Tieteen pikku-uutisia

Häivetutkimuslaitos.

Nykyään Ylöjärven Lakiala on yksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kolmesta toimipisteestä, muut ovat Tuusulassa ja Riihimäellä. Lakialassa toimivat laitoksen esikunta sekä räjähde- ja suojelutekniikan ja asetekniikan osastot. Tutkimuslaitoksen perustiedot kerrotaan kuitenkin avoimesti verkossahttps://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/tutkimuslaitos: Laitoksessa työskentelee noin 200 henkeä, heistä 95 Lakialassa. Suurin osa työntekijöistä on siviilejä. Tyypillisin tehtävänimeke on tutkija. Ruokalassa asepukuja näkee lähinnä tutkimusavustajina toimivilla varusmiehillä.

Osa laitoksen tutkimuksesta johtaa julkisiin tieteellisiin julkaisuihin. Koivisto nostaa esimerkiksi Riihimäen informaatiotekniikkaosaston tuoreen julkaisun Game Changer – Structural transformation of Cyberspace, jossa arvioidaan tietoverkoissa käytävän sodankäynnin tulevaisuutta. Teksti julkaistiinhttps://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2815786/PVTUTKL+julkaisuja+10.pdf/5d341704-816e-47be-b36d-cb1a0ccae398/PVTUTKL+julkaisuja+10.pdf.pdf laitoksen omassa julkaisusarjassa.

Käytännönläheisempi työ päätyy usein salatuksi. Vaikka keksittäisiin jotain käyttökelpoista, ei laitos yleensä hae patentteja. ”Yleensä käytämme lain meille antamaa mahdollisuutta määritellä asiat salaisiksi”, Koivisto kertoo.

Kansainvälisesti vertailtuna tutkimuslaitos on pieni. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan vastaavissa laitoksissa työskentelee noin tuhat henkeä kummassakin. Koivisto vakuuttaa laitoksen kompensoivan kokoaan tehokkaalla organisaatiolla. ”Vuodesta 2014 meidän alle on yhdistetty iso osa alan tutkimuksesta, aina tulevaisuuden sotataitoa pohtivasta doktriiniosastosta käytännön asetesteihin ja sotilaiden toimintakyvyn ylläpitoon”, Koivisto selittää.

Mittaustyötä tehdään esimerkiksi Suomen ainoalla häivetekniikan mittaradalla. Se ulottuu entisen avolouhoksen paikalle syntyneen järven rannalta toiselle. Vanhan kaivostornin vieressä on tutka-asema ja sen vieressä kontti. Noin 200 metrin päässä vastarannalla on puolestaan pienen tanssilavan kokoinen teräksinen kääntöpöytä. Se voidaan nostaa pystyyn kuin maalitaulu ikään.

1531199409690.png

Häivetekniikkaan on puolestaan vaikuttanut kameroiden parantuminen, Salminen kertoo. ”Nykyiset kamerat tunnistavat valtavan määrän värisävyjä. Jos esimerkiksi naamioverkko käyttää tiettyjä, tunnettuja sävyjä, kamera voi tekoälyyn yhdistettynä havaita naamioverkon puhtaasti värisävyjen pohjalta. Tämä ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut mahdollista.”

Kyse on siis jatkuvasta kilpajuoksusta. Jos Ylöjärvellä ei ehkä kaikilla aloilla kärjessä ollakaan, ainakin siellä pyritään pysymään sen vauhdissa.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005749555.html
 
Kaasu ja jarru.

Suomalaisten tutkijoiden johtama kansainvälinen yhteistyöhanke on vihdoin tarjoamassa selityksen sille, miksi monet syöpälääkkeet eivät ole tehonneet toivotulla tavalla. Yksittäisillä täsmälääkkeillä on ollut tähän mennessä ainoastaan syöpäsolujen kasvua hidastava vaikutus, mutta nyt kehitelty yhdistelmälääkitys näyttää tappavan tehokkaasti syöpäsolut.

