Tieteen pikku-uutisia

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Black is back.

Vuonna 2011 Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämä tutkimusryhmä keksi yhdistää nanorakenteen ja atomikerroskasvatuksen mustissa aurinkokennoissa.

Neljä vuotta myöhemmin ryhmä rikkoi nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen ja sai rahoituksen BLACK-hankkeelle, jonka tarkoituksena oli kehittää ja testata ennätyskennoja ja niistä tehtyjä aurinkopaneeleita teollisuuden tuotantolinjoilla. Nyt yhdessä eurooppalaisten kumppaniyliopistojen ja teollisuuden kanssa toteutettu hanke on saatu päätökseen lupaavin tuloksin ja otollisella hetkellä.

– Ajoituksemme osui nappiin – tänä vuonna musta pii on todella lyönyt läpi aurinkosähköteollisuudessa, Savin kertoo Aalto-yliopiston tiedotteessa ja korostaa, että teollisuuden jo käyttämässä mustassa piissä on yhä paljon parantamisen varaa.

Kennot ja niistä valmistetut paneelit selvisivät tuotantolinjoilta vahingoittumattomina. Parhaat paneelit tuottavat sähköä yli 20 prosentin tehokkuudella. Teollisen valmistuksen aloittaminen edellyttää myös kilpailukykyistä hintaa. Savinin mukaan teollisuuden käyttämä musta pii on jo kustannustehokas vaihtoehto.

– Syvien nanorakenteiden valmistaminen on kalliimpaa, mutta alustavat laskelmat osoittavat, että lopputuotteen suurempi teho riittää kompensoimaan eron.
https://www.verkkouutiset.fi/suomessa-kehitetyt-pikimustat-aurinkopaneelit-nappaavat-talvivalonkin/
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Pituuskasvusta.

Miksi jotkut ihmiset kasvavat niin pitkiksi?

1537856784931.jpg

Guinnessin ennätyslukuja hipovilla jättiläisillä poikkeuksellinen pituuskasvu johtuu usein jostakin häiriöstä, esimerkiksi aivolisäkkeen kasvaimesta, joka saa kasvuhormonia erittymään liikaa.

Niin sanotusti terveet ihmiset voivat venyä noin 230 sentin mittaan. Yksi heistä on 229-senttinen entinen ammattikoripalloilija Shawn Bradleyhttps://www.hs.fi/haku/?query=shawn+bradley, 46. Romanialainen Gheorghe Mureşan https://www.hs.fi/haku/?query=gheorghe+muresanja sudanilainen Manute Bolhttps://www.hs.fi/haku/?query=manute+bol olivat Bradleyta vielä kaksi senttiä pidempiä, 231-senttisiä.

Maailman kaikkien aikojen todistetusti pisin ihminen oli yhdysvaltalainen Robert Wadlowhttps://www.hs.fi/haku/?query=robert+wadlow. Hän oli 272 senttiä pitkä ja painoi 220 kiloa. Wadlow kuoli verenmyrkytykseen vain 22-vuotiaana vuonna 1940. Wadlow’n poikkeuksellinen pituus johtui aivolisäkkeen liikatoiminnasta, jonka takia kasvuhormonia erittyy liikaa. Maailman pisin elossa oleva ihminen on turkkilainen Sultan Kösenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sultan+kosen. Hänellä on myös aivolisäkkeen toimintaan vaikuttava, niin sanottua akromegaliaa aiheuttava kasvain. 35-vuotias Kösen on 251 senttiä pitkä. Suomen pisin tunnettu henkilö on ollut Väinö Myllyrinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=vaino+myllyrinne, joka kasvoi pituutta vielä yli kolmikymppisenä. 54-vuotiaaksi elänyt ja vuonna 1963 kuollut Myllyrinne oli myös 251-senttinen.

Pituutta säätelevistä geeneistä on tunnistettu 700, mutta jopa 20 000:lla yksittäisen emäsparin vaihdoksella dna:ssa voi olla osuutta ihmisen pituuteenhttps://ghr.nlm.nih.gov/primer/traits/height. Lisäksi pituuteen vaikuttavat ympäristötekijät, esimerkiksi äidin ravinto raskausaikana.

