todella tummilta myös hirviömäisiltä. KAIKILLA tutkituilla kaloilla oli ultramusta pinta, joka heijasti tutkimuksissa aina alle 0,6 valosta ympärillä. Kalalajeista 16 heijasti valoa vain alle 0,5 prosenttia.

Suojaus on todennäköisesti kehittynyt bioluminesenssia valoa vastaan. Syvyyksissä lajeille on usein kehittynyt taito bioluminoida eli tuottaa valoa, jolla eläin joko saalistaa pimeydessä tai hämää omaa saalistajaansa. Yhdellä kalalajilla mustaa kudosta löytyi jopa suoliston ympäriltä. Sen avulla kala peittää vatsassaan olevan saaliin mahdollisen bioluminesenssin hehkun. On arvioitu, että jopa 90 prosenttia syvänmeren eliöistä tuottaa valoa tavalla tai toisella.

MAAN päällä elävät mustilla eläimillä on samankaltaisia valoa heijastavia pigmenttejä. Niillä on kuitenkin myös muita valoa vangitsevia rakenteita ihossaan. Osbornin mukaan nyt on ensi kertaa löydetty eläimiä, jotka käyttävät tummaan väriin vain pigmenttiä. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575762.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Myös maan päällä mustilla eläimillä on ihollaan valoa heijastamatonta pigmenttiä. Mutta se onkin jo toinen juttu.
 
Paha kolminaisuus.

Pimeä kolminaisuus tekee ihmisestä kylmäsydämisen hyväksikäyttäjän – ja se vaikuttaa meihin kaikkiin
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähes jokaisessa ihmisessä on vähän psykopaattia, narsistia ja machiavellimaista juonittelijaa. Joissain meistä nämä piirteet hallitsevat persoonallisuutta.
“Kylmäsydämisiä hyväksikäyttäjiä”, kuvailee tohtori Minna Lyons ihmisiä, joilla nämä persoonallisuuden piirteet ovat hallitsevia.

Lyons on tutkinut pimeää kolminaisuutta kymmenen vuotta Liverpoolin yliopistossa. Hän kirjoitti aiheesta vastikään kirjan The Dark Triad of Personality: Narcissism, Machiavellianism, and Psychopathy in Everyday Life. KOLME pimeää piirrettä on helppo ajatella kielteisiksi. Niistä voi kuitenkin olla paljonkin etua ihmiselle. Kaikkia yhdistää itsekäs oman hyödyn tavoittelu muista välittämättä.

Narsismi lienee tuttu käsite. Se kertoo täydellisestä itsekeskeisyydestä, jossa ihminen on kiinnostunut vain omasta itsestään. Narsisti ei välttämättä suunnittele hyväksikäyttävänsä muita, mutta elää itsekeskeisessä kuplassa ja ajattelee vain omaa etuaan.

PSYKOPATIA taas on kyvyttömyyttä tuntea empatiaa muita ihmisiä kohtaan. Psykopaatti ei osaa kuvitella miltä toisesta tuntuu ja niinpä hän harvoin välittää muiden kohtalosta eikä koe syyllisyyttä. Psykopaateilla on usein myös huono impulssikontrolli, mutta toisaalta he ovat rohkeita, sosiaalisesti hyvin hallitsevia ja monesti hurmaavia ensimmäisellä tapaamisella. Psykopaatit ovat myös yliedustettuina väkivaltarikollisten joukossa ja vankiloissa.
”Psykopaatit tavoittelevat maksimaalista hyötyä lyhytnäköisesti, toisista ihmisistä välittämättä.”

MACHIAVELLISMI on saanut nimensä renesanssiajan filosofin ja valtiomiehen Niccoló Machiavellin mukaan. Hän tuli tunnetuksi hyvin laskelmoivista politiikan opeistaan. Hänen nimestään on tullut juonittelun synonyymi. Ihmiset, jotka saavat korkeita pisteitä machiavellismia mittaavissa testeissä, ovatkin erinomaisia toisten ihmisten manipuloijia. He pyrkivät saamaan pitkällä ajalla suurimman mahdollisen hyödyn juonittelustaan. He saattavat olla hyvin ystävällisiä, mutta heillä on aina oma tuleva hyöty mielessään.

