Trump -psykoosi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ak.tied
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
USA velka:
löhes 70% on kotimaista , vain rontti kolmannes ulkomaista. Toisaalta kaikkihan on varmaankin taaloina. Ajattelin fundeerata mitö tuolle velkakakulle tapahtuu jos Taala devalvoituu. Kotimaiseen se ei koske ja ulkomaiseen vain jos sen korot pomppaavat , jos ei muuta valuuttakytköstä ole. Toivotaan että taala devalvoituu reippaasti ja että meillä on taalamääräisiä velkoja, tasoittaisi taantumaa, sillä senhön se pukkaa nuo tariffit.
 
YLEn artikkeli kertoo tuosta kampaviinerikonferenssista seuraavaa ”Keskustelun aiheena olisi ollut ilmastonmuutoksen vaikutus turvallisuuteen”. Verovaroja ei tarvitse tuhlata tuollaiseen.

Ja valitettavasti Army War Collegesta on tullut DEI-keidas ja kestää vuosia ennenkuin asiat on laitettu siihen malliin että siitä tulee nimensä mukainen instituutio.
Ainahan voi poimia omaan makuun sopivat rusinat. Ilmastonmuutoksen vaikutus turvallisuuteen näkyy olen rapia tunti kolmipäiväisestä konferenssista - ei koko konferenssi.
Koko ohjelma https://www.rovaniemiarcticspirit.fi/EN/Program
 
Suuri ajattelija jatkaa tutulla linjalla:

Noniin, jos minä olen kykenemätön kilpailemaan kanssasi, on sinun kompensoitava se ..Kuulostaa ihan sosialisoinnilta. Toisaalta isot , Meta, amazon jne, ovat nitistäneet eurooppalaista palvelutuotantoa. Josko Blokattaisiin ne . Eiköhän tuosta päästä nollasopuun. Jatkossa kynnysraha, vuosittainen , Globaaliin liikevaihtoon( ei voisi puliveivata) perustuva, Eu-markkinalle kaikilta edes US-hajuisilta toimijoilta. Kyseessä ei olisi vero, koska vasta sitä vastaan saisi luvan olla markkinoilla. Onnittelut Donald , annat täyskäden pelikortteja...
 
USA velka:
löhes 70% on kotimaista , vain rontti kolmannes ulkomaista. Toisaalta kaikkihan on varmaankin taaloina. Ajattelin fundeerata mitö tuolle velkakakulle tapahtuu jos Taala devalvoituu. Kotimaiseen se ei koske ja ulkomaiseen vain jos sen korot pomppaavat , jos ei muuta valuuttakytköstä ole. Toivotaan että taala devalvoituu reippaasti ja että meillä on taalamääräisiä velkoja, tasoittaisi taantumaa, sillä senhön se pukkaa nuo tariffit.
Mitenkäs tuo vaikuttas F-35 kauppoihin?
 
Käsittelyajoista en tiedä, mutta Yhdysvaltain korkein oikeus joutuu punnitsemaan, voiko presidentti määrätä nämä tullit. Konservatiiviset järjestöt ilmeisesti nostavat kanteita. Haasteen perusteena on se, että valta määrätä veroja ja säädellä kauppaa on kongressilla, ei presidentillä.

Presidentti Trump on käyttänyt tullien asettamisen oikeutuksena vuoden 1977 taloudellista hätätilalakia (IEEPA), joka antaa presidentille valtuudet säädellä kansainvälistä kauppaa kansallisen hätätilan sattuessa.

Laki ei edes mainitse tulleja. Siitä, onko tässä ollut joku suurikin kansallinen hätätila, en osaa sanoa.

Vaikutusten pelätään ainakin alarmistien parissa olevan "vaatimattomasti" vuoden 2008 kriisin luokkaa, jolloin Suomen kasvu pysähtyi (eikä oikeastaan ole siitä liiemmin muuttunut hallituskokoonpanoista riippumatta).

