Toinen maailmansota, yleinen keskustelu

[Juna112Porojetsiin]

Ja paljonkohan hyötyä suomalaisista hävittäjista ja pommareista olisi ollut Saksan Mersuja ja ässiä vastaan.

Ottamatta muuten kantaa tähän ajatusleikkiin suomalaisten operaatiosta Norjan puolustamiseksi; ei suomalaiset välttämättä mitenkään heikoilla olisi olleet saksalaisia mersuja ja ässiä vastaan. Norjassa operoi JG77 ja käsitykseni mukaan siellä ei mitään ylivoimaisia pilotteja olisi ollut vastassa, liekö ässiä lainkaan.
Mölders sai toukokuun lopussa ammuttua alas 19. ja 20. vastustajansa, ollen saksalaisten selkeä ykkösässä, mutta ei operoinut Norjassa.
Suomalaisilla oli seitsemän ässää, joista Sarvannolla 13 vahvistettua ja 4 vahvistamatonta sekä vaatimattomasti yksi maailmanennätys.
BW olisi ollut toki heikompi Bf-109E:hen verrattuna.
Taktiikka taisi olla suomalaisilla samankaltainen ja taidoissa eivät varmasti jääneet taakse. JG77 olisi saattanut olla aika ns. kusessa ja pommarit vielä pahemmassa.

 

[baikal]

Ottamatta muuten kantaa tähän ajatusleikkiin suomalaisten operaatiosta Norjan puolustamiseksi; ei suomalaiset välttämättä mitenkään heikoilla olisi olleet saksalaisia mersuja ja ässiä vastaan. Norjassa operoi JG77 ja käsitykseni mukaan siellä ei mitään ylivoimaisia pilotteja olisi ollut vastassa, liekö ässiä lainkaan

Ruotsista käsinkö koneet olisivat operoineet vai samoilta kentiltä sakujen kanssa......vai Immolasta käsin?

 

[Juna112Porojetsiin]

Toistan: en ottanut kantaa operaatioon, ainoastaan kysymykseen olisivatko suomalaiset pärjänneet sakemanneja vastaan sinitaivaalla. Tai vaikka harmaalla taivaalla.
JG77 oli ainoastaan 2/3 vahvuudestaan, alussa. Koneita siis noin 60-70. Vastuunaan järjestää hävittäjätorjunta koko Norjan alueella, jossa operoimaan pyrki myös RAF. Joillakin saksalaisilla lentäjillä oli sotakokemusta Espanjasta, en tiedä olisiko JG77 :ään kuulunut ainuttakaan, toki tuon voinee tarkistaa. Samoin JG77 ei tainnut osallistua Ranskan "rintaman" sotaan, sinne missä Mölders vuoron perään ampui vastustajiaan alas ja aina välillä tuli itse tonttiin. Aika vähän ehti kokemusta kertyä JG77 lentäjille edellisen vuoden syyskuustakaan Puolaa vastaan. Suomalaisilla sen sijaan 105 päivää armotonta kamppailua lukumääräisesti ja teknisesti ylivoimaista vastustajaa vastaan, ja ruuti vielä tuoksui kynsinauhoissa.

Jos tuota operaatiota pohtii, on ensimmäiseksi varmaan mietittävä missä vaiheessa ja millä perusteella Suomi olisi rynninyt apuun. Kyllähän kenttiä olisi Norjassa löytynyt, jos niihin ei olisi ensin päästetty Saksalaisia. Leikitään edelleen, että Suomi olisi ollut valmis tulemaan apuun, ja ilmeisesti varmistamaan tällä tavoin siis länsimaisen avun ja liittosuhteen Britanniaan, Ranskaan ja vaikka Yhdysvaltoihin. Mutta olisiko Norjasta kuulunut avunpyyntöä ??? Tämä on aika iso kysymys, joka ainakin minun mielessäni aika-ajoin pyörii niin Tanskan kuin Norjankin kohdalla.