Yhdysvaltalaisen yhteistyökumppanin kehittelemää uutta lääkeainetta ei ole vielä testattu ihmiseen, mutta hiirillä testattujen kokeiden tulokset näyttävät tutkimusryhmää johtavan Turun yliopiston professori Jukka Westermarckinhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+westermarckin mukaan lupaavilta.

”Jos samat tulokset toistuvat ihmisillä, niin kyseessä on merkittävä löydös”, hän sanoo.

Syöpätutkijana työskentelevä lääkäri Westermarck kertoo, että tutkimuksen seuraava vaihe on lääkkeen tehon testaaminen syöpäpotilaalla. Rahoituksen saaminen testeihin ei ole kuitenkaan Westermarckin mukaan itsestäänselvyys, sillä yksi potilaskoe maksaa miljoonia euroja.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005765375.html
Ei muuta kuin firma pystyyn ja markkinoilta rahaa hakemaan.
 

miikkaj

Majuri
https://www.politico.eu/article/delf-driving-car-born-1986-ernst-dickmanns-mercedes/

The man who invented the self-driving car (in 1986)
Long before Big Tech got behind the wheel, Ernst Dickmanns unleashed a driverless Mercedes onto the roads of Europe.

“There is a deep lack of awareness of what has been done in the past, especially among machine-learning scientists” — Longtime AI researcher"


Elon Musk Eau De Toilette on vain 30 vuotta myöhässä itseohjautuvien autojen hypetyksen kanssa.
 

miikkaj

Majuri
 
Ikirouta sulaa.

Sukkulamadot ovat sitkeitä eläimiä. Ne ovat sopeutuneet kestämään karuja oloja, kuten kylmyyttä ja kuivuutta. Etelämantereen jäästä on aiemminhttps://www.bas.ac.uk/data/our-data/publication/multi-decadal-survival-of-an-antarctic-nematode-plectus-murrayi-in-a/ pystytty herättämään eloon yli 25 vuotta pakkasessa olleita sukkulamatoja.

42 000 vuoden syväjäästä virkoaminen on kuitenkin jo melkoinen ennätys. Madot ovat siis peräisin ajalta ennen viimeistä jääkautta, kun neandertalinihmiset vielä elivät Euroopassa.

Vanhoja olioita on aiemminkin kaivettu irti Siperian ikiroudasta. Neljä vuotta sittenhttps://www.bbc.com/news/science-environment-26387276 tutkijat löysivät 30 metrin syvyydestä 30 000 vuotta vanhan viruksen, joka oli virusten mittapuulla jättimäinen. Pithovirus sibericum -nimen saanut virus on niin suuri, että se näkyy jopa tavallisen mikroskoopin alla.

Virus oli säilynyt tartuntakykyisenä kymmeniä tuhansia vuosia. Laboratoriokokeissa se tartutti ja surmasi ameeboita. Ihmiseen tämä virus ei kuitenkaan tartu.

Muinaisen viruksen löytyminen sai tutkijat pohtimaan, voisiko routamaan kätköissä piillä ihmisellekin vaarallisia taudinaiheuttajia, jotka pääsisivät leviämään, kun ikirouta sulaa.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005774659.html
 
Luonto ajaa tikanpojan puuhun.

Havaijin Kauai-saaren läheltä Tyynestämerestä on löytynyt valaan ja delfiinin risteytys. Laji löytyi viime kesänä, mutta tutkimustulokset julkaistiin vasta hiljattain. Lajissa risteytyvät rosohammasdelfiini ja melonipäävalas. Tutkijat kertovat DNA-testien tuloksista Facebook-sivuillaan.