Elämme mielenkiintoisia aikoja.
 
Suuri ajattelija jatkaa tutulla linjalla:

Tämähän on Vakaan Neron™ nerokas strategia. Kun puuttuvan ymmärryksen ja kyvyttömien kätyreiden yhteistoiminnan tuloksena aikaan saatu kauppasotastrategia meni jo ensi metreillä päin persettä ja itse itselleen kaivettu kuoppa uhkaa nopeasti syventyä, yritetään pikaratkaisuna kiristää rahaa EU:lta. Tämän rahapalkinnon saisi voiton kruunuksi päänsä päälle ja sen jälkeen voisi kasvojaan menettämättä luopua tuhoon tuomitusta tullisekoilustaan.

Kannoksi uuden improvisoidun strategian kaskessa tulee osoittautumaan se, että sitä vaadittua korvausta ei tulla maksamaan. Mikäli Trumpin taustajoukoissa on yksi talousasioista oikeasti perillä oleva järjissään oleva henkilö, saattaa neuvotella kulissien takana jonkinlaisen täysin näennäisen ja merkityksettömän neuvotteluratkaisun, jonka Trump voi aikanaan esitellä suurena voittonaan. Sen jälkeen saadaan odotella uudenlaista sekoilua.

Trump on pahimman laatuinen omiin muroihinsa kusija ja paskoja. Järkevä ja vakaa osa maailmasta on kaivannut monellakin ulottovuudella ryhtiliikettä, mutta ei se hajalleen repimistä kaipaa - eikä se sitä tule kestämään.
 
EU laittaa vastatullit kuten Trump toivoi. Toivottavasti tulee myös esimerkiksi Microsoftin ohjelmistoihin joista olisi aika päästä irti.
Siinä on vaan se, että Microsoftia on aika paljon muukin kuin peruskäyttäjälle näkyvät ohjelmistot. Microsoftin jutuilla pyörii firmoissa ym. organisaatioissa todella paljon kaikenlaista, ja korvaaminen tulisi olemaan ihan helvetinmoinen ja valtaisan kallis urakka. Jos toimivia korvaajia edes löytyy. Perus kotikäyttäjälle taas on sama, maksaako siitä Officesta halvalla tarjouksesta ostettuna 50 vai tullikorotettuna 60 e per vuosi jne.
 
Asia, mitä itsekkin olen ihmetellyt.
"On selvää, että presidentti Trump ja hänen esikuntansa eivät ymmärrä mitään nykyajan autoteollisuudesta. Muuten ei olisi mahdollista, että hän ampuu niin hurjalla voimalla omaan rintamaan. Kaunis ajatus siitä, että yhdysvaltalaiset autoilijat ostaisivat vain sataprosenttisesti kotimaisia autoja, on täysin absurdi."

Ilmeisesti republikaanisessa puolueessa aletaan heräämään siihen todellisuuteen, että kannatuksen romahtaminen lienee enää ajan kysymys.

"Republikaanisenaattori Ted Cruz varoittaa, että republikaaneilla voi olla edessään ”verilöyly” vuoden 2026 välivaaleissa, kertoo The Guardian.

Yhdysvaltain välivaalit käydään kaksi vuotta presidentinvaalien jälkeen. Niissä valitaan kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen kaikki edustajat sekä kolmasosa senaatin edustajista.

Cruzin mukaan puolueen vaalitulos voi olla huono, mikäli presidentti Donald Trumpin asettamat tullit aiheuttavat maassa talouden taantuman. Hän arvioi, että kansalaiset vastaisivat taantumaan äänestämällä."


Hyviä vaihtoehtoja puolueelle tuskin enää on, joten nyt pitänee valita huonoista se kaikista vähiten huonoin.
 
