Tieteen pikku-uutisia

Nganasaneja emme ole, nenetseiksi emme tule. Olkaamme siis länsi-selkuppeja.

1543321791887.png

Ural-vuorten länsipuolella asuvilla uralilaisten kielten puhujilla on Länsi-Siperiaan viittaava Y-kromosomilinja, joka löytyy puolelta suomalaisista ja saamelaisista miehistä sekä 40 prosentilta virolaisista miehistä.

”Tätä ei löydy äitilinjoista. Ne ovat samanlaisia kuin muillakin eurooppalaisilla”, Tambets kertoo.

Geenit näyttäisivät antavan kuvan, että uralilaiset kielet toivat idästä miehet, jotka sitten ottivat vaimoikseen paikallisia naisia.

Tutkimuksen tekoon osallistunut Outi Vesakoski https://www.hs.fi/haku/?query=outi+vesakoskiTurun yliopiston biologiaa ja kielihistoriaa yhdistävästä hankkeesta sanoo, että Unkarin uralilaiset ovat ilmeisesti olleet ratsastajakansaa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005912508.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Ratsumiehiä.
 
Geenivirtauksia.

1543382848665.png

Muinais-DNA:ta on verrattu myös nykyväestöihin. Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.

– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, sanoo hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.

Hänen mukaansa tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/saamelaisissa-ja-suomalaisissa-samaa-siperialaista-perimaa/
 
Rasva palaa.

Helsigin Sanomissa
Klikkaa laajentaaksesi...
lasten tiedekysymyksissä kuusivuotias Heikki Sammalisto kysyy lihavan kuolemisesta nälkään. Heikille vastaa sisätautien erikoislääkäri ja lihavuustutkija Pertti Mustajoki.

– Lihavuudesta on yleensä haittaa, mutta nälänhädässä se voi tosiaan auttaa pärjäämään pitempään hengissä. Sama koskee sekä ihmisiä että muita eläimiä. Ravinnon loppuessa elämiseen tarvittavaa energiaa saadaan nimittäin aika pitkään omasta elimistöstä. Elimistö ottaa sitä aluksi ihon alla olevasta rasvakudoksesta, jota normaalipainoisellakin on melko paljon, Pertti Mustajoki toteaa.

Sen jälkeen keho ryhtyy ottamaan energiaa omista elimistä, lähinnä lihaksista. Ruoatta jääneen kuoleman aiheuttaa yleensä lopulta toimintahäiriö sydämessä sydänlihaksen ravinnoksi käyttämisen seurauksena.

– Normaalipainoinen ihminen pysyy ilman ruokaa hengissä pari kuukautta, jos hän saa riittävästi vettä, vitamiineja ja mineraaleja. Mikäli vain vettä on riittävästi, elinaika jää lyhyemmäksi. Jos ei saa nestettäkään, kuolema saapuu muutamassa päivässä.

Kilo ylimääräistä rasvakudosta riittää erikoislääkärin mukaan tuottamaan energiaa noin neljäksi päiväksi. Niinpä kymmenen kiloa ylipainoinen henkilö voi elää nälänhädän iskiessä suunnilleen kuukauden pidempään kuin normaalipainoinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/hs-nain-paljon-hitaammin-lihava-kuolee-nalkaan/
 
https://www.episodi.fi/uutiset/tied...n-tutkinnan-alaisena-epaillaan-raiskauksesta/
TIEDEMIES JA COSMOS-JUONTAJA NEIL DEGRASSE TYSON TUTKINNAN ALAISENA – EPÄILLÄÄN RAISKAUKSESTA
Klikkaa laajentaaksesi...
MAAILMALTA Markku Leppilampi 1.12.2018 17:51
181023-004-aa981c451.jpg


Jälleen uusi tapaus.

Fox ja National Geographic tutkivat tiedemies ja Cosmos-juontaja Neil deGrasse Tysonista esitettyjä vakavia väitteitä. Kolmen naisen mukaan Tyson on ahdistellut heitä seksuaalisesti ja raiskannut ainakin yhden naisen.

Tchiya Amet -niminen nainen sanoo, että Tyson huumasi ja raiskasi hänet vuonna 1984, kun he olivat molemmat vielä opiskelijoita. Tohtori Katelyn N. Allers puolestaan sanoi, että Tyson ”tunnusteli” häntä juhlissa vuonna 2009. Tysonin entinen assistentti Ashley Watson puolestaan sanoi, että hän lopetti työnsä Tysonin lähentelyjen vuoksi.
Suositun Cosmos-tiedesarjan tuottajat aikovat tutkia asian läpikotaisin.
– Otamme nämä asiat hyvin vakavasti ja tarkastelemme vasta julki tulleita tietoja, Foxin ja National Geographicin yhteisessä tiedotteessa sanottiin.
Cosmoksen uuden kauden pitäisi tulla julki vuonna 2019.
Lähde: The Wrap
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Suomen kieli ja mieli.