Risteytys on todennäköisesti saanut alkunsa, kun naarasvalas on lähtenyt delfiinilauman mukaan. Lajin isä on ollut delfiini ja äiti valas. Melonipäävalas tosin kuuluu delfiinien heimoon, joten ei voida puhua varsinaisesta hybridilajista. Valaiden ja delfiinien risteytyksiä havaittiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla, mutta rosohammasdelfiinin ja melonipäävalaan risteytys havaittiin ensimmäisen kerran vasta nyt.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807312201106304_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511

Tai rosohammasdelfiinin ja melonipäävalaan parittelupuuhiin.
 
Lankalaskin keksitty.

Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat optisen laskimen hiuksen sadasosaakin ohuemmista nanolangoista. Sähkön sijaan se suorittaa laskutehtävät ensimmäisenä maailmassa valon avulla.

Aalto-yliopiston tutkijat esittelevät tuoreessa artikkelissaan uudenlaisen, täysin valon avulla toteutetun loogisen piirin. Tutkijoiden keksintö muodostuu poikittain olevista nanokokoisista langoista, ja se pystyy valon avulla suoriutumaan loogisista tehtävistä, kuten yhteen- ja vähennyslaskuista.

Keksintö on yliopiston mukaan merkittävä askel kohti täysin optisen laskennan toteutumista.

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/luonnontiede/valo-suoritti-laskutoimituksia-aalto-yliopiston-tutkijat-onnistuivat-ensimmaisina-maailmassa-rakentamaan-optisen-laskimen-6734422
1533026758392.png
 

miikkaj

Majuri
https://www.kmvlehti.fi/uutiset/turbiinitekniikasta-kirja-edellisesta-yli-50-vuotta-201106095/

Turbiinitekniikasta kirja, edellisestä yli 50 vuotta

Kirjan kirjoittaminen kesti helsinkiläiseltä ylikonemestari ja opettaja Jukka Kauppiselta viisi vuotta.

Sivuja Jukka Kauppiselta syntyi vapaa-aikanaan kirjoittamaansa kirjaan aluksi yli tuhat, mistä niitä karsittiin julkaistun kirjan, Turbiinitekniikka, käyttö, huolto ja kunnossapito, Tammertekniikka, 2018, 300 sivuun. Kirjan kirjoittamisen suurin haaste oli kaupallisen kustantajan saaminen kirjalle. Isoimpiin kustantamoihin lähettäminen ei tuonut tulosta. Oppikirjoja julkaiseva Tammertekniikka kuitenkin kiinnostui kirjasta. Kuvien saaminen kirjaan oli vaativaa, Kauppinen piirsi tai muokkasi itse suurimman osan kirjan kuvista. Kirja on monista tekniikan oppikirjoista poiketen runsaasti kuvitettu.

Kauppinen aloitti kansakoulun Mäntässä vuonna 1964. Keskikoulussa kielet tuottivat vaikeuksia, ehtoja oli joka kesä ja kaksi kertaa hän jäi luokalleen. Vuonna 1975 hän lähti Ruotsiin Volvolle Göteborgiin töihin. Sen jälkeen Kauppinen on työskennellyt yli 30 vuotta voimalaitoksissa, neljässä eri maassa ja kaikkiaan 17 eri voimalaitoksessa.

–Opettavaista on ollut työskentely eri voimalaitoksissa, ulkomailla on eri kulttuuri ja tehtäväkentät ovat yleensä laajempia kuin Suomessa, kertoo Kauppinen.

Ilmastonmuutos tiedossa jo ennakkoon
Kauppinen tutustui 1980-luvun alussa myös neuvostoliittolaisten ja amerikkalaisten tiedemiesten tutkimuksiin ilmastonmuutoksesta.

–Kukaan ei uskonut minua, kun kerroin näistä tutkimustuloksista, tulevasta lämpenemisestä ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä, kertoo Kauppinen.