Viimeksi muokattu:
Siinä on vaan se, että Microsoftia on aika paljon muukin kuin peruskäyttäjälle näkyvät ohjelmistot. Microsoftin jutuilla pyörii firmoissa ym. organisaatioissa todella paljon kaikenlaista, ja korvaaminen tulisi olemaan ihan helvetinmoinen ja valtaisan kallis urakka. Jos toimivia korvaajia edes löytyy. Perus kotikäyttäjälle taas on sama, maksaako siitä Officesta halvalla tarjouksesta ostettuna 50 vai tullikorotettuna 60 e per vuosi jne

Mutta näille peruskäyttäjille juuri siirtyminen voisi olla ihan toimiva ratkaisu. Siis heille 95%, joka selaa nettiä ja youtubea, ja maksaa laskut. Kyllä siitäkin jo jäisi ihan hyvä siivu käteen, johonkin tähdellisempään käyttöön.

Ja kun olisi riittävästi Linux käyttäjiä, alkaisi softaakin ilmaantua.

Ainakin omalla kohdalla teen näin, kun ei ole mitään halua hankkia samalla uutta tietokonetta Windows päivityksen yhteydessä.
 
Saas nähdä kuin kylmää kyytiä US pörsseissä tarjolla


Katso liite: 121083





edit lisätäänpä tähän vielä markkinoiden avausuutinen - S&P 500: Bear Market

Ostolaidalle kun tulee pohjakosketus. Jotenkin W. Buffet tiesi vetää käteiset kaikkien aikojen tappiin sopivasti etukäteen.

Trump on niin häikäiilemätön peluri, että jos virkaanastujaispäivänä lanseeraa meemi-coinin niin voi vähän rokata triljoonilla S&P 500:kin.
 
En käy trumppia puolustamaan, mutta liberaalit saavat kyllä syyttää myös itseään siitä, että äijä on vallassa, ja tekee mitä tekee. Jutun kuvaamassa yliopistoja kohtaan käydyssä "vainossa" on varmasti paljon aihetta, woke on vetänyt aika kympillä niissä. Jutussa ensin vähän päivitellään, että pitääkö muka juutalaistenkin oikeuksia suojella, sitten on hesariksi harvinaisen paljon myöntelyä, että kyllä vähän aihettakin saattaa olla. Hiukan kuultaa opiskelijoiden kommenteista läpi, että ihan väärällä asialla ei tuo woken suitsiminen kuitenkaan ole.

Yliopistojen eliitti on kauhun vallassa, keitä he sitten mahtavat ollakaan :rolleyes: Saisi Suomessakin käydä pieni tuulahdus 1744078764602.webp 1744078820468.webp

Kovan paineen alla​

Amerikkalaiset eliittiyliopistot ovat lamaantuneet Donald Trumpin edessä. Uhkauksia vastaan on vaikea taistella, eikä seurauksia tiedä kukaan.

Tilaajille
Kuuntele juttu
Elina Väntönen HS
2:00

New Haven, Connecticut

Huippuyliopisto Yalen kampus näyttää niin idylliseltä, että hetkittäin tuntuu kuin katsoisi mainosvideota.

Edes opiskelijoiden eliitti ei ole malttanut vastustaa kevätauringon ensimmäisiä säteitä. Sisäpihalla luetaan kirjoja, syödään eväitä ja heitellään frisbeetä. Jotkut ovat heittäytyneet nurmikolle makoilemaan.

Pinnan alla kuitenkin kuplii.

Presidentti Donald Trump on käynnistänyt historialliseksi kuvaillun hyökkäyksen yliopistoja vastaan. Se ei varsinaisesti näy, mutta se kyllä tuntuu.

Itärannikon arvostetuissa yliopistoissa leviävät ahdistus ja pelko. Tätä juttua tehdessä se tuli ilmi peruuntuneissa haastatteluissa ja pyynnössä puhua nimettömästi.

Pelissä on Yhdysvaltojen johtoasema tieteessä ja tutkimuksessa. Myös yliopistojen itsenäisyys ja opiskelijoiden perusvapaudet ovat uhattuna.

