Ei oikeastaan, Trump pitkalsti eristanyt USAn vanhoista liittolaisistaan eika silla ole juuri toivoakaan saada EUta mukaan Kiinaa vastaan omilla ehdoillaan.....
Onko noin?
Transatlanttinen kauppa vastaa noin kolmannesta koko maailman bruttokansantuotteesta. Trump teki heti alkuun selväksi, että Yhdysvallat keskittyy vastedes oman etunsa tavoitteluun ja pyrkii irtautumaan monenkeskisestä yhteistyöstä, jonka se on kokenut toimivan Yhdysvaltain edun vastaisesti. Siihen vastatakseen EU alkoi pyrkiä edistämään omia kauppa- ja muita yhteistyösuhteitaan muiden kumppaneidensa kanssa. Se ei ole Yhdysvaltain etu.
Ennen Trumpin valintaa Yhdysvallat ja EU neuvottelivat transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, Uuden protektionistisen linjan myötä aluksi pyrittiin keskittymään siihen, että kauppasuhteet pystytään säilyttämään nykyisellä tasolla.
Se on muhkea paketti myös Yhdysvalloille. Ei se sen päälle paskanna. Eikä EU ole pyhäkoulu sekään. Väännöt teräs- ja alumiinitulleista saattoivat yhtä lailla liittyä EU:lta haluttuihin myönnytyksiin esimerkiksi Yhdysvaltain autoteollisuuden tuotteiden markkinoillepääsyn helpottamisen muodossa. Yhdysvallat halusi myös teknologiayritystensä edun nimissä painostaa silloin EU:ta luopumaan suunnittelemastaan digitaalisen yritystoiminnan verotuksesta jne.
EU:n parlamentin Washingtonin edustuston päällikkö kuvasi, että EU ja Yhdysvallat ovat vähän kuin vanha aviopari, joka riitelee, mutta pysyy yhdessä.
Trump ei ehkä henkilökohtaisesti ymmärrä EU:ta tai sen asemaa ja tehtävää maailmassa, mutta toukokuun 9. Schumanin julistuksen päivänä Yhdysvaltain ulkoministeriö antoi hyvin myönteisen lausunnon suhteistamme ja Euroopan integraatiosta.
Samainen edustuston päällikkö näki, että Yhdysvalloissa ymmärretään, että tulevissa vaaleissa on paljon pelissä ja suuria kysymyksiä: Jatkaako Eurooppa yhdentymistään, mitkä ovat vaalien vaikutukset kaupan ja turvallisuuden kannalta. Yksi kysymys on myös, jatkaako Eurooppa tärkeänä liittolaisena maailmassa vai alkaako se kääntyä sisäänpäin. Eikähän sillekin Amerikan raha sentään vielä kelpaa.
Toinen (vieraileva tutkija) kertoi, että vaalit kiinnostavat Trumpin hallintoa, mutta periaatteellista muutosta suhteisiin ne eivät tuo. Trump kannattaa kahdenkeskisiä suhteita, ja hän neuvottelee mieluummin valtiojohtajien kanssa. Trumpin poliittinen vaisto siis vieroksuu EU:ta. Hän ei pidä sitä voimaliittoumana tai sellaisena osapuolena, jonka kanssa hän haluaisi neuvotella. Tämä ei ole pelkästään Trumpin vaan muidenkin hänen hallintonsa johtohenkilöiden näkemys. Heille EU on postmoderni luomus, joka pyrkii hallitsevaan asemaan maailmassa ja on siksi uhka amerikkalaiselle suvereniteetille ja vallalle.
Molemmat Yhdysvaltain tuntijat sanovat, että myös Obaman hallinnolle vei aikansa oppia EU:n tapoja. Trumpi hallinto käy läpi samaa prosessia. Obamakaan ei ollut erityisen innostunut EU:sta eikä hän kautensa alkuaikoina välittänyt Euroopan asioista, vaan keskittyi Aasiaan ja Tyynenmeren alueeseen. EU:sta kuitenkin tuli hänelle tärkeä kumppani.
Turvallisuus on transatlanttisen suhteen perusta. On joka tapauksessa huolehdittava perinteisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä Venäjän kanssa ja taisteltava yhdessä terrorismia vastaan. Sen jälkeen tulee aika hemmetin iso kauppa.
Eduskunnan katsaus parin vuoden takaa kertoo:
EU:n ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö on perinteisesti ollut tiivistä myös oikeus- ja sisäasiain alalla ja toimii edelleen hyvin esimerkiksi terrorismin torjunnassa. Sen sijaan erot suhtautumisessa tietosuojakysymyksiin ovat jakaneet osapuolia jo ennen Trumpin kauden alkua.
Ulkopolitiikassa EU:ta ja Yhdysvaltoja on erottanut:
- suhtautuminen EU:lle tärkeään Iranin ydinohjelmaa rajoittavaan sopimukseen
- suhtautuminen Lähi-idän konfliktiin ja erityisesti päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ovat hiertäneet EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita.
Yhteistä linjaa on kuitenkin löydettävissä ainakin suhtautumisessa Kiinaan ja Venäjään. Venäjän suhteen eräänlainen virstanpylväs oli Yhdysvaltain päätös karkottaa monien Euroopan maiden tavoin venäläisdiplomaatteja Venäjän osallisuuden Britanniassa tapahtuneeseen entisen venäläisvakoojan myrkytysyritykseen. EU ja Yhdysvallat jakavat myös huolen Kiinan aggressiivisesta kauppa- ja investointipolitiikasta esimerkiksi Länsi-Balkanilla, mikä voi lähentää niiden linjauksia paitsi ulko- myös kauppapolitiikan suhteen.
Trumpin retoriikan ja hänen hallintonsa käytännön toimien välillä on usein ollut huomattavaa eroa. EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyö on käytännössä jatkunut monelta osin ennallaan ja virkamiestason yhteydet ovat säilyneet. 
www.iltalehti.fi
apnews.com
www.statista.com
www.theatlantic.com
thehill.com