Suomi oli valinnut puolueettomuuden pysyäkseen sotien ulkopuolella. Mutta kun tilanne niin vaati, Suomi tarttui aseeseen ja laittoi maailmanluokan myllyn päälle. Norja ja Tanska olivat valinneet samalla tavoin puolueettomuuden, mutta kun tilanne vaati tekemään jotain, kumpikaan ei tehnyt mitään.
Kaikki kolme maata ovat demokratioita, ja kaikissa hallitus tämän perusteella noudattaa kansan valitsemaa politiikkaa.

 

[Leaderwolf]

"Some of the the Germans tried stopping him, but the lone sniper held them back". Täysin saman itsekin olisin tehnyt

 

[Herman30]

Minulla onkin tuo kirja.

 

[miheikki]

https://www.warhistoryonline.com/in...8glujyZkcd_AUfAPmAGjQ2RMOe5gA9JGogg7xBgSxfLvM

Hitler’s Commando, Otto Skorzeny Worked for Mossad After WW2

• INSTANT ARTICLES
• NEWS

Nov 20, 2018 George Winston

SHARE:FacebookTwitter

It’s been claimed in a report published by Israel’s Ha’aretz newspaper, that Lieutenant Colonel Otto Skorzeny, the former SS officer described by American intelligence as “the most dangerous man in Europe,” worked as an assassin for Mossad after the war.
In particular, it is alleged that Skorzeny assassinated the former Nazi rocket scientist, Heinz Krug, who worked with Wernher von Braun on the V2 rockets that wreaked such havoc on London.
Heinz Krug disappeared from Munich after the war, where he was said to be working on a missile system for the Egyptian government. A number of other scientists had received death threats and warning calls from Israelis, and so Krug hired Skorzeny as a bodyguard.
.
.
.

 

[BlackFox]

Kannattaa joskus käydä mikäli käytte Puolassa niin Gdanskin 2 maailman sodan museossa. Uudenkarhea museo. Suomesta ei ole kauheasti juttua mutta on kuitenkin ja suht paikkansapitävästi. Paikassa saa kulumaan montatuntia mikäli aikaa on.
On kokonaisia torpedoja, tankkeja jne

Käytiin 3kk sitten.

 

[miheikki]

Military History Visualized

https://www.youtube.com/channel/UCK09g6gYGMvU-0x1VCF1hgA

 

[soittaja]

Narvikin taistelun alku 1940

Ennen joulua 2018 oli tällä palstalla keskustelu Norjan valtauksesta monissa puheenvuoroissa. Nyt en aio arvailla, vaan kerron faktoja niin tarkasti kuin pystyn tilanteen alkuhetkistä.

Saksan hyökkäyksen ensimmäinen ryhmä lähti Saksasta 6. huhtikuuta 1940 ja siihen kuului kymmenen laivaston hävittäjää. Kussakin aluksessa oli parisataa (yhteensä noin 1900) 3. vuoristodivisioonaan kuuluneen 139. rykmentin sotilasta. Hävittäjäosaston suojana olivat taisteluristeilijä Schamhorst ja taistelulaiva Gneisenau.

Osasto läpäisi sumussa ja sakeassa lumisateessa varhain aamulla 9. huhtikuuta Länsivuonon saapuen Olofvuonoon, joka johti Narvikiin. Osasto valtasi vuonossa kolme Norjan laivaston partiovenettä. Yksi niistä ehti lähettämään radioviestin rannikkopanssarilaiva KNM Norgelle. Myös toinen norjalainen laiva KNM Eidsvold sai tiedon. Kumpikin alus valmistautui taisteluun lataamalla tykkinsä. Kello 4.15 saksalaiset havaitsivat Eidsvoldin, joka ampui varoituslaukauksen. Saksalaiset lähettivät norjalaiseen alukseen neuvottelijan (Gerlach). Neuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Poistuessaan aluksesta saksalainen antoi merkin omilleen valoammuksella.

