Tieteen pikku-uutisia

Elämä on syntymistä.

Seitsemän viime vuoden aikana tapahtunut syntyvyyden lasku ei ole sattumaa, sillä suomalaiset haluavat yhä vähemmän lapsia, selviää tuoreesta Väestöliiton vuoden 2018 perhebarometrikyselystä.

Niiden, jotka eivät halua ollenkaan lapsia, määrä on kasvanut, ja suurperhettä eli vähintään kolmea lasta toivovien määrä vähentynyt. Kaksikymppisistä lapsettomista jo hieman yli viidennes pitää ihanteenaan nollaa lasta.

Se, mikä on säilynyt ennallaan, on kahden lapsen suosio: kahta lasta toivoo noin 40 prosenttia suomalaisista. Keskimääräinen lapsilukutoive on 2,17. Se on hieman suurempi kuin vastaava luku 1,99 vuoden 2015 perhebarometrissä. Pudotusta on kuitenkin tapahtunut 1990-luvun 2,5 keskimääräisestä lapsilukutoiveesta.

Tähän asti noin viidennes suomalaisnaisista ja neljännes suomalaismiehistä on jäänyt kokonaan lapsettomiksi. ”Ennustamme, että nämä osuudet tulevat nousemaan”, Berg arvioi.

Kiinnostavaa on, että niillä, joilla on jo ainakin yksi lapsi, taloudellisen tilanteen epävarmuus ja työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet ovat tärkeimpiä syitä siihen, mikseivät he tällä hetkellä yritä hankkia lisää lapsia.

”Näyttää siltä, että he ovat lapsettomien kanssa aika erilaisessa tilanteessa ja ilmoittavat lapsensaannin lykkäämiseen erilaisia syitä. He sanovat esimerkiksi, että asunto on liian pieni, yhteiskunnan tuki riittämätöntä, työtilanne on epävarma ja lapsen hoidon järjestäminen hankalaa.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005682393.html
 
Pussipeto nussii.

Suomen syntyvyys on historiallisen alhainen ja näyttää laskevan entisestään. Täällä ei pian lisäänny kuin valtionvelka. Nyt jos koskaan olisi otettava mallia pussipedosta. Se ei jää odottelemaan mitään perhevapaauudistuksia, vaan parittelee itsensä hengiltä mistään piittaamatta.

Australiassa elävät pussipedot ovat kehittyneet harjoittamaan kaikki tai ei mitään -tyyppistä lisääntymisstrategiaa, jossa vain vuoden ikäisiksi elävien urosten ainoa tavoite on harrastaa mahdollisimman paljon seksiä.

Otus ei välitä mistään, vaan parittelee niin kiivaasti, että sen immuunijärjestelmä tuhoutuu ja eläin käytännössä hajoaa palasiksi. Naaraat elävät juuri niin kauan, että ne ehtivät kasvattaa poikaset, ja kuolevat sitten itsekin pois huoltosuhdetta vääristämästä.

Pussipedot ovat harvoja nisäkkäitä, joiden lisääntymisstrategia on sama kuin yksivuotisilla kasveilla. Nekin saavat vain yhden mahdollisuuden.

Nämä hiiren kokoiset pienet pussieläimet tunnetaan myös leveäjalkapussikärppinä, mutta nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut niitä kutsuttavan pussipedoiksi. Nimi on sikäli hyvä, että kasseista tässä lopulta on kyse.

Pussipetourokset eivät kilpaile kynsin ja hampain, vaan suurin kiveksin. Eläin varustautuu parittelukauteen tuottamalla valtavan määrän siittiöitä. Synnytystalkoiden käynnistyessä sen keho on niin tulvillaan testosteronia, että eräs stressihormoni ei enää kytkeydy pois päältä.

Uros parittelee jopa 14 tuntia päivässä useiden naaraiden kanssa ja alkaa tuhoutua sisältäpäin. Sen turkki irtoaa palasina ja sisälmykset alkavat vuotaa verta, kun immuunijärjestelmä pettää. Pussipeto yrittää jahdata naaraita vielä siinäkin vaiheessa, kun sen raajat ovat kuolioiden täplittämät. Lopulta zombiksi kuihtunut uros kuukahtaa tantereeseen kaikkensa antaneena.