Saarikivi muistuttaa, että toisin kuin monia puhujamäärältään paljon suurempia kieliä, suomea käytetään yhteiskunnan ”kaikissa toimissa lastentarhasta yliopistoon”. Wikipediamme on maailman 22:nneksi suurin, painettujen kirjojen määrässä suomi on sijalla 27.

Elätämme siis hyvinkin keskisuurta otusta suomea puhuessamme, vaikka meitä puhujia on vähän. Mutta koska käytämme suomea, näemmekö maailman eri tavalla kuin muut?

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005922292.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomi on hebreaa lähellä (puhujissa).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella
 
Pelien koneoppiminen nopeutuu.

Tekoälyä kehittävä Deep Mind -yhtiö ja brittiläinen yliopisto University College ovat luoneet tekoälyn, joka oppi nopeasti mestaripelaajaksi kolmessa suositussa ja vaativassa lautapelissä. Pelit ovat shakki, Aasiassa suosittu go sekä shogi, jota pelataan erityisesti Japanissa.

Tekoäly oppi pelit alkeistasolta pelaamalla itseään vastaan. Se pääsi aivan huipputasolle jopa tunneissa. Sitten se voitti maailman parhaimpina pidetyt peliohjelmat. Alpha Zero oppii lisää jokaisesta pelistä, jonka se pelaa. Näinhän periaatteessa ihminenkin oppii. Mutta tekoäly oppii paljon enemmän ja nopeammin.

Tutkijat esittelivät AlphaZeron tekoälyä arvostetussa Science-lehdessähttp://science.sciencemag.org/content/362/6419/1140. Tutkijat uskovat, että heidän ohjelmansa on iso askel tekoälyn kehityksessä. Tekoälyn tutkija Murray Campbell https://www.hs.fi/haku/?query=murray+campbellT. J. Watsonin tutkimuskeskuksesta Yhdysvalloissa kertoo Science-lehdessä, kuinka ohjelmaa kehitettiin.

Kasparov kertoo pääkirjoituksessa http://science.sciencemag.org/content/362/6419/1087näkemyksiään lautapelien tekoälystä. Hän ilahtui AlphaZerosta, koska se pelaa Kasparovin mukaan aktiivista shakkia – ja peli muistuttaa hänen tyyliään.

”Ohjelmat eivät ole täydellisiä edes suljetuissa peleissä, kuten lautapeleissä. Siksi meidän on työskenneltävä tekoälyn kanssa yhdessä”, hän sanoo.

Lautapelit sopivat hyvin tekoälyn kehittelyyn, koska niillä on rajatut ja tarkat säännöt. Nyt Campbell ehdottaa, että Alpha Zero voisi seuraavaksi yrittää päihittää parhaita pokerin pelaajia ja pelata suosittuja videopelejä. Tällaiset pelit ovat mutkikkaampia, koska ne ovat luonteeltaan avoimempia ja niissä on aina mukana enemmän satunnaisuutta.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005933156.html
Klikkaa laajentaaksesi...
 
< 2%.

Punaisiin hiuksiin vaikuttaa kahdeksan ihmisen eri geeniä. Tutkijat Edinburghin yliopistossa Skotlannissa selvittivät nyt tarkasti, mistä hiusten eri värit johtuvat.

Geneetikot tutkivat lähes 350 000 ihmisen dna:ta. He kaikki olivat antaneet geeninäytteensä Britannian biopankkiin eri tutkimusten yhteydessä. Tutkimus sopi hyvin Skotlantiin, koska sen ja Irlannin väestössä on suhteessa eniten punahiuksisia. Skotlannissa heitä on 13 prosenttia väestöstä, ja Irlannissa 10 prosenttia.

Arviolta alle kaksi prosenttia koko maailman väestöstä on punahiuksisia. Se tarkoittaa noin 140:tä miljoonaa ihmistä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005939529.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Unohtamatta udmurtteja.

Yleisen käsityksen mukaan koko maailman väestöstä punahiuksisia on yhdestä kahteen prosenttia.[5] Punahiuksisuus on yleistä suomensukuisen kansan udmurttien keskuudessa, ja heitä pidetään toisinaan maailman punahiuksisimpana kansana.[9] Joidenkin lähteiden mukaan eniten punahiuksisia on Skotlannissa ja Irlannissa, jopa kymmenesosa väestöstä.[10] Suomalaisista punahiuksisia on vain murto-osa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
 
Polygamia.