PERSOONALLISUUDEN piirteet ovat joillakin tasoilla kiinni geeneissä. Mutta kuten psykologian tutkimuksessa aina, kiistellään paljon siitä, kuinka vahvasti geenit ja kuinka vahvasti ympäristö vaikuttavat. On löydetty useampikin geeni, jotka saattavat vaikuttaa siihen, kehittyykö ihmiselle psykopaattisia piirteitä. Kuitenkin kasvuympäristö vaikuttaa merkittävästi.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006574940.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Eivätkä parafiliat lopu kolmeen.

Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuushäiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on. Yllättävää kyllä, sadismia ei luokitella sairaudeksi.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005969105.html
 
Igbo-älykkyys.

The Most Brilliant Black African Race – Facts And Figures From The US Academic Report
Klikkaa laajentaaksesi...
Besides the recent report of a number of Igbo students in the USA and Europe excelling at spectacular levels in academics - such as the case of Augusta Uwamanzu-Nna and Harold Ekeh who both scored admissions into all the eight Ivy League Schools in the USA, the intelligence of the Ibos (Igbos/Ndigbo) of southeastern Nigeria has been a subject of many discussions. Below is a US Academic report that addresses the subject using facts, figures, numbers, and charts (see Images/Charts) below. https://www.africanevents.com/the-m...acts-and-figures-from-the-us-academic-report/
Klikkaa laajentaaksesi...

The Igbo; One Of The Most Intelligent Race On Earth — UK Researchers
Klikkaa laajentaaksesi...
Although the Chinese and Indians are still very conspicuously above even the best African nationalities, their superiority disappears when the Nigerian and other groups are broken down even further according to their different tribal ethnicities. Groups like the famous Igbo tribe, which has contributed much genetically to the African American blacks, are well known to be high academic achievers within Nigeria. In fact, their performance seems to be at least as high as the “model minority” Chinese and Indians in the UK, as seen when some recent African immigrants are divided into languages spoken at home (which also indicates that these are not multigenerational descendants but children of recent immigrants). http://igbonews.co.uk/The-Igbo--One...t-intelligent-race-on-earth---uk-researc.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkempia tutkimuksia tarvitaan, koska USAn tai ulkomaiden huippuyliopistoihin hakeutuvat opiskelijat oletettavasti edustavat älykkyysjakauman terävintä kärkeä. Yksilön älykkyydestä ei voi päätellä etnisen ryhmän keskimääräistä älykkyyttä. Yli 200 miljoonan nigerialaisen älykkyysjakauman pitkästä hännästä löytyy epäilemättä huippuälykkäitäkin yksilöitä.

Mielenkiintoisempi kysymys onkin sitten se, onko Biafra Afrikan Israel ja igbot Afrikan askenazijuutalaisia.

Tammikuussa 1966 igbo-kansaan kuuluneet Nigerian armeijan upseerit yrittivät vallankaappausta, joka oli lyhytikäisyydessään verinen. Touko- ja syyskuussa 1966 Pohjois-Nigeriassa asuneet igbot joutuivat joukkomurhien kohteeksi. Syys-lokakuussa 1966 ainakin 10 000 igboa murhattiin, tuhannet muut joutuivat pysyvästi vammautuneiksi ja lähes kaksi miljoonaa joutui pakenemaan kotiseudultaan maan rajojen sisäpuolella.[2]

Suurin osa Nigerian igboista asui sen aikaisessa Itä-Nigeriassa, jonka sotilaskuvernöörinä oli igboihin kuuluva everstiluutnantti Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu. Hän julisti alueen itsenäiseksi 30. toukokuuta 1967[2], pääkaupunkinaan Enugu. Ojukwun joukot aloittivat liittovaltion omaisuuden haltuunoton, kuten esimerkiksi alueelle tulleiden postiautojen valtaamisen.[1] Nigeria vastasi aluksi taloussaarrolla ja aloitti myöhemmin sotilastoimet.