Jotkut ihmettelevät, miksi Trumpin toimet eivät ole herättäneet näkyvää vastarintaa.

Voiko vaikeneminen todella olla paras strategia?

14.maaliskuuta Columbian yliopisto New Yorkissa sai Trumpilta uhkavaatimuksen.

Siinä todettiin, että kaikkien liittovaltion rahoitusta saavien yliopistojen on noudatettava syrjinnän vastaisia lakeja. Hallinnon mukaan Columbian yliopisto oli epäonnistunut suojelemaan juutalaisia.

Yliopisto sai valita: joko se suostuisi Trumpin toivomiin uudistuksiin tai menettäisi 400 miljoonaa dollaria liittovaltion rahoitusta.

Uhkaus ei varsinaisesti ollut yllätys. Yllätys oli se, kuinka nopeasti Ivy League -eliittiyliopistoihin kuuluva Columbia taipui.

Ehdot olivat kovat: Yliopistolle muun muassa perustetaan uusi turvallisuusjoukko, jolla on valta poistaa ihmisiä kampukselta tai pidättää heidät. Lisäksi Lähi-idän-, Etelä-Aasian- ja Afrikan-tutkimuksen laitokselle palkataan ulkopuolinen valvoja. Se voi vaikuttaa siihen, mitä Israelin ja Palestiinan konfliktista opetetaan.

Trumpin hallinto ilmaisi tyytyväisyytensä. Yliopistolla toimintaa kuvailtiin häpeälliseksi.

Sittemmin Trump on vain lisännyt kierroksia.

Harvard, Princeton, Brown ja Pennsylvania – Ivy League -instituutioita kaikki – ovat vaarassa menettää liittovaltion avustuksia, sopimuksia ja apurahoja. Pelkästään Harvardillle jo myönnettyjä apurahoja arvioidaan uudelleen yhdeksän miljardin dollarin edestä.

Summat ovat suuria. Ilman niitä jopa rikkaat yksityiskoulut ovat suurissa vaikeuksissa.

Meher Sethi valmistautuu tenttiin.

Meher Sethi valmistautuu tenttiin. Kuva: Sami Kero / HS
Meher Sethi on 22-vuotias politiikan ja taloustieteen opiskelija. Hän valmistuu Yalesta tänä keväänä.

Takana ovat inspiroivat vuodet. Hän tiesi, että Yalessa olisi hienoa, mutta todellisuus ylitti odotukset.

Sethi puhuu lämpimästi älyllisesti uteliaasta ilmapiiristä ja juuri sellaisista aamuyöhön venyneistä kiihkeistä keskusteluista, joita amerikkalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa usein kuvataan.

Loppusuoralla yliopiston – sekä johdon että opiskelijoiden – toiminta on kuitenkin alkanut ärsyttää häntä.

Sethi on seurannut Trumpin toimia ympäröivää hiljaisuutta hämmästyneenä. Miksi edes varakkaat eliittiyliopistot eivät ole yhdistäneet rivejään presidenttiä vastaan? Jos eivät ne, niin ketkä sitten?

Oikeustieteen maisteriopintoja harkitseva Sethi kertoo pitkään pitäneensä liberaalien Trumpiin kohdistuvaa arvostelua jokseenkin ylimitoitettuna. Nyt raja on kuitenkin ylittynyt, ja sen pitäisi näkyä ja kuulua.

”Tämä on fasismia. Täysimittaista fasismia.”

Myös filosofian professori Jason Stanley turhautui vastikään Yalen vaitonaiseen linjaan ja leimasi sen ”häviäväksi strategiaksi”.

Stanley äänesti jaloillaan: irtisanoutui ja ilmoitti muuttavansa Kanadaan. Päätöksestä kertoessaan hän varoitti, että Yhdysvallat on vaarassa luisua fasistiseksi diktatuuriksi.

Sekä Trump että varapresidentti J.D. Vance ovat itse opiskelleet Ivy League -kouluissa: Trump Pennsylvanian yliopiston Whartonissa ja Vance Yalessa.

