Ihmisen älykkyys on monimutkainen kokonaisuus, jota ei ymmärretä vielä lainkaan hyvin. Tiedetään, että älykkyyteen vaikuttavat lukuisat ympäristötekijät ja geenit, mutta lopputulos on lukemattomien asioiden summa.
Nyt hollantilaistutkijat ovat havainneet, että yksi älykkyyteen vaikuttava tekijä saattaa olla aivosolujen koko.
Amsterdamin vapaan yliopiston tutkijat saivat aivokudosnäytteitä 35 ihmiseltä, jotka olivat menossa aivoleikkaukseen joko kasvaimen poistoa tai vakavan epilepsian hoitoa varten. Leikkauksen yhteydessä poistettiin ja otettiin talteen pieni pala aivojen ohimolohkoa, joka säätelee esimerkiksi näkö- ja kuulohavaintojen tulkintaa. Ennen leikkausta koehenkilöt suorittivat tavanomaisen älykkyystestin.
Kun ryhmä sitten tutki henkilöiden aivokudosta, se havaitsi, että testissä korkeampaan älykkyysosamäärään yltäneillä oli huomattavasti isommat aivosolut kuin huonomman tuloksen saaneilla. Heidän aivosoluissaan oli myös enemmän dendriittejä eli tuojahaarakkeita, jotka yhdistävät hermosoluja toisiinsa. Isommat solut ja useammat piuhat auttaisivat soluja viestimään tehokkaammin, ryhmä uumoilee.
Tutkijat testasivat myös, miten nämä solut johtavat sähköä. He johtivat soluihin virtaa ja huomasivat, että sekä isot että pienemmät aivosolut selviytyivät hyvin matalista taajuuksista. Mutta kun taajuutta nostettiin, pienemmät aivosolut alkoivat väsyä. Isompien solujen toiminta ei sen sijaan hidastunut.
Aivosolujen toimintaa tarkastelevan tietokonemallin perusteella tutkijat arvelevat, että fiksumpien ihmisten aivoissa signaalit yksinkertaisesti kulkevat nopeammin. Tämä kävisi yksiin sen kanssa, että älykkäillä ihmisillä näyttää olevan hieman paremmat reaktioajat, vaikka refleksien ja älykkyyden yhteys on vielä epäselvä.
Kyse on vasta alustavasta havainnosta, ja tutkimus on vielä esijulkaisuvaiheessa. Se on luettavissa
bioRxiv -palvelustahttps://www.biorxiv.org/content/early/2018/04/06/296343.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005664783.html