Tulevaisuuden aseet ja asejärjestelmät

ctg kirjoitti:
Onko tässä nyt sama asia käynnissä kuin laseraseiden kanssa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Aiheesta mitään tajuamatta olen yrittänyt ymmärtää että miten ja mihin se raidetykin käytössä syntyvä/vapautuva energia menee, joka ei sitoudu ammukseen.

Kun en mitään keksinyt niin ajattelin että tommotten pelin käyttökustannuksissa voi olla huolto ja kunnostus aika isossa roolissa. Ja kovin tiheään ampumiseen saattaa olla vaikea päästä.

Lasereiden kanssa sama ongelma ei taida olla ihan samassa mittakaavassa?
 
Pihatonttu kirjoitti:
Kun en mitään keksinyt niin ajattelin että tommotten pelin käyttökustannuksissa voi olla huolto ja kunnostus aika isossa roolissa. Ja kovin tiheään ampumiseen saattaa olla vaikea päästä.

Lasereiden kanssa sama ongelma ei taida olla ihan samassa mittakaavassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ehkä enään. Ehkä kyse on rahojen loppumisesta, taikka siitä että elektromagneettiseen katapulttiin meni tuhottomasti rahaa ennenkuin siitä tuli valmista, ja tässä on sama asia kyseessä. Pentagon haluaa jonkun muun sijoittavan rahojaan tähän projektiin.
 
Toi raidetykin skeema voi olla aika ongelmallinen laittoi siihen rahaa minkä verran vaan.

Energian tarve, hukkaenergian haitat, tarkka suuntaaminen ja sen vaatimukset, käytännön tulinopeus, kustannukset per laaki, lavettiin kohdistuvat vaatimukset...

Toimiva paikalleen pultattu proto ei kai vielä kerro että miten ratkaista lavetti + torni + tykki + virtalähde + huolto + ? = ???
 
Pihatonttu kirjoitti:
Lasereiden kanssa sama ongelma ei taida olla ihan samassa mittakaavassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eihan se laser mikskaan kulu, jannitteen yllapitamisesta sensijaan [... kutsutaas fyysikko apuun], toistuvaan kayttoon? Niita kun on seka laivoihin, etta pommikoneisiin suunniteltu itsepuolustusaseiksi. Vahan niinku cowboy'lla: varsinainen Winchester, ja sitten viela lonkkavyossa vahempaan pystyva, mutta katsasti kaytettavissa oleva Colt (jota voi heilutella samalla kun tekee jotain muuta; inkkareilla ei ollut Colt'tia niin piti opetella ampumaan vauhdista... ja viela ilman satulaa:)).
- heiveroisten UAV-ilma-alusten polttaminen alas taivaalta on kertaluokkaa helpompi juttu (kantama, maalin vaistelymahdollisuus, tarvittava loppuenergia...)

Pihatonttu kirjoitti:
käytännön tulinopeus, kustannukset per laaki, lavettiin kohdistuvat vaatimukset...

Toimiva paikalleen pultattu proto ei kai vielä kerro että miten ratkaista lavetti + torni + tykki + virtalähde + huolto + ? = ???
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota ei ole
1512955998161.png
pultattu paikalleen, mutta kaytannon tulinopeuden asettamat rajoitukset heijastuvat molemmin puolin nakyvien latausyksikoiden koossa
- BAE on vaahdonnut, etta kylla he sen tuosta pienentavat kymmenesosaan ja saadaan siita ihan liikkuva "tank killer"... wait and see! Kylla paljon saa tapahtua, ennenkuin siihen paastaan. Siksi kai se "aikalisa" on nyt otettu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei mennyt kuin vrk ja saku-ranskis -projekti paljastetaan esiripun takaa:
Recent results include the successful launch of in-house developed launch packages (mass range is kg) for hypervelocity (> 2500 m/s) projectile acceleration. The ISL launch technology sets worldwide accepted standards with regard to the efficiency of the conversion of electric energy into kinetic energy (> 35%).
- ei tuo nyt ihan kymmenesosaan; erityisesti kun on ajateltuun, kenttakelpoiseen verrattuna tehty puolikkaan kokoisena kokeiluihin (de puis 1987! Ei menny kuin 30v)
- tuo on 10 MJ:n vehje, jos joku haluaa verrata amerikkalaisten virityksiin, en nyt muista niiden vertailulukuja suoralta kadelta
1513045808163.png
 
Pihatonttu kirjoitti:
Aiheesta mitään tajuamatta olen yrittänyt ymmärtää että miten ja mihin se raidetykin käytössä syntyvä/vapautuva energia menee, joka ei sitoudu ammukseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Enimmäkseen se kai muuttuu lämmöksi sähköjohtimissa. Loput sitten säteilee ympäristöön sähkömagneettisena kohinana.
 