Norjalaisen aluksen päällikkö Willoch määräsi Eidsvoldin kääntymään ja lähtemään kohti saksalaisaluksia. Saksalainen Wilhelm Heidekamp laukaisi neljä torpedoa, joista kaksi osui Eidsvoldiin. Ammusvaraston räjähdys katkaisi panssarilaivan kahtia. Keulaosa upposi sekunneissa ja perä muutamassa minuutissa.

Syvemmällä vuonossa olleella Norgella kuultiin räjähdys. Pian kaksi saksalaista hävittäjää ilmestyi pimeydestä. Norjalaisen aluksen päällikkö Per Askim määräsi tulen avattavaksi, mutta se jäi lyhyeksi seuraavan mennessä kohteen yli. Saksalaisen aluksen laukaisemasta kolmesta kahden torpedon sarjasta kaksi ensimmäistä meni ohi ja kolmas osui. Sen seurauksena Norge upposi alle minuutissa. Yhdeksänkymmentä miestä pelastui, mutta 101 sai surmansa.

Aamun kuluessa saksalaiset valtasivat 4 satamassa ollutta norjalaista rahtialusta. Satamassa oli lisäksi neljä puolueettomien maiden ja viisi brittiläistä rahtialusta. Saksalaisia aluksia satamassa oli kaikkiaan yksitoista.

Kertomus jatkuu, jolloin saksalaisilla ei mennyt niin hyvin, kuin he odottivat. Heillä oli jonkin verran epäonnea. Lopetan kerronnan tähän.

 

[Old Boy]

Onkohan tämä ylempänäoleva eilen postattu video tehty aprillipäivänä? Ei meidän kokemukset ole, että 2500 nyrkkiä tarvittiin yhteen tuhottuun panssariin. Kohdan 1:10 eri nyrkkityyppien numerot tarkoittavat matkaa jolle kiinteä tähtäin oli kohdistettu. Samalla tietysti tehokas käyttöetäisyys. Aseiden joukossa mainittu Sturmpistole oli valopistoolin kaltainen ase, joka ampui kiväärikranaatin tapaisia kranaatteja, myös ontelo-.

 

[JR49]

Onkohan tämä ylempänäoleva eilen postattu video tehty aprillipäivänä? Ei meidän kokemukset ole, että 2500 nyrkkiä tarvittiin yhteen tuhottuun panssariin.

Olen itsekin aiemmin ihmetellyt samaa. Tuohon lukemaan olen törmännyt muuallakin. Suhdeluku taitaa sitten parantua, kun päästään vuoden -45 puolelle ja kaupunkitaisteluihin.
Onkohan nuo varmasti taistelussa laukaistuista aseista vai laskettu rintamalle toimitetusta määrästä? Jos muutama junallinen täydennyksiä on vallattu venäläisten toimesta ehjänä niin heikentäähän se suhdelukua.
Arokaan selitä, sillä kun panssari ajaa asemiin, niin tuleehan siinä tilaisuuksia.

 

[Falangi]

Olen itsekin aiemmin ihmetellyt samaa. Tuohon lukemaan olen törmännyt muuallakin. Suhdeluku taitaa sitten parantua, kun päästään vuoden -45 puolelle ja kaupunkitaisteluihin.
Onkohan nuo varmasti taistelussa laukaistuista aseista vai laskettu rintamalle toimitetusta määrästä? Jos muutama junallinen täydennyksiä on vallattu venäläisten toimesta ehjänä niin heikentäähän se suhdelukua.

Käytännössä rintamalle toimitetusta määrästä. Videolla mainitaan 4:15 kohdalla että "note this is the total consumption (2milj. nyrkkiä 1944), which includes training, losses, et cetera, and not just the amount fired at the enemy" ja perään selitetään laskutoimitus sille 2500 suhdeluvulle.

 

[Juna112Porojetsiin]

Hävittäjäosaston suojana olivat taisteluristeilijä Schamhorst ja taistelulaiva Gneisenau.