Vanhempiin tutustumalla olisi tässä vaiheessa päätynyt tarkempaan arvaukseen. Länsi-Saksassa syntynyt Bradley on molemmilta puolilta pitkää sukua. Hänen isänsä oli 203 ja äiti 180 senttiä pitkä, molemmat isoisät 193-senttisiä ja yksi isosetä 208-senttinen.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005839829.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suunnatusta evoluutiosta kemian Nobelit.

Tämän vuoden kemian Nobelin palkinnon saavat yhdysvaltalaiset Frances Arnoldhttps://www.hs.fi/henkilo/Frances+Arnold ja George Smith https://www.hs.fi/henkilo/George+Smith+sekä brittiläinen Gregory Winterhttps://www.hs.fi/henkilo/Gregory+Winter. Palkinnot myönnettiin suunnatun evoluution kehittämisestä ja sen käyttämisestä entsyymien ja vasta-aineiden tuottamiseen. Nobelistien oivallukset ovat poikineet sovelluksia ympäristöystävällisistä pesu- ja polttoaineista erilaisiin lääkeaineisiin ja syöpähoitoihin. Arnold sai keksinnöstään kaksi vuotta sitten myös suomalaisen Millennium-palkinnon.

Tajusin, että yksikään ihminen ei osaa valmistaa entsyymiä. Asia oli niin 25 vuotta sitten, ja se on yhä niin”, Arnold sanoi HS:n haastattelussa https://www.hs.fi/tiede/art-2000002902851.htmlkaksi vuotta sitten. Alussa Arnold keskittyi parantelemaan monissa pesuaineissa nykyisin käytettävää subtilisiinientsyymiä. Hän aiheutti satunnaisia mutaatioita geeneissä, jotka vastaavat entsyymin ominaisuuksista. Muunnetut geenit hän sijoitti bakteereihin, jotka tehtailivat tuhansia versioita subtilisiinista. Tämä vaihe vastaa luonnon satunnaista vaihtelua eliöiden perimässä. Seuraava vaiheen hän lainasi niin ikään evoluutiolta. Niin kuin luonnossa ympäristö jättää eloon parhaiten siihen sopivat eliöt, samoin Arnold valitsi jatkoon ne entsyymit, jotka toimivat parhaiten tehtävässään. Arnoldin tavoitteena oli saada aikaan subtilisiini, joka kestäisi liuottimia. Se onnistuikin. Kolmannen sukupolven muunnos pysyi 256 kertaa aktiivisempana dimetyyliformamidi-liuoksessa kuin alkuperäinen subtilisiini. Muunnos perustui kymmeneen eri mutaatioon, joiden hyötyjä kukaan ei olisi osannut ennustaa ennalta.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005850316.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Fysiikan Nobel laser-levitaatiosta yms.

Kanadalainen Donna Strickland ja ranskalainen Gerard Mourou kehittivät teknologiaa, jonka avulla laserin valoa pystyttiin puristamaan kokoon ja tehoa kasvattamaan. Se toi parivaljakolle puolet vuoden 2018 fysiikan Nobel-palkinnosta. Strickland on yksi harvoista fysiikan Nobelin voittaneista naisista.

–Olen todella otettu, että olen yksi heistä, hän sanoi puhelimitse julkistamistilaisuudessa.

Strickland ja Mourou kehittivät perustutkimuksellaan laserteknologiaa Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa. Strickland kiitteli ohjaajansa Mouroun merkitystä tutkimukselle.

–En ole itse kehittänyt mitään käytännöllistä, mutta teknologiaa käytetään silmäkirurgiassa, kertoi Strickland.

Mouroun ja Stricklandin tutkimuksen ansiosta lasereiden tehoa on pystytty kasvattamaan huimasti. Lisäksi miljoonien silmien näkö on palautettu laserkirurgialla.

Arthur Ashkin käytti valoa puristimena. Vuoden 2018 fysiikan Nobelin toinen puolisko meni amerikkalaiselle Arthur Ashkinille. Ashkin pystyi käyttämään valon säteilypainetta esineiden siirtelyyn. Hän kehitti laboratoriossa New Jerseyssä lasersäteen, jolla voidaan tarttua atomeihin, viruksiin, bakteereihin ja soluihin. Periaate on hieman sama kuin hiustenkuivaajan ilmavirrassa pysyvässä pallossa. Ashkin on syntynyt vuonna 1922, eli ikää on jo 96 vuotta. Nobel-komitea kertoi tavoittaneensa Ashkinin puhelimella. Tutkija oli kertonut, ettei ehdi haastatteluun, sillä hän on kiireinen tuoreimman julkaisunsa kanssa.

