suksisissi
Kersantti
Pohdintaa 43 vuoden jälkeen: Mitä jos Tsekkoslovakian miehitys 1968 olisi johtanut yhteenottoon NATO:n ja Varsovan liiton välillä, Kekkosella & co olisi ollut munaa julistaa Suomi puolueettomaksi ja päättänyt vastustaa itänaapurin "veljellistä apua"? Lähdetään siitä, että kriisi olisi pysynyt konventionaalisilla aseilla käytynä eikä laajentunut maailmansodaksi.
Miten olisi puolustauduttu ja millä välineillä?
Joitain faktoja:
-Sodanajan vahvuus noin oli puoli miljoonaa miestä, jopa vähän yli
-Maavoimien yhtymät oli muutettu prikaateiksi 1950-luvun lopussa. Rauhanajan prikaatikokoonpanossa olevia joukkoja oli Oulussa, Kajaanissa, Säkylässä, Kouvolassa ja Parolassa (ajan kovin nyrkki PsPR) Itsenäisiä jääkäripataljoonia oli Sodankylässä, Kontiorannassa, Lappeenrannassa (rakuunat), Haminassa, Lahdessa ja Helsingissä (2, Uud JP +KaartP). Kolmen vuosittaisen saapumiserän systeemisää joukoissa oli aina jo melko pitkälle koulutettuja varusmiehiä.
-Reservistä perustettavat joukot olisivat olleet pääasiassa traktorein ja huollon osalta osin jopa hevosin liikkuvia jv-joukkoja. Tykistön ajoneuvot pääasiassa ottoajoneuvoja, vain muutamalle, max. kymmenelle, patteristolle olisi ollut varattuna pv:n maastokuorma-autoja.
-Noihin aikoihin oltiin siirtymässä alueelliseen puolustukseen, johon kuului melko laajamittainen hajautettu sissitoiminta ja jota oli harjoiteltu.
-Joukot oli koulutettu paljon vielä sodassa olleen kantahenkilökunnan johdolla. Budjetit olivat pieniä, esim laukausmäärät pieniä, mutta koulutus kovaa ja realistista*. Paikallisjoukkojen reserviläisissä olisi ollut miehiä, jotka olivat ennenkin katsoneet ryssää (tai sakua) pitkin aseen piippua. (Nuorimmat sodassa olleet ikäluokat 1925 ja 1926 syntyneet olivat 1968 42-43-vuotiaita eli vielä paikallisjoukkoihin sijoitusikäisiä) Suurin osa yhteiskunnan vaikuttajista oli sodan kokeneita.
-Edukunnasta oli tullut vasemmistoenemmistöinen 1966 vaaleissa. Mukana oli kuitenkin paljon ns. asevelisosialisteja, joiden maanpuolustustahto oli korkea.
Kalusto:
-Panssarivaunuja noin 50 T-54-vaunua, lisäksi kolmisenkymmentä hyvätykkistä, mutta heikosti panssaroitua Charioteeria ja saman verran lähes taistelukelvottomia Cometeja. Ainakin osalle Hämeen Jääkäripatljoonaa olisi ollut BTR-50-telavaunuja ja BTR-60-pyörävaunuja.
1950-luvulla ”koipussissa” pidetyt Sturmit (Stu-40), kunnossa noin 40-45 kpl, oli otettu koulutuskäyttöön 1950-60-luvun vaihteessa ja poistettu 1966. Ne olivat kuitenkin tallessa, tykit kunnossa ja a-tarvikkeita runsaasti (Osa Sturmeista sijoitettin kiinteiksi pesäkkeiksi lentokentille nimenomaan Prahan lentokentän kaappauksesta ”opittuna” ja niitä pidettiin tykkien osalta kunnossa 1980-luvulle asti.
-Tykistöä runsaasti, 122H63:a ja 130K54:ää kohtalaisesti ja lisäksi satoja erilaisia sota-aikaisia tykkejä, parhaimpina sotasaalistykit 152H37 ja 152H38 sekä ”Hitler-haupitsit” 150H40. Näitä kolmea mallia toistasataa eli kymmenkunta patteristoa. Tykistöllä oli vielä runsaasti sota-aikaisia a-tarvikeita.
