TSTOS M/18

#22
Aika munakas lisä olisi korvata jääkärikomppanian TTR tai KVKRHJ (komppaniasta riippuen) kahden raskaan heittimen tulitukiryhmällä, kuten Kertakenttään on ajatellutkin. Mitäs esimerkkejä löytyy maailmalta, ainakin Stryker-jalkaväkikomppanioissa on kaksi M1129 KRH-ajoneuvoa.

Hölmö kysymys, mutta missä menee EVK:n koon rajat? Se voi paisua kun pullataikina kun sinne tungetaan komentojuttujen lisäksi tiedustelut, PST:t , IT:t jne.
Mutta nehän ovat tukikomppaniassa.
 

PJ85

Majuri
Lahjoittaja
#23
Mutta nehän ovat tukikomppaniassa.
Joo sun esimerkissä kyllä, itsekin ne sijoittaisin tukikomppaniaan. Ajattelin tossa olemassaolevia esimerkkejä joissa on kaikki mainitsamni joukot EVK:ssa, esimerkkinä MEKTSTOS EVK.
 
#24
TstOs M18 kalusto määräytyy tehtävän mukaan. Puolustukselliselle alueelliselle omansa, hyökkäykselliselle operatiiviselle omansa, TRA-alueen joukolle omansa. Runko kaikille kuitenkin about sama.

TstOs JoPo eli esikunta, on käytännössä 1x kahdennettu taistelunjohtokeskus, 1x kahdennettu suunnittelukeskus. Tähän liittyy pienempiä komppanian komentopaikkoja (kahdennettuna), 2 tai 3 kpl, tilannetta varten jossa osaston joukkueet täytyy organisoida tehtävää varten noin komppaniaa vastaavaan kokoonpanoon. Noista saadaan kasattua myös 1 taistelunjohtokeskus tarvittaessa.

Aivan, osastossa ei ole komppanioita, ellei erikseen muodosteta. Tst-osaston taistelua johtavalla upseerilla on kasa joukkueita käytössä, 12-16 kpl, epis, tukevat aselajit ja huolto. Epis on 9x155 ja 12x120 krh. Tiedustelu, pst, it, ison joukkueen kokoisena, pioneerejä 3-5 joukkuetta. Hyökkäyspainotteisessa 3+1 tst+linnoitus, puolustuksellisessa 2+2. Huollossa 3-4 suhaavaa huoltojoukkuetta sekä perinteistä hokia muistuttava pumppu.

Joukkueen olen määritellyt naapurilangassa, ryhmien kokoonpanoja maailmalta. https://maanpuolustus.net/threads/jalkaväkiryhmä-kokoonpanoja-muailmalla.1217/page-10

Näin poistuu ainainen ongelma, eli komppania.
 
#25
TstOs M18 kalusto määräytyy tehtävän mukaan. Puolustukselliselle alueelliselle omansa, hyökkäykselliselle operatiiviselle omansa, TRA-alueen joukolle omansa. Runko kaikille kuitenkin about sama.

TstOs JoPo eli esikunta, on käytännössä 1x kahdennettu taistelunjohtokeskus, 1x kahdennettu suunnittelukeskus. Tähän liittyy pienempiä komppanian komentopaikkoja (kahdennettuna), 2 tai 3 kpl, tilannetta varten jossa osaston joukkueet täytyy organisoida tehtävää varten noin komppaniaa vastaavaan kokoonpanoon. Noista saadaan kasattua myös 1 taistelunjohtokeskus tarvittaessa.

Aivan, osastossa ei ole komppanioita, ellei erikseen muodosteta. Tst-osaston taistelua johtavalla upseerilla on kasa joukkueita käytössä, 12-16 kpl, epis, tukevat aselajit ja huolto. Epis on 9x155 ja 12x120 krh. Tiedustelu, pst, it, ison joukkueen kokoisena, pioneerejä 3-5 joukkuetta. Hyökkäyspainotteisessa 3+1 tst+linnoitus, puolustuksellisessa 2+2. Huollossa 3-4 suhaavaa huoltojoukkuetta sekä perinteistä hokia muistuttava pumppu.