Jukkis kirjoitti:
Enimmäkseen se kai muuttuu lämmöksi sähköjohtimissa. Loput sitten säteilee ympäristöön sähkömagneettisena kohinana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lämpö johtimissa voi tehdä kiusaa eristeille ja liitoksille, eikö?

Suuri määrä sähkömagneettista säteilyä voi jossain määrin indusoitua johtimiin ja johtaviin materiaaleihin, eikö?

Lisäksi massakappaleen lähtiessä todella suurella kiihtyvyydellä syntyy paljon suuria mekaanisia voimia, jotka kohdistuvat johonkin, eikö?

Ja voimakkaasti kiihtyvä kappale syrjäyttää suuren määrän ilmaa suurella nopeudella ja tämä syrjäytetty ilmamäärä osuu jollain taajuudella johonkin, eikö?

Mä en usko, että kyse on kovin yksinkertaisesta ja harvoista ulottuvuuksista koostuvasta ilmiöstä ennen kuin joku todistaa, että asia on niin.
 
Pihatonttu kirjoitti:
Lämpö johtimissa voi tehdä kiusaa eristeille ja liitoksille, eikö?

Suuri määrä sähkömagneettista säteilyä voi jossain määrin indusoitua johtimiin ja johtaviin materiaaleihin, eikö?

Lisäksi massakappaleen lähtiessä todella suurella kiihtyvyydellä syntyy paljon suuria mekaanisia voimia, jotka kohdistuvat johonkin, eikö?

Ja voimakkaasti kiihtyvä kappale syrjäyttää suuren määrän ilmaa suurella nopeudella ja tämä syrjäytetty ilmamäärä osuu jollain taajuudella johonkin, eikö?

Mä en usko, että kyse on kovin yksinkertaisesta ja harvoista ulottuvuuksista koostuvasta ilmiöstä ennen kuin joku todistaa, että asia on niin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä kaikkiin. Mutta noiden ilmiöiden parissa on puuhasteltu teollisessa mittakaavassa jo parisataa vuotta. Kyllä ne on tähän laitteeseen osattu huomioida materiaalivalinnoissa, rakenteissa, johtimien ja liittimien paksuudessa, sähkömagneettisessa suojauksessa jne. jne. jne. Rajoittavana tekijänä on edelleenkin käyttöön saatava sähköteho, eli kuinka nopeasti laukaukseen tarvittava energia saadaan ladattua kondensaattoreihin. Monimutkaisuus ja -ulotteisuus ei ole sama asia kuin ratkaisematon mahdoton ongelma.
 
Jukkis kirjoitti:
...noiden ilmiöiden parissa on puuhasteltu teollisessa mittakaavassa jo parisataa vuotta. Kyllä ne on tähän laitteeseen osattu huomioida...

Rajoittavana tekijänä on edelleenkin käyttöön saatava sähköteho...

Monimutkaisuus ja -ulotteisuus ei ole sama asia kuin ratkaisematon mahdoton ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mun huomio ei kohdistu niinkään siihen, että saadaanko noita ratkaistua vaan siihen, että millaista kulumista tms. laitteessa tapahtuu jos se tehdään riittävän kevyeksi ollakseen suunnattava ja sotilaskäytössä toimiva.
 
Pihatonttu kirjoitti:
Mun huomio ei kohdistu niinkään siihen, että saadaanko noita ratkaistua vaan siihen, että millaista kulumista tms. laitteessa tapahtuu jos se tehdään riittävän kevyeksi ollakseen suunnattava ja sotilaskäytössä toimiva.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiskojen kuluminen on ollut jonkinmoinen ongelma. Niiden kun pitää kestää yhtä aikaa valtava sähkövirta, hypernopeuteen kiihtyvän ammuksen hankaus ja molempien aikaansaama kuumuus. Muihin osiin kohdistuvat voimat ovat triviaaleja, enintään samaa luokkaa ruutitykin kokemiin voimiin verrattuna.
 
