Analyysi:
Mikael Shepelenko
Trump ja Putin hierovat arktista yhteistyötä, mikä voi merkitä ongelmia alueen muille valtioille, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Mikael Shepelenko.
Tänään klo 17:26
Trumpin ja Putinin tapaaminen Alaskassa oli ensimmäinen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. AOP
Yhdysvaltain presidentti
Donald Trumpin Grönlannissa käynnistämä
vaikutusoperaatio osoittaa, ettei Yhdysvallat kaihda keinoja pyrkiessään vahvistamaan otettaan koko arktisella alueella.
Samaan aikaan kun Trumpin hallinto kohdistaa hybridivaikutusta Tanskaan, se tiivistää yhteistyötä arktisella alueella
Vladimir Putinin Venäjän kanssa.
Suurvaltojen välinen vuoropuhelu konkretisoitui presidenttien keskinäiseen tapaamiseen Alaskassa elokuun puolivälissä.
Arktinen alue ei valikoitunut sattumalta historiallisen tapaamisen näyttämöksi. Yhdysvaltoja ja Venäjää yhdistää kiinnostus alueeseen ja sen merkittäviin luonnonvaroihin.
Yhdysvaltalainen mediayhtiö Bloomberg
uutisoi jo alkuvuodesta Yhdysvaltojen ja Venäjän tunnistaneen arktisen alueen mahdolliseksi taloudellisen yhteistyön kohteeksi osana Trumpin tavoittelemaa laajempaa suhteiden lämpenemistä Venäjän kanssa.
Taustalla on ilmastonmuutoksen sulattama jää, joka avaa uusia merenkulkuväyliä ja antaa mahdollisuuden tutkia potentiaalisia energia- ja mineraalivaroja.
Uutistoimisto Reutersin mukaan yhdysvaltalaiset ja venäläiset virkamiehet tapasivat tällä viikolla. Neuvotteluiden ensisijaisena tavoitteena oli saavuttaa rauha Ukrainassa.
Yhdysvallat tarjosi neuvotteluissa Venäjälle useita kannustimia, jotka liittyvät yhteistyöhön arktisella alueella.
Tarjolla oli energiasopimuksia, muun muassa mahdollisuus palata Venäjän Sahalin-1-öljy- ja kaasukenttäprojektiin.
Samaan aikaan
paljastui, kuinka Yhdysvaltojen suurin öljyntuottaja Exxon on käynyt salaisia keskusteluja Venäjän valtiollisen öljy-yhtiö Rosneftin kanssa paluusta Sahalin-1-projektiin, Trumpin hallinnon näytettyä hankkeelle vihreää valoa.
Exxon yritti myydä öljy-yhtiöosuutensa Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Venäjän valtio esti myynnin ja otti Exxonin omistukset haltuunsa. Samoin kävi Fortumin omistamille sähkövoimaloille Venäjällä.
Lue myös
Putinilta henkilökohtainen kosto suomalaiselle jättiyhtiölle
Yhdysvallat on lisäksi tarjonnut Venäjälle mahdollisuutta hankkia yhdysvaltalaista laitteistoa LNG-hankkeisiinsa, kuten Arctic LNG 2:een, joka on Venäjän suurimpia nestemäisen maakaasun hankkeita.
Länsimaiden asettamat sanktiot estävät hanketta toimimasta täydellä kapasiteetilla. Venäjä on yrittänyt kiertää sanktioita muun muassa varjolaivastonsa avulla.
Yhdysvallat on käynyt
neuvotteluja myös jäänmurtajien hankkimisesta Venäjältä, kertovat Reutersin lähteet.
Trump on erityisen viehättynyt venäläisistä ydinkäyttöisistä jäänmurtajista. Venäjä ylläpitää maailman ainoaa ydinvoimalla toimivaa jäänmurtajalaivastoa, jolla on keskeinen rooli arktisen alueen ympärivuotisilla merireiteillä.
Venäjällä on käytössä yhdeksän ydinkäyttöistä jäänmurtajaa. Kuvassa 50 Let Pobedy. Valerii Kadnikov / Alamy Stock Photo
Neuvottelut aloitettiin Yhdysvaltain erityislähettiläs
Steve Witkoffin Moskovan-vierailulla elokuun alussa, ja niitä jatkettiin Trumpin ja Putinin välisessä tapaamisessa Alaskassa.
Yhdysvallat harkitsee venäläisten ydinjäämurtajien hankkimista Alaskassa sijaitsevien kaasu- ja LNG-hankkeidensa tukemiseksi. Taustalla ovat Trumpin hallinnon suunnittelemat useat eri nestemäisen maakaasun kuljetusreitit Alaskan pohjoisosista Aasian markkinoille.
Ydinkäyttöiset jäänmurtajat voisivat myös helpottaa rakennusmateriaalien ja -laitteiden kuljetusta Alaskan syrjäisille alueille, joissa infrastruktuuri on rajallinen ja sääolosuhteet ankarat.
Aiemmin tänä vuonna Trump ilmoitti haluavansa ostaa jäänmurtajia Suomesta. Tiedossa ei ole, miten Venäjän kanssa käydyt keskustelut mahdollisesti vaikuttavat diiliin Suomen kanssa.
Arktisen alueen lisäksi Venäjä on kiinnostunut edistämään yhteistyötä avaruudessa. Venäjän avaruushallinnon Roskosmosin johtaja
Dmitri Bakanov tapasi heinäkuun lopulla Yhdysvaltain liikenneministeri
Sean Duffyn, joka toimii myös Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan virkaatekevänä johtajana.
Kyseessä oli Venäjän ja Yhdysvaltain avaruushallintojen johtajien ensimmäinen tapaaminen kahdeksaan vuoteen.
– Osapuolet keskustelivat meneillään olevista yhteisprojekteista,
kertoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass Roskosmosin lausunnon perusteella.
Sojuz-raketti vei huhtikuussa venäläis-yhdysvaltalaisen miehistön kansainväliselle avaruusasemalle. Venäjä ja Yhdysvallat keskustelivat avaruusaseman käyttöiän pidentämisestä. EPA / AOP
Toistaiseksi avaruusohjelma on yksi harvoista kansainvälisistä projekteista, joissa Yhdysvallat ja Venäjä edelleen tekevät tiivistä yhteistyötä.
Yhdysvaltojen ja Venäjän lähentyminen energia- ja infrastruktuurihankkeissa osoittaa, että alueen luonnonvarat ja uudet merireitit ovat strategisesti niin merkittäviä, että ainakin Trumpin hallinnolle ne voivat ylittää Ukrainan sodan painoarvon suurvaltojen välisissä suhteissa.
Nähtäväksi jää, kumpaan suuntaan Putinin vaaka kallistuu.
Tämä kehitys haastaa joka tapauksessa myös Suomen aseman ja lupaukset arktisessa yhteistyössä.
www.hs.fi
www.tekniikkatalous.fi
www.iltalehti.fi
) <i></i>