Joukkueen olen määritellyt naapurilangassa, ryhmien kokoonpanoja maailmalta. https://maanpuolustus.net/threads/jalkaväkiryhmä-kokoonpanoja-muailmalla.1217/page-10

Näin poistuu ainainen ongelma, eli komppania.
Idea, ellei se aiemmin ilmennyt, on tehdä TSTOS joka olisi sekä hyökkäykseen, että puolustukseen sopiva. Luovutaan hyökkäävistä ja puolustavista ja tehdään yleispätevä.
 
#26
Hmmm, jos määritetään yleispäteväksi, ja vastustaja on aina Mek tai Ps, niin kyetäkseen tehtävänsä täyttämiseen "all times" TSTOS:ssa tulee olla kovinta kärkeä eli panssarivaunuja. Yllä kuvaamaani taisteluosastoon lisätään PsOS/TSTOS = 1x PsvJ á 4 c´vaunua+ OsJ:n Psv, 2xRynnPsvJ á 4 vaunua + VaraJ:n RynnPsv + TJ-PSV + Pioneeri (raivaus + liikkeenedistäminen), huolto (ml. evakuointi) kiinteänä. Pyöräversio tuosta voidaan tehdä myös, muut kumeille mutta raskaat vaunut pysyy teloilla ja raskaana, ei AMV120 vaunuja.
 

Platypi

Luutnantti
#27
Tuossa jääkärijoukkueen kokoonpanossa kannattaa ihan oikeasti miettiä sitä, paljonko tavaraa ja tulivoimaa joukkue tarvitsee orgaanisesti ja mitä kaikkea sille on fiksumpaa alistaa tehtäväkohtaisesti komppaniatasolta. Esim. KRKK:t ovat mielestäni hyvinkin selkeästi komppaniatason aseita, joita alistetaan joukkueille tarvittaessa, varsinkin mikäli jääkärijoukkueiden organisaatiossa pysyisi yhä se yksi ITKK.

Nämä ovat tietenkin aina sellaisia "toiset pitävät äideistä ja toiset tyttäristä"-kysymyksiä, mutta mielestäni jääkärijoukkue toimii parhaiten kolmella ryhmällä, joiden lisäksi sille saatetaan alistaa komppaniatasolta porukkaa. Joukkueenjohtajalla on kuitenkin pyöritettävänä jääkäriryhmien lisäksi kaksipartioinen tulenjohtoryhmä. Mitä raskaampi joukkue on orgaanisesti, sitä haastavampaa joukkueenjohtajan on ns. pitää kaikkia lankoja käsissään taistelutilanteessa, varsinkin kun siihen lisätään alistuksia komppaniatasolta. Tämä myös tekee joukkueesta vähemmän joustavan yksikön.

Raskaat joukkueet, joissa on orgaaniset tulitukiryhmät toimivat mielestäni paremmin matalan intensiteetin konflikteissa, joissa jopa joukkueen suuruiset osastot saattavat viettää aikaa yksin ja eristyksissä tukikohdissa. Tällöin komppania- tai taisteluosasto-tason assettien siirtely ja alistaminen tapahtuu hitaammin ja usein jotain tiettyä operaatiota ajatellen. Nopean intensiteetin konfliktissa taas alistukset saattavat muuttua kerran päivässä, tai nopeamminkin, riippuen toki taistelujen ja komppanian toiminnan intensiteetistä. Mekanisoitu vihollinenkin voi olla huomattavasti yllätyksellisempi ja pakottaa joukkueenjohtajaa ja komppanianpäällikköä huomattavasti nopeampiin päätöksiin, sekä muutoksiin omissa suunnitelmissa, kuin kevyestä jalkaväestä koostuvat taistelijat.

Voisin katsella huomenissa, jos keksisin omaa jääkärikomppanian organisaatiota tähän TSTOS-m18 ideaan.
 