Kauppinen aloitti viinirypäleiden viljelyn avomaalla yli 30 vuotta sitten, jotta olisi selvillä kasvihuoneilmiön vaikutuksesta käytännössä. Kauppinen kertoo, että kasvien kasvatus lisää myös pitkäjänteisyyttä ja opettaa sietämään pettymyksiä, mikä on tärkeää aikuisopiskelussa ja elämässä.

Kauppinen on opiskellut aikuisiällään työn ohessa ylikonemestariksi, energiainsinööriksi, koneinsinööriksi (AMK) ja opettajaksi.
 
Parasta ennen vai jälkeen?

Tutkijat analysoivat 94 000 miehen ja 92 000 naisen viestittelyä Yhdysvalloissa ”suositussa ja ilmaisessa” seuranhakupalvelussa. Deittipalvelun käyttäjiä seurattiin neljässä kaupungissa: New Yorkissa, Bostonissa, Chicagossa ja Seattlessa. Amerikkalaisilla tehtyä tutkimusta ei voi suoraan yleistää Suomeen, mutta epäilemättä tietyt trendit ovat länsimaissa universaaleja.

Asian selvittämiseksi tutkijoiden piti kehittää mittari, jolla pisteytetään henkilöiden ”haluttavuutta”, käytännössä heidän deittipalvelussa saamansa suosion perusteella.

Naiset ovat haluttavimmillaan 18-vuotiaana ja vähiten haluttuja 60-vuotiaina. Miehet taas ”paranevat vanhetessaan”, eli miehillä haluttavuuden huippu koittaa vasta 50-vuotiaana, jonka jälkeen se alkaa laskea. Haluttavimpia kumppaneita miesten mielestä olivat aasialaiset naiset ja naisten mielestä taas valkoihoiset miehet.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005787535.html
Mies vanhenee kuin viini, nainen kuin maito.
 
Liskojen työ.

Sarvikonnaliskolle on tosiaan kehittynyt tällainenkin ominaisuus. Kun iso saalistaja, kuten kojootti, yrittää työntyä liskon henkilökohtaiseen tilaan, lisko puristaa silmäpussinsa täyteen verta ja syöksee hurmeen silmäkulmassa olevasta aukosta valtavalla paineella suoraan ketkun suuhun. Veri sisältää erästä kemikaalia, joka on etenkin koiraeläimille äärimmäisen vastenmielistä.

Parta-agamat vaihtavat sukupuoltaan, kun ilma käy tarpeeksi kuumaksi. Parrastaan tunnetulla urospuolisella agamalla on ZZ-kromosomit. Naaras on ZW. Kuitenkin jos parta-agamien munat hautuvat yli 32 asteen paahteessa, kuoriutuvista ZZ-liskoista tuleekin kromosomiensa vastaisesti naaraita. Nämä ZZ-naaraat ovat täysin lisääntymiskykyisiä, mutta tavallista naarasta isompia. Kun ne sitten parittelevat ZZ-urosten kanssa, kaikki jälkeläiset ovat ZZ ja tavalliset naarat voivat ilmaston lämmetessä kadota kokonaan.

ZZ Stop? https://www.hs.fi/tiede/art-2000005787482.html
Tarinan opetus: Älä haudo muniasi.
 
Viimeksi muokattu:
Kaukonäköisyys vähentää likinäköisyyttä.

Likinäköisyys lisääntyy niin hurjasti kehittyneissä maissa, että vuosisadan puolivälissä maailman kymmenestä miljardista ihmisestä joka toinen on likinäköinen. Heistä voimakkaasti likinäköisiä on liki miljardi, arvioidaan laajassa katsauksessahttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26875007 Ophtalmology-tiedelehdessä. Erityisen likinäköisiä ovat itäisen Aasian vauraat alueet. Soulissa ja Singaporessa jo nyt yli 90 prosenttia kaksikymmentävuotiaista tarvitsee silmälasit. Läntisessä Euroopassa arviolta joka toinen nuori aikuinen eli 25–29-vuotias on likinäköinenhttps://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10654-015-0010-0.
Syitä likinäköisyyden yleistymiseen on tutkittu, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Se vaikuttaa yhä varmemmin modernin elämäntavan vaivalta, koska perimä selittää sitä vain osin. Lukeminen ja jatkuva lähityöskentely lisäävät nykyisen käsityksen mukaan likitaitteisuutta, kuten myös sisällä oleskelu ja valon vähäisyys. Geenit selittävät Lehtimäen mukaan vain 8–10 prosenttia likinäköisyydestä. Sattumoisin sen verran saattoi olla likinäköisiä Suomessa edellisen vuosisadan alussa, kun koulutus ja lähityöskentely oli vähäisempää, Pärssinen toteaa.

