Siinä on ainoa melkein Amerikan presidentti, jonka olen tavannut, ja oli kyllä fiksun oloinen mies. Ei öyhöttänyt edes yhtään.
Hän oli täysin perillä siitä, että jos ilmastonmuutoksen hyväksyminen uhkaa kenen tahansa poliittista tai kulttuurista identiteettiä, ihminen saattaa torjua sen psykologisena puolustuskeinona. Minäkin uskon vahvasti yksilönvapauteen ja siihen, että valtio ei liikaa saisi puuttua markkinoihin, ja jos samalla hyväksyn ilmastotieteen, jonka mukaan tarvitaan rajoituksia, tämä aiheuttaa ristiriidan, joka tulee mukavuusalueelleni. Tajusin kyllä, että se voi helposti purkautua niin, että alan epäillä itse tietoa, vaikka pitäisi kai tarkastella omia arvoja.
Koko hommahan tarkoittaa maksuja, rajoituksia ja elämäntapamuutoksia (esim. lihansyönnin vähentäminen, autoilun rajoitukset). Sitten jos se profiloituu vielä vasemmiston hommaksi, epäluulo kasvaa tappiin. Sehän on silloin vastapuolen hommaa.
Meillä Suomessa vielä koko valistus on moralisoivaa ja tulee ylhäältä päin. On se yksi pumppu, joka haluaa kurittaa maaseutua ja autoilijoita. Tai siltä se tuntuu.
Trump tietää ihan saman Amerikasta. Hänen linjansa on sitten toinen, hän on vallassa sen vuoksi, mutta ihan yhtä tietoinen hän luultavasti on.
yle.fi