Jukkis kirjoitti:
Kiskojen kuluminen on ollut jonkinmoinen ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikka "tiede" on aivan erilaista, niin 140 mm:n tankkikanuunan putki ei kayttoa kauaa kesta. 130 millinenkin on kai 50% ylospain 120 millisista, lahtoenergialtaan - nopeasti kuluu noin senkin putki.
 
Taytyypa jatkaa tuosta saksal./ ranskalaisen maalle tarkoitetun, 10 MJ raidetykista, vertaamalla sita jenkkien puuhasteluihin (ja niille asetettuihin tavoitteisiin):
The Navy originally began developing EMRG as a naval surface fire
support (NSFS) weapon for supporting U.S. Marines operating ashore
, but
determined that the weapon also has potential for defending against ASCMs and ASBMs.

Following tests with early Navy-
built prototypes, the Navy funded the development of
two industry demonstrators.

The two industry-built prototypes are designed to fire projectiles at energy levels of 20 to 32
megajoules,
- eli siis 2-3 kertaa enemman kuin mita eurooppalaiseen on ajateltu.
 
salama-anteri kirjoitti:
Vaikka "tiede" on aivan erilaista, niin 140 mm:n tankkikanuunan putki ei kayttoa kauaa kesta. 130 millinenkin on kai 50% ylospain 120 millisista, lahtoenergialtaan - nopeasti kuluu noin senkin putki.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, putkitykistössä joidenkin satojen laukaisten käyttöikää pidetään ongelmallisen pienenä. Kiskotykeillä taas jos on päästy kaksinumeroiseen laukausmäärään - siis 10 tai enemmän - on pidetty juhlat. Näiden uusimpien testimallien laukausmääristä kiskojenvaihdon välillä en ole tietoinen, mutta jos siitä ei enää puhuta, niin voi olettaa että kehitystä on tapahtunut.

Täältä poimituilla luvuilla, kun M777 ampuu täyspanoksella 43kg murkulan 827m/s nopeudella niin lähtöenergiaksi tulee n.14,7MJ. Samoilla energiatasoilla siis liikutaan, mutta energiataso ei ole ainoa kulumiseen vaikuttava tekijä. Liikkeen nopeus vaikuttaa myös materiaalin käyttäytymiseen, ja kiskotykissä kulkeva sähkövirta on niin suuri, että laukaukseen kuluvana lyhyenä hetkenäkin se voi ehtiä aiheuttaa sähkökemiallisia reaktioita kiskon pinnan ja ammuksen sekä ilmakehän välillä. Mutta näitäkin asioita on siis tutkittu ja kehitystä varmasti tapahtunut. Varmaa on vain se että mitä lähemmäs käyttökelpoista asetta päästään, sitä vähemmän siitä kerrotaan julkisuuteen.
 
Tässä on erittäin mielenkiintoinen, pari päivää sitten ilmestynyt podcast, koskien tulevaisuuden sodankäynnin teknologiaa.
Suosittelen asiasta kiinnostuneille.
Haastateltavana on puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola, joka on toiminut tutkimustöissä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

https://areena.yle.fi/1-4535889

Tässä hieman avainsanoja tuohon haastatteluun:

-Teknisten laitteiden koot pienenevät sadasosaan, jolloinka niistä tulee paljon kevyempiä. Tämä taas tuo uusia mahdollisuuksia
- Digitalisaatio, keinoäly, autonomia, cyber, verkkovakoilu
- Suojautumisesta tulee erittäin hankalaa. Siihen mitä nähdään voidaan osua erittäin tarkasti
- Avaruus. Satelliittien lamautus
- Hävittäjien ja teknisten sotilaslaitteiden takaportit
- Paikannus. Toiminta jos GPS:ää häiritään / varajärjestelmät
- Mieleen vaikuttaminen
- High tech -sotilas ei ole Suomen PV:n polku
- Tilannekuva korostuu
- Nanoteknologian tuleminen
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top