30. kesäkuuta 1969 Nigeria esti myös Punaisen ristin avustustoimitukset Biafraan.[2] Nigerian hallitus myös syytti Biafran hallitusta palkkasoturien palkkaamisesta laajentamaan ja pitkittämään sotaa. Biafran asevoimissa palvelikin palkkasotureita monelta eri taholta, esimerkkeinä saksalainen Rolf Steiner, brittiläinen Taffy Williams ja ranskalainen Bob Denard.[4]

Ruotsalainen lentäjä kreivi Carl Gustav von Rosen organisoi aluksi avustuslentoja Biafraan muualta Afrikasta ja jopa Lissabonista Portugalista käsin.[5][6] Kun nigerialaiset MiG-hävittäjät ampuivat avustuskoneen alas ja elintarvikkeet uhkasivat pilaantua väliasemalle, von Rosen hankki viisi rakettiputkin varustettua ruotsalaista MFl-9B Militrainer -pienkonetta, joilla hän tuhosi matalahyökkäyksin nigerialaisia ilmavoimien koneita maahan niin paljon, että avustuskoneet pääsivät läpi.[7] Tätä tehtävää varten hän sai korkeimman sotilasarvonsa, everstin. Tämä erikoinen operaatio oli kuitenkin vain hetkellinen helpotus, ja tilanne paheni pahenemistaan.

Vuoteen 1970 mennessä Biafran väestö kärsi nälänhätää ja sota oli tuhonnut maan perusteellisesti. Taloudellisen ja sotilaallisen romahduksen seuratessa Ojukwu pakeni maasta, ensin Norsunluurannikolle[2] ja sitten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Biafran armeija antautui 15. tammikuuta 1970 ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan. Sodassa epäillään kuolleen noin miljoona ihmistä, pääasiassa nälkään ja tauteihin. Sota ja etenkin järkyttävien nälänhätäkuvien leviäminen maailmalle vahingoittivat Nigerian julkisuuskuvaa maailmalla vakavasti.

Vuonna 1999 perustettu MASSOB (lyhenne englanninkielisestä nimestä Movement for the Actualization of the Sovereign State of Biafra) ajaa Biafran uudelleenitsenäistymistä.[8] Liike on saanut pontta entisen Biafran alueen väestön näennäisestä sorrosta. Se on saavuttanut huomattavaa suosiota erityisesti igbojen keskuudessa. Alun alkaen liikkeen toiminta perustui väkivallattomuuden periaatteelle, mutta Nigerian poliisivoimien voimankäyttö liikkeen hajottamisessa on synnyttänyt liikkeen piirissä kannatusta myös suoralle toiminnalle.

MASSOB aloitti vuonna 2011 Biafran puntien käyttöön laskemisen sekä omien rekisterikilpiensä myöntämisen. Biafran punta on saavuttanut suosiota igbojen keskuudessa Nigerian nairan ostovoiman heikkenemisen johdosta, sillä se on nairaa valuuttana noin 270 kertaa vahvempi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Biafra
 
Avaruushallinnon puusilmä seuraa katseellaan Jääsilmää.

Ruotsin avaruushallinto täytti tänä vuonna 48 vuotta, ja Norjan avaruushallinto perustettiin 33 vuotta sitten. SUOMELLA ei ole avaruushallintoa tai laukaisukeskusta, mutta joillakin avaruusteknologian osa-alueilla olemme jo pitkällä – itse asiassa maailman ehdotonta kärkeä.