Sekä Trump että varapresidentti J.D. Vance ovat itse opiskelleet Ivy League -kouluissa: Trump Pennsylvanian yliopiston Whartonissa ja Vance Yalessa. Kuva: Sami Kero / HS
Tällä aukiolla opiskelijat osoittivat mieltään Palestiinan puolesta.

Tällä aukiolla opiskelijat osoittivat mieltään Palestiinan puolesta. Kuva: Sami Kero / HS
Republikaanit ovat jo pitkään haukkuneet yliopistoja ”woke-viruksen” saastuttamiksi.

”Vasemmiston propagandan” kitkeminen korkeakouluista oli Trumpin keskeinen vaalilupaus, ja varapresidentti J.D. Vance julisti yliopistot vihollisiksi jo vuonna 2021.

Suunnitelmien keskeinen arkkitehti on Christopher Rufo, joka on kertonut strategiasta varsin avoimesti. Tarkoitus on ajaa yliopistot taloudellisen paineen avulla ”eksistentiaalisen kauhun” partaalle.

Se on osoittautunut tehokkaaksi. Presidentti hallitsee valtavaa siivua rahoituksesta, josta yliopistot ovat riippuvaisia. Niillä ei ole ilmeistä vipuvoimaa Trumpia vastaan.

Juuri tähän Trump luottaa nyt monella sektorilla: hän voi lyödä niin isolla lekalla, ettei vastapuoli uskalla ottaa riskiä.

Isot lakifirmat ovat viime viikkoina kiiruhtaneet tekemään Trumpin kanssa sopimuksia, joiden turvin ne pyrkivät välttämään mahdolliset kostotoimet. Jopa kauppasotaa on tulkittu tästä näkökulmasta: Trump toivoo, että tullien uhrit tulevat yksi toisensa perään Valkoiseen taloon neuvottelemaan erityisehdoista.

Yliopistojen suhteen Trump toimii nyt samalla tavalla kuin monet hänen ihailemansa autoritääriset johtajat. Heitä yhdistää halu kontrolloida liberaalina pidettyjä korkeakouluja.

Runsas vuosi sitten puhjenneista palestiinalaismielenosoituksista Trump sai oivallisen keppihevosen.

Trump on osin oikealla asialla.

Vaikuttaa siltä, että protestien seurauksena antisemitismi todella nosti päätään. Juutalaiset opiskelijat ovat kuvailleet ilmapiirin kampuksilla muuttuneen pelottavaksi ja vihamieliseksi.

Samalla on kuitenkin selvää, että Trumpin motiivit puuttua korkeakoulujen toimintaan ovat paljon laajemmat.

Viime kädessä Trump haluaisi myöntää julkista rahoitusta sellaisille yliopistoille, jotka jakavat hänen hallituksensa näkemyksen siitä, millaista koulutuksen pitäisi olla.

Visio ei ole kovin kirkas. Siinä on arvioitu korostuvan ”amerikkalainen perinne ja länsimainen kulttuuri”, tutkimuksen rajoittaminen ja opiskelijoiden lähettäminen nopeasti työelämään.

Justin Crosbylla on kampuksella oma yksiö. Asuntolassa on meneillään pokerivillitys.

Justin Crosbylla on kampuksella oma yksiö. Asuntolassa on meneillään pokerivillitys. Kuva: Sami Kero / HS
Tilanne on jättänyt valtiotieteiden opiskelijan Justin Crosbyn mietteliääksi.

Crosbysta on selvää, että yliopistot ovat tehneet virheitä. Eliittikoulujen opiskelijat pyörivät mielellään keskenään eivätkä varsinaisesti pyri vuoropuheluun ulkopuolisten kanssa.

Osin sen seurauksena monilla amerikkalaisilla ei ole kovin suurta sympatiaa yliopistoja kohtaan.