#28
Joukkueenjohtajalla on kuitenkin pyöritettävänä jääkäriryhmien lisäksi kaksipartioinen tulenjohtoryhmä. Mitä raskaampi joukkue on orgaanisesti, sitä haastavampaa joukkueenjohtajan on ns. pitää kaikkia lankoja käsissään taistelutilanteessa, varsinkin kun siihen lisätään alistuksia komppaniatasolta.
Tulenjohtoryhmä toimii varsin itsenäisesti jääkärijoukkueen sisällä eikä sen johtaminen vaadi joukkueenjohtajalta muuta kuin "vihollisen pesäke, lamauta ja savuta". Varajohtaja johtaa huoltoa sekä yleensä tulitukiosia. Omassa mallissani joukkueen tulitukiaseet eli körkki, vaunut ja NLAWt ovat varajohtajan näpeissä, jolloin vastuu on seuraava: JJ liike, JVJ tuli. Körkit ja NLAWt jos olisi vienyt komppania tasalle niin se olisi vaatinut taas yhden joukkueen lisää. Halusin keventää KPÄÄLön hallinnollisia hommia sekä, ettei käskyt olisi niin pitkiä. Tällä taisteluosastolla on myös tarkoitus taistella puolustuksellisesti laajalla alueella, joten joukkueissa on hyvä olla orgaanisesti jo alusta asti riittävästi tulivoimaa, koska niitä on vain kolme. Hyökkäyksessä KPÄÄL voi ottaa körkit pois joukkueista ja alistaa ne varapäällikölle, joka huolehtii tulesta ja päällikkö liikkeestä.

Raskaat joukkueet, joissa on orgaaniset tulitukiryhmät toimivat mielestäni paremmin matalan intensiteetin konflikteissa, joissa jopa joukkueen suuruiset osastot saattavat viettää aikaa yksin ja eristyksissä tukikohdissa. Tällöin komppania- tai taisteluosasto-tason assettien siirtely ja alistaminen tapahtuu hitaammin ja usein jotain tiettyä operaatiota ajatellen.
Joo, ehkä ulkomailla, jossa vietetään kuukausia FOBeissa. Ei voi vetää johtopäätöksiä miten toimisi täällä.
 
#30
Teloilla kulkeva alueellinen taisteluosasto voisi näyttää seuraavalta:
4x JK
EVK (TIEDJ, ITOHJJ, LENNJ)
HK
PIONK (2x TSTPIONJ, 2x KONEJ)
KRHK (6x Tekaheitin ja 3x Nemokontti)
RSPTRI (6x 155 K83-97)
PSTK (4 kpl Spike MR ja 4x Pirat)

Jääkärikomppania:
KNTOJ samanlainen kuin pyörillä, mutta tekat kaikilla ajoneuvoina.
HJ
KRHJ 4x 81 krh teka
3x JÄÄKJ :
Komento-osat ja TJ
3x 2+7 JÄÄKR, normaali tämän hetkinen alueellisten joukkue, mutta osa apilaksista on nlaweja.

Isompi taisteluosasto ja enemmän pstvoimaa, koska telalliset taistelisivat alueilla, joissa on todennäköisesti jo valmiiksi pienempi joukkotiheys, joten ne vähät tela TSTOS tarvitsee enemmän tulivoimaa. Samoin myös RCWS:n puutetta korvataan muutamalla lisä kranaatinheittimellä. Tämä taisteluosasto on tarkoitettu todelliseen lähitaisteluun vihollisen kanssa.

Aseistus:
4x Spike
4x Pirat
6x 155 K83-97
16x 81 Krh teka
9x 120Krh
Kasa NLAWeja
n. 35x ITKK
3x ITOHJ15

Edit. Muutettu PSTR-KNTOJ-JK NLAW kalustolle, koska se sopii paremmin taisteluosaston toiminta-alueeseen.
 