Ensimmäinen suomalainen satelliitti avaruudessa oli Aalto-2 vuonna 2017. Se ennätti korkeuksiin ennen sisarustaan Aalto-1:tä, joka on yhä toiminnassa. Satelliitit ovat pieniä, suunnilleen litran maitopurkin kokoisia cube-satelliitteja.

Myös muutama yritys on saanut alkunsa nimenomaan Aalto-yliopiston satelliittihankkeista. Suurin näistä on 2014 perustettu Iceye, joka on samalla Suomen suurin avaruusteknologiayritys. Sen perustajat olivat mukana Aalto-1-hankkeissa. Yrityksellä on nyt 192 työntekijää ja viisi omaa satelliittia avaruudessa. Investointeja se on kerännyt yli sadan miljoonan euron arvosta, ja rahoitusta on tullut niin Yhdysvaltain Piilaaksosta kuin Suomen Business Finlandilta. ESPOOLAISYRITYS tekee maailman parhaimpia tutkasatelliitteja, Praks ja Kallio sanovat. Satelliitit voivat kuvata maastoa paksunkin pilvipeitteen läpi.

”Uskallamme itsekin sanoa olevamme maailman kärjessä. Olemme ensimmäisiä ja edelleen ainoita, jotka operoivat alle sadan kilon painoisia mikrosatelliitteja, jotka ovat kuvaavia tutkasatelliitteja”, Laurila kertoo.

Yritys myy kuvausdataa, jolla voidaan tunnistaa esimerkiksi salakähmäisiä laivoja. Lisäksi se tarjoaa kansainvälisessä yhteistyössä ilmaiseksi suuronnettomuuksien tutkimiseen tarkoitettuja satelliitteja, jotka pystyvät kuvaamaan päivällä, yöllä, savussa ja myrskyssä. Alunperin satelliitteja kehitettiin arktisten alueiden jään liikkeiden havaitsemiseen. Iceyen suurimpia asiakkaita ovat kuitenkin isot vakuutusyhtiöt, Laurila kertoo.

Aallon satelliittikokeiluista on saanut Iceyen lisäksi alkunsa nanosatelliittiyritys Reaktor Space Lab, jonka hallitukseen Praks kuuluu. Yritys työstää parhaillaan ensimmäistä Esan Suomesta tilaamaa teleliikennesatelliittia.

GEOPOLITIIKKA on lisäksi osaltaan rajoittanut Suomen osallistumista avaruushankkeisiin. Norja ja Ruotsi saattoivat rakentaa laukaisukeskuksiaan, mutta Suomen sijainti Venäjän kyljessä tekee asemastamme hankalamman. Sama teknologia, joka vie raketin avaruuteen, on myös sotilaallista ohjusteknologiaa.

”Suomi ei ehkä tästä syystä ole mukana myöskään Esan propulsioteknologian ohjelmissa”, Praks sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006636780.html
 
Jääkarhulla on vappunaamari. Valkoinen harmaa- tai ruskeakarhu valepuvussa.

1600323027631.png

Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan valkoinen karhu on erittäin harvinainen, mutta kyse ei ole albinokarhusta. ”Tämä on poikkeuksellisen vaalea yksilö. En osaa sanoa, miten erikoinen tapaus on globaalilla tasolla. Kaikissa eläinlajeissahan on vaaleita yksilöitä. En muista nähneeni tällaista Suomesta tai muista Pohjoismaista”, Kojola sanoo. Hän arvelee, että värin taustalla on jonkinlainen geneettinen syy, miksi normaalia karhulle ominaista tummaa väriä ei ole kehittynyt.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006637708.html
 
Nokkossoppaa.

Australialainen pistäjäpuu erittää uhriinsa aiemmin tuntematonta hermomyrkkyä. Nokkoskasvien heimon dendrocnide-sukuun kuuluva Dendrocnide moroides -kasvi tunnetaan paremmin nimellä gympie-gympie.