Anteeksi, yritin ohittaa tämän .. mutta en sittenkään kyennyt; Siis Gneisenau oli taisteluristeilijä, samoin kuin sen sisaralus Schanhorst (ei Scham..).

Tällä parivaljakolla oli uljaat edeltäjät, amiraali Maximilian von Spee'n panssariristeilijät Gneisenau ja Schanhorst, jotka osastoonsa kuuluvien kevyiden risteilijöiden Nürnberg, Dresden ja Leipzig kera kävivät, itselleen tuhoisan, mutta kunniakkaan meritaistelun ylivoimaista vihollista vastaan joulukuussa 1914.

 

[fulcrum]

Joskus näin lähitorjunta-aseiden käytöstä tilastoja itärintamalta (Panzerfaust, -schreck ja Faustpatrone). Saksalaisten omien laskujen mukaan lähitorjunnan tuhoaminen vihollisvaunujen määrä ei juurikaan itse asiassa noussut magneettimiinoihin jne. käsipelillä toimitettuihin panoksiin nähden. Tätä toki ehkä osaltaan selittää se että vastustaja suojasi vaunujaan paremmin ja ne olivat tietenkin myös teknisesti kehittyneet.

Anteeksi, yritin ohittaa tämän .. mutta en sittenkään kyennyt; Siis Gneisenau oli taisteluristeilijä, samoin kuin sen sisaralus Schanhorst (ei Scham..).

Haa, pätemismahdollisuus! Saksalaiset luokittelivat Scharnhorstin ja Gneisenaun taistelulaivoiksi (Schlachtschiff). Teknisesti ottaen ne olivat ihan täysiverisiä taistelulaivoja, Scharnhorstin panssarointihan oli vain vähän huonompi kuin Bismarckin. Royal Navy kutsui niitä taisteluristeilijöiksi kun saksalaiset kuitenkin käyttivät niitä risteilijäsodankäynnissä, kuin britit omia taisteluristeilijöitään.
Sen sijaan seuraava O-luokka jotka tilattiin juuri ennen sotaa (ja peruttiin saman tien) oli luokiteltu taisteluristeilijöiksi (Schlachtkreuzer), niiden panssarointi olisi ollut vain puolet Scharnhorstista.

Monissa brittikirjoissa väitetään 1914 Falklandilla upotettuja Scharnhorstia ja Gneisenauta taisteluristeilijöiksi. Näin saadaan taistelu näyttämään tasaisemmalta kun briteillä oli siinä kaksi taisteluristeilijää. Todellisuudessa brittiosasto oli kaikinpuolin hyvin ylivoimainen.

 

[soittaja]

Lisäys Narvikin taistelun alku 1940-tekstiin.

Nimimerkki ”Juna112Porojetsiin” on aivan oikeassa. Edellisen taisteluristeilijän nimessä oli tekemäni kirjoitusvirhe ja jälkimmäisen nimi esiintyi Wikipedian lähteessä kahdessa eri muodossa. Kerrottu korjattu nimitys on taisteluristeilijä.
Wikipediassa asia oli noin, kun luin pitemmälle tekstiä.

Mainittakoon, että Narvikin rannikkotykistön saksalaiset löysivät heikossa kunnossa. Siitä ei ollut heille haittaa. Norjalaiset poliitikot eivät olleet ilmeisesti huomanneet rahoittaa maanpuolustusta tarpeeksi. Tämän aselajin edustajana olen lukenut, että saksalaiset valloituksen jälkeen alkoivat itse parantaa rannikkotykistöä Norjassa.

 

[Juna112Porojetsiin]

Nimimerkki ”Juna112Porojetsiin” on aivan oikeassa. Edellisen taisteluristeilijän nimessä oli tekemäni kirjoitusvirhe ja jälkimmäisen nimi esiintyi Wikipedian lähteessä kahdessa eri muodossa. Kerrottu korjattu nimitys on taisteluristeilijä.