Palkintosumma on yhteensä 9 miljoonaa kruunua eli noin 870 000 euroa. Se jaetaan puoliksi Ashkinille ja puoliksi Mouroulle sekä Stricklandille.

Vuonna 2017 palkinto gravitaatioaaltojen löytämisestä. Vuonna 2017 fysiikan Nobelin saivat Rainer Weiss, Barry C. Barish and Kip S. Thorne merkittävästä työstään LIGO-havaitsijalaitteiston ja gravitaatioaaltojen löytymisen eteen. Äärimmäisen vaikeasti havaittavat gravitaatioaallot perustuvat Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Niiden olemassaolon todisteet julkistettiin vuonna 2016.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/fysiikan-nobel-palkinnot-laserteknologian-kehittajille-kolmikossa-yksi-harvoista-fysiikan-naisnobelisteista-201230658/
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
T-solu tappaa CTLA-4-käskystä.

Lääketieteen Nobel-palkinnon voittivat vuonna 2018 yhdysvaltalaistutkija James P. Allison ja japanilaistutkija Tasuku Honjo. Molemmat tutkijat ovat tehneet uraauurtavaa työtä syöpähoitojen kehittämisessä tutkimalla immuuniterapiaa.

James P. Allison työskentelee Teksasin yliopistossa. Hänen läpimurtonsa jo 1990-luvun kokeellisissa tutkimuksissa liittyi siihen, että elimistöä puolustava T-solu voitiin opettaa tunnistamaan syöpäsolu ja välittämään sille CTLA-4-molekyylillä käsky, koska hyökätä syöpäsolun kimppuun. Vuonna 2011 tämä hoitomuoto hyväksyttiin osaksi ihosyövän hoitoa.

Tasuku Honjo kehitti oman tutkimusryhmänsä kanssa Kioton yliopistossa syövän immuuniterapiahoitoa. Hän työskenteli eri molekyylin eli PD-1:n kanssa, mutta periaate syövän hoidossa oli samantapainen.

Nykyään sekä CTLA-4-molekyyliä sekä PD-1-molekyyliä voidaan käyttää syöpähoidossa. Nobel-komitean tiedotustilaisuudessa esitettiin, että molekyylien yhteiskäytöllä on saatu hyviä hoitotuloksia ihosyövässä.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/laaketieteen-nobel-palkinto-uraauurtavan-syopahoidon-kehittaneille-james-p-allisonille-ja-tasuku-honjolle-201228530/
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Yli-ihminen.

1539667784252.png

Edesmenneen fyysikon ja kirjailijan Stephen Hawkingin kirjoituksista paljastuu hänen uskoneen geenimuunneltujen superihmisten päihittävän nykyihmiskunnan. Hawkingin viimeisiksi jääneet ajatukset universumistamme julkaistaan tiistaina uutena kirjana, uutisoi The Guardian.

Hawking kirjoitti uskovansa, että ihmiset tulevat vielä löytämään keinon, jolla muokata älyllisiä ominaisuuksia sekä aisteja. Hawking myös uskoi, että muokkaaminen tultaisi estämään laeilla, mutta osa ihmisistä ei silti pystyisi vastustamaan kiusausta parantaa esimerkiksi ihmismuistia, taudinvastustuskykyä ja elämän pituutta.
https://www.verkkouutiset.fi/stephen-hawking-uskoi-geenimuunneltuihin-superihmisiin/
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Sirkat soittaa ensiviulua.

Trooppisissa vesissä elävien sirkkaäyriäisten silmien sanotaan olevan eläinkunnan kehittyneimmät. Eläimet pystyvät muun muassa arvioimaan etäisyyden vain yhdellä silmällä ja niiden silmissä on jopa kahdelletoista aallonpituudelle herkkiä tappisoluja. Ne näkevät jopa ultraviolettisäteilyn. Wikipedian mukaan sirkkaäyriäiset pystyvät erottamaan kolmea eri tyypistä polarisoitunutta valoa.