-Rynnäkkökivääreitä oli tuossa vaiheessa noin 50 000 kpl, noin 30 000 NL:stä ostettua RK 54:ää (AK-47) ja reilut parikymmentätuhatta kotimaista RK 62:sta, joiden sarjatuotanto alkoi 1965 kymmenentuhannen vuosivauhdilla, Lopuilla II MS:n aikainen aseistus, noin 60 000 Suomi-KP:a, 75 000 heikkokuntoista Steniä ja kivääreja pilvin pimein
-Ilmavoimilla oli kolmisenkymmentä MiG-21-päivähävittäjää ja tusinan verran Gnateja sekä noin 80 Fouga Magister-suihkuharjoituskonetta, joissa rynnäköintiin soveltuva raketti- ja kk-aseistus.
-Merivoimilla pääkalustona kaksi uutta tykkivenettä (vai oliko toinen vielä tekeillä 1968?), kaksi kymmenkunta vuotta vanhaa saattajaa ja 13 Nuoli-luokan moottoritykkivenettä, joissa oli periaatteessa torpedovalmius. (Rauhansopimus kielsi torpedoveneet, mutta Nuolien sivukannet oli mitoitettu torpedoputkien asennusvalmiuden mukaan. Oliko torpedoja?)
-Rannikkotykistöllä kymmeniä 152-50T- eli modernisoituja vanhoja Caneteja ja lisäksi käyttökuntoisia raskaita tykkejä Kuivasaaressa, Isosaaressa ja Russarössä.
Minkälaisella taktiikalla olisi puolustauduttu ja miten olisi mahtanut käydä?
*Kovasta koulutuksesta: Vv 1950-51 varusmiehenä palvellut isäni kertoi, että heitä totutettiin tykistötuleen käskemällä makaamaan ampumaradan vallilla, pää hieman vallin yläreunaa alempana, kypärä toki päässä. Vallin toisella puolella räjäytettiin useita 2-3kg:n TNT-panoksia sarjana. Kuulonsuojaus hoidettiin pitämällä kädet korvilla ja suu auki.
Miten olisi puolustauduttu ja millä välineillä?
Joitain faktoja:
-Sodanajan vahvuus noin oli puoli miljoonaa miestä, jopa vähän yli
-Maavoimien yhtymät oli muutettu prikaateiksi 1950-luvun lopussa. Rauhanajan prikaatikokoonpanossa olevia joukkoja oli Oulussa, Kajaanissa, Säkylässä, Kouvolassa ja Parolassa (ajan kovin nyrkki PsPR) Itsenäisiä jääkäripataljoonia oli Sodankylässä, Kontiorannassa, Lappeenrannassa (rakuunat), Haminassa, Lahdessa ja Helsingissä (2, Uud JP +KaartP). Kolmen vuosittaisen saapumiserän systeemisää joukoissa oli aina jo melko pitkälle koulutettuja varusmiehiä.
-Reservistä perustettavat joukot olisivat olleet pääasiassa traktorein ja huollon osalta osin jopa hevosin liikkuvia jv-joukkoja. Tykistön ajoneuvot pääasiassa ottoajoneuvoja, vain muutamalle, max. kymmenelle, patteristolle olisi ollut varattuna pv:n maastokuorma-autoja.
-Noihin aikoihin oltiin siirtymässä alueelliseen puolustukseen, johon kuului melko laajamittainen hajautettu sissitoiminta ja jota oli harjoiteltu.
-Joukot oli koulutettu paljon vielä sodassa olleen kantahenkilökunnan johdolla. Budjetit olivat pieniä, esim laukausmäärät pieniä, mutta koulutus kovaa ja realistista*. Paikallisjoukkojen reserviläisissä olisi ollut miehiä, jotka olivat ennenkin katsoneet ryssää (tai sakua) pitkin aseen piippua. (Nuorimmat sodassa olleet ikäluokat 1925 ja 1926 syntyneet olivat 1968 42-43-vuotiaita eli vielä paikallisjoukkoihin sijoitusikäisiä) Suurin osa yhteiskunnan vaikuttajista oli sodan kokeneita.