Tällaiset rinteeläiset lapsitalkoot eivät kuitenkaan loputtomiin jatku edes Australian seksihelteissä. Kaksi aivan vastikään löydettyä pussipetolajia on jo sukupuuton partaalla, kun ilmastonmuutos kutistaa niiden elinalueita.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005685935.html

Ja Jatkoäly kommentoi:

SAK/SDP:n äijäfeministi Rinne on Nokkaeläin, ainoa nisäkäs joka ainoastaan munii. On väärin verrata suurin kiveksin varustettuja Pussipetouroksia munattomaan Äijäfeministiin.

Muuten oikein hyvä tiedejuttu
.”
 
Melekonen suunnitelma.

https://www.tekniikkatalous.fi/puhe...raan-155-400-neliokilometrin-sisameri-6725805
PUHEENVUORO
Juha Mäkipää
22.5. klo 08:00
Unohdettu ratkaisu merenpinnan kohoamiseen jota Jules Verne ehdotti 1905: tehdään Saharaan 155 400 neliökilometrin sisämeri

Media on jo vuosia julkaissut hälyyttäviä uutisia ilmaston lämpenemisen seurauksista. Kokonaisia Tyynen valtameren saarivaltakuntia häviää kartalta. Rannikkokaupunkeja kautta maailman muuttuu asumiskelvottomiksi. Meillä Floridassa suurin osa arvokkaimmista asuinalueista jää veden alle.
Jostakin syystä media ei tarjoa ongelmiin kovin lupaavia ratkaisuja. Päästöjen leikkaukset saavat paljon julkisuutta, mutta on vaikea saada kaikkia maailman maita riittävästi osallistumaan talkoisiin. Ja vaikka saataisiinkin, niin se vain hieman pitkittäisi sitä milloin Floridankin rannikot ovat veden alla.
Ongelmaan on yllättäen olemassa ratkaisu. Ratkaisu on ollut ihmiskunnan tiedossa pian jo sata vuotta, mutta kukaan ei jostakin syystä enää puhu mitään. Ratkaisu on piilossa Saharan erämaassa.
Saharan erämaasta 155 000 neliökilometriä on tuntuvasti merenpinnan alapuolella. Noin 700 miljoonaa vuotta sitten Saharassa oli nykyistä Välimerta hieman pienempi sisämeri. Kun Saharan meren yhteys Atlantin valtamereen geologisten mullistusten myötä katkesi, Saharan meri kuivui, alue muuttui savanniksi ja lopuksi hiekkaerämaaksi.
Kölnin Yliopistoston tutkijan Stefan Kroepelin mukaan kaikki tämä tapahtui hyvin nopeasti, noin 500 vuoden aikana sen jälkeen kun yhteys valtameriin katkesi.
Kaivamalla Panaman kanavaan verrattuna jonkun verran lyhyempi vesitie valtameristä Saharaan syntyisi 155 400 neliökilometrin suuruinen sisämeri, joka alentaisi maapallon merien pintaa noin 1,3 metrillä eli suurin piirtein saman verran kuin napa-alueiden sulamisen on laskettu nostavan meren pintaa.
Saharan täyttämistä merivedellä ehdotti jo vuonna 1905 tieteisromaanien kirjoittaja Jules Verne kirjassaan ”Invasion of the sea”. Saksalainen tiedemies Albrecht Penck 1912 ehdotti kanavan rakentamista Välimerestä Quattaran syvennykseen Egyptissä vesivoimalaitosta varten.
Survey of Egypt -hanketta vuonna 1927 johtanut brittiläinen tohtori John Ball (1872–1941) laati ensimmäiset nykyaikaiset suunnitelmat kanavan ja voimalaitoksen rakentamista varten. CIA suositteli vuonna 1957 presidentti Dwight Eisenhowerille, että hanke edistäisi Lähi-idän rauhaa monella tavalla.