Jos muut keinot loppuvat, likinäköisyyteen voi kokeilla lääkkeitä. Yksi on atropiini, joka tunnetaan ainakin armeijassa hermokaasun vastamyrkkynä. Sen on todettu hidastavan likinäköisyyden kehittymistä lapsilla. Keskushemoston välittäjäaineen dopamiinin on havaittu koe-eläimillä estävän silmän pituuskasvua. Dopamiinilla on haittavaikutuksia, eikä sen tehosta ole kliinistä näyttöä. Sama pätee D-vitamiiniin, jonka saantia ulkoilu lisää. Mekaaninen keino hillitä likinäköisyyttä on panna silmiin yöksi kovat piilolinssit, jotka muokkaavat silmän uloimman kerroksen muotoa. ”Joskus on ajateltu, että käyttämällä vähän tarvetta heikompia miinuslaseja voitaisiin korjata likinäköisyyttä. Havaintojen mukaan käy juuri päinvastoin”, Uusitalo sanoo.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005787472.html
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Kaukonäköisyys vähentää likinäköisyyttä.



Syitä likinäköisyyden yleistymiseen on tutkittu, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Se vaikuttaa yhä varmemmin modernin elämäntavan vaivalta, koska perimä selittää sitä vain osin. Lukeminen ja jatkuva lähityöskentely lisäävät nykyisen käsityksen mukaan likitaitteisuutta, kuten myös sisällä oleskelu ja valon vähäisyys. Geenit selittävät Lehtimäen mukaan vain 8–10 prosenttia likinäköisyydestä. Sattumoisin sen verran saattoi olla likinäköisiä Suomessa edellisen vuosisadan alussa, kun koulutus ja lähityöskentely oli vähäisempää, Pärssinen toteaa.

Jos muut keinot loppuvat, likinäköisyyteen voi kokeilla lääkkeitä. Yksi on atropiini, joka tunnetaan ainakin armeijassa hermokaasun vastamyrkkynä. Sen on todettu hidastavan likinäköisyyden kehittymistä lapsilla. Keskushemoston välittäjäaineen dopamiinin on havaittu koe-eläimillä estävän silmän pituuskasvua. Dopamiinilla on haittavaikutuksia, eikä sen tehosta ole kliinistä näyttöä. Sama pätee D-vitamiiniin, jonka saantia ulkoilu lisää. Mekaaninen keino hillitä likinäköisyyttä on panna silmiin yöksi kovat piilolinssit, jotka muokkaavat silmän uloimman kerroksen muotoa. ”Joskus on ajateltu, että käyttämällä vähän tarvetta heikompia miinuslaseja voitaisiin korjata likinäköisyyttä. Havaintojen mukaan käy juuri päinvastoin”, Uusitalo sanoo.

https://www.hs.paskamedia.fi/tiede/art-2000005787472.html
Olen aina tuijottanut omaa napaani, siitä varmaan johtuu tämä likinäköisyys? ;)
 
Peton paradoksi.