Juu. Kyllä minä sen oikeastaan tietenkin tajusinkin, näitä viisastelutilaisuuksia pitää kuitenkin päästä hyödyntämään ihan rakkaudesta lajiin.

Sillä saa aina aikaan myös vähän lisäkeskustelua ...
.. ja sitä paitsi olit tavallaan oikeassa - taisteluristeilijä/taistelulaiva määritelmässä, kuten veljemme todistaa:

Haa, pätemismahdollisuus! Saksalaiset luokittelivat Scharnhorstin ja Gneisenaun taistelulaivoiksi (Schlachtschiff). Teknisesti ottaen ne olivat ihan täysiverisiä taistelulaivoja, Scharnhorstin panssarointihan oli vain vähän huonompi kuin Bismarckin. Royal Navy kutsui niitä taisteluristeilijöiksi kun saksalaiset kuitenkin käyttivät niitä risteilijäsodankäynnissä, kuin britit omia taisteluristeilijöitään.
Sen sijaan seuraava O-luokka jotka tilattiin juuri ennen sotaa (ja peruttiin saman tien) oli luokiteltu taisteluristeilijöiksi (Schlachtkreuzer), niiden panssarointi olisi ollut vain puolet Scharnhorstista.

Brittien taisteluristeilijöillä oli tietenkin yksi selkeä luokittelua helpottava tunnusmerkki, jota saksalaiset eivät kyenneet omiinsa liittämään, ne tuppasivat räjähtämään sopivasta osumasta.

Monissa brittikirjoissa väitetään 1914 Falklandilla upotettuja Scharnhorstia ja Gneisenauta taisteluristeilijöiksi. Näin saadaan taistelu näyttämään tasaisemmalta kun briteillä oli siinä kaksi taisteluristeilijää. Todellisuudessa brittiosasto oli kaikinpuolin hyvin ylivoimainen.

Scharnhorst ja Gneisenau edustivat mennyttä maailmaa jo syntyessään. Vaikka hienoja laivoja epäilemättä olivatkin. Taisteluristeilijäähän niistä ei saa millään taikomisella. Mutta verrattuna brittien vastaaviin panssariristeilijöihin .. olivat liian kova vastustaja.

 

[Kustaanmiekka]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/...hulzin-vaarallinen-idea-kaveli-salaa-hitlerin

Nuoren saksalaissotilaan Alfons Schulzin vaarallinen idea: käveli salaa Hitlerin makuuhuoneeseen pahamaineisessa Sudenpesässä

Sudenpesä (Wolfsschanze) oli natsi-Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin pahamaineinen ja huipputarkasti vartioitu bunkkerikylä Itä-Preussissa, nykyisen Puolan alueella.
Turvajärjestelyissä oli kuitenkin puutteensa. Nuori sotilas Alfons Schultz kävi uhkarohkeasti Führerin makuuhuoneessa.

Historia: Hitlerin Sudenpesä kertoo natseille keskeisen tukikohdan vaiheista.
Adolf Hitler saapui Sudenpesään päivää ennen operaatio Barbarossan alkua.
Saksa ja akselivalllat aloittivat hyökkäyksen 22.6 1941 Neuvostoliiton hallussa olevien puolaiskaupunkien pommituksilla.
Führer vietti seuraavat sotavuodet suurimmaksi osaksi Sudenpesässä. Siellä palveli enimmillään 2 000 henkeä.

Turvajärjestelyjä parannettiin koko ajan. Bunkkereissa oli metrien paksuiset betonikatot, ja kulku alueella oli todella rajattua.
Suoja-alueelle "A" eivät päässeet muut kuin Hitlerin lähipiiriin kuuluneet sekä alueen toimistoissa työskennelleet.

Viestijoukoissa palvellut Alfons Schultz pääsi tutun SS-miehen avulla näkemään Führerin makuuhuoneen.

-Yritin näyttää siltä, että olin luvallisella ja tärkeällä asialla. Otin kasvoilleni oikein tärkeän ilmeen.