-Edukunnasta oli tullut vasemmistoenemmistöinen 1966 vaaleissa. Mukana oli kuitenkin paljon ns. asevelisosialisteja, joiden maanpuolustustahto oli korkea.
Kalusto:
-Panssarivaunuja noin 50 T-54-vaunua, lisäksi kolmisenkymmentä hyvätykkistä, mutta heikosti panssaroitua Charioteeria ja saman verran lähes taistelukelvottomia Cometeja. Ainakin osalle Hämeen Jääkäripatljoonaa olisi ollut BTR-50-telavaunuja ja BTR-60-pyörävaunuja.
1950-luvulla ”koipussissa” pidetyt Sturmit (Stu-40), kunnossa noin 40-45 kpl, oli otettu koulutuskäyttöön 1950-60-luvun vaihteessa ja poistettu 1966. Ne olivat kuitenkin tallessa, tykit kunnossa ja a-tarvikkeita runsaasti (Osa Sturmeista sijoitettin kiinteiksi pesäkkeiksi lentokentille nimenomaan Prahan lentokentän kaappauksesta ”opittuna” ja niitä pidettiin tykkien osalta kunnossa 1980-luvulle asti.
-Tykistöä runsaasti, 122H63:a ja 130K54:ää kohtalaisesti ja lisäksi satoja erilaisia sota-aikaisia tykkejä, parhaimpina sotasaalistykit 152H37 ja 152H38 sekä ”Hitler-haupitsit” 150H40. Näitä kolmea mallia toistasataa eli kymmenkunta patteristoa. Tykistöllä oli vielä runsaasti sota-aikaisia a-tarvikeita.
-Rynnäkkökivääreitä oli tuossa vaiheessa noin 50 000 kpl, noin 30 000 NL:stä ostettua RK 54:ää (AK-47) ja reilut parikymmentätuhatta kotimaista RK 62:sta, joiden sarjatuotanto alkoi 1965 kymmenentuhannen vuosivauhdilla, Lopuilla II MS:n aikainen aseistus, noin 60 000 Suomi-KP:a, 75 000 heikkokuntoista Steniä ja kivääreja pilvin pimein
-Ilmavoimilla oli kolmisenkymmentä MiG-21-päivähävittäjää ja tusinan verran Gnateja sekä noin 80 Fouga Magister-suihkuharjoituskonetta, joissa rynnäköintiin soveltuva raketti- ja kk-aseistus.
-Merivoimilla pääkalustona kaksi uutta tykkivenettä (vai oliko toinen vielä tekeillä 1968?), kaksi kymmenkunta vuotta vanhaa saattajaa ja 13 Nuoli-luokan moottoritykkivenettä, joissa oli periaatteessa torpedovalmius. (Rauhansopimus kielsi torpedoveneet, mutta Nuolien sivukannet oli mitoitettu torpedoputkien asennusvalmiuden mukaan. Oliko torpedoja?)
-Rannikkotykistöllä kymmeniä 152-50T- eli modernisoituja vanhoja Caneteja ja lisäksi käyttökuntoisia raskaita tykkejä Kuivasaaressa, Isosaaressa ja Russarössä.
Minkälaisella taktiikalla olisi puolustauduttu ja miten olisi mahtanut käydä?
*Kovasta koulutuksesta: Vv 1950-51 varusmiehenä palvellut isäni kertoi, että heitä totutettiin tykistötuleen käskemällä makaamaan ampumaradan vallilla, pää hieman vallin yläreunaa alempana, kypärä toki päässä. Vallin toisella puolella räjäytettiin useita 2-3kg:n TNT-panoksia sarjana. Kuulonsuojaus hoidettiin pitämällä kädet korvilla ja suu auki.