Uinuva zombigeeni heräsi eloon ja suojaa nyt norsuja syövältä
Norsut painavat sata kertaa niin paljon kuin ihminen, mutta eläintarhanorsuthttps://www.nytimes.com/2015/10/13/science/why-elephants-get-less-cancer.html kuolevat silti meitä harvemmin syöpään ja elävät usein 60–70-vuotiaiksi. Hiiret elävät enintään kolmevuotiaiksi, ja kuollessaan näin vanhat hiiret ovat yleensä täynnä syöpäkasvaimia. Suoraviivaisen logiikan mukaan näin ei pitäisi käydä. Syöpä lähtee liikkeelle siitä, että yhdessä solussa tapahtuu mutaatioita, jotka saavat sen kasvamaan ikuisesti sen sijaan että se hallitusti antaisi itsensä kuolla. Mitä enemmän soluja eläimessä on, sitä suurempi riski, että jossain päin eläintä solussa tapahtuu mutaatio syöpäsoluksi.

Syöväntorjunnassa on jo pitkään tutkittu p53-geeniä. Se valmistaa p53-proteiinin, joka etsii dna:sta vaurioituneita kohtia. Löytäessään geenivirheen p53 komentaa solun korjaamaan geenivirheen tai vaihtoehtoisesti tekemään itsemurhan. Vuonna 2015 Lynch kollegoineen havaitsihttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27642012, että norsuilla on perimässään 20 kopiota tästä geenistä, kun ihmisillä on vain yksi. Utahin yliopiston tutkijat huomasivathttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4858328/ saman asian samaan aikaan. Molemmat ryhmät saivat selville, että norsulla p53-poliisitoiminta on kovaotteisempaa kuin muilla nisäkkäillä. Geenivirheen löytyessä norsut eivät korjaile soluja vaan suoraviivaisesti tappavat ne.

Kun p53-proteinit havaitsevat norsuilla dna-vauriota, ne aktivoivat Lif6-geenin. Se valmistaa suoraviivaisen väkivaltaisen Lif6-proteiinin. Kokeissaan Lynch kollegoineen huomasi, kuinka Lif6-proteiinit tunkeutuvat solun energiatehtaisiin eli mitokondrioihin. Ne kairaavat mitokondrion täyteen reikiä, ja mitokondrion molekyylit vapautuvat soluun. Muulle solulle monet energiatehtaan molekyylit ovat myrkyllisiä, ja solu kuolee. Lif6:n evolutiivinen historia on kiintoisa. Kaikilla nisäkkäillä on vastaava Lif-geeni, mutta liki kaikilla sitä on vain yksi kappale. Ihmissoluissa se toimii sopuisasti, muun muassa välittää viestejä solusta toiseen. Norsuilla ja niiden lähisukulaisilla, kuten manaateilla, on Lifistä useita kopioita. Norsuilla Lif-geenejä on yhteensä kymmenen.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005792274.html
 
Krakatau sanoi KRAKATAU!!!

Indonesia 27.8.1883. Klo 10.02 aamupäivällä Sumatran ja Jaavan välisessä salmessa tapahtui tunnetun historian kovin pamaus, kun Krakataun tulivuori purkautui räjähdysmäisesti.

Ääniaalto surmasi ihmisiä ja eläimiä Sundansalmen rannoilla. Ihmisiä kuuroutui vielä 65 kilometrin päässä.

Ääni oli niin voimakas, että se kuultiin muun muassa Australiassa ("kuin etäinen tykkituli") ja Afrikan itärannikolla. Se vastaa suunnilleen samaa kuin New Yorkissa tapahtunut räjähdys kuultaisiin Helsingissä.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808282201165090_ul.shtml
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
Tuosta Krakataun (tai Krakatoan) purkauksesta olen joskus lukenut, että tutkijat arvioivat n. 2 kuutiokilometrin verran kiveä yms lentäneen taivaalle. Suurin osa vuoresta katosi maailman tuuliin.
Siinä rinnalla on atomipommit aika vaatimattomia.
 
Ruusunmarjaneuroni.