”Käynnissä on jonkinlainen tilinteko: jos te ette kunnioita meitä, emme mekään kunnioita teitä”, Crosby sanoo.

Korkeakoulut eivät ole myöskään kovin onnistuneesti muistaneet perustella tutkimuksen ja koko olemassaolonsa merkitystä, vaikka ne ovat sosiaalisen liikkuvuuden avaintekijä: väylä nousta yhteiskunnassa parempaan asemaan.

Siitä maksetaan nyt kovaa hintaa. Ainakin toistaiseksi yliopistot tuntuvat jääneen varsin yksin.

Sethi katsoo ympärilleen yhdessä Yalen kirjastoista ja miettii, miksi elämä jatkuu niin kuin ennenkin.

”Opiskelijat ovat kiireisiä. Ne, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa, etsivät töitä”, Sethi selittää osin kuin itselleen.

Sitä Sethi ei osaa sanoa, miksi Gazan tapahtumat saivat opiskelijat nousemaan barrikadeille mutta oman maan asiat eivät.

Siitäkään hän ei ole varma, miksi hän itse ei ole tehnyt mitään.

”Se on ihan reilu ja aiheellinen kysymys. Ehkä olen laiska. Ehkä minun pitäisi. Jos kukaan ei tee mitään, miksi en minä?”

Vaikenemisen taktiikalle löytyy kampukselta kuitenkin myös tukijoita. Ensimmäisen vuoden opiskelijat Sophia Rivkin ja Catalina Cortes uskovat, että se on Yalelle paras strategia.

”Vastustus aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkoisi niitä”, Rivkin sanoo.

Cortes huomauttaa, että sekin on pelottava ajattelutapa.

”Niin, tiedän. Trump on tarkoituksella luonut tämän ilmapiirin”, Rivkin jatkaa. ”Osa minusta ajattelee, että pitäisi puhua suoraan. Osa minusta ajattelee, että on parempi olla hiljaa.”

Catalina Cortes ja Sophia Rivkin sanovat, ettei yliopistolla puhuta kovin paljon politiikkaa.

Catalina Cortes ja Sophia Rivkin sanovat, ettei yliopistolla puhuta kovin paljon politiikkaa. Kuva: Sami Kero / HS
Suuri kysymys on se, millaisia vaikutuksia Trumpin korkeakouluvainolla lopulta on.

Liittovaltion maahanmuuttopoliisi on ottanut ympäri Yhdysvaltoja kiinni Gaza-mielenosoituksiin yhdistettyjä opiskelijoita. Sanan- ja kokoontumisvapauden pelätään heikentyvän.

Toinen huoli liittyy yliopistojen tulevaisuuteen ylipäätään.

Amerikkalainen korkeakoulutus on maailman parasta monella mittarilla. Sen yliopistot ovat maailman kärkeä, ja Nobel-voittajissakin Yhdysvallat on omassa luokassaan.

Tutkimuksen laadun ja yliopistojen autonomian pelätään olevan uhattuna, jos Trump painaa täysillä päälle.

HS sai haastattelun Yalen sisäpiiriin kuuluvalta lähteeltä, joka suostui puhumaan tilanteesta vain nimettömästi.

Kauhukuvan hän muotoili seuraavasti:

”Opetusohjelmasta tulisi äärioikeistolaisen, autoritäärisen ideologian sanelema ja rahoittama. Sen seurauksena emme olisi vapaita opettamaan.”

Voiko näin oikeasti tapahtua?

”Se on yksi vaihtoehto.”
 
EU oli ennen kun Trump julkisti 20 prosentin tariffit kaikelle teollisuustuotteilel nollatulleja, koskien myös autot ja Trump oli sanonu asialle ei. Asiaa nyt kysyttiin myös Trumpilta, että eikö tämä ole tarpeeksi. Trump odottaa, että EU rupeaisi ostamaan energiaa Yhdysvalloista kauppataseen vajeen verran.

 
Back
Top