Miehet näyttävät suhtautuvan moniavioisuuteen väljemmin kuin naiset, esittää uusi yhdysvaltalainen tutkimus. Siinä testattiin miesten ja naisten asenteita kummankin sukupuolen edustajiin, jotka pettivät puolisoaan muiden kanssa tai jopa pitivät useita puolisoita salaa.

Kokeeseen osallistuneet miehet eivät keskimäärin pitäneet moniavioisuutta yhtä tuomittavana kuin naiset kumminkaan päin. Miehet siis saattoivat ymmärtää, että miehellä on useampi puoliso tai että nainen pyörittää useampaa miestä.

Tutkimus julkaistiin Evolutionary Behavioral Sciences jhttp://psycnet.apa.org/record/2018-58624-001-tiedelehdessä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005939901.html
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Jaahans, jokohan se myöhässä oleva magneettisten napojen pyörähdys ois alkamassa.
https://tekniikanmaailma.fi/maan-ma...EWgpCIrnRlCC4YtAV13JjoomSOLBUq2ud3ZHK-waVpEZc
Maan magneettinen pohjoisnapa liikkuu yllättävän nopeasti kohti Siperiaa – Sähköistä navigointia ohjaava magneettimalli on päivitettävä kiireesti

istock-92504867-768x506.jpg

ISTOCK
TEKSTI KRISTIINA KUISMA

Maan magneettinen pohjoisnapa siirtyy tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, että Maan magneettikentän mallia on päivitettävä vielä tässä kuussa. Mallin oli arvoitu pätevän vuoteen 2020 saakka, mutta näin ei näytä käyvän.
Maan magneettikentän malli (World Magnetic Model, WMO) on kaiken magneettiseen pohjoisnapaan perustuvan navigaation taustalla.
Sen perusteella toimivat muun muassa jotkut järjestelmät, jotka ohjaavat laivoja merillä. Siihen perustuvat myös perinteiset ja sähköiset kompassit, jotka reagoivat magneettikenttään.
Mallin päivitys on tarkoitus julkistaa tammikuun lopussa, kunhan Yhdysvaltain hallituksen rahoitussulku hellittää.
Aiheesta uutisoi Nature.
TÄMÄNHETKINEN magneettikentän malli on vuodelta 2015. Maan magneettinen pohjoisnapa liikkuu kuitenkin sellaisella vauhdilla, että virhe nykyisessä mallissa kasvaa koko ajan. Toinen syy mallin vanhenemiselle ennen aikojaan on Maan ytimessä tapahtuvat muutokset.
Maan ytimessä kiehuva nestemäinen rauta tuottaa suurimman osan magneettikentästä. Kun syvimmät virtaukset muuntuvat, myös magneettikentän olemus heilahtelee.
KIUSALLISESTI JUURI edellisen päivityksen jälkeen osa magneettikentän sykkeestä voimistui joksikin aikaa syvällä pohjoisen Etelä-Amerikan ja itäisen Tyynenmeren alla
Edellisessä määrittelyssä magneettinen pohjoisnapa sijaitsi Kanadassa. Nyt se hivuttautuu kohti Siperiaa. Äskettäin se ylitti kansainvälisen päivämäärärajan.
Pian julkistettavan mallin pitäisi päteä vuoteen 2020 saakka. Geomagnetismin tutkijat jatkavat selvittelyä, miksi Maan magneettikenttä muuttuu nyt tällaisella vauhdilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Lajit luetteloitu. Muun muassa äärimmäisen uhanalainen punahärö.

1548251162428.png

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon.

Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden eliöiden nimistön.

Lajitietokeskus ylläpitää Suomen kansallista lajiluetteloa, joka on julkisesti käytettävissä Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaalin kautta. Portaalin tietosisältö voi muuttua päivittäin, kun tietoja täydennetään ja pidetään ajan tasalla.

Lajiluetteloon viittaaminen muissa julkaisuissa on vaikeaa, koska viitattavat tiedot saattavat muuttua viittaushetken jälkeen. Ratkaisuna tähän ongelmaan lajiluettelosta julkaistaan jatkossa määrävälein viittauskelpoinen versio, jonka tietosisältö ei muutu julkaisuhetken jälkeen.

Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten eliöiden nimistö on koottu nyt ensimmäistä kertaa yhdeksi luetteloksi.