Unkarilais-amerikkalainen tutkijajoukko on paikantanut ihmisen aivokuoresta aivan uudenlaisen hermosolutyypin. Vastaavaa ei ole löydetty muilta eläimiltä.

Ryhmä raportoi uudesta hermosolusta Nature Neurosciencehttps://www.nature.com/articles/s41593-018-0205-2 -lehdessä. He kutsuvat tätä aivokuoren päällimmäisestä kerroksesta löytämäänsä solua ruusunmarjaneuroniksi. Nimi juontuu siitä, että solun tuojahaarakkeiden versot ja viejähaarakkeen tietyn osan muoto näyttävät tosiaan hieman ruusunmarjalta. Solu on vasta tunnistettu, joten sen roolia aivoissa ei vielä tunneta. Se vaikuttaisi kuitenkin auttavan tiedonkulun ohjaamisessa tarkalla tavalla toimimalla eräänlaisena jarruna solujen välillä.

Aivokuori vastaa korkeamman tason toiminnoista aivoissa, ja ihmisellä se on suhteessa suurempi kuin muilla eläimillä. ”Aivokuori on aivojen monimutkaisin osa, ja usein ajatellaan, että se on myös luonnon monimutkaisin rakenne”, kuvaa tutkija Ed Leinhttps://www.hs.fi/haku/?query=ed+lein Allenin aivotutkimusinstituutista tiedotteessahttps://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180827180809.htm.

Uudenlainen hermosolu paikannettiin kahden aivonsa tieteelle lahjoittaneen viisikymppisen miehen aivokuoresta.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005809870.html
Paikannettu viisikymppisten miesten aivoista.

Seuraavaksi tutkintaan naisten aivot. Löytyykö vähänkäytettyjen naisaivojen luovuttajia?
 
Pistikö hyttynen Jopea?

Helsingin Sanomain
perjantain tiede-sivujen lasten tiedekysymykset ovat jälleen rankkoja. Lapset kysyvät syitä matojen tulemiseen sateella asfaltille, kyynelten alkuperää ja ilman näkymättömyyttä.

Kahdeksanvuotias Jose Ruonansuu kysyy, tuleeko itikka humalaan, kun se pistää humalaista ihmistä. Hänelle on vastannut Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola.

Hyttynen voi imeä verta jopa kaksi kertaa painonsa verran. Kahden promillen alkoholipitoisuus veriateriassa voisikin professorin mukaan siksi aiheuttaa sille humalan, mutta koska verta tulee käyttöön hyvin pitkän ajan kuluessa, humala jäisi lieväksi.
https://www.verkkouutiset.fi/hs-tuleeko-itikka-humalaan-imiessaan-humalaisen-ihmisen-verta/
 
Nuija hai.

Armeijan kasvisruokapäivä kirvoitti syviä ajatelmia. Romahtaako Suomen puolustuskyky, kun kahdella aterialla viikossa ei syödä lihaa? Kasvattaako soijapapujen estrogeeni varusmiehille rinnat?

Hurjan näköinen nuijahai olisi oiva maskotti armeijan muonituskeskukselle. Se osoittaa, että lihansyöjäpedosta ei tule yhtään vähemmän verevää, vaikka välillä söisi myös kasviksia. Vasarahain sukuinen nuijahai elää Amerikkojen rannikkovesissä ja kasvaa noin puolitoistametriseksi. Ravintoympyränsä eläinproteiinit se hankkii saalistamalla mustekaloja ja äyriäisiä, mutta jopa 60 prosenttia hain ruokavaliosta on meriruohoa.

Hai hyödyntää meriruohoa ravinnokseen lähes yhtä tehokkaasti kuin liemikilpikonna, joka vanhetessaan muuttuu niin aatteelliseksi vegaaniksi, että sen kehon rasvakudoskin alkaa vihertää.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005819418.html
Sillisalaattia ja liemikilpikonnakeittoa.
 
Top