Viimeksi muokattu:

AJJV

Kapteeni
#31
Teloilla kulkeva alueellinen taisteluosasto voisi näyttää seuraavalta:
4x JK
EVK (TIEDJ, ITOHJJ, LENNJ)
HK
PIONK (2x TSTPIONJ, 2x KONEJ)
KRHK (6x Tekaheitin ja 3x Nemokontti)
RSPTRI (6x 155 K83-97)
PSTK (4 kpl Spike MR ja 4x Pirat)

Jääkärikomppania:
KNTOJ samanlainen kuin pyörillä, mutta tekat kaikilla ajoneuvoina.
HJ
KRHJ 4x 81 krh teka
3x JÄÄKJ :
Komento-osat ja TJ
3x 2+7 JÄÄKR, normaali tämän hetkinen alueellisten joukkue, mutta osa apilaksista on nlaweja.

Isompi taisteluosasto ja enemmän pstvoimaa, koska telalliset taistelisivat alueilla, joissa on todennäköisesti jo valmiiksi pienempi joukkotiheys, joten ne vähät tela TSTOS tarvitsee enemmän tulivoimaa. Samoin myös RCWS:n puutetta korvataan muutamalla lisä kranaatinheittimellä. Tämä taisteluosasto on tarkoitettu todelliseen lähitaisteluun vihollisen kanssa.

Aseistus:
4x Spike
12x Pirat
6x 155 K83-97
16x 81 Krh teka
9x 120Krh
Kasa NLAWeja
n. 35x ITKK
3x ITOHJ15
Hyvälle kuulostaa
Plussaa

4x81krh/JK lisäämällä toinen laskia voidaan tehdä kaikkea jännää

Epistä riittävästi

Kysymysmerkkejä.

KrhK on teka alustalla paitsi nemo. Riittääkö nemoilla parantunut tulentiheys korvaamaan menetetyn suhteellisen liikekyvyn tekoihin verrattuna? Ite laittaisin ennemmin KRHK:hon yhden 3 putkisen joukkueen enempi. Eli 12x120mm teka krh.

Jääkärijoukkueita 4 mahdollistetaan K:n päälliköille painopisteen nopeat muutokset.

Koska 40mm fani niin jääkäriryhmiin yksi krh pistooli vararyhmänjohtajalle, jolla tukea ryhmän toimintaa SUORA-AMMUNTA tulella tarvittaessa.
 
#32
KrhK on teka alustalla paitsi nemo. Riittääkö nemoilla parantunut tulentiheys korvaamaan menetetyn suhteellisen liikekyvyn tekoihin verrattuna? Ite laittaisin ennemmin KRHK:hon yhden 3 putkisen joukkueen enempi. Eli 12x120mm teka krh.
Ei tarvitse, koska tulee lisää kantamaa.

Ei meillä ole vararyhmiä.

4x81krh/JK lisäämällä toinen laskia voidaan tehdä kaikkea jännää
Menee kikkailuksi, parempi vetää kaikilla samaan maaliin.
 

AJJV

Kapteeni
#33
Ei tarvitse, koska tulee lisää kantamaa.



Ei meillä ole vararyhmiä.



Menee kikkailuksi, parempi vetää kaikilla samaan maaliin.
Nemo hyväksytään. En tunne riittävästi.

Vararyhmä vai varamies nillitystä ;)

Onko kevyille tekaheitimille nykyinen hajauttaminen mahdollista? siis kuten raskas joukkue hajautetaan? Vanha kevyt ei käsittääkseni hajauta? Poika porukassa suunniteltiin kevyen joukkueen hajautus, mutta tämä olisi vaatinut nykyisellä kalustolla toisen laskijan/tason.
 
#35
Nemo hyväksytään. En tunne riittävästi.

Vararyhmä vai varamies nillitystä ;)

Onko kevyille tekaheitimille nykyinen hajauttaminen mahdollista? siis kuten raskas joukkue hajautetaan? Vanha kevyt ei käsittääkseni hajauta? Poika porukassa suunniteltiin kevyen joukkueen hajautus, mutta tämä olisi vaatinut nykyisellä kalustolla toisen laskijan/tason.
KRHJ:n tämän hetkinen kalusto ei mahdollista hajauttamista ilman kohtuullisia valmisteluja enkä osaa sanoa onko niille edes jakaa Sanla-asepäätteitä. Ahjot niillä taitaa olla, joten ampuma-arvot pitäisi antaa esim. parikaapelin ja P-78:sin välityksellä jokaiselle heittimelle erikseen. Teoriassa joo, käytännössä ei.
 
