miheikki
Greatest Leader
Samat saatesanat kuin edellisessä postauksessa. Korvataan sana eurooppa Suomella.
Turkki estää Suomen ja Naton uudet sotilaalliset harjoitukset – Suomen Nato-kumppanuuden toteuttaminen vaarantumassa
KOTIMAA24.05. 21.13 https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/t...nuuden-toteuttaminen-vaarantumassa-200162257/
LAURI NURMI
"Olemme potentiaalinen sivullinen kärsijä, jos ongelma jatkuu pidempään", arvioi Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Pekka Kaihilahti Lännen Medialle keskiviikkona Brysselissä.
Lauri Nurmi, Bryssel, Lännen Media
Turkki estää Naton neuvostossa uudet Naton ja puolustusliiton kumppanimaiden väliset sotilaalliset harjoitukset. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomen puolustusvoimien osallistuminen uusiin Naton sotilaallisiin harjoituksiin on jäissä, kunnes Turkki lakkaa käyttämästä veto-oikeuttaan.
Tilanteeseen on syynä viime syksystä alkaen jatkunut poliittinen riitely Turkin ja Itävallan välillä.
Itävallan liittokansleri Christian Kern on kritisoinut ankarasti Turkin muuttumista itsevaltaiseksi maaksi.
Nato-maa Turkki ei voi estää liittokunnan yhteistyötä vain valitsemansa kumppanimaan kanssa, vaan aiheuttaakseen harmia Itävallalle sen on käytettävä veto-oikeuttaan kaikkia kumppanimaita koskevaan Nato-yhteistyöhön.
–Kahdenvälisen kiistan kanssa meillä ei ole ollut mitään tekemistä. Olemme potentiaalinen sivullinen kärsijä, jos ongelma jatkuu pidempään, arvioi Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Pekka Kaihilahti Lännen Medialle keskiviikkona Brysselissä.
Kaihilahti kertoo, että Nato-maat saavuttivat asiassa tiistaina osittaisen kompromissin.
– Kompromissin mukaan kaikki muu kumppanuusyhteistyö jatkuu normaalisti, mutta kumppaneille avoimista uusista sotilaallisista harjoituksista päättäminen on yhä jäissä. Siihenkin asiaan haetaan ratkaisua, Kaihilahti toteaa.
Vuosittain Nato järjestää noin 1 600 koulutustapahtumaa, joista 500–600 on avoimia kumppanimaille. Suomi osallistuu kumppanimaan statuksella vuosittain 200–300:aan Naton koulutustapahtumaan. Tämä yhteistyö jatkuu nyt ilman häiriöitä.
Alun perin Turkki oli jäädyttänyt koko kumppanuusyhteistyön.
–Oletamme, että uudet koulutustapahtumat ovat meille jälleen avoimia tästä päivästä lähtien, Kaihilahti sanoo.
Kumppanimaat pääsevät myös osallistumaan Naton sotilaallisiin harjoituksiin, joista on tehty Naton neuvostossa päätös viime vuonna.
– Kumppanimaille tarkoitettujen sotilaallisten harjoitusten listaa pitäisi päivittää vuonna 2017, mutta Turkki on jäädyttänyt listan päivittämisen. Koulutustapahtumien lista ei pidä sisällään sotilaallisia harjoituksia, Kaihilahti kertoo.
–Toivomme, että saisimme asian pois päiväjärjestyksestä. Meille tärkeintä on, että Suomen kumppanuudelle asettamat tavoitteet, jotka Nato on hyväksynyt, pystytään toteuttamaan, hän jatkaa.
Suomi määrittelee Nato-kumppanuutensa tavoitteet kahden vuoden välein, seuraavan kerran keväällä 2018.
Yhtenä tavoitteena on ollut yhteisistä sotilaallisista harjoituksista hyötyminen, joten pitkittyessään Turkin toiminta vahingoittaa Suomen Nato-kumppanuuden käytännön toteuttamista.
Esimerkiksi keväällä 2016 Suomi osallistui Naton päämajassa Brysselissä CMX-harjoitukseen, jossa Nato torjui eri sodankäynnin palasista muodostunutta uhkaa Itämerellä.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton edistyneitä kumppanimaita. Naton sotilastermeillä maat ovat kriisitilanteessa ”mahdollisia operatiivisia kumppaneita” (engl. potential operational partners). Tositilanteessa Naton neuvosto päättäisi Suomen auttamisesta tai ottamisesta mukaan Naton vastatoimiin puolustusliiton sotilaskomitean suosituksesta. Tähänkin vaadittaisiin 28 Nato-maan yksimielinen päätös. Pian Nato-maita on 29, sillä Montenegro liittyy läntisen puolustusliiton täysjäseneksi kesäkuussa.
Vaikka Suomi ei nauti Naton 5. artiklan antamia turvatakuita, valtionjohto voi kriisin uhatessa aloittaa Nato-maiden kanssa 4. artiklan kaltaiset konsultaatiot.
Naton 4. artikla kuuluu seuraavasti: ”Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.”
Virallisesti Suomi vetoaisi rauhankumppanuuden konsultaatiopykälään tai laajennetun kumppanuuden etuihin, jotka kirjattiin kesällä 2014 Partnership Interoperability Initiative -asiakirjaan.