Gympie-gympie-puun myrkky muistuttaa hämähäkkien ja myrkyllisten keilakotiloiden eritteitä. UTKIMUS gympie-gympien myrkyllisyydestä julkaistiin tiedejulkaisu Science Advancesissa ja siitä kertoivat esimerkiksi yhdysvaltalaiskanava CNN ja uutistoimisto AFP.

Kasvia peittävät karvat poltinkarvat, jotka katkeavat ihmisen tai eläimen koskettaessa kasvia. Karvan kärki katkeaa, jolloin ontto karva pistää ja tyhjentää myrkyllistä nestettä ihon alle kuin injektioneula. Nokkoskasvien myrkyissä esiintyy tavallisesti samoja molekyylejä kuin muurahaishapossa, asetyylikoliinissa ja histamiinissa. Gympie-gympiestä sen sijaan löytyi aiemmin tuntematon hermomyrkky.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006640628.html
 
Proteiinin laskostumisen laskemisesta.

Tekoäly ratkaisi yhden biologian suurimmista haasteista – ”Tämä mullistaa lääketieteen, tutkimuksen ja biotekniikan”

TEKOÄLY on onnistunut ratkaisemaan yhden maailman suurimmista biologisista haasteista. Deepmind-yhtiön kehittämä tekoäly pystyy ennustamaan, miten proteiinit laskostuvat kolmiulotteiseen muotoonsa. Proteiinit toimivat solujen rakennusaineena ja määrittävät virusten, bakteerien, ihmiskehon ja kaiken elollisen toimintaa. Ne koostuvat aminohapoista, jotka yhdistyvät ketjuiksi ja järjestyvät sitten kullekin proteiinille ominaiseen kolmiulotteiseen muotoon. Tätä järjestymistä kutsutaan laskostumiseksi. Proteiinin muoto määrittää niiden tehtävän. Muodon määritteleminen on tärkeää muun muassa lääkekehityksessä ja sairauksien ymmärtämisessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

VUONNA 1994 joukko tutkijoita ryhtyi etsimään ongelmaan ratkaisua kansainvälisen kilpailun avulla. Casp on kahden vuoden välein järjestettävä kilpailu, johon osallistuvat tutkijaryhmät yrittävät ennustaa proteiinien rakennetta tietojenkäsittelytieteen menetelmillä. SITTEN tulivat Deepmind ja sen kehittämä Alphafold. Deepmind on Googlen omistama tutkimusyhtiö, joka tunnetaan useista läpimurtoja tehneistä tekoälyohjelmistaan.

Neljä vuotta sitten yhtiö teki historiaa, kun sen Alphago-ohjelma päihitti maailman monimutkaisimmassa lautapelissä gossa lajin suurmestarin Lee Sedolin. Kolme vuotta sitten Deepmindin kehittämä Alphazero-ohjelma voitti maailman parhaan shakkiohjelman, ja viime vuonna Alphastar päihitti useita ammattipelaajia suositussa Starcraft-strategiapelissä.

Yhtiön kehittämä tekoäly perustuu neuroverkoksi kutsuttuun matemaattisen laskennan malliin, joka jäljittelee ihmisaivojen mekanismeja. Neuroverkkoja opetetaan suoriutumaan erilaisista tehtävistä suuren datamäärän avulla. Ne oppivat tunnistamaan esimerkiksi kuvien seasta tiettyjä kohteita kuten kasvoja tai eläimiä, kääntämään kieliä ja tunnistamaan puhetta. Samaan periaatteeseen nojaa myös proteiinirakenteen ennustamiseen kehitetty Alphafold.

Tekoälykehityksen näkökulmasta kyse ei ole Rousun mukaan mistään mullistavasta teknologiasta. Sen sijaan Deepmind on käyttänyt jo olemassa olevaa teknologiaa uudella, nerokkaalla tavalla. Alphafold ennusti aluksi kahden vierekkäisen aminohapon etäisyyttä. Sitten tavoitteena oli ennustaa kaikkien parittaisten aminohappojen etäisyydet.

