Kovan paineen alla
Amerikkalaiset eliittiyliopistot ovat lamaantuneet Donald Trumpin edessä. Uhkauksia vastaan on vaikea taistella, eikä seurauksia tiedä kukaan.
Tilaajille
Kuuntele juttu
Elina Väntönen HS
2:00
New Haven, Connecticut
Huippuyliopisto Yalen kampus näyttää niin idylliseltä, että hetkittäin tuntuu kuin katsoisi mainosvideota.
Edes opiskelijoiden eliitti ei ole malttanut vastustaa kevätauringon ensimmäisiä säteitä. Sisäpihalla luetaan kirjoja, syödään eväitä ja heitellään frisbeetä. Jotkut ovat heittäytyneet nurmikolle makoilemaan.
Pinnan alla kuitenkin kuplii.
Presidentti
Donald Trump on käynnistänyt historialliseksi kuvaillun hyökkäyksen yliopistoja vastaan. Se ei varsinaisesti näy, mutta se kyllä tuntuu.
Itärannikon arvostetuissa yliopistoissa leviävät ahdistus ja pelko. Tätä juttua tehdessä se tuli ilmi peruuntuneissa haastatteluissa ja pyynnössä puhua nimettömästi.
Pelissä on Yhdysvaltojen johtoasema tieteessä ja tutkimuksessa. Myös yliopistojen itsenäisyys ja opiskelijoiden perusvapaudet ovat uhattuna.
Jotkut ihmettelevät, miksi Trumpin toimet eivät ole herättäneet näkyvää vastarintaa.
Voiko vaikeneminen todella olla paras strategia?
14.maaliskuuta Columbian yliopisto New Yorkissa sai Trumpilta uhkavaatimuksen.
Siinä todettiin, että kaikkien liittovaltion rahoitusta saavien yliopistojen on noudatettava syrjinnän vastaisia lakeja. Hallinnon mukaan Columbian yliopisto oli epäonnistunut suojelemaan juutalaisia.
Yliopisto sai valita: joko se suostuisi Trumpin toivomiin uudistuksiin tai menettäisi 400 miljoonaa dollaria liittovaltion rahoitusta.
Uhkaus ei varsinaisesti ollut yllätys. Yllätys oli se, kuinka nopeasti Ivy League -eliittiyliopistoihin kuuluva Columbia taipui.
Ehdot olivat kovat: Yliopistolle muun muassa perustetaan uusi turvallisuusjoukko, jolla on valta poistaa ihmisiä kampukselta tai pidättää heidät. Lisäksi Lähi-idän-, Etelä-Aasian- ja Afrikan-tutkimuksen laitokselle palkataan ulkopuolinen valvoja. Se voi vaikuttaa siihen, mitä Israelin ja Palestiinan konfliktista opetetaan.
Trumpin hallinto ilmaisi tyytyväisyytensä. Yliopistolla toimintaa
kuvailtiin häpeälliseksi.
Sittemmin Trump on vain lisännyt kierroksia.
Harvard, Princeton, Brown ja Pennsylvania – Ivy League -instituutioita kaikki – ovat vaarassa menettää liittovaltion avustuksia, sopimuksia ja apurahoja. Pelkästään Harvardillle jo myönnettyjä apurahoja
arvioidaan uudelleen yhdeksän miljardin dollarin edestä.
Summat ovat suuria. Ilman niitä jopa rikkaat yksityiskoulut ovat suurissa vaikeuksissa.
Meher Sethi valmistautuu tenttiin. Kuva: Sami Kero / HS
M
eher Sethi on 22-vuotias politiikan ja taloustieteen opiskelija. Hän valmistuu Yalesta tänä keväänä.
Takana ovat inspiroivat vuodet. Hän tiesi, että Yalessa olisi hienoa, mutta todellisuus ylitti odotukset.
Sethi puhuu lämpimästi älyllisesti uteliaasta ilmapiiristä ja juuri sellaisista aamuyöhön venyneistä kiihkeistä keskusteluista, joita amerikkalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa usein kuvataan.
Loppusuoralla yliopiston – sekä johdon että opiskelijoiden – toiminta on kuitenkin alkanut ärsyttää häntä.