#36
KRHJ:n tämän hetkinen kalusto ei mahdollista hajauttamista
Näin on! Sanlatkin on jo ehditty poistaa käytöstä. Asepääte olisi toinen läppäri mutta ilman radiotietä oltaisiin sitten sen piuhan varassa. Toinen ja oikeastaan suurempi este syntyy henkilöstöstä. Jokainen ase pitäisi mitata ja ylläpitää niitä viestiyhteyksiä. Ei jatkoon!
 
Viimeksi muokattu:
#37
Näin on! Sanlatkin on jo ehditty poistaa käytöstä. Asepääte olisi toinen läppäri mutta ilman radiotietä otaisiin sitten sen piuhan varassa. Toinen ja oikeastaan suurempi este syntyy henkilöstöstä. Jokainen ase pitäisi mitata ja ylläpitää niitä viestiyhteyksiä. Ei jatkoon!
Kevyet kannattaa mieluummin kaivaa metrin syvyyteen ja ampua sieltä.
 
#38
@Platypi @Iso-Mursu odotan edelleen teidän ehdotuksia.

Jos nyt mietitään taisteluosastoa, sen taistelua mekanisoitua vihollista vastaan ja sen tuomia vaatimuksia niin esille nousee luonnollisesti epäsuora vaikuttaminen ja pst. Rupesin jopa miettimään erään lukemani ehdotuksen pohjalta sitä ideaa, että taisteluosasto saisi oman jääkärikomppaniansa sanan vanhassa merkityksessä. Paremmin varusteltu ja raskaasti aseistettu komppania, joka olisi taisteluosaston kruunun jalokivi. Sisäisissä vastahyökkäyksiin tai PMK:n hallussa pitoon. Hieman myös valmiutta liipaten niin nämä jääkärikomppaniat voisivat olla korkeimmassa valmiudessa ja ne suojaisivat lopun taisteluosaston ryhmittymisen vastuualueelleen.

Tämä Jääkärikomppania isolla J:llä voisi näyttää seuraavalta.

KNTOJ:
PSTR Nlawlla
PSTR 3x RG-32 ja TOW katolla.
Viestiosat
TARAMPR 3x partiota
TIEDR, 2x jalkapartiota, 1x mopopartio ja 1x autopartio

3x JÄÄKJ: 4x XA-sarjalainen
3x JÄÄKR 2+7, PKM ja NLAW
TJR
Komento-osat

PSVJ:
4x Leo2A4 + 4x lavetti pitkiä marsseja varten, käytössä käytännössä vain keskitysmarssia varten perustamispaikalta.

KRHJ:
3x Vedettävä 120 tai Nemokontti

HJ

Hieman paremman Jääkärikomppanian lisääminen taisteluosastoon toisi myös aivan erilaisia mahdollisuuksia alueellisen prikaatin taisteluun. Taistelusta irti olevista taisteluosastoista voidaan koota hyökkäysosasto vaikka kahdesta jääkärikomppaniasta, pioneerikomppaniasta, kahdesta KRHK:sta ja jos käytössä on niin raskaasta patteristosta. Tällainen osasto löisi vaivatta sivustansuojaustukikohdan, raivaisi reitin sen miinoitteista ja hyökkäisi kohteeseen sen takana, oli se sitten vaikka patteriston tuliasema-alue tai prikaatin komentopaikka. Vikkelä ja tulivoimainen osasto tekisi pahaa jälkeä tuliasemissa.
 
#39
Viimeisimmässä Panssari-lehdessä oli kritiikkiä mekkiä ja niiden käyttöä kohtaan: ei riitä ratkaisujen tekemiseen.