”Se oli hyvä idea, sillä parittaisten aminohappojen etäisyydet määräävät kolmiulotteisen rakenteen täysin. Eli jos ajatellaan vaikkapa kolmiota, sen sivujen pituus määrittää myös muodon. Sama pätee proteiineihin”, Rousu selventää.

Jos tutkijat tuntevat proteiinin kolmiulotteisen muodon, he pystyvät määrittelemään, miten muut molekyylit voivat niihin sitoutua. Tämä on yksi tapa kehittää lääkkeitä: ne sitoutuvat haluttuihin proteiineihin ja vaikuttavat niiden toimintaan.

”Tekoälyn avulla voitaisiin määritellä, millaisilla jo olemassa olevilla lääkkeitä uusia viruksia on mahdollista hoitaa”, Alphafoldia kehittämässä ollut Lupas kertoo The New York Timesille.

LISÄKSI proteiinirakenteen ennustamisesta on apua synteettisten proteiinien kehityksessä. Niitä voisi käyttää esimerkiksi biopolttoaineiden ja muovijätettä hävittävien entsyymien valmistuksessa.

”Tämä mullistaa lääketieteen, tutkimuksen ja biotekniikan. Tämä mullistaa kaiken”, Lupas kiteyttää Naturessa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000007656962.html
 
Perusteellinen ja monitasoinen artikkeli Covid-19 –rokotteen kehittäneen Modernan perustajasta.

Rokoteyhtiö Modernan perustaja, huippututkija Derrick Rossi teki väitöskirjansa Suomessa. Meilahden molekyylibiologian laboratoriossa hän tapasi Nina Korsisaaren, jonka kanssa meni naimisiin.

ROSSI perusti Modernan vuonna 2010. Samana vuonna Time-lehti listasi hänen oivalluksensa kymmenen merkittävimmän lääketieteen tutkimustuloksen joukkoon. Hän pääsi myös Yhdysvaltain presidenttinä toimineen Barack Obaman ja Facebookin Mark Zuckerbergin kanssa Timen merkittävät ihmiset -listalle. Enää Rossi ei ole suoraan mukana Modernan tutkimustyössä, mutta yhtiön osakkeita hän omistaa merkittävän määrän.

Kiinalaiset julkaisivat tiedot sars-cov-2-viruksen geeniperimästä 11. tammikuuta 2020. Moderna aloitti rna-rokotteen kehittämisen samana päivänä. Rokote oli valmiina ensimmäisiä kokeita varten 42 päivässä. Rna-rokotteiden valmiiksi saaminen on ollut nopeaa, koska rna:n ja dna:n tuottaminen on nopeaa, paljon nopeampaa kuin viruksen proteiinien, jotka immuunireaktion herättävät.

Suomessa professorit Kalle Saksela, Kari Alitalo ja Seppo Ylä-Herttuala kehittävät viruskuljettimen avulla toimivaa rokotetta. Alitalo oli Haartmaninkadulla molekyyli- ja syöpäbiologian laboratorion johtajana, kun Rossi viimeisteli väitöskirjaansa 2000-luvun alussa.

”Pidin hänestä hirveän paljon. Alitalo on niin skarppi tyyppi”, Rossi sanoo.

Kun Rossin väitöspäivämäärä lähestyi, tiedekunnassa alettiin tutkia, oliko hänellä koossa kaikki tohtorin tutkintoon kuuluvat opintoviikot.

”En ollut suorittanut ainuttakaan. Kari Alitalo antoi minulle kymmenen molekyylibiologiaa koskevaa kirjaa ja sanoi, että lue nämä ja keskustellaan niistä”, Rossi muistelee.

”Tässä on kymmenen kirjaa, joita en aio lukea”, Rossi kertoo tokaisseensa. Jonkinlainen oikopolku opintoviikkojen kasaamiseen hänelle lopulta löytyi.

”He kyllä sanoivat, että hei, näyttää siltä, että tutkimus näyttää onnistuvan ilman kurssejakin, mutta joistakin säännöistä täytyisi pitää kiinni.”