Luettelon ulkopuolelle jäävät siis tumattomat yksisoluiset eliöt, kuten esimerkiksi jotkin bakteerit ja arkeonit.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/kaikkien-suomen-eliolajien-luettelo-julkaistu/
 
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Usko elinikäiseen oppimiseen koki kolauksen. Uusi tutkimus osoittaa, että ihmisen älylliset kyvyt lakkaavat kehittymästä sen jälkeen, kun hän on täyttänyt kaksikymmentä vuotta.

Tarkkaan ottaen voimme vanhemmiten kyllä yhä oppia uusia asioita, parantaa asiantuntemustamme ja hankkia hyödyllistä kokemusta. Mutta älyllisen suorituskykymme taso lyödään pitkälti lukkoon jo nuoruudessa tai nuorena aikuisena. Kansainvälinen tutkimusryhmä teki kaksi eri löydöstä, jotka viittaavat siihen, että älyn kehitys pysähtyy jo nuorella iällä eikä korkeakaan koulutus sitä juuri enää hetkauta aikuisiällä. Tutkijat tarkastelivat runsaan tuhannen yhdysvaltalaisen miehen älyllisiä kykyjä ja elämänkulkua eri vaiheissa. Tutkimuksen päättyessä miehet olivat viisi–kuusikymppisiä. Miehet olivat tehneet armeijassa keskimäärin 20-vuotiaana yleisiä älyllisiä kykyjä mittaavan testin. He osallistuivat samaan testiin myöhemmin, keskimäärin 62 vuoden iässä. Lisäksi he tekivät erikseen seitsemää erilaista kykyä, kuten työmuistia, päättelyä ja verbaalisia taitoja, mittaavan testipatterin. Paljastui, että äly vanhempana heijasteli eniten älyä nuorena ja aikuisuuden aktiviteeteilla oli siihen häviävän pieni osuus.

Älykkyystestin tulokset parikymppisenä selittivät 40 prosenttia vastaavan testin tulosten vaihtelusta kuusikymppisenä ja kymmenen prosenttia vaihtelusta kussakin seitsemässä älyllisessä taidossa.

Sen sijaan aikuisena hankittu koulutus, älylliset aktiviteetit ja henkisesti haastava työ selittivät kukin alle yhden piskuisen prosentin älyllisten kykyjen vaihtelusta myöhäisessä keski-iässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005975640.html
 
Tupakkakiitäjän tumat ja hormonihirviöiden lihakset.

Käytä tai kadota -ohje ei päde lihaksiin, ja viimeaikaiset lihasfysiologian tutkimukset kertovat, miksi näin on.

Ohjeen sisältämän ajatuksen mukaan jos et käytä jotakin kykyäsi, tässä tapauksessa lihaksia, ne kuihtuvat tarpeettomina pois.

Harjoituksen puutteessa lihakset toisiaan heikkenevät ja pienenevät. Menetys ei kuitenkaan ole lopullista. Uudet löydöt kiistävät vanhemman teorian lihasten muutoksista, väittäähttps://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2018.01887/full Massachusettsin yliopiston professori Lawrence Schwartz https://www.hs.fi/haku/?query=lawrence+schwartzFrontiers of physiology -lehdessä.

Vanhan teorian mukaan lihasten koon muutoksia myötäilevät muutokset lihassolujen tumien määrässä. Lihasolussa tumia on useita, ei ole vain yksi kuten muissa soluissa. Monitumaisuus johtuu lihaksen kasvutavasta. Kasvu tapahtuu siten, että lihassolun vieressä olevat satelliittisolut sulautuvat siihen. Samalla niiden tuma siirtyy lihassolulle. Lopulta isossa lihassolussa tumia voi olla satoja. Tumat osallistuvat ratkaisevasti lihasten proteiinisynteesiin. Siinä tehdään aineksia, joiden avulla lihas pystyy tekemään työnsä eli supistumaan. Yhtä mieltä tutkijat ovat siitä, että lihasten kantasolut tuottavat lisää tumia lihasten kasvaessa. Erimielisyyttä sen sijaan on siitä, mitä tapahtuu jo muodostuneille tumille lihasten pienentyessä. Vanha teoria väittää, että tumat vähenevät.

Schwartz ryhmineen laski lihaksen tumat sekä tumien määrästä kertovan dna:n määrän surkastumisen jälkeen. Tulos oli, että tumien määrä ei muutu. Ne jäävät eloon, vaikka lihas kutistuu ympärillä. Tumien säilyminen selittää lihasmuistin. Ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että lihas ikään kuin muistaa aiemman treenin ja tauon jälkeen lihaskunto palautuu nopeammin.