Miksi kanavaa ei koskaan rakennettu?
Sata vuotta sitten saksalaiset katsoivat että Saharan täyttäminen alentaisi valtamerian merenpintaa liikaa ja että Saharan sisämeri kehittäisi lisää pilvisyyttä Afrikan, läntisen Aasian ja Lähi-idän ylle. Lisäpilvisyys kyllä auttaisi kuivia maita ja aroja, mutta voisi heijastaa liikaa aurikoenergiaa avaruuteen ja näin aiheuttaa ilmaston viilenemistä.
Myöhemmin presidentti Nasser päätti, että kanavan rakentaminen olisi liian kallis hanke Egyptille. Nyt sata vuotta myöhemmin lisäsade Aasian aroille ja ilmaston jäähtyminen kuulostavat lähinnä hanketta puoltavina argumentteina.
Koska merenpinnan nousu USAn osavaltioista uhkaa eniten Floridaa, Floridan kuvernöörin kannattaisi ehdottaa, että Yhdysvaltain hallitus tarttuisi aloitteeseen. Yhdysvallat voisi ehdottaa YK:n yleiskokoukselle, että Saharan täyttämisestä merivedellä tehtäisiin pikaisesti uusi tutkimus ja että YK kustantaisi kanavan ja voimalaitoksen rakentamisen.
Hankkeen pitäisi kiinnostaa melkein kaikkia maita:
  1. Triljoonien arvosta kiinteistöjä voitaisiin suojella tuholta maailman rannikoilla.
  2. Saharan meren tuoma lisähaihtuminen toisi vallitsevien koillistuulten avulla paljon kaivattua pilvisyyttä ja sadevettä Lähi-itään ja Lounais-Aasian aroille.
  3. Lisäpilvisyys heijastaisi jonkun verran enemmän aurinkoenergiaa avaruuteen ja hidastaisi näin ilmaston lämpiämistä.
  4. Vesivoimala Saharan täyttämisen yhteydessä toisi energiaa 30-40 vuodeksi kokonaisen maan tarpeisiin.
  5. Kanavan ja vesivoimalan rakentamisen kustannukset olisivat pienenpieni murto-osa siitä, mitä maailmanlaajuinen tulviminen tulisi maksamaan.
  6. Jarruttaisi (ja pysäyttäisi?) napajäätiköiden sulamista.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Floridassa asuva DI, joka teki uransa IBM:n palveluksessa.

Edit. Kuva.

 
Viimeksi muokattu:
Vaikka tuollainen saharan allas ratkaisisikin kaikki kyseiset ongelmat niin sitä vastustettaisiin verisesti. Kaikki ympäristö hihhulit menettäisivät uskontonsa perusteet. Mistä sitten saarnata kun ongelmat ratkaistu? Saharan perskärpänen menettää elinmahdollisuutensa tekojärven vuoksi...
 
Melekonen suunnitelma.
Jutun kirjoittajan ilmoitetaan olevan tietotekniikan DI. Vaikka inssi onkin niin laskea hän ei osaa: suunnitellun tekojärven wikipediastakin löytyvä pinta-ala 155400 neliökm on 1:2500:s osa maailman merien alasta. Jos järven keskisyvyys olisi 100 m (mitä se ei luultavasti ole) niin vielä jäisi 25 valtamerineliötä jokaista Saharaneliötä kohti. Valtarerien pinta alenisi tällöin kokonaista 4 cm. Eikä nyt ole edes aprillipäivä!
 
Tutkii Ruotsin topografiaa...
3948495-karuhjpg_480_480.jpg

Karu Pohjola
 
Vaikka tuollainen saharan allas ratkaisisikin kaikki kyseiset ongelmat niin sitä vastustettaisiin verisesti. Kaikki ympäristö hihhulit menettäisivät uskontonsa perusteet. Mistä sitten saarnata kun ongelmat ratkaistu? Saharan perskärpänen menettää elinmahdollisuutensa tekojärven vuoksi...
"Ongelmat ratkaistu" miten niin muka? Maapallo jatkaa lämpenemistään ja piankin suuria osia Lähi-Idästä lähenee asumiskelvottomuutta, kun lämpötila tästä vielä muutaman asteen ja alue kuivuu entisestään ja ruoantuotanto vaarantuu. Sieltä sitten lähtee pakolaisten hyökyaalto, jonka rinnalla 2015 pakolaiskriisi on helppoa heinää. Haluatko, että tänne tulee tuollainen määrä pakolaisia rasittamaan meidän yhteiskuntamme kantokapasiteettiä rajoilleen? Itse en. Joten mieluusti tuen keinoja vähentää päästöjä.
 
Popcorniaivot.

Jos ei ole seurannut bioteknologian kehitystä viime vuosina, seuraava kuulostaa varmaankin täydeltä scifiltä.

Tutkijat ovat kasvattaneet ihmisen ihokudoksesta pikkuruisia aivoja ja muunnelleet niitä sukupuuttoon kuolleen neandertalinihmisen geeneillä niin, että luodut miniaivot ovat periaatteessa erittäin karkeita malleja oikean neandertalinihmisen aivoista. Ryhmä on saanut nämä miniaivot myös viestimään sähköllä niin, että nämä neandertalinihmisen nuppineula-aivot voisivat jopa ohjata pieniä robotteja laboratoriossa.

He aikovat myös panna neandertalilaisen aivopallukat kilpailemaan ihmisaivopallukoiden kanssa näiden robottien ohjastamisessa. Kaksi erillistä ryhmää työskentelee nyt hankkeen parissa.

Niin sanottuja miniaivoja on kyetty tekemään jo muutama vuosi. Ne ovat muutamasta miljoonasta hermosolusta koostuvia, sinänsä alkeellisia kudosklimppejä, joilla kuitenkin voidaan mallintaa aivojen toimintaa laboratoriossa huomattavasti paremmin kuin pelkillä ”kaksiulotteisilla” hermosoluviljelmillä. Ne eivät ole millään tavalla tietoisia, mutta alkavat jo parhaimmillaan jäljitellä kehittyvän sikiön aivoja. Suurimmat mahtuvat pikkusormen päähän ja onpa ihmisen kudoksesta tehdyt miniaivot jo istutettu onnistuneesti hiireenkinhttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005657308.html.

Kudostekniikan kehitys on mahdollistanut sen, että esimerkiksi ihmisen ihosta voidaan raapaista ihosolu, palauttaa se niin sanotulla iPS-tekniikalla takaisin kantasoluksi ja viljellä siitä sitten mitä tahansa muita kehon soluja, vaikkapa siis aivoja.

Nyt kaksi erillistä tutkimusryhmää, geneetikko Alysson Muotrin johtama ryhmä Yhdysvalloissa sekä neandertaltutkimuksen veteraanin Svante Pääbon johtama ryhmä Saksassa on soveltamassa miniaivotekniikkaa sukupuuttoon kuolleiden serkkujemme aivojen rakenteen tutkimiseen.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005734432.html

Bioaivot vs AI-vot vastakkain seuraavaksi?
 
Lentävät Faradayn hämähäkit.

Hämähäkit osaavat käyttää seittiä ja sähköä lentämiseen.

Bristolin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan hämähäkit pystyvät käyttämään seittiään ja sähköstaattista varausta jopa tuhansia kilometrejä pitkien matkojen taittamiseen, kertoo USA Today.

Tutkija Erica Morleyn mukaan hämähäkit käyttävät ”ilmapalloprosessia”, jossa ne nostavat takaruumiinsa ylös ja laukaisevat 2-4 metriä pitkän ”seittilaskuvarjon”. Lentäminen ei kuitenkaan perustu aiempien tutkimusten havaintojen mukaisesti ainoastaan tuuleen, vaan ne voivat lentää myös ilman tuulta sähkön avulla.

Tutkimuksessa hämähäkkien huomattiin aistivat ilmakehän sähkökenttiä ja osaavan käyttää niitä matkustamiseen. Suljetusssa, ilmavirraltaan rajatussa kokeessa riippuhämähäkit aktivoituivat käyttämään lentämistä merkittävästi, kun ilmakehän sähkökenttää jäljittelevä virta laitettiin päälle. Vastaavasti ne putosivat nopeasti, kun virta kytkettiin pois.

Hämähäkkien sähköstaattisuuden käyttöä epäili aikoinaan jo Charles Darwin hänen nähtyään satojen hämähäkkien laskeutuvan laivalleen lähes sadan kilometrin päässä rannikosta.

https://www.verkkouutiset.fi/nain-hamahakit-voivat-lentaa-jopa-tuhansia-kilometreja-jopa-ilman-tuulta/
 
Back
Top