”Toivon, etteivät suomalaiset opiskelijat nyt vetoa tähän, etten tehnyt niitä kaikkia kursseja. Olin labrassa 16 tuntia päivässä.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679130.html

Suomalaiset jatko-opiskelijat voivat hyvinkin vedota tuohon hyvään esimerkkiin ja pitkiin perinteisiin. Tohtorintutkinto ei vaatinut ainakaan viime vuosituhannella kirjojen tenttimistä. Väitöskirja riitti. Lisensiaatintutkintoon kuului myös suoritettavia kursseja, mutta opinnäyte eli lisensiaatintutkimus kattoi vaadittavista opintoviikoista suuren osan. Maisterin- ja kandidaatintutkinnoissa opinnäyte näyttelee vain pientä roolia.
 
Patenttitehtailijat.

Suomi on ollut tällä vuosituhannella maailman paras uuden tekniikan patenteissa: Suhteessa väkilukuun enemmän kuin missään muualla. Euroopassa Helsingin seutu sijoittui seitsemänneksi patenttien absoluuttisessa määrässä.​


Vuosina 2000–18 Suomessa haettiin väkilukuun suhteutettuna enemmän patentteja niin sanotun neljännen teollisen vallankumouksen teknologioista (4IR) kuin missään muualla maailmassa. Näin kertoo Euroopan Patenttivirasto EPO suomalaisessa tiedotteessaan. Tämä tilasto koskee patentteja kaikkialla maailmassa, myös EPO:n oman toimialueen ulkopuolella. Miljoonaa asukasta kohti tällä 19 vuoden jaksolla suomalaiset saivat neljännen teollisen vallankumouksen patentteja 651 kappaletta miljoonaa asukasta kohti. Etelä-Koreassa luku oli 525, Ruotsissa 524, Japanissa 405 ja Yhdysvalloissa 259.

Patenttiviraston mukaan patenttihakemukset keskittyvät vahvasti tietyille maantieteellisille alueille. 4IR-keksinnöissä Helsingin seutu sijoittuu Euroopassa absoluuttisella mittarilla seitsemänneksi Alankomaiden Eindhovenin, Lontoon, Münchenin, Tukholman, Pariisin ja Stuttgartin jälkeen.

Maailman kärkisijaa ei voittanut Piilaakso, vaan se sijoittui vasta kolmanneksi Soulin ja Tokion jälkeen. Euroopan lähiseuduilla ykkössijan vei niukasti ennen Eindhovenia Israelin Tel Aviv. Helsingin jälkeen kahdeksanneksi Euroopassa sijoittui puolestaan Malmö.

Vuoden 2010 jälkeen ala on kasvanut Euroopassa ”vain” reilut 15 prosenttia vuodessa, Japanissa noin 16 prosenttia ja Yhdysvalloissa reilut 18 prosenttia. Sen sijaan Kiinassa kasvu on ollut 39 prosenttia vuotta kohti ja Etelä-Koreassa 25.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...-muualla/c5fca94f-a3f7-4255-b2d5-b8c3b575b818
 
Suomalaisilla hyvin menevillä uusilla firmilla vain on tapana että just kun alkaa menestys niin firma myydään ulkomaisille. Eikö kiinnosta vai mistä kiikastaa.
 
Herman30 kirjoitti:
Suomalaisilla hyvin menevillä uusilla firmilla vain on tapana että just kun alkaa menestys niin firma myydään ulkomaisille. Eikö kiinnosta vai mistä kiikastaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin monesti käy. Pieni maa, pienet haaveet. Kun yrittäjä saa 10-20 miljoonaa myydessään firmansa, hän on "set for life". Ei tarvitse enää työtä tehdä ja stressata. Loppuelämä on taloudellisesti turvattu. Isommissa maissa on enemmän tilaa kasvaa isommaksi. Huiput nousevat korkeammalle.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top