”On paljon helpompaa palauttaa tietty lihaskunnon taso uudestaan harjoittelemalla kuin alunperin hankkia se. Näin on, vaikka harjoittelussa olisi ollut pitkäkin tauko”, Schwartz selittää tiedotteessahttps://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-01/f-mmd011719.php.

Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian emeritusprofessori Heikki Kainulaisen https://www.hs.fi/haku/?query=heikki+kainulaisenmukaan aiemminkin on arveltu, että lihasmuisti perustuisi tumien säilymiseen.

”Uudet tutkimukset todistavat paremmin sen asian, että lihassolun surkastuessa siinä olevien tumien määrä ei alene. Siksi sillä on kapasiteetti ryhtyä rakentamaa lihasta uudelleen”, Kainulainen kommentoi.

Norjalaiset tutkijat ovat Kainulaisen mukaan nähneet ilmiöstä viitteitä anabolisia steroideja käyttäneiltä urheilijoilla. Hormoneja käyttäneiden urheilijoiden lihassolut kasvoivat suuremmiksi ja heillä oli niissä enemmän tumia kuin verrokeilla, jotka eivät olleet käyttäneet dopingia.

”Doupanneiden lihakset palautuivat nopeasti suuriksi, kun treenaaminen aloitettiin uudelleen. Toisilla tällaista ei tapahtunut”, Kainulainen kertoo.

Tumien lisäys ja säilyminen selittää, miksi anabolisten steroidien dopinghyödyt jatkuvat pitkään senkin jälkeen, kun on lakannut käyttämästä niitä. Niinpä pysyvä kilpailukielto steroidien käyttäjille on perusteltu, koska hyödytkin ovat pysyviä.

Tavallisille ihmisille Scwartzin sanoma on, että lihasten tumia kannattaa alkaa hankkia jo varhain.

”Nuoruudessa lihasten kasvua edistävät hormonit, ravitsemus ja vankka varanto kantasoluja. Se on ihanteellista aikaa tallentaa lihastumia, joita voi hyödyntää vanhemmalla iällä toimintakyvyn säilyttämiseksi”, Scwartz selittää.

Tutkimusten perusteella kerran muodostuneet tumat säilyvät pitkään.

”Jos tumien määrä lisääntyy, ne katoavat hyvin pitkän ajan kuluessa jos ylipäätään katoavat ”, Kainulainen sanoo. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005980971.html

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
 
Puun ja kuoren välissä.

Helsingin yliopiston molekyylibiologit saivat tuplajättipotin, kun arvostettu Nature-tiedelehti julkaisi tammikuussa samassa numerossa kahden ryhmän artikkelit. Moiseen saavutukseen suomalaistutkijat eivät tiettävästi ole koskaan aiemmin yltäneet.

Yliopistotutkija Ari Pekka Mähösenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+pekka+mahosen ja kasvien kehitysbiologian professori Yrjö Helariutanhttps://www.hs.fi/haku/?query=yrjo+helariutan tiimit ratkaisivat ongelman, jota kasvitieteilijät ovat pohtineet melkein 150 vuotta. Jo 1800-luvun botanistit miettivät, missä piilottelee äitisolu, joka panee puun kasvamaan paksuutta. Vai olisiko noita alkusoluja ehkä useita erilaisia? Nykyisin puhutaan kasvien ja eläinten kantasoluista, joista kaikki muuntyyppiset solut erilaistuvat.

Puun rungossa on uloimpana on kaarna, sitten nila ja jälsi, sisimpänä puu. Nila kuljettaa kasvissa yhteyttämistuotteita, puu eli ksyleemi vettä ja mineraaleja. Yhdessä niitä kutsutaan johtosolukoksi. Mähösen ryhmä sai selville, että ratkaisevia kantasoluja on vain yhdenlaisiahttps://www.nature.com/articles/s41586-018-0837-0. Ne ovat jällessä ja sijaitsevat aivan tuoreen puuaineksen vieressä. Ne tuottavat sekä puuta että nilaa. Jällen kantasolujen toimintaa ohjaavat kehittyvän puuaineksen niin sanotut järjestäjäsolut. Niiden paikan määrittelee auksiinihormoni: kantasolu on aina runsaasti auksiinia sisältävän solun vieressä. ”Ennen kuin solu erikoistuu puusoluksi, se pitää huolta siitä, että muodostuu uusi järjestelijäsolu. Näin kasvu jatkuu jopa tuhat vuotta puun ja kuoren välissä”, Mähönen selittää.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005980771.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli jälsin jäljillä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top