Nyt Illinoisin yliopiston tutkijat uskovat, että äyriäisten silmien äärimmäinen herkkyys sekä valolle että pimeydelle voi auttaa kuljettajattomia autoja näkemään paremmin vaikeissa olosuhteissa. Tutkimuksesta kirjoittaa Optical Society of America.

Kun ihmisen silmä sopeutuu joko kirkkaaseen tai hämärään, sirkkaäyriäinen pystyy näkemään samanaikaisesti yksityiskohtaisia vivahteita äärimmäisessä kirkkaudessa ja pimeydessä. Se tarvitsee näitä kykyjä löytääkseen ruokaa valoisassa meressä samalla, kun se lymyää piilossa pimeässä kolossaan.

Äyriäisistä idean saaneet tutkijat ovat kehittäneet kameroita, joissa valodiodien sähkövirta ei ole enää verrannollinen valotehoon, vaan nousee logaritmisesti. Suunnilleen näin toimii sirkkaäyriäisen silmä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ayriaisten-silmista-kehitellaan-ihmekonstia-alyautojen-pimeanakoongelmiin-jopa-10-000-kertainen-parannus/839e1383-23b1-38c8-8f24-cc267f9b0f70
Autonominen auto ensin. Sirkkaäyriäispredatori seuraavaksi.
 

hansai

Ylipäällikkö
Nyt sitten emännät lämmittää...

Tutkimus: Puunpoltosta syntyvä savu haitallisempaa miehille kuin naisille
Savu on merkittävä terveyshaitta.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005878786.html
 

Maidan

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olen juuri tutustunut geeniterapiaan syöpähoidossa, kysyin lääkäriltä, tästä jos mistä tulee mullistus. Sanoi että 3 v päästä se voi hyvinkin olla Suomessa käytössä.

Ja sitten tämä laite - neutroonikiihdytin. Ei vahingoita terveitä kudoksia. Mutta miten ihmeessä ne toivottaa ulkomaalaisia potilaita, menevätkö rikkaat maksavat muiden sairaiden edellä?
https://yle.fi/uutiset/3-10053192
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Ilokaasuohjus.

1542000653511.png

Aalto-yliopiston opiskelijat ovat tammikuusta alkaen kehittäneet rakettiteknologiaa. Kehitystyö keskittyy rakettimoottorin hybriditeknologiaan, mutta työn sivutuotteena syntyy myös kantoraketin runko, kertoo Tekniikka&Talous. Hybridimoottorin ajoaineena toimii ilokaasu ja kynttilävaha.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kehitetaanko-otaniemessa-ohjusta-suomessa-on-aloitettu-kaikessa-hiljaisuudessa-kantoraketin-kehittaminen/6d306d47-df55-3e83-ab64-89db417aa91b
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Häivettä ja häirintää.

Jokin vieras valtio, mahdollisesti Kiribati, häiritsi gps-signaaleja Lapissa hiljattain. Ihminen on pystynyt tutkailemaan ja häiritsemään toinen toistaan sähköisillä laitteillaan alle vuosisadan, mutta luonnossa tutkahäirintää ja häivesodankäyntiä on harjoitettu iät ajat.

Eräät siilikkäät (Arctiidae) ja kiitäjäperhoset (Sphingidae) voivat yölennoillaan päästä pälkähästä sotkemalla niitä uhkaavan lepakon kaikuluotaimen. Kun lepakko saalistaa, se sirittää suullaan ultraääniä. Ne kimpoavat läheisistä kohteista, ja lepakko pystyy näin kaikuluotauksella muodostamaan äänikuvan ympäristöstään. Kiitäjällä on keinonsa häiritä lepakon tutkaa. Se tuottaa ultraääntä omasta takaa.

Komeat riikinkukkokehrääjät taas ovat varustautuneet häivetekniikalla. Ne eivät kuule lepakon lähestymistä, mutta niillä on passiivinen suojaus. Kehrääjien siipien suomut tavallaan vangitsevat lepakon lähettämät kaiut ja estävät niitä kimpoamasta takaisin.

Suomujen värähtelytaajuus on sama kuin lepakon ultraäänikaiulla. Kun lepakon kaiku osuu perhoseen, ääni muuttuu liikkeeksi eli suomujen värinäksi eikä kimpoa enää lepakon korvaan.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005902490.html
 
Top