Sethi on seurannut Trumpin toimia ympäröivää hiljaisuutta hämmästyneenä. Miksi edes varakkaat eliittiyliopistot eivät ole yhdistäneet rivejään presidenttiä vastaan? Jos eivät ne, niin ketkä sitten?
Oikeustieteen maisteriopintoja harkitseva Sethi kertoo pitkään pitäneensä liberaalien Trumpiin kohdistuvaa arvostelua jokseenkin ylimitoitettuna. Nyt raja on kuitenkin ylittynyt, ja sen pitäisi näkyä ja kuulua.
”Tämä on fasismia. Täysimittaista fasismia.”
Myös filosofian professori
Jason Stanley turhautui vastikään Yalen vaitonaiseen linjaan ja
leimasi sen ”häviäväksi strategiaksi”.
Stanley äänesti jaloillaan: irtisanoutui ja ilmoitti muuttavansa Kanadaan. Päätöksestä kertoessaan hän varoitti, että Yhdysvallat on vaarassa luisua fasistiseksi diktatuuriksi.
Sekä Trump että varapresidentti J.D. Vance ovat itse opiskelleet Ivy League -kouluissa: Trump Pennsylvanian yliopiston Whartonissa ja Vance Yalessa. Kuva: Sami Kero / HS
Tällä aukiolla opiskelijat osoittivat mieltään Palestiinan puolesta. Kuva: Sami Kero / HS
Republikaanit ovat jo pitkään haukkuneet yliopistoja ”woke-viruksen” saastuttamiksi.
”Vasemmiston propagandan” kitkeminen korkeakouluista oli Trumpin keskeinen vaalilupaus, ja varapresidentti
J.D. Vance julisti yliopistot vihollisiksi jo vuonna 2021.
Suunnitelmien keskeinen arkkitehti on
Christopher Rufo, joka on
kertonut strategiasta varsin avoimesti. Tarkoitus on ajaa yliopistot taloudellisen paineen avulla ”eksistentiaalisen kauhun” partaalle.
Se on osoittautunut tehokkaaksi. Presidentti hallitsee valtavaa siivua rahoituksesta, josta yliopistot ovat riippuvaisia. Niillä ei ole ilmeistä vipuvoimaa Trumpia vastaan.
Juuri tähän Trump luottaa nyt monella sektorilla: hän voi lyödä niin isolla lekalla, ettei vastapuoli uskalla ottaa riskiä.
Isot lakifirmat ovat viime viikkoina
kiiruhtaneet tekemään Trumpin kanssa sopimuksia, joiden turvin ne pyrkivät välttämään mahdolliset kostotoimet. Jopa kauppasotaa on tulkittu tästä näkökulmasta: Trump toivoo, että tullien uhrit tulevat yksi toisensa perään Valkoiseen taloon neuvottelemaan erityisehdoista.
Yliopistojen suhteen Trump toimii nyt samalla tavalla kuin monet hänen ihailemansa autoritääriset johtajat. Heitä yhdistää halu kontrolloida liberaalina pidettyjä korkeakouluja.
Runsas vuosi sitten puhjenneista palestiinalaismielenosoituksista Trump sai oivallisen keppihevosen.
Trump on osin oikealla asialla.
Vaikuttaa siltä, että protestien seurauksena antisemitismi todella nosti päätään. Juutalaiset opiskelijat
ovat kuvailleet ilmapiirin kampuksilla muuttuneen pelottavaksi ja vihamieliseksi.
Samalla on kuitenkin selvää, että Trumpin motiivit puuttua korkeakoulujen toimintaan ovat paljon laajemmat.
Viime kädessä Trump haluaisi myöntää julkista rahoitusta sellaisille yliopistoille, jotka jakavat hänen hallituksensa näkemyksen siitä, millaista koulutuksen pitäisi olla.
Visio ei ole kovin kirkas. Siinä on
arvioitu korostuvan ”amerikkalainen perinne ja länsimainen kulttuuri”, tutkimuksen rajoittaminen ja opiskelijoiden lähettäminen nopeasti työelämään.
Justin Crosbylla on kampuksella oma yksiö. Asuntolassa on meneillään pokerivillitys. Kuva: Sami Kero / HS
Tilanne on jättänyt valtiotieteiden opiskelijan
Justin Crosbyn mietteliääksi.
Crosbysta on selvää, että yliopistot ovat tehneet virheitä. Eliittikoulujen opiskelijat pyörivät mielellään keskenään eivätkä varsinaisesti pyri vuoropuheluun ulkopuolisten kanssa.
Osin sen seurauksena monilla amerikkalaisilla ei ole kovin suurta sympatiaa yliopistoja kohtaan.
”Käynnissä on jonkinlainen tilinteko: jos te ette kunnioita meitä, emme mekään kunnioita teitä”, Crosby sanoo.
Korkeakoulut eivät ole myöskään kovin onnistuneesti muistaneet perustella tutkimuksen ja koko olemassaolonsa merkitystä, vaikka ne ovat sosiaalisen liikkuvuuden avaintekijä: väylä nousta yhteiskunnassa parempaan asemaan.
Siitä maksetaan nyt kovaa hintaa. Ainakin toistaiseksi yliopistot tuntuvat jääneen varsin yksin.
Sethi katsoo ympärilleen yhdessä Yalen kirjastoista ja miettii, miksi elämä jatkuu niin kuin ennenkin.
”Opiskelijat ovat kiireisiä. Ne, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa, etsivät töitä”, Sethi selittää osin kuin itselleen.
Sitä Sethi ei osaa sanoa, miksi Gazan tapahtumat saivat opiskelijat nousemaan barrikadeille mutta oman maan asiat eivät.
Siitäkään hän ei ole varma, miksi hän itse ei ole tehnyt mitään.
”Se on ihan reilu ja aiheellinen kysymys. Ehkä olen laiska. Ehkä minun pitäisi. Jos kukaan ei tee mitään, miksi en minä?”
Vaikenemisen taktiikalle löytyy kampukselta kuitenkin myös tukijoita. Ensimmäisen vuoden opiskelijat
Sophia Rivkin ja
Catalina Cortes uskovat, että se on Yalelle paras strategia.
”Vastustus aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkoisi niitä”, Rivkin sanoo.
Cortes huomauttaa, että sekin on pelottava ajattelutapa.
”Niin, tiedän. Trump on tarkoituksella luonut tämän ilmapiirin”, Rivkin jatkaa. ”Osa minusta ajattelee, että pitäisi puhua suoraan. Osa minusta ajattelee, että on parempi olla hiljaa.”
Catalina Cortes ja Sophia Rivkin sanovat, ettei yliopistolla puhuta kovin paljon politiikkaa. Kuva: Sami Kero / HS
Suuri kysymys on se, millaisia vaikutuksia Trumpin korkeakouluvainolla lopulta on.
Liittovaltion maahanmuuttopoliisi on ottanut ympäri Yhdysvaltoja kiinni Gaza-mielenosoituksiin yhdistettyjä opiskelijoita. Sanan- ja kokoontumisvapauden pelätään heikentyvän.
Toinen huoli liittyy yliopistojen tulevaisuuteen ylipäätään.
Amerikkalainen korkeakoulutus on maailman parasta monella mittarilla. Sen yliopistot ovat maailman kärkeä, ja Nobel-voittajissakin Yhdysvallat on omassa luokassaan.
Tutkimuksen laadun ja yliopistojen autonomian pelätään olevan uhattuna, jos Trump painaa täysillä päälle.
HS sai haastattelun Yalen sisäpiiriin kuuluvalta lähteeltä, joka suostui puhumaan tilanteesta vain nimettömästi.
Kauhukuvan hän muotoili seuraavasti:
”Opetusohjelmasta tulisi äärioikeistolaisen, autoritäärisen ideologian sanelema ja rahoittama. Sen seurauksena emme olisi vapaita opettamaan.”
Voiko näin oikeasti tapahtua?
”Se on yksi vaihtoehto.”
www.is.fi
usafacts.org
www.is.fi
eu.usatoday.com
Saisi Suomessakin käydä pieni tuulahdus 
www.hs.fi
www.sss.fi
newrepublic.com
yle.fi