- Sitten me menimme Führerin bunkkeriin ja makuuhuoneeseen. Siellä oli kenttävuode, ja sen päällä oli kirjahylly, jossa oli pari kolme kirjaa.
Mietin, mitä Führer mahtoi lukea unettominä öinä.Otin kirjan, se käsitteli vatsasairauksia, toinen myös.
Kiinnostuksen kohde kävi selväksi, Schultz muistelee.

Pienessä huoneessa oli vuode, lamppu ja kirjahylly. Seinällä roikkuu Fredrik Suuren (1712 - 1786) muotokuva.
Fredrik Suuri, Preussin kuningas Fredrik II oli Hitlerin ihannoima tunnettu sotapäällikkö ja valistunut itsevaltias.
Hitler ei tietenkään ollut huoneessaan paikalla.

Jälkikäteen Schultzin temppu kuulostaa kohtalokkaan uhkarohkealta.
Dokumentissa kerrotaan alueen kovasta kurista, mm. salaa tupakoineen sotilaan itsemurhasta.

Dokumentissa valotetaan myös Puolan valtion vaatimusta, että paikalla käyneille kerrotaan bunkkerin ja natsihallinnon synkkää historiaa.
Tällä varmastikin halutaan estää, ettei Sudenpesästä tule uusnatsien pyhiinvaelluskohdetta.

Historia: Hitlerin Sudenpesä on katsottavissa Areenassa huhtikuun 2019 loppuun.

 

[soittaja]

Jatkosota Lapissa lyhyesti

Löysin tiivistelmän Suomen jatkosodan tapahtumista Lapissa. Koska mukana oli suuri määrä saksalaisia sotilaita, on se katsottava yleisemmin kuuluvan 2. maailmasotaan. Suomalaiset sotilaat siirrettiin Lapista alkuvaiheen jälkeen enimmäkseen muille itärintaman osille. Tässä suora lainaus:

Samoihin aikoihin (Talvisodan loputtua maaliskuussa 1940) Saksa alkoi miehittää Norjaa eli toisen maailmansodan uhka varjosti Suomen Lappia. Suomen ja Saksan väliset neuvottelut alkoivat, koska Saksa oli kiinnostunut Muurmannin radasta sekä Petsamon nikkelistä. Neuvottelut päättyivät sopimukseen 22.9.1940, jonka mukaan saksalaiset joukot kulkevat Lapin halki Petsamoon ja Kirkkoniemeen Jäämeren rannalle. Lisäksi Sodankylään ja Ivaloon tuli rakentaa majoitustiloja sotilaille. Noin 10 000 saksalaista sotilasta kulki Lapin halki loppuvuoden 1940 aikana.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Jatkosodaksi nimetty sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttyi 25.6.1941. Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon kolme päivää aiemmin. Lapin miehet olivat saksalaisen komennuksen alla ja heidät kuljetettiin taistelemaan Sallan rintamalle. Siellä tavoitteena oli Kantalahti ja Muurmannin rata. Salla oli vallattu viikossa, mutta tunnetussa Nurmitunturin taistelussa tappiot olivat tuntuvat. Vähitellen saksalais-suomalaisten joukkojen eteneminen juuttui niin Sallassa kuin Petsamossakin. Sitä myötä usko saksalaisten taistelukykyyn heikkeni, jäihän Muurmannin radan saavuttaminen vain lupaukseksi.

Lapin miehet huomasivat, että saksalaiset eivät osanneet kulkea erämaassa, hiihtämisestä ja suunnistuksesta puhumattakaan. Kuri alkoi pikkuhiljaa höltyä ja karkuruutta esiintyi. Joulukuussa 1941 lappilaisten muodostama divisioona siirrettiin Karjalan rintamille ja joukkojen ristiriidat päättyivät siihen. Seurasi tilanne, että Lappia jäivät puolustamaan saksalaiset joukot. Tämä aiheutti harmia ja mustasukkaisuutta etelässä taistelevien Lapin miesten keskuudessa; jäiväthän heidän perheensä saksalaisten sotilaiden huomaan.

Jatkosodan aikana Neuvostoliiton partisaanit tekivät tuhojaan rajaseutujen kylissä. Hyökkäysten seurauksena monet lapset, naiset ja vanhukset saivat surmansa. Partisaaniryhmien koko vaihteli 20-200 mieheen. Kesät 1942-44 olivat erityisen aktiivista partisaanihyökkäysten aikaa. Lapin alueella partisaanit hyökkäsivät kahdeksaan kohteeseen. Lapissa kuoli jatkosodan aikana noin 70 siviiliä. Jatkosota päättyi 4.9.1944 välirauhansopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Lähteiksi ilmoitettiin seuraavat:

Enbuske, Matti: Lapin asuttamisen historia.(2003). Teoksessa Massa & Snellman (toim.) Lappi: Maat, kansat, kulttuurit, s. 39-63.

Lähteenmäki, Maria: Terra Ultima. Matka Lapin historiaan (2006)

Tuominen, Marja: Lapin sodan tuhot ja jälleenrakennus (2003). Teoksessa Massa & Snellman (toim.) Lappi: Maat, kansat, kulttuurit, s. 102-125.

Itse löysin tekstin sivuilta: www.lappi.fi/lappi/lapin_lumo

 

[Leaderwolf]

Enola Gayn lentäjä vuonna 2002. Mukavaa lukemista tämä juttu, kannattaa vilkaista


'One hell of a big bang'

ST: Why did they drop the second one, the Bockscar [bomb] on Nagasaki?

PT: Unknown to anybody else - I knew it, but nobody else knew - there was a third one

.

Then he laid out what was going on and it was up to me now to put together an organisation and train them to drop atomic weapons on both Europe and the Pacific - Tokyo.

ST: Interesting that they would have dropped it on Europe as well. We didn't know that.

PT: My edict was as clear as could be. Drop simultaneously in Europe and the Pacific because of the secrecy problem - you couldn't drop it in one part of the world without dropping it in the other.

https://www.theguardian.com/world/2002/aug/06/nuclear.japan

 

[EK]

Onkohan tämä ylempänäoleva eilen postattu video tehty aprillipäivänä? Ei meidän kokemukset ole, että 2500 nyrkkiä tarvittiin yhteen tuhottuun panssariin. Kohdan 1:10 eri nyrkkityyppien numerot tarkoittavat matkaa jolle kiinteä tähtäin oli kohdistettu. Samalla tietysti tehokas käyttöetäisyys. Aseiden joukossa mainittu Sturmpistole oli valopistoolin kaltainen ase, joka ampui kiväärikranaatin tapaisia kranaatteja, myös ontelo-.

Tuossa sinänsä vähän heikko agricolan viestiketju, mutta siellä oli se Martti V. Terän lainaus, jota hainkin.

Eli keväällä 1944 toimitettiin 1700 panssarinyrkkiä ja 300 panssarikauhua, joille 10 laukausta kullekin (eli 300x10=3000) ja saksalaiset laskivat, että tuolla määrällä tuhotaan ainakin 1000 panssarivaunua.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4242

Lisäksi kannattaa huomioida, että nyrkkien valmistus lopetettiin Saksassa välillä, kun niitä oli valmistettu niin paljon. Kaikkiaan Wikin mukaan 6,7 miljoonaa. Suuri valmistusmäärä ja massamainen jako johti siihen, että ainakin Beevorin mukaan nyrkkejä käytettiin myös esim. ovien aukaisuun sekä pesäkkeitä yms. linnoitteita vastaan.

Samoin kannattaa huomioida, että sodan loppuvaiheessa itärintamalla lähitorjujat olivat melko kertakäyttökamaa, kun Hitler Jugendin lapsia ja Volkstrumin pappoja laitettiin nyrkkien kanssa panssarilauttoja pysäyttämään. Eli vaikka tulosta syntyikin, kokemusta ei välttämättä torjujille